ERLOTINIB KRKA 100 mg tabletti, kalvopäällysteinen

Suomi - suomi - Fimea (Suomen lääkevirasto)

Osta se nyt

Pakkausseloste Pakkausseloste (PIL)

18-02-2020

Valmisteyhteenveto Valmisteyhteenveto (SPC)

18-02-2020

Aktiivinen ainesosa:
Erlotinibum hydrochloridum
Saatavilla:
KRKA, d.d., Novo mesto
ATC-koodi:
L01EB02
INN (Kansainvälinen yleisnimi):
Erlotinibum hydrochloridum
Annos:
100 mg
Lääkemuoto:
tabletti, kalvopäällysteinen
Prescription tyyppi:
Resepti
Terapeuttinen alue:
erlotinibi
Tuoteyhteenveto:
Määräämisehto: Valmistetta tulee käyttää vain syövän hoitoon perehtyneen lääkärin valvonnassa.
Valtuutuksen tilan:
Myyntilupa myönnetty
Myyntiluvan numero:
36828
Valtuutus päivämäärä:
2020-03-20

Lue koko asiakirja

Pakkausseloste: Tietoa potilaalle

Erlotinib Krka 25 mg tabletti, kalvopäällysteinen

Erlotinib Krka 100 mg tabletti, kalvopäällysteinen

Erlotinib Krka 150 mg tabletti, kalvopäällysteinen

erlotinibi

Lue tämä pakkausseloste huolellisesti ennen kuin aloitat tämän lääkkeen ottamisen, sillä se

sisältää sinulle tärkeitä tietoja.

Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin.

Jos sinulla on kysyttävää, käänny lääkärin tai apteekkihenkilökunnan

puoleen.

Tämä lääke on määrätty vain sinulle eikä sitä pidä antaa muiden käyttöön. Se voi aiheuttaa

haittaa muille, vaikka heillä olisikin samanlaiset oireet kuin sinulla.

Jos havaitset haittavaikutuksia, kerro niistä lääkärille tai apteekkihenkilökunnalle. Tämä koskee

myös sellaisia mahdollisia

haittavaikutuksia, joita ei ole mainittu tässä pakkausselosteessa. Ks.

kohta 4.

Tässä pakkausselosteessa kerrotaan:

Mitä Erlotinib Krka on ja mihin sitä käytetään

Mitä sinun on tiedettävä, ennen kuin otat Erlotinib Krka -valmistetta

Miten Erlotinib Krka -valmistetta otetaan

Mahdolliset haittavaikutukset

Erlotinib Krka -valmisteen säilyttäminen

Pakkauksen sisältö ja muuta tietoa

1.

Mitä Erlotinib Krka on ja mihin sitä käytetään

Erlotinib Krka -valmisteen vaikuttava-aine on erlotinibi. Erlotinib Krka on syövän hoitoon

tarkoitettu lääke, joka estää tietyn proteiinin, niin kutsutun epidermaalisen kasvutekijän

reseptorin (EGFR), toimintaa. Tämän proteiinin tiedetään osallistuvan syöpäsolujen kasvuun ja

leviämiseen.

Erlotinib Krka on tarkoitettu aikuisten hoitoon. Sinulle voidaan määrätä tätä lääkettä, jos sinulla on

edennyt ei-pienisoluinen keuhkosyöpä. Lääkettä voidaan määrätä aloitushoidoksi tai ensisijaisen

solunsalpaajahoidon jälkeen, jos tauti on pysynyt pääasiassa muuttumattomana, mikäli

syöpäsoluissasi on erityisiä EGFR-rakennemuutoksia. Sitä voidaan määrätä myös, jos aiempi

solunsalpaajahoito ei ole pystynyt pysäyttämään sairauden etenemistä.

Sinulle voidaan myös määrätä tätä lääkettä yhdessä toisen lääkkeen, gemsitabiinin, kanssa, jos

sinulla on haimasyöpä, johon liittyy etäpesäkkeitä.

Erlotinibia,

jota Erlotinib Krka sisältää, voidaan joskus käyttää myös muiden kuin tässä

pakkausselosteessa mainittujen sairauksien hoitoon. Kysy neuvoa lääkäriltä, apteekkihenkilökunnalta

tai muulta terveydenhuollon ammattilaiselta tarvittaessa ja noudata aina heiltä saamiasi ohjeita.

2.

Mitä sinun on tiedettävä, ennen kuin otat Erlotinib Krka -valmistetta

Älä ota Erlotinib Krka -valmistetta

jos olet allerginen erlotinibille tai tämän lääkkeen jollekin muulle aineelle (lueteltu kohdassa 6).

Varoitukset ja varotoimet

Keskustele lääkärin tai apteekkihenkilökunnan

kanssa ennen kuin otat Erlotinib Krka -valmistetta:

kerro lääkärille, jos parhaillaan käytät muita lääkkeitä, jotka voivat joko lisätä tai vähentää

erlotinibin määrää veressäsi tai vaikuttaa sen tehoon (esimerkiksi sienilääkkeitä, kuten

ketokonatsolia, proteaasinestäjiä, erytromysiiniä, klaritromysiiniä, fenytoiinia, karbamatsepiinia,

barbituraatteja, rifampisiinia, siprofloksasiinia, omepratsolia, ranitidiinia, mäkikuismaa tai

proteasomin estäjiä). Nämä lääkkeet saattavat joissakin tapauksissa heikentää Erlotinib Krka -

valmisteen tehoa tai lisätä sen haittavaikutuksia, ja lääkäri joutuu ehkä muuttamaan hoitoasi.

Lääkärisi saattaa välttää näiden lääkkeiden määräämistä sinulle Erlotinib Krka -hoidon aikana.

kerro lääkärille, jos käytät antikoagulantteja (lääkkeitä, jotka estävät veritulppien muodostumista tai

verenhyytymistä, esimerkiksi varfariinia). Lääkärin on seurattava tilannetta säännöllisin välein

verikokeiden avulla, koska Erlotinib Krka saattaa lisätä verenvuototaipumusta.

kerro lääkärille, jos käytät statiineja (lääkkeitä, jotka alentavat veren kolesterolia). Erlotinib Krka

saattaa lisätä riskiä statiinien aiheuttamiin lihasongelmiin. Nämä saattavat harvinaisissa tapauksissa

aiheuttaa lihassolujen hajoamista (rabdomyolyysi), mistä on seurauksena munuaisvaurio.

kerro lääkärille, jos käytät piilolaseja ja/tai sinulla on aiemmin ollut silmäoireita kuten

kuivasilmäisyyttä, silmän etuosan (sarveiskalvo) tulehdusta tai haavaumia.

Ks. myös jäljempänä kohta ”Muut lääkevalmisteet ja Erlotinib Krka”.

Kerro lääkärille:

jos sinulle ilmaantuu äkillisiä hengitysvaikeuksia, joihin liittyy yskää tai kuumetta, sillä lääkäri

saattaa tällöin joutua antamaan sinulle muuta hoitoa ja keskeyttämään Erlotinib Krka -lääkityksen.

jos sinulla on ripuli, sillä lääkäri saattaa tällöin määrätä sinulle ripulilääkkeitä (esimerkiksi

loperamidia).

välittömästi, jos sinulla on vaikeaa tai jatkuvaa ripulia, pahoinvointia, ruokahaluttomuutta tai

oksentelua, sillä lääkäri saattaa joutua keskeyttämään Erlotinib Krka -hoidon ja saatat tarvita

sairaalahoitoa.

jos sinulla on vaikea vatsakipu, polttavia tai hilseileviä iho-oireita, lääkäri saattaa keskeyttää tai

lopettaa hoitosi.

jos sinulle tulee äkillistä tai pahenevaa silmän punoitusta tai kipua, lisääntynyttä silmien

vuotamista, näön hämärtymistä ja/tai valoherkkyyttä, ota heti yhteyttä lääkäriin tai hoitajaan.

Saatat tarvita kiireellistä hoitoa (ks. kohta Mahdolliset haittavaikutukset).

jos käytät statiinia ja sinulla on selittämätöntä lihaskipua, lihasarkuutta, lihasheikkoutta tai

lihaskouristuksia. Lääkäri saattaa joutua keskeyttämään tai lopettamaan Erlotinib Krka -hoidon.

Katso myös kohta 4 ”Mahdolliset haittavaikutukset”.

Maksa- tai munuaissairaus

Ei tiedetä, muuttuuko Erlotinib Krka -valmisteen vaikutus, jos maksasi tai munuaisesi ei toimi

normaalisti. Tämän lääkkeen käyttöä ei suositella, jos sinulla on vaikea maksa- tai munuaissairaus.

Glukuronidaatiohäiriö,

kuten Gilbertin oireyhtymä

Lääkärin on noudatettava varovaisuutta hoidossasi, jos sinulla on glukuronidaatiohäiriö,

kuten Gilbertin oireyhtymä.

Tupakointi

Sinua kehotetaan lopettamaan tupakointi, jos saat Erlotinib Krka -hoitoa, sillä tupakointi

saattaa vähentää lääkkeen määrää veressä.

Lapset ja nuoret

Erlotinib Krka –valmistetta ei ole tutkittu alle 18-vuotiaiden potilaiden hoidossa. Erlotinib Krka -

valmisteen käyttöä ei suositella lapsille eikä nuorille.

Muut lääkevalmisteet ja Erlotinib Krka

Kerro lääkärille tai apteekkihenkilökunnalle,

jos parhaillaan käytät, olet äskettäin

käyttänyt tai saatat käyttää muita lääkkeitä.

Erlotinib Krka ruuan ja juoman kanssa

Älä ota Erlotinib Krka -valmistetta ruoan kanssa. Katso myös kohta 3 ”Miten Erlotinib Krka -

valmistetta otetaan”.

Raskaus ja imetys

Vältä raskaaksi tuloa Erlotinib Krka -hoitoa saadessasi. Jos voit tulla raskaaksi, käytä

riittävän tehokasta ehkäisyä hoidon aikana ja vähintään 2 viikon ajan viimeisen tabletin

ottamisen jälkeen.

Jos tulet raskaaksi Erlotinib Krka -hoidon aikana, ota heti yhteyttä lääkäriisi, joka päättää,

pitäisikö hoitoa jatkaa.

Älä imetä, jos saat Erlotinib Krka -hoitoa. Älä imetä myöskään vähintään 2 viikkoon

viimeisen tabletin ottamisen jälkeen.

Jos olet raskaana tai imetät, epäilet olevasi raskaana tai jos suunnittelet lapsen hankkimista,

kysy lääkäriltä tai apteekista neuvoa ennen tämän lääkkeen käyttöä.

Ajaminen ja koneiden käyttö

Erlotinib Krka -valmisteen mahdollisia vaikutuksia ajokykyyn tai koneiden käyttökykyyn ei ole

tutkittu, mutta on hyvin epätodennäköistä, että hoito vaikuttaa näihin kykyihin.

Lääke voi heikentää kykyä kuljettaa moottoriajoneuvoa tai tehdä tarkkaa keskittymistä vaativia

tehtäviä. On omalla vastuullasi arvioida, pystytkö näihin tehtäviin lääkehoidon aikana. Lääkkeen

vaikutuksia ja haittavaikutuksia on kuvattu muissa kappaleissa. Lue koko pakkausseloste

opastukseksesi. Keskustele lääkärin tai apteekkihenkilökunnan kanssa, jos olet epävarma.

Erlotinib Krka sisältää laktoosia ja natriumia

Jos lääkärisi on kertonut, että sinulla on jokin sokeri-intoleranssi, keskustele lääkärisi kanssa

ennen tämän lääkevalmisteen ottamista.

Tämä lääkevalmiste sisältää alle 1 mmol natriumia (23 mg) per tabletti eli sen voidaan sanoa

olevan ”natriumiton”.

3.

Miten Erlotinib Krka -valmistetta otetaan

Ota tätä lääkettä juuri siten kuin lääkäri on määrännyt. Tarkista ohjeet lääkäriltä tai apteekista, jos olet

epävarma.

Tabletti on otettava vähintään tuntia ennen ruokailua tai kaksi tuntia ruokailun jälkeen.

Jos sinulla on ei-pienisoluinen

keuhkosyöpä, tavanomainen annos on yksi 150 mg:n Erlotinib

Krka -tabletti päivässä.

Jos sinulla on etäpesäkkeitä kehittänyt haimasyöpä, tavanomainen annos on yksi 100 mg:n

Erlotinib Krka -tabletti päivässä. Erlotinib Krka annetaan yhdessä gemsitabiinihoidon

kanssa.

Lääkäri saattaa muuttaa annostasi 50 mg kerrallaan. Erlotinib Krka -tabletteja on

saatavana 25 mg:n, 100 mg:n tai 150 mg:n vahvuisina erilaisia annostuksia varten.

Jos otat enemmän Erlotinib Krka -valmistetta kuin sinun pitäisi

Ota heti yhteyttä lääkäriisi tai apteekkiin.

Haittavaikutukset voivat lisääntyä, ja lääkäri saattaa keskeyttää hoidon.

Jos olet ottanut liian suuren lääkeannoksen tai vaikkapa lapsi on ottanut lääkettä vahingossa, ota aina

yhteyttä lääkäriin, sairaalaan tai Myrkytystietokeskukseen (puh. 0800 147 111) riskien arvioimiseksi

ja lisäohjeiden saamiseksi.

Jos unohdat ottaa Erlotinib Krka -valmistetta

Jos olet unohtanut yhden tai useampia Erlotinib Krka -annoksia, ota mahdollisimman

pian

yhteyttä lääkäriisi tai apteekkiin.

Älä ota kaksinkertaista annosta korvataksesi unohtamasi annoksen.

Jos lopetat Erlotinib Krka -valmisteen oton

On tärkeää, että jatkat Erlotinib Krka -valmisteen käyttöä joka päivä niin pitkään kuin lääkäri määrää

sitä sinulle.

Jos sinulla on kysymyksiä tämän lääkkeen käytöstä, käänny lääkärin tai apteekkihenkilökunnan

puoleen.

4.

Mahdolliset haittavaikutukset

Kuten kaikki lääkkeet, tämäkin lääke voi aiheuttaa haittavaikutuksia. Kaikki eivät kuitenkaan niitä saa.

Ota mahdollisimman pian yhteyttä lääkäriin, jos sinulla esiintyy jokin alla olevista haittavaikutuksista.

Lääkäri voi joutua joissakin tapauksissa pienentämään Erlotinib Krka -annostasi tai keskeyttämään

hoidon.

Ripuli ja oksentelu (hyvin yleinen: yli 1 potilaalla kymmenestä). Jatkuva ja vaikea ripuli saattaa

johtaa matalaan veren kaliumpitoisuuteen ja munuaisten toiminnan heikentymiseen erityisesti, jos

saat muita solunsalpaajahoitoja samanaikaisesti Erlotinib Krka -hoidon kanssa. Jos sinulla on

vaikea tai jatkuvaa ripulia, ota yhteyttä lääkäriin välittömästi, koska saatat tarvita

sairaalahoitoa.

Silmien ärsytys, joka aiheutuu sidekalvotulehduksesta, sarveis- ja sidekalvotulehduksesta (hyvin

yleinen: yli 1 potilaalla kymmenestä) ja sarveiskalvotulehduksesta (yleinen: alle 1 potilaalla

kymmenestä).

Keuhkojen ärsytystila, josta käytetään nimitystä interstitiaalinen keuhkosairaus (melko harvinainen

eurooppalaisilla potilailla; yleinen japanilaisilla

potilailla: Euroopassa alle 1 potilaalla sadasta ja

Japanissa alle 1 potilaalla kymmenestä). Se voi liittyä myös syöpäsairautesi luonnolliseen

etenemiseen, ja se voi joissakin tapauksissa olla hengenvaarallinen. Jos sinulle ilmaantuu oireita,

kuten äkillisiä hengitysvaikeuksia, joihin liittyy yskää tai kuumetta, ota heti yhteyttä lääkäriin,

sillä sinulla saattaa olla tämä sairaus. Lääkäri voi lopettaa Erlotinib Krka -hoidon pysyvästi.

Mahasuolikanavan puhkeaminen (melko harvinainen: alle 1 potilaalla sadasta) on havaittu. Kerro

lääkärille, jos sinulla on vaikeaa vatsakipua. Kerro lääkärille myös, jos sinulla on ollut divertikkeleitä

tai maha- tai pohjukaissuolihaavoja, sillä ne saattavat lisätä riskiä mahasuolikanavan puhkeamisille.

Harvinaisissa tapauksissa on havaittu maksan vajaatoimintaa (harvinainen: alle 1 potilaalla

tuhannesta). Jos verikokeissa ilmenee vaikeita muutoksia maksan toiminnassa, lääkäri saattaa

joutua keskeyttämään hoitosi.

Hyvin yleisiä haittavaikutuksia (yli 1 potilaalla kymmenestä):

ihottumaa saattaa esiintyä tai se pahenee ihoalueilla,

jotka altistuvat auringonvalolle. Auringossa

suositellaan käytettäväksi suojaavia vaatteita ja/tai aurinkovoidetta (esim. mineraalipohjaisia).

infektio

ruokahaluttomuus, laihtuminen

masennus

päänsärky, ihon tuntoaistin muutokset tai puutuminen raajoissa

hengitysvaikeudet, yskä

pahoinvointi

suun ärsytys

vatsakipu, ruoansulatusvaivat, ilmavaivat

epänormaalit arvot maksan toimintaa mittaavissa verikokeissa

kutina, ihon kuivuminen, hiustenlähtö

väsymys, kuume, jäykkyys

Yleisiä haittavaikutuksia (alle 1 potilaalla kymmenestä):

nenäverenvuoto

maha- tai suolistoverenvuoto

tulehdusreaktiot sormen kynnen ympärillä

karvatuppitulehdus

akne

halkeileva iho

munuaisten toiminnan heikkeneminen (kun erlotinibia käytetään muihin kuin hyväksyttyihin

käyttötarkoituksiin

yhdessä kemoterapian kanssa)

Melko harvinaisia haittavaikutuksia (alle 1 potilaalla sadasta):

silmäripsien

muutokset

vartalon ja kasvojen alueiden liikakarvoitus miehillä

kulmakarvojen muutokset

hauraat ja irtoilevat kynnet

Harvinaisia haittavaikutuksia (alle 1 potilaalla tuhannesta):

punaiset tai kipeät kämmenet tai jalkapohjat (kämmenten ja jalkapohjien erytrodysestesia)

Hyvin harvinaisia haittavaikutuksia (alle 1 potilaalla kymmenestätuhannesta)

sarveiskalvon haavaumia tai perforaatioita

vaikea, rakkulainen tai hilseilevä ihottuma (viittaa Stevens–Johnsonin oireyhtymään)

silmän värikalvotulehdus

Haittavaikutuksista ilmoittaminen

Jos havaitset haittavaikutuksia, kerro niistä lääkärille tai apteekkihenkilökunnalle. Tämä koskee myös

sellaisia mahdollisia haittavaikutuksia, joita ei ole mainittu tässä pakkausselosteessa. Voit ilmoittaa

haittavaikutuksista myös suoraan:

www-sivusto: www.fimea.fi

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri

PL 55

00034 FIMEA

Ilmoittamalla haittavaikutuksista voit auttaa saamaan enemmän tietoa tämän lääkevalmisteen

turvallisuudesta.

5.

Erlotinib Krka -valmisteen säilyttäminen

Ei lasten ulottuville

eikä näkyville.

Älä käytä tätä lääkettä pakkauksessa mainitun viimeisen käyttöpäivämäärän (EXP) jälkeen. Viimeinen

käyttöpäivämäärä tarkoittaa kuukauden viimeistä päivää.

Säilytä läpipainopakkauksessa. Herkkä kosteudelle.

Tämä lääkevalmiste ei vaadi lämpötilan suhteen erityisiä säilytysolosuhteita.

Lääkkeitä ei pidä heittää viemäriin eikä hävittää talousjätteiden mukana. Kysy käyttämättömien

lääkkeiden hävittämisestä apteekista. Näin menetellen suojelet luontoa.

6.

Pakkauksen sisältö ja muuta tietoa

Mitä Erlotinib sisältää

Vaikuttava aine on erlotinibi.

Erlotinib Krka 25 mg kalvopäällysteiset tabletit

Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 25 mg erlotinibia (hydrokloridina).

Erlotinib Krka 100 mg kalvopäällysteiset tabletit

Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 100 mg erlotinibia (hydrokloridina).

Erlotinib Krka 150 mg kalvopäällysteiset tabletit

Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 150 mg erlotinibia (hydrokloridina).

Muut aineet ovat: laktoosimonohydraatti,

mikrokiteinen selluloosa (E460),

hydroksipropyyliselluloosa (E463), natriumlauryylisulfaatti, natriumtärkkelysglykolaatti

(tyyppi

A), kalsiumsilikaatti (E522), magnesiumstearaatti (E470b) tabletin ytimessä ja hypromelloosi

(E464), propyleeniglykoli (E1520), titaanidioksidi (E171), talkki (E553b), punainen rautaoksidi

(E172) (vain 100 mg), keltainen rautaoksidi (E172) (vain 25 mg ja 100 mg) kalvopäällysteessä. Ks.

kohta 2 ”Erlotinib Krka sisältää laktoosia ja natriumia”.

Lääkevalmisteen kuvaus ja pakkauskoot

Erlotinib Krka 25 mg kalvopäällysteiset tabletit

Haalean keltaiset, pyöreät, hieman kaksoiskuperat, kalvopäällysteiset tabletit, joissa on viistotut

reunat, ja joiden toiselle puolelle on kaiverrettu merkintä 25. Tabletin mitat: halkaisija noin 6 mm.

Erlotinib Krka 100 mg kalvopäällysteiset tabletit

Haalean vaaleanpunaiset, oranssiin vivahtavat, pyöreät, hieman kaksoiskuperat, kalvopäällysteiset

tabletit, joissa on viistotut reunat, ja joiden toiselle puolelle on kaiverrettu merkintä 100. Tabletin

mitat: halkaisija noin 11 mm.

Erlotinib Krka 150 mg kalvopäällysteiset tabletit

Valkoiset tai melkein valkoiset, pyöreät, kaksoiskuperat, kalvopäällysteiset tabletit, joissa on viistotut

reunat, ja joiden toiselle puolelle on kaiverrettu merkintä 150. Tabletin mitat: halkaisija noin12 mm.

Erlotinib Krka on saatavana läpipainopakkauksissa, joissa on 30 ja 60 kalvopäällysteistä tablettia,

rasiassa.

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

Myyntiluvan haltija

KRKA, d.d., Novo mesto, Šmarješka cesta 6, 8501 Novo mesto, Slovenia

Myyntiluvan haltijan paikallinen edustaja

KRKA Finland Oy, Bertel Jungin aukio 5, 02600 Espoo, Suomi

Valmistaja

Krka, d.d., Novo mesto, Šmarješka cesta 6, 8501 Novo mesto, Slovenia

KRKA - FARMA d.o.o., V. Holjevca 20/E, 10450 Jastrebarsko, Kroatia

Tämä pakkausseloste on tarkistettu viimeksi 18.2.2020

Bipacksedel: Information till patienten

Erlotinib Krka 25 mg filmdragerade tabletter

Erlotinib Krka 100 mg filmdragerade tabletter

Erlotinib Krka 150 mg filmdragerade tabletter

erlotinib

Läs noga igenom denna bipacksedel innan du börjar ta detta läkemedel. Den innehåller

information som är viktig för dig.

Spara denna information, du kan behöva läsa den igen.

Om du har ytterligare frågor vänd dig till läkare eller apotekspersonal.

Detta läkemedel har ordinerats enbart åt dig. Ge det inte till andra. Det kan skada dem, även om

de uppvisar sjukdomstecken som liknar dina.

Om du får biverkningar, tala med läkare eller apotekspersonal. Detta gäller även eventuella

biverkningar som inte nämns i denna information. Se avsnitt 4.

I denna bipacksedel finns information om följande:

Vad Erlotinib Krka är och vad det används för

Vad du behöver veta innan du tar Erlotinib Krka

Hur du tar Erlotinib Krka

Eventuella biverkningar

Hur Erlotinib Krka ska förvaras

Förpackningens innehåll och övriga upplysningar

1.

Vad Erlotinib Krka är och vad det används för

Erlotinib Krka innehåller den aktiva substansen erlotinib. Erlotinib Krka är ett läkemedel som används

för behandling av cancer genom att förhindra aktiviteten av ett protein som kallas för epidermal

tillväxtfaktorreceptor (EGFR). Detta protein är känt för att vara involverat i tillväxten och spridningen

av cancerceller.

Erlotinib Krka används till vuxna. Detta läkemedel kan förskrivas till dig om du har icke-småcellig

lungcancer på ett framskridet stadium. Det kan förskrivas som initial behandling eller som behandling

om din sjukdom är i stort sett oförändrad efter initial cellgiftsbehandling förutsatt att dina cancerceller

har specifika EGFR-mutationer. Det kan också förskrivas om tidigare cellgiftsbehandling

inte har

kunnat stoppa din sjukdom.

Detta läkemedel kan också förskrivas till dig i kombination med en annan behandling som kallas

gemcitabin om du har cancer i bukspottskörteln med spridning.

Erlotinib som finns i Erlotinib Krka kan också vara godkänd för att behandla andra sjukdomar som

inte nämns i denna produktinformation. Fråga läkare, apoteks eller annan hälso- och sjukvårdspersonal

om du har ytterligare frågor och följ alltid deras instruktion.

2.

Vad du behöver veta innan du tar Erlotinib Krka

Ta inte Erlotinib Krka:

om du är allergisk mot erlotinib eller något annat innehållsämne i detta läkemedel (anges i

avsnitt 6).

Varningar och försiktighet

Tala med läkare eller apotekspersonal innan du tar Erlotinib Krka:

om du tar andra läkemedel som kan öka eller minska mängden erlotinib i ditt blod eller påverka

effekten av erlotinib (t.ex. läkemedel mot svamp såsom ketokonazol, proteashämmare,

erytromycin, klaritromycin, fenytoin, karbamazepin, barbiturater, rifampicin, ciprofloxacin,

omeprazol, ranitidin, johannesört eller proteasomhämmare), tala med din läkare. I vissa fall kan

dessa läkemedel minska effekten eller öka biverkningarna av Erlotinib Krka och din läkare måste

eventuellt justera din behandling. Din läkare kan eventuellt undvika att behandla dig med dessa

läkemedel under din behandling med Erlotinib Krka.

om du tar antikoagulantia (ett läkemedel som bidrar till att förhindra blodproppar eller att blodet

levrar sig t.ex. warfarin) kan Erlotinib Krka öka din tendens att blöda. Tala med din läkare, denne

kommer regelbundet att behöva undersöka dig med några blodprover.

om du tar statiner (mediciner som sänker kolesterolvärdet i blodet), kan Erlotinib Krka öka risken

för statinrelaterade muskelproblem, vilka i sällsynta fall kan leda till allvarlig nedbrytning av

muskler (rabdomyolys) vilket leder till njurskada, tala med din läkare.

om du använder kontaktlinser och/eller om du tidigare har haft ögonproblem såsom svårt torra

ögon, inflammation i ögats främre del (kornea) eller sår i ögats främre del, ska du tala om det för

din läkare.

Se även nedan ”Andra läkemedel och Erlotinib Krka”.

Du ska informera din läkare:

om du plötsligt får andningssvårigheter förknippade med hosta eller feber eftersom din läkare kan

behöva behandla dig med andra läkemedel och avbryta din behandling med Erlotinib Krka;

om du har diarré eftersom din läkare kan behöva behandla dig med läkemedel mot diarré (t.ex.

loperamid);

omedelbart om du har svår eller ihållande diarré, illamående, aptitlöshet eller kräkningar eftersom

din läkare kan behöva avbryta din behandling med Erlotinib Krka och du kan behöva

sjukhusvård;

om du har allvarlig smärta i buken, allvarliga blåsor eller huden flagnar. Din läkare kan behöva

avbryta eller avsluta din behandling.

om du utvecklar akut eller förvärrad rodnad och smärta i ögat, ökat tårflöde, dimsyn och/eller

ljuskänslighet,

kontakta din läkare eller sjuksköterska omedelbart eftersom du kan behöva akut

vård (se Eventuella biverkningar nedan).

om du också tar en statin och märker oförklarlig muskelsmärta, ömhet, svaghet eller kramper. Din

läkare kan behöva avbryta eller avsluta din behandling.

Se även avsnitt 4 ”Eventuella biverkningar”.

Lever- eller njursjukdom

Det är inte känt om Erlotinib Krka har en annorlunda effekt om din lever eller njurar inte fungerar

normalt. Behandling med detta läkemedel rekommenderas inte om du har en allvarlig leversjukdom

eller allvarlig njursjukdom.

Rubbning av glukuronidering såsom Gilberts sjukdom

Din läkare måste behandla dig med försiktighet om du har någon rubbning av glukuronidering såsom

Gilberts sjukdom.

Rökning

Du bör sluta röka när du behandlas med Erlotinib Krka eftersom rökning kan minska mängden av ditt

läkemedel i blodet.

Barn och ungdomar

Erlotinib Krka har inte studerats hos patienter yngre än 18 år. Behandling med detta läkemedel

rekommenderas inte för barn och ungdomar.

Andra läkemedel och Erlotinib Krka

Tala om för läkare eller apotekspersonal om du tar, nyligen har tagit eller kan tänkas ta andra

läkemedel.

Erlotinib Krka med mat och dryck

Ta inte Erlotinib Krka tillsammans med mat. Se även avsnitt 3 ”Hur du tar Erlotinib Krka”.

Graviditet och amning

Undvik att bli gravid under din behandling med Erlotinib Krka. Om du kan bli gravid, använd

tillförlitliga preventivmetoder under behandling, och under minst 2 veckor efter att du tagit den sista

tabletten.

Om du blir gravid under din behandling med Erlotinib Krka, informera omedelbart din läkare som

kommer att besluta om behandlingen ska fortsätta.

Amma inte om du behandlas med Erlotinib Krka, och under minst 2 veckor efter att du tagit den sista

tabletten.

Om du är gravid eller ammar, tror att du kan vara gravid eller planerar att skaffa barn, rådfråga läkare

eller apotekspersonal innan du använder detta läkemedel.

Körförmåga och användning av maskiner

Erlotinib Krka har inte studerats med avseende på dess möjliga effekter på förmågan att köra bil eller

använda maskiner, men det är mycket osannolikt att din behandling påverkar denna förmåga.

Du är själv ansvarig för att bedöma om du är i kondition att framföra motorfordon eller utföra arbeten

som kräver skärpt uppmärksamhet. En av faktorerna som kan påverka din förmåga i dessa avseenden

är användning av läkemedel på grund av deras effekter och/eller biverkningar. Beskrivning av dessa

effekter och biverkningar finns i andra avsnitt. Läs därför all information i denna bipacksedel för

vägledning. Diskutera med din läkare eller apotekspersonal om du är osäker.

Erlotinib Krka innehåller laktos och natrium

Om du inte tål vissa sockerarter, bör du kontakta din läkare innan du tar detta läkemedel.

Detta läkemedel innehåller mindre än 1 mmol (23 mg) natrium per tablett, d.v.s. är näst intill

“natriumfritt”.

3.

Hur du tar Erlotinib Krka

Ta alltid detta läkemedel enligt läkarens anvisningar. Rådfråga läkare eller apotekspersonal om du är

osäker.

Tabletten ska tas minst en timme före eller två timmar efter matintag.

Den vanliga dosen är en tablett Erlotinib Krka 150 mg varje dag om du har icke-småcellig lungcancer.

Den vanliga dosen är en tablett Erlotinib Krka 100 mg varje dag om du har spridd cancer i

bukspottkörteln. Erlotinib Krka ges tillsammans med gemcitabinbehandling.

Din läkare kan behöva justera din dos stegvis med 50 mg i taget. För de olika doseringarna finns

Erlotinib Krka tillgängligt

i styrkor om 25 mg, 100 mg och 150 mg.

Om du har tagit för stor mängd av Erlotinib Krka

Kontakta din läkare eller apotekspersonal omedelbart.

Du kan få ökade biverkningar och din läkare kan avbryta din behandling.

Om du fått i dig för stor mängd läkemedel eller om t.ex. ett barn fått i sig läkemedlet av misstag

kontakta omedebart läkare, sjukhus eller Giftinformationscentralen (tel. 0800 147 111) för bedömning

av risken samt rådgivning.

Om du har glömt att ta Erlotinib Krka

Om du glömmer en eller flera doser av Erlotinib Krka, kontakta din läkare eller apotekspersonal så fort

som möjligt.

Ta inte dubbel dos för att kompensera för glömd dos.

Om du slutar att ta Erlotinib Krka

Det är viktigt att fortsätta att ta Erlotinib Krka varje dag så länge som din läkare förskriver det till dig.

Om du har ytterligare frågor om detta läkemedel, kontakta läkare eller apotekspersonal.

4.

Eventuella biverkningar

Liksom alla läkemedel kan detta läkemedel orsaka biverkningar, men alla användare behöver inte få

dem.

Kontakta läkaren så snart som möjligt om du får någon av följande biverkningar. I vissa fall kan din

läkare behöva minska din dos av Erlotinib Krka eller avbryta behandlingen:

Diarré eller kräkningar (mycket vanliga: kan förekomma hos fler än 1 av 10 personer). Ihållande

och svår diarré kan medföra låga nivåer av kalium i blodet och försämra din njurfunktion,

framförallt om du samtidigt får annan cellgiftsbehandling.

Om du upplever svår eller ihållande

diarré, kontakta din läkare omedelbart eftersom du kan behöva sjukhusvård.

Ögonirritation på grund av horn- och/-eller bindhinneinflammation (mycket vanlig: kan

förekomma hos fler än 1 av 10 personer) och keratit (hornhinneinflammation)

(vanlig: kan

förekomma hos upp till 1 av 10 personer).

En form av lungsjukdom som kallas interstitiell lungsjukdom

(mindre vanlig hos europeiska

patienter; vanlig hos japanska patienter: kan förekomma hos upp till 1 av 100 personer i Europa

och upp till 1 av 10 personer i Japan). Denna sjukdom kan också förknippas med det naturliga

förloppet av ditt medicinska tillstånd och kan i vissa fall vara dödlig. Om du får symtom såsom

plötsliga andningssvårigheter förknippade med hosta och feber kontakta din läkare omedelbart,

eftersom du kan lida av denna sjukdom. Din läkare kan besluta att avsluta din behandling med

Erlotinib Krka.

Perforationer i magtarmkanalen har observerats (mindre vanlig: kan förekomma hos upp till 1 av

100 personer). Tala om för din läkare om du har svår smärta i buken. Tala också om för läkaren

om du haft magsår eller divertikulär sjukdom tidigare, eftersom det kan öka denna risk.

I sällsynta fall har leversvikt observerats (sällsynt: kan förekomma hos upp till 1 av

1000 personer). Om dina blodprover tyder på allvarliga förändringar av din leverfunktion kan din

läkare behöva avbryta din behandling.

Mycket vanliga biverkningar (kan förekomma hos fler än 1 av 10 personer):

Hudutslag kan uppträda eller försämras på solexponerade ytor. Om du exponeras för sol, kan

skyddande klädsel och/eller användning av solskyddsmedel (t.ex. mineralinnehållande) vara

lämpligt.

Infektion

Aptitlöshet, viktminskning

Depression

Huvudvärk, förändrad känslighet i huden eller domningar i armar och ben

Andningssvårigheter, hosta

Illamående

Irritation i munnen

Magsmärta, magbesvär och väderspänning

Onormala leverfunktionsvärden

Klåda, torr hud och håravfall

Trötthet, feber, frossa

Vanliga biverkningar (kan förekomma hos upp till 1 av 10 personer):

Näsblödningar

Blödning från magen eller tarmarna

Inflammatoriska reaktioner runt fingernaglar

Lue koko asiakirja

VALMISTEYHTEENVETO

1.

LÄÄKEVALMISTEEN NIMI

Erlotinib Krka 25 mg kalvopäällysteiset tabletit

Erlotinib Krka 100 mg kalvopäällysteiset tabletit

Erlotinib Krka 150 mg kalvopäällysteiset tabletit

2.

VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

Erlotinib Krka 25 mg kalvopäällysteiset tabletit

Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 25 mg erlotinibia (hydrokloridina).

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan

Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 15,72 mg laktoosia.

Erlotinib Krka 100 mg kalvopäällysteiset tabletit

Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 100 mg erlotinibia (hydrokloridina).

Apuaine, jonkavaikutus tunnetaan

Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 62,89 mg laktoosia.

Erlotinib Krka 150 mg kalvopäällysteiset tabletit

Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 150 mg erlotinibia (hydrokloridina).

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan

Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 94,34 mg laktoosia.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1.

3.

LÄÄKEMUOTO

Tabletti, kalvopäällysteinen

Erlotinib Krka 25 mg kalvopäällysteiset tabletit

Haalean keltaiset, pyöreät, hieman kaksoiskuperat, kalvopäällysteiset tabletit, joissa on viistotut reunat, ja

joiden toiselle puolelle on kaiverrettu merkintä 25. Tabletin mitat: halkaisija noin 6 mm.

Erlotinib Krka 100 mg kalvopäällysteiset tabletit

Haalean vaaleanpunaiset, oranssiin vivahtavat, pyöreät, hieman kaksoiskuperat, kalvopäällysteiset

tabletit, joissa on viistotut reunat, ja joiden toiselle puolelle on kaiverrettu merkintä 100. Tabletin mitat:

halkaisija noin 11 mm.

Erlotinib Krka 150 mg kalvopäällysteiset tabletit

Valkoiset tai melkein valkoiset, pyöreät, kaksoiskuperat, kalvopäällysteiset tabletit, joissa on viistotut

reunat, ja joiden toiselle puolelle on kaiverrettu merkintä 150. Tabletin mitat: halkaisija noin 12 mm.

4.

KLIINISET TIEDOT

4.1

Käyttöaiheet

Ei-pienisoluinen

keuhkosyöpä (NSCLC)

Erlotinib Krka on tarkoitettu ensilinjan hoidoksi paikallisesti levinneen tai metastasoituneen ei-

pienisoluisen keuhkosyövän (NSCLC) hoitoon potilaille, joilla on aktivoivia EGFR-mutaatioita.

Erlotinib Krka on myös tarkoitettu ylläpitohoitoon

heti ensimmäisessä linjassa annetun

solunsalpaajahoidon jälkeen paikallisesti levinnyttä tai metastasoitunutta ei-pienisoluista keuhkosyöpää

sairastaville potilaille, joilla on aktivoivia EGFR-mutaatioita ja joiden tauti on stabiili ensimmäisessä

linjassa annetun solunsalpaajahoidon jälkeen.

Erlotinib Krka on tarkoitettu myös paikallisesti levinneen tai metastasoituneen NSCLC:n hoitoon, kun

vähintään yksi aikaisempi solunsalpaajahoito on osoittautunut tehottomaksi. Erlotinib Krka on tarkoitettu

potilaille, joiden kasvaimessa ei ole aktivoivia EGFR-mutaatioita, silloin kun muiden hoitovaihtoehtojen

ei katsota sopivan potilaalle.

Määrättäessä Erlotinib Krkaa on huomioitava tekijät, jotka vaikuttavat elinajan pidentymiseen.

Hoidosta ei ole osoitettu saatavan elinaikahyötyä eikä muitakaan kliinisesti

merkittäviä vaikutuksia

potilaille, joiden kasvaimet ovat epidermaalinen kasvutekijäreseptori (EGFR) -IHC-negatiivisia (ks. kohta

5.1).

Haimasyöpä

Erlotinib Krka on tarkoitettu yhdessä gemsitabiinin

kanssa metastasoituneen haimasyövän hoitoon.

Määrättäessä Erlotinib Krkaa on huomioitava tekijät, jotka vaikuttavat elinajan pidentymiseen (ks. kohdat

4.2 ja 5.1).

Paikallisesti edennyttä tautia sairastavilla potilailla elinaikahyötyä ei ole osoitettu.

4.2

Annostus ja antotapa

Erlotinib Krka -hoito tulee toteuttaa syöpähoitoihin

perehtyneen lääkärin valvonnassa.

Ei-pienisoluinen

keuhkosyöpä

EGFR-mutaatiotestaus on tehtävä hyväksyttyjen käyttöaiheiden mukaisesti (ks. kohta 4.1).

Erlotinib Krkan suositeltu vuorokausiannos on 150 mg, joka otetaan vähintään tunti ennen ateriaa tai

kaksi tuntia aterian jälkeen.

Potilaat, joilla on haimasyöpä

Erlotinib Krkan suositeltu vuorokausiannos on 100 mg, joka otetaan vähintään tunti ennen ateriaa tai

kaksi tuntia aterian jälkeen yhdistelmähoitona gemsitabiinin

kanssa (ks. gemsitabiinin

valmisteyhteenvedosta käyttö haimasyövän hoidossa). Jos potilaalla ei esiinny ihottumaa ensimmäisten

4–8 hoitoviikon

aikana, Erlotinib Krka -hoidon jatkaminen on arvioitava uudelleen (ks. kohta 5.1).

Jos annoksen muuttaminen on tarpeen, annosta on pienennettävä 50 mg kerrallaan (ks. kohta 4.4).

Erlotinib Krkaa on saatavana vahvuuksina 25 mg, 100 mg ja 150 mg.

Annoksen muuttaminen saattaa olla tarpeen, jos samanaikaisesti annetaan CYP3A4-substraatteja tai muita

CYP3A4-entsyymin toimintaa muuttavia aineita (ks. kohta 4.5).

Maksan vajaatoiminta

Erlotinibi

eliminoituu metaboloitumalla

maksassa ja erittymällä sappeen. Erlotinibialtistus oli

samanlainen kohtalaista maksan vajaatoimintaa sairastavilla potilailla (Child–Pugh pistemäärä 7–9)

verrattuna potilaisiin, joiden maksa toimi normaalisti. Varovaisuutta on kuitenkin syytä noudattaa, jos

Erlotinib Krkaa annetaan maksan vajaatoimintaa sairastaville potilaille. Annoksen pienentämistä tai

Erlotinib Krka -hoidon keskeyttämistä on harkittava, jos vakavia haittavaikutuksia esiintyy. Erlotinibin

turvallisuutta ja tehoa ei ole tutkittu vaikeaa maksan toimintahäiriötä (ASAT/SGOT ja ALAT/SGPT > 5 x

ULN) sairastavilla potilailla. Erlotinib Krkan käyttöä ei suositella vaikeaa maksan toimintahäiriötä

sairastaville potilaille

(ks. kohta 5.2).

Munuaisten vajaatoiminta

Erlotinibin tehoa ja turvallisuutta ei ole tutkittu munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla potilailla

(seerumin kreatiniini > 1,5 x normaalialueen yläraja). Farmakokineettisten tietojen perusteella annoksen

muuttaminen ei näytä olevan tarpeen, jos potilaalla on lievä tai kohtalainen munuaisten vajaatoiminta (ks.

kohta 5.2). Erlotinib Krkaa ei suositella potilaille,

joilla on vaikea munuaisten vajaatoiminta.

Pediatriset potilaat

Erlotinibin turvallisuutta ja tehoa hyväksyttyihin käyttöaiheisiin ei ole varmistettu alle 18-vuotiaiden

potilaiden hoidossa. Erlotinib Krkaa ei suositella pediatrisille potilaille.

Tupakoijat

Tupakoinnin on osoitettu vähentävän erlotinibialtistusta 50–60 %:lla. Korkeimmat siedetyt

erlotinibiannokset ovat olleet 300 mg tupakoivilla

NSCLC-potilailla. Potilailla,

jotka jatkavat tupakointia,

300 mg:n annoksen ei todettu parantavan toisen linjan hoidon tehoa solunsalpaajahoidon epäonnistuttua

verrattuna suositeltuun 150 mg:n annokseen. 300 mg:n ja 150 mg:n annosten turvallisuutta koskevat

tiedot olivat verrannolliset. Suurempia erlotinibiannoksia saaneilla potilailla todettiin kuitenkin

ihottuman, interstitiaalisen keuhkosairauden ja ripulin ilmaantuvuuden numeerista lisääntymistä.

Tupakoitsijoita

on neuvottava lopettamaan tupakointi (ks. kohdat 4.4, 4.5, 5.1 ja 5.2).

4.3

Vasta-aiheet

Yliherkkyys erlotinibille tai kohdassa 6.1 mainituille apuaineille.

4.4

Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

EGFR-mutaatiostatuksen arviointi

Kun Erlotinib Krkaa harkitaan paikallisesti edenneen tai metastasoituneen ei-pienisoluisen keuhkosyövän

ensilinjan hoitoon tai ylläpitohoitoon,

on tärkeää, että potilaan EGFR-mutaatiostatus määritetään.

EGFR-mutaatiostatus on määritettävä paikallisen hoitokäytännön mukaan joko kudosnäytteestä saatavasta

kasvaimen DNA:sta tai verinäytteestä (plasmasta) saatavasta verenkierrossa olevasta vapaasta DNA:sta

(circulating free DNA, cfDNA) EGFR-mutaatiostatuksen määrittämiseen sopivaksi osoitetulla

validoidulla, robustilla, luotettavalla ja herkällä testillä, jolla on ennalta määritelty kynnysarvo.

Jos käytetään plasmaan perustuvaa cfDNA-testiä ja aktivoivien mutaatioiden testitulos on negatiivinen,

on tehtävä mahdollisuuksien

mukaan kudostesti, koska plasmaan perustuvat testit voivat antaa väärän

negatiivisen tuloksen.

Tupakoijat

Tupakoitsijoita

tulisi kehottaa lopettamaan tupakointi, sillä tupakoitsijoilla plasman erlotinibipitoisuudet

alenevat tupakoimattomiin

verrattuna. Pitoisuuden pienentyminen on todennäköisesti kliinisesti

merkityksellistä (ks. kohdat 4.2, 4.5, 5.1 ja 5.2).

Interstitiaalinen keuhkosairaus

Potilailla, jotka ovat saaneet erlotinibia ei-pienisoluisen

keuhkosyövän, haimasyövän tai muiden pitkälle

edenneiden kiinteiden kasvainten hoitoon, on raportoitu melko harvoin interstitiaalisen keuhkosairauden

(ILD) kaltaisia tapahtumia ja myös niihin liittyneitä kuolemantapauksia. Ei-pienisoluisen

keuhkosyövän

hoitoa koskevassa keskeisessä BR.21-tutkimuksessa ILD:n ilmaantuvuus oli erlotinibi-ryhmässä sama

(0,8 %) kuin plaseboryhmässä. Ei-pienisoluista keuhkosyöpää koskeneiden satunnaistettujen

kontrolloitujen

kliinisten tutkimusten meta-analyysissä (vertailuryhmien puuttumisen takia ei otettu

mukaan faasin I ja yhden hoitoryhmän faasin II tutkimuksia), ILD:n kaltaisten tapahtumien ilmaantuvuus

erlotinibi-hoitoa saaneilla potilailla oli 0,9 % verrattuna 0,4 %:iin vertailuryhmien potilailla.

Haimasyöpätutkimuksessa ILD:n kaltaisten tapahtumien ilmaantuvuus oli erlotinibin ja gemsitabiinin

yhdistelmähoitoa saaneessa ryhmässä 2,5 % ja plaseboa ja gemsitabiinia saaneessa ryhmässä 0,4 %.

Raportoituja diagnooseja epäillyissä ILD:n kaltaisissa tapahtumissa olivat pneumoniitti,

sädepneumoniitti, yliherkkyydestä johtuva pneumoniitti,

interstitiaalinen pneumonia, interstitiaalinen

keuhkosairaus, obliteroiva bronkioliitti,

keuhkofibroosi, akuutti hengitysvaikeusoireyhtymä (ARDS),

alveoliitti

ja keuhkoinfiltraatio.

Oireiden ilmaantumisajankohta vaihteli muutamasta vuorokaudesta

useisiin kuukausiin erlotinibi-hoidon

alkamisen jälkeen. Sekoittavat tai myötävaikuttavat tekijät olivat

yleisiä, ja niitä olivat esimerkiksi samanaikainen tai aikaisempi solunsalpaajahoito,

aikaisempi sädehoito,

taustalla oleva parenkymaalinen keuhkosairaus, metastasoitunut keuhkosairaus ja keuhkoinfektiot. ILD:n

ilmaantuvuus oli suurempi Japanissa tehdyissä tutkimuksissa mukana olleilla potilailla (noin 5 %;

kuolleisuusaste 1,5 %).

Jos potilaalle ilmaantuu äkillisesti uusia ja/tai eteneviä selittämättömiä keuhko-oireita, kuten

hengenahdistusta, yskää ja kuumetta, erlotinibi-hoito on keskeytettävä diagnostisen arvioinnin ajaksi.

Erlotinibilla

ja gemsitabiinilla samanaikaisesti hoidettavia potilaita on tarkkailtava huolellisesti

mahdollisen ILD:n kaltaisen toksisuuden kehittymisen vuoksi. Jos ILD diagnosoidaan, erlotinibi-hoito

lopetettava ja aloitettava asianmukainen hoito tarpeen mukaan (ks. kohta 4.8).

Ripuli, elimistön kuivuminen,

elektrolyyttihäiriö ja munuaisten vajaatoiminta

Ripulia on todettu noin 50 %:lla erlotinibi-hoitoa saaneista potilaista, mikä sisältää hyvin harvinaiset

kuolemaan johtaneet tapaukset. Kohtalaista tai vaikeaa ripulia tulisi hoitaa esimerkiksi loperamidilla.

Annoksen pienentäminen saattaa olla tarpeen joissakin tapauksissa. Kliinisissä tutkimuksissa annoksia

pienennettiin 50 mg kerrallaan.

Annoksen pienentämistä 25 mg kerrallaan ei ole tutkittu. Jos potilaalla esiintyy vaikeaa tai jatkuvaa

ripulia, pahoinvointia,

ruokahaluttomuutta tai oksentelua, johon liittyy kuivumista,

erlotinibi-hoito

keskeytettävä ja aloitettava asianmukainen hoito nestevajauksen korjaamiseksi (ks. kohta 4.8).

Hypokalemiaa ja munuaisten vajaatoimintaa (myös kuolemaan johtaneita tapauksia) on raportoitu

harvoin. Jotkut tapauksista olivat seurausta ripulista, oksentelusta ja/tai anoreksiasta johtuvasta vakavasta

elimistön kuivumisesta, kun taas osassa tapauksista sekoittavana tekijänä oli samanaikainen

solunsalpaajahoito. Mikäli ripuli on vakavaa, jatkuvaa tai johtaa elimistön kuivumiseen, erlotinibi-hoito

tulisi keskeyttää ja ryhtyä tehokkaisiin toimenpiteisiin

potilaan nesteyttämiseksi laskimonsisäisesti.

Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota potilaisiin, joilla on näitä haittavaikutuksia pahentavia riskitekijöitä

(etenkin samanaikaiset kemoterapiat ja muut lääkitykset, oireet tai sairaudet, tai muut ennalta altistavat

tekijät mukaan lukien korkea ikä). Lisäksi munuaisten toimintaa ja seerumin elektrolyyttejä (mukaan

lukien kalium) tulisi tarkkailla potilailla, joilla on elimistön kuivumisriski.

Maksatulehdus, maksan vajaatoiminta

Erlotinibi-hoidon

aikana on raportoitu harvoin maksan vajaatoimintaa (myös kuolemaan johtaneita

tapauksia). Sekoittavina tekijöinä ovat olleet olemassa oleva maksasairaus tai samanaikaiset

maksatoksiset lääkitykset. Siksi tällaisilla potilailla on harkittava maksan toiminnan testausta säännöllisin

väliajoin. Erlotinibin

anto on keskeytettävä, jos maksan toiminnassa tapahtuu vakavia muutoksia (ks.

kohta 4.8). Erlotinibin

käyttöä ei suositella potilaille,

joilla on vaikea maksan toimintahäiriö.

Ruoansulatuskanavan perforaatio

Erlotinibilla

hoidetuilla potilailla on suurentunut riski saada ruoansulatuskanavan perforaatio, joka

havaitaan harvoin (mukaan lukien muutamat kuolemaan johtaneet tapaukset). Riski on suurentunut

potilailla, jotka saavat samanaikaisesti verisuonten kasvua estäviä lääkkeitä, kortikosteroideja,

tulehduskipulääkkeitä ja/tai taksaanipohjaisia solunsalpaajia tai joilla on ollut divertikkeleitä, maha- tai

pohjukaissuolihaava. Erlotinibi-hoito

on lopetettava pysyvästi, jos potilaalle muodostuu

ruoansulatuskanavan perforaatio (ks. kohta 4.8).

Rakkulaiset ja hilseilyä tai ihon kuoriutumista aiheuttavat iho-oireet

Rakkulaisia ja hilseileviä tai ihon kuoriutumista aiheuttavia iho-oireita on raportoitu. Hyvin harvoissa

tapauksissa on ollut viitteitä Stevens–Johnsonin oireyhtymästä tai toksisesta epidermaalisesta

nekrolyysistä, jotka olivat joissakin tapauksissa kuolemaan johtavia (ks. kohta 4.8). Erlotinibi-hoito

keskeytettävä tai lopetettava, jos potilaalle muodostuu vaikeita rakkulaisia, hilseileviä tai ihon

kuoriutumista aiheuttavia iho-oireita. Potilaat, joilla on rakkulaisia ja hilseileviä tai ihon kuoriutumista

aiheuttavia ihosairauksia, on testattava ihoinfektion varalta, ja heitä on hoidettava paikallisten

hoitosuositusten mukaisesti.

Silmäoireet

Jos potilaalla on sarveiskalvontulehduksen akuutteja tai pahenemiseen viittaavia löydöksiä tai oireita,

esimerkiksi silmätulehdusta, kyynelvuotoa, valoherkkyyttä, näön hämärtymistä, silmäkipua ja/tai silmän

punoitusta, hänet on viipymättä ohjattava silmälääkärin arvioon. Jos diagnoosina on haavainen

sarveiskalvontulehdus, erlotinibi-hoito on keskeytettävä tai lopetettava. Jos diagnoosina on

sarveiskalvontulehdus, hoidon jatkamisen hyötyjä ja riskejä on arvioitava huolella. Erlotinibia on

käytettävä varoen potilailla,

joilla on aiemmin esiintynyt sarveiskalvontulehdusta, haavaista

sarveiskalvontulehdusta tai vaikeaa kuivasilmäisyyttä. Piilolasien käyttö on myös riskitekijä

sarveiskalvontulehdukselle

ja haavautumille. Hyvin harvoissa tapauksissa erlotinibilla hoidetuilla

potilailla on raportoitu sarveiskalvon perforaatiota tai haavautumia (ks. kohta 4.8).

Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa

Voimakkaat CYP3A4-induktorit voivat heikentää erlotinibin

tehoa, kun taas voimakkaat CYP3A4-estäjät

voivat lisätä toksisuutta. Tämän tyyppisten aineiden samanaikaista käyttöä on vältettävä (ks. kohta 4.5).

Muut yhteisvaikutukset

Erlotinibille

on ominaista liukoisuuden väheneminen, jos pH on yli 5. Ruoansulatuskanavan yläosan

pH:ta muuttavat lääkkeet, kuten protonipumpun estäjät, H2-salpaajat ja antasidit, saattavat muuttaa

erlotinibin

liukoisuutta ja siten sen biologista hyötyosuutta. Annettaessa erlotinibia samanaikaisesti tämän

tyyppisten lääkkeiden kanssa annoksen nosto ei todennäköisesti kompensoi altistuksen pienenemistä.

Erlotinibin ja protonipumpun estäjien samanaikaista käyttöä on vältettävä. Erlotinibin

käyttöä yhdessä

H2-salpaajien ja antasidien kanssa ei ole tutkittu. Biologisen hyötyosuuden aleneminen on kuitenkin

todennäköistä ja siksi tällaisten yhdistelmien käyttöä tulisi välttää (ks. kohta 4.5). Jos antasidien käyttö on

välttämätöntä erlotinibi-hoidon

aikana, kyseinen lääke tulisi ottaa vähintään 4 tuntia ennen päivittäistä

erlotinibi-annosta tai 2 tuntia sen jälkeen.

Apuaineet

Erlotinib Krka sisältää laktoosia. Potilaiden, joilla on harvinainen perinnöllinen

galaktoosi-intoleranssi,

täydellinen laktaasinpuutos tai glukoosi-galaktoosi-imeytymishäiriö, ei pidä käyttää tätä lääkettä.

Tämä lääkevalmiste sisältää alle 1 mmol natriumia (23 mg) per tabletti eli sen voidaan sanoa olevan

”natriumiton”.

4.5

Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset

Yhteisvaikutuksia on tutkittu vain aikuisille tehdyissä tutkimuksissa.

Erlotinibi

ja muut CYP-substraatit

Erlotinibi

on voimakas CYP1A1:n estäjä, kohtalainen CYP3A4:n ja CYP2C8:n estäjä sekä

voimakas UGT1A1-entsyymin katalysoiman glukuronidaation

estäjä in vitro.

Voimakkaan CYP1A1:n eston fysiologista merkitystä ei tunneta, sillä CYP1A1-

entsyymin esiintyminen ihmiskudoksissa on hyvin harvinaista.

Annettaessa erlotinibia samanaikaisesti siprofloksasiinin

kanssa, joka on kohtalainen

CYP1A2:n inhibiittori,

erlotinibialtistus (AUC) lisääntyi merkitsevästi (39 %), kun taas

maksimipitoisuuden

) muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Myös altistus aktiiviselle

metaboliitille lisääntyi (AUC noin 60 % ja C

48 %). Näiden lisäysten kliinistä merkitystä ei

tunneta. Varovaisuutta on noudatettava, kun erlotinibia annetaan yhdessä siprofloksasiinin tai

potentin CYP1A2:n inhibiittorin (esim. fluvoksamiini) kanssa. Jos potilaalla esiintyy erlotinibiin

liittyviä haittavaikutuksia, erlotinibiannosta voidaan alentaa.

Erlotinibin anto ennen tai samanaikaisesti tyypillisten

CYP3A4:n substraattien (midatsolaamin ja

erytromysiinin) kanssa ei muuttanut näiden puhdistumaa, mutta näytti vähentävän suun kautta otetun

midatsolaamin biologista hyötyosuutta jopa 24 %. Eräässä toisessa kliinisessä tutkimuksessa erlotinibi ei

vaikuttanut samanaikaisesti annetun CYP3A4/2C8-substraatin, paklitakselin, farmakokinetiikkaan.

Merkittävät vaikutukset muiden CYP3A4:n substraattien puhdistumaan ovat siksi epätodennäköisiä.

Glukuronidaation esto voi aiheuttaa yhteisvaikutuksia sellaisten lääkevalmisteiden kanssa, jotka

ovat UGT1A1:n substraatteja ja poistuvat yksinomaan tämän reitin kautta. Potilailla, joilla

UGT1A1:n pitoisuus on alhainen tai joilla on perinnöllinen glukuronidaatiohäiriö

(esim. Gilbertin

tauti), saattaa esiintyä kohonneita seerumin bilirubiiniarvoja.

Näitä potilaita hoidettaessa on

noudatettava varovaisuutta.

Erlotinibi

metaboloituu maksassa maksan sytokromientsyymien, pääasiassa CYP3A4:n ja

vähäisemmässä määrin CYP1A2:n, välityksellä. Maksan ulkopuolella tapahtuva metabolia,

CYP3A4-entsyymin välityksellä suolistossa, CYP1A1:n välityksellä keuhkoissa ja CYP1B1:n

välityksellä kasvainkudoksessa, vaikuttaa mahdollisesti myös erlotinibin metaboliseen

puhdistumaan. Yhteisvaikutuksia voi esiintyä sellaisten lääkeaineiden kanssa, jotka

metaboloituvat näiden entsyymien välityksellä tai ovat niiden estäjiä tai induktoreita.

CYP3A4:n voimakkaat estäjät vähentävät erlotinibin metaboliaa ja suurentavat erlotinibin pitoisuutta

plasmassa. Kliinisessä tutkimuksessa, jossa erlotinibia annettiin yhtaikaa voimakkaan CYP3A4:n

estäjän, ketokonatsolin (200 mg suun kautta kaksi kertaa vuorokaudessa 5 vuorokauden ajan)

kanssa, erlotinibialtistus suureni (AUC 86 % ja C

69 %). Siksi on syytä noudattaa varovaisuutta,

jos erlotinibi yhdistetään voimakkaaseen CYP3A4:n estäjään, kuten sienilääkkeinä käytettäviin

atsolijohdoksiin (ketokonatsoliin, itrakonatsoliin, vorikonatsoliin), proteaasinestäjiin, erytromysiiniin

tai klaritromysiiniin. Erlotinibiannosta on pienennettävä tarvittaessa, varsinkin havaittaessa toksisia

vaikutuksia.

CYP3A4:n voimakkaat induktorit tehostavat erlotinibin metaboliaa ja pienentävät merkittävästi

erlotinibin pitoisuutta plasmassa. Kliinisessä tutkimuksessa, jossa erlotinibia annettiin yhtaikaa

voimakkaan CYP3A4:n induktorin, rifampisiinin (600 mg suun kautta kerran vuorokaudessa 7

vuorokauden ajan) kanssa, erlotinibin AUC:n mediaani pieneni 69 %. Rifampisiinin anto

samanaikaisesti erlotinibin

450 mg:n kerta-annoksen kanssa johti erlotinibialtistuksen (AUC)

keskiarvoon, joka oli 57,5 % erlotibibin

150 mg:n kerta-annoksen keskiarvosta, kun erlotinibi

annettiin ilman rifampisiinihoitoa. Erlotinibin

käyttöä samanaikaisesti CYP3A4:n induktorien kanssa

tulee siksi välttää. Jos potilaita on tarpeen hoitaa samanaikaisesti Erlotinibilla

ja potentilla

CYP3A4:n induktorilla, kuten rifampisiinilla, annoksen lisäämistä 300 mg:aan tulisi harkita seuraten

samalla tarkasti hoidon vaikutusta potilaiden turvallisuuteen (mukaan lukien munuaisten ja maksan

toiminta sekä seerumin elektrolyytit). Jos potilaat sietävät hoitoa hyvin yli 2 viikon ajan, annoksen

lisäämistä 450 mg:aan voidaan harkita tarkan turvallisuusseurannan jatkuessa. Myös muut

induktorit, esimerkiksi fenytoiini, karbamatsepiini, barbituraatit tai mäkikuisma (hypericum

perforatum) saattavat pienentää altistusta. Varovaisuutta on noudatettava, jos näitä lääkeaineita

annetaan yhtaikaa erlotinibin kanssa. Mikäli mahdollista, olisi harkittava muita vaihtoehtoisia hoitoja,

joilla ei ole voimakasta CYP3A4-entsyymiä indusoivaa vaikutusta.

Erlotinibi

ja kumariiniantikoagulantit

Erlotinibilla

hoidettavilla potilailla on raportoitu yhteisvaikutuksia kumariiniantikoagulanttien

kanssa varfariini mukaan luettuna. Tästä on seurannut INR-arvojen (International Normalized

Ratio) nousua ja lisääntyneitä verenvuototapahtumia, jotka ovat muutamissa tapauksissa johtaneet

kuolemaan. Kumariiniantikoagulantteja saavia potilaita on tarkkailtava säännöllisesti

tromboplastiiniajan

tai INR-arvon muutosten havaitsemiseksi.

Erlotinibi

ja statiinit

Erlotinibin ja statiinin yhtäaikainen käyttö saattaa lisätä riskiä statiinin aiheuttamalle myopatialle mukaan

lukien rabdomyolyysi,

jota on havaittu harvoin.

Erlotinibi

ja tupakoijat

Farmakokineettisessä yhteisvaikutustutkimuksessa, jossa tupakoivia potilaita verrattiin

tupakoimattomiin, havaittiin tupakoivilla potilailla merkittävä 2,8-kertainen alenema AUC

-arvossa

24 tuntia erlotinibin

annon jälkeen. Vastaava alenema tupakoivien potilaiden C

-arvossa oli 1,5-

kertainen sekä plasmapitoisuus pieneni 9-kertaisesti. Tämän vuoksi tupakointia jatkavia potilaita

tulisi kannustaa lopettamaan tupakointi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ennen erlotinibi-

hoidon aloittamista, koska muutoin plasman erlotinibipitoisuudet saattavat pienentyä.

CURRENTS- tutkimuksesta saatujen tietojen perusteella suuremmasta 300 mg:n

erlotinibiannoksesta ei havaittu aktiivisesti tupakoivilla potilailla olevan hyötyä suositeltuun 150

mg:n annokseen verrattuna. 300 mg:n ja 150 mg:n annosten turvallisuutta koskevat tiedot olivat

verrannolliset. Suurempia erlotinibiannoksia saaneilla potilailla

todettiin kuitenkin ihottuman,

interstitiaalisen keuhkosairauden ja ripulin ilmaantuvuuden numeerista lisääntymistä (ks. kohdat

4.2, 4.4, 5.1 ja 5.2).

Erlotinibi

ja P-glykoproteiinin estäjät

Erlotinibi

on lääkeaineita kuljettavan P-glykoproteiinin

substraatti. P-glykoproteiinin

estäjien, kuten

siklosporiinin ja verapamiilin, käyttö samanaikaisesti erlotinibin

kanssa saattaa johtaa erlotinibin

muuttuneeseen jakautumiseen ja/tai eliminaatioon. Tämän yhteisvaikutuksen merkitystä esimerkiksi

keskushermoston toksisuuden kannalta ei ole selvitetty. Tällaisissa tilanteissa on noudatettava

varovaisuutta.

Erlotinibi

ja pH:ta muuttavat lääkevalmisteet

Erlotinibille on ominaista liukoisuuden väheneminen, jos pH on yli 5. Ylemmän

ruoansulatuskanavan pH:ta muuttavat lääkkeet saattavat vaikuttaa erlotinibin liukoisuuteen ja siten

sen biologiseen hyötyosuuteen. Erlotinibin anto samanaikaisesti omepratsolin kanssa, joka on

protonipumpun estäjä, vähensi erlotinibialtistusta (AUC) 46 % ja maksimipitoisuutta (C

) 61 %.

-arvo tai puoliintumisaika eivät muuttuneet. Erlotinibin

ja ranitidiini 300 mg:n (H2-reseptorin

antagonisti) samanaikainen annostelu alensi erlotinibialtistusta (AUC) 33 %:lla ja maksimipitoisuutta

) 54 %:lla. Annoksen nostaminen ei todennäköisesti kompensoi altistuksen pienenemistä, jos

erlotinibia annostellaan samanaikaisesti tämän tyyppisten lääkkeiden kanssa. Kun erlotinibi

annosteltiin 2 tuntia ennen ranitidiini 150 mg:n annosta tai 10 tuntia sen jälkeen (kahdesti päivässä),

erlotinibialtistus (AUC) aleni vain 15 %:lla ja maksimipitoisuus (C

) vain 17 %:lla. Antasidien

vaikutusta erlotinibin imeytymiseen ei ole tutkittu, mutta imeytyminen saattaa huonontua ja siten

johtaa plasmapitoisuuksien alenemiseen. Yhteenvetona voidaan todeta, että erlotinibin ja

protonipumpun estäjien samanaikaista käyttöä on vältettävä. Jos antasidien käyttö on välttämätöntä

erlotinibi-hoidon

aikana, kyseinen lääke on otettava vähintään 4 tuntia ennen päivittäistä erlotinibi-

annosta tai 2 tuntia sen jälkeen. Jos ranitidiinin käyttöä harkitaan, se on annosteltava porrastetusti,

esimerkiksi erlotinibi

otetaan joko vähintään 2 tuntia ennen ranitidiiniannosta tai 10 tuntia sen

jälkeen.

Erlotinibi

ja gemsitabiini

Ib-faasin tutkimuksessa gemsitabiini ei vaikuttanut merkittävästi erlotinibin

farmakokinetiikkaan

eikä erlotinibilla ollut merkittäviä vaikutuksia gemsitabiinin farmakokinetiikkaan.

Erlotinibi

ja karboplatiini/paklitakseli

Erlotinibi

nostaa platinapitoisuuksia. Kliinisessä tutkimuksessa erlotinibin

käyttö

samanaikaisesti karboplatiinin

ja paklitakselin kanssa johti platinan AUC

0-48

-kokonaisarvon

kasvuun 10,6 %:lla. Vaikka nousu on tilastollisesti merkitsevä, eron suuruusluokkaa ei pidetä

kliinisesti

merkittävänä. Kliinisessä käytössä saattaa olla muita samanaikaisesti vaikuttavia

tekijöitä (kuten munuaisten vajaatoiminta), jotka johtavat lisääntyneeseen

karboplatiinialtistukseen. Karboplatiinilla tai paklitakselilla ei ollut merkittäviä vaikutuksia

erlotinibin

farmakokinetiikkaan.

Erlotinibi

ja kapesitabiini

Kapesitabiini saattaa nostaa erlotinibipitoisuuksia. Kun erlotinibia annettiin yhdessä kapesitabiinin kanssa,

erlotinibin AUC kasvoi tilastollisesti merkitsevästi ja C

-arvo lähes merkitsevästi verrattuna toiseen

tutkimukseen, jossa annettiin ainoastaan erlotinibia. Erlotinibilla ei ollut merkittäviä vaikutuksia kapesitabiinin

farmakokinetiikkaan.

Erlotinibi ja proteasomin

estäjät

Proteasomin estäjien, kuten bortetsomibin, voidaan vaikutusmekanisminsa takia odottaa

vaikuttavan EGFR-estäjien, erlotinibi mukaan lukien, tehoon. Tätä vaikutusta tukevat vähäiset

kliiniset tiedot sekä prekliiniset tutkimukset, joissa proteasomin on todettu aiheuttavan EGFR:n

hajoamista.

4.6

Hedelmällisyys, raskaus ja imetys

Raskaus

Erlotinibin käytöstä raskaana oleville naisille ei ole riittävästi tietoa. Eläinkokeissa ei ole havaittu

merkkejä teratogeenisuudesta tai poikkeavasta synnytyksestä. Raskauteen liittyviä haittavaikutuksia

ei kuitenkaan voida poissulkea, koska eläinkokeissa on havaittu lisääntynyttä alkion/sikiön

kuolleisuutta (ks. kohta 5.3). Mahdollista ihmiseen kohdistuvaa vaaraa ei tunneta.

Naiset, jotka voivat tulla raskaaksi

Naisia, jotka voivat tulla raskaaksi, on kehotettava välttämään raskaaksi tulemista erlotinibi-

hoidon aikana. Asianmukaisia ehkäisymenetelmiä on käytettävä hoidon aikana ja vähintään 2

viikon ajan hoidon päättymisen jälkeen. Hoitoa voidaan jatkaa raskauden aikana vain, jos

mahdollinen äidin saama hyöty on suurempi kuin sikiölle aiheutuva haitta.

Imetys

Ei tiedetä, erittyykö erlotinibi ihmisen rintamaitoon. Erlotinibin

vaikutusta maidontuotantoon tai

sen erittymistä rintamaitoon ei ole tutkittu. Koska hoidosta imetettävälle lapselle mahdollisesti

aiheutuvaa haittaa ei tunneta, äitejä on kehotettava lopettamaan imettäminen Erlotinib Krka -hoidon

ajaksi ja vähintään 2 viikon ajaksi viimeisen annoksen jälkeen.

Hedelmällisyys

Eläinkokeissa ei ole havaittu hedelmällisyyden heikentymistä. Hedelmällisyyteen liittyviä

haittavaikutuksia ei voida kuitenkaan poissulkea, koska eläinkokeissa on havaittu vaikutuksia

lisääntymistoimintoihin

(ks. kohta 5.3). Mahdollista ihmiseen kohdistuvaa vaaraa ei tunneta.

4.7

Vaikutus ajokykyyn ja koneidenkäyttökykyyn

Tutkimuksia hoidon vaikutuksesta ajokykyyn tai koneidenkäyttökykyyn ei ole tehty, mutta erlotinibi ei

heikennä psyykkistä suorituskykyä.

4.8

Haittavaikutukset

Erlotinibin turvallisuustiedot perustuvat yli 1500 potilaaseen, jotka saivat monoterapiana

vähintään yhden 150 mg:n annoksen erlotinibia, ja yli 300 potilaaseen, jotka saivat erlotinibia

100 mg:n tai 150 mg:n annoksina yhdessä gemsitabiinin kanssa.

NCI-CTC-luokituksen (National Cancer Institute-Common Toxicity Criteria) vaikeusasteluokkien

mukainen yhteenveto kliinisissä tutkimuksissa pelkästään erlotinibi-valmisteen käytössä tai

erlotinibin

ja solunsalpaajahoidon yhdistelmän käytössä havaittujen haittavaikutusten

ilmaantuvuudesta esitetään taulukossa 1. Lueteltuja haittavaikutuksia raportoitiin vähintään 10 %:lla

(erlotinibi-ryhmässä) potilaista ja niitä esiintyi yleisemmin (

3 %) erlotinibi-hoitoa saaneilla

potilailla

kuin vertailuryhmässä. Yhteenveto muista haittavaikutuksista, myös muissa tutkimuksissa

raportoiduista haittavaikutuksista, esitetään taulukossa 2.

Kliinisissä tutkimuksissa raportoidut haittavaikutukset (taulukko 1) luetellaan MedDRA-

elinjärjestelmäluokituksen

mukaisesti. Kunkin haittavaikutuksen esiintymistiheys

esitetään seuraavaan

esitystavan mukaisesti: hyvin yleinen (≥ 1/10), yleinen (≥ 1/100, < 1/10), melko harvinainen (≥ 1/1000, <

1/100), harvinainen (≥ 1/10 000, < 1/1000), hyvin harvinainen (< 1/10 000).

Haittavaikutukset on esitetty kussakin yleisyysluokassa haittavaikutuksen vakavuuden mukaan alenevassa

järjestyksessä.

Ei-pienisoluinen

keuhkosyöpä (erlotinibi-monoterapiahoito)

Ensilinjan hoito potilailla, joilla on EGFR-mutaatioita

Avoimeen, satunnaistettuun faasin III tutkimukseen ML20650 osallistui 154 potilasta. Erlotinibin

turvallisuutta ensilinjan hoidossa arvioitiin 75 NSCLC-potilaalla, joilla oli aktivoivia EGFR- mutaatioita

kasvaimessa. Uusia turvallisuussignaaleja ei havaittu näillä potilailla.

Tutkimuksessa ML20650 yleisimmin esiintyneet haittavaikutukset erlotinibilla hoidetuilla potilailla

olivat ihottuma (80 %, kaikki asteet) ja ripuli (57 %, kaikki asteet). Useimmat haittavaikutukset

olivat astetta 1 ja 2 eivätkä vaatineet hoitoa. Asteen 3 ihottumaa esiintyi 9 %:lla ja asteen 3 ripulia 4

%:lla potilaista. Asteen 4 ihottumaa tai ripulia ei havaittu. Erlotinibi-hoito keskeytettiin 1 %:lla

potilaista ihottuman ja 1 %:lla ripulin vuoksi. Annosmuutoksia (hoidon keskeytys tai annoksen

lasku) tehtiin 11 %:lla ihottuman ja 7 %:lla ripulin seurauksena.

Ylläpitohoito

Kahdessa muussa kaksoissokkoutetussa, satunnaistetussa ja plasebokontrolloidussa faasin III

tutkimuksessa BO18192 (SATURN) ja BO25460 (IUNO) erlotinibia annettiin ylläpitohoitona

ensilinjan solunsalpaajahoidon jälkeen. Nämä tutkimukset tehtiin yhteensä 1532 potilaalla, joilla oli

edennyt, uusiutunut tai metastaattinen ei-pienisoluinen keuhkosyöpä. Potilaat olivat saaneet

ensilinjan standardihoitona platinapohjaista solunsalpaajahoitoa. Tutkimuksessa ei havaittu uusia

turvallisuussignaaleja.

Tutkimuksissa BO18192 ja BO25460 yleisimmin

esiintyneet haittavaikutukset erlotinibilla

hoidetuilla potilailla olivat ihottuma (tutkimus BO18192: kaikki asteet 49,2 %, aste 3: 6,0 %;

tutkimus BO25460: kaikki asteet 39,4 %, aste 3: 5,0 %) ja ripuli (tutkimus BO18192: kaikki asteet

20,3 %, aste 3: 1,8 %; tutkimus BO25460: kaikki asteet 24,2 %, aste 3: 2,5 %). Asteen 4 ihottumaa

tai ripulia ei havaittu kummassakaan tutkimuksessa. Tutkimuksessa BO18192 erlotinibi-hoito

keskeytettiin 1 %:lla potilaista ihottuman ja < 1 %:lla ripulin vuoksi, kun taas tutkimuksessa

BO25460 yhdenkään potilaan hoitoa ei keskeytetty ihottuman tai ripulin vuoksi. Tutkimuksessa

BO18192 tehtiin annosmuutoksia (hoidon keskeytys tai annoksen lasku) 8,3 %:lla ihottuman ja 3

%:lla ripulin seurauksena, ja tutkimuksessa BO25460 niitä tehtiin 5,6 %:lla potilaista ihottuman ja

2,8 %:lla ripulin seurauksena.

Toisen linjan ja myöhempien linjojen hoito

Yleisimmin raportoituja haittavaikutuksia olivat ihottuma (75 %) ja ripuli (54 %) satunnaistetussa

kaksoissokkotutkimuksessa (BR.21; erlotinibin annostelu toisessa linjassa). Useimpien oireiden

vaikeusasteluokka oli 1/2, eivätkä ne vaatineet erityisiä toimenpiteitä. Vaikeusasteluokan 3/4 ihottumaa

esiintyi 9 %:lla ja saman vaikeusasteluokan ripulia 6 %:lla erlotinibi-hoitoa saaneista potilaista, ja ne johtivat

hoidon keskeyttämiseen 1 %:ssa tapauksista. Annosta pienennettiin ihottuman vuoksi 6 %:lla ja ripulin

vuoksi 1 %:lla potilaista.

BR.21-tutkimuksessa ihottuma ilmaantui keskimäärin 8 vuorokauden (mediaani) ja ripuli 12 vuorokauden

(mediaani) kuluttua.

Yleisesti ihottuma ilmenee lievänä tai kohtalaisena punoittavana ja märkänäppyläisenä

ihottumana. Ihottumaa saattaa esiintyä tai se pahenee ihoalueilla,

jotka altistuvat

auringonvalolle. Potilaita on neuvottava käyttämään suojaavia vaatteita ja/tai aurinkovoidetta

(esim. mineraalipohjaisia) auringonpaisteessa.

Haimasyöpä (erlotinibi-yhdistelmähoito

gemsitabiinin kanssa)

Keskeisessä PA.3-haimasyöpätutkimuksessa, jossa potilaat saivat erlotinibia 100 mg:n annoksina yhdessä

gemsitabiinin

kanssa, yleisimmät haittavaikutukset olivat uupumus, ihottuma ja ripuli. Erlotinibin

gemsitabiinin

yhdistelmähoitoa saaneessa haarassa vaikeusasteluokan 3/4 ihottumaa ja ripulia raportoitiin

kumpaakin 5 %:lla potilaista. Ihottuma ilmaantui keskimäärin 10 vuorokauden (mediaani) ja ripuli 15

vuorokauden (mediaani) kuluttua. Ihottuma ja ripuli johtivat kumpikin annostuksen laskuun 2 %:lla

potilaista ja tutkimuksen keskeyttämiseen enintään 1 %:lla erlotinibin ja gemsitabiinin yhdistelmähoitoa

saaneista potilaista.

Taulukko 1: Tutkimuksissa BR.21 (erlotinibi-hoito) ja PA.3 (erlotinibi-yhdistelmähoito

Samankaltaiset tuotteet

Etsi tähän tuotteeseen liittyviä ilmoituksia

Näytä asiakirjojen historia

Jaa nämä tiedot