TAKROZEM 0.1 % voide

Suomi - suomi - Fimea (Suomen lääkevirasto)

Osta se nyt

Pakkausseloste Pakkausseloste (PIL)

10-07-2020

Valmisteyhteenveto Valmisteyhteenveto (SPC)

23-03-2018

Aktiivinen ainesosa:
Tacrolimusum
Saatavilla:
Pierre Fabre Dermatologie
ATC-koodi:
D11AH01
INN (Kansainvälinen yleisnimi):
Tacrolimusum
Annos:
0.1 %
Lääkemuoto:
voide
Prescription tyyppi:
Resepti
Terapeuttinen alue:
takrolimuusi
Tuoteyhteenveto:
Määräämisehto: Valmistetta saavat määrätä lääkärit, joilla on runsaasti kokemusta atooppisen ihottuman hoidosta.
Valtuutuksen tilan:
Myyntilupa myönnetty
Myyntiluvan numero:
32744
Valtuutus päivämäärä:
2018-03-23

Lue koko asiakirja

Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle

Takrozem 0,1 % voide

Takrolimuusi

Lue tämä pakkausseloste huolellisesti ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen, sillä se sisältää

sinulle tärkeitä tietoja.

Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin.

Jos sinulla on kysyttävää, käänny lääkärin tai apteekkihenkilökunnan

puoleen.

Tämä lääke on määrätty vain sinulle eikä sitä tule antaa muiden käyttöön. Se voi aiheuttaa

haittaa muille, vaikka heillä olisikin samanlaiset oireet kuin sinulla.

Jos havaitset haittavaikutuksia, käänny lääkärin tai apteekkihenkilökunnan

puoleen. Tämä

koskee myös sellaisia mahdollisia haittavaikutuksia, joita ei ole mainittu tässä

pakkausselosteessa. Ks. kohta 4.

Tässä pakkausselosteessa kerrotaan:

Mitä Takrozem on ja mihin sitä käytetään

Mitä sinun on tiedettävä, ennen kuin käytät Takrozem -voidetta

Miten Takrozem -voidetta käytetään

Mahdolliset haittavaikutukset

Takrozem -voiteen säilyttäminen

Pakkauksen sisältö ja muuta tietoa

1.

Mitä Takrozem on ja mihin sitä käytetään

Takrozem -voiteen vaikuttava aine, takrolimuusimonohydraatti,

on immuunisysteemiin vaikuttava

aine.

Takrozem 0,1 % -voidetta käytetään kohtalaisen vaikean ja vaikean atooppisen ihottuman (ekseeman)

hoitoon aikuisilla,

joilla perinteinen hoito, kuten paikallisesti käytettävät kortikosteroidit,

ei ole

auttanut riittävästi tai joille perinteinen hoito ei sovi.

Jos keskivaikea tai vaikea atooppinen ihottuma on parantunut täysin tai lähes täysin enintään 6 viikon

hoidon jälkeen ja sinulla on usein uusiutuvaa ihottumaa (ihottuma pahenee vähintään 4 kertaa

vuodessa), ihottuman uusiutumista voidaan ehkä estää ja sen pahenemisvaiheita harventaa käyttämällä

Takrozem 0,1 % -voidetta kahdesti viikossa.

Atooppisessa ihottumassa ihon immuunijärjestelmä ylireagoi ja aiheuttaa ihotulehduksen (kutinaa,

punoitusta, kuivumista). Takrozem korjaa epänormaalia immuunivastetta ja helpottaa ihotulehdusta ja

kutinaa.

Takrolimuusimonohydraattia, jota Takrozem sisältää, voidaan joskus käyttää myös muiden kuin tässä

pakkausselosteessa mainittujen sairauksien hoitoon. Kysy neuvoa lääkäriltä, apteekkihenkilökunnalta

tai muulta terveydenhuollon ammattilaiselta tarvittaessa ja noudata aina heiltä saamiasi ohjeita.

2.

Mitä sinun on tiedettävä, ennen kuin käytät Takrozem -voidetta

Älä käytä Takrozem -voidetta

jos olet allerginen takrolimuusille tai tämän lääkkeen jollekin muulle aineelle (lueteltu

kohdassa 6) tai makrolidiantibiooteille (esim. atsitromysiini,

klaritromysiini, erytromysiini).

Varoitukset ja varotoimet

Keskustele lääkärin kanssa, jos

sinulla on maksan vajaatoiminta.

sinulla on pahanlaatuisia ihomuutoksia (kasvaimia) tai jos immuunijärjestelmäsi on minkä

tahansa syyn vuoksi heikentynyt.

sinulla on perinnöllinen ihosairaus kuten Nethertonin syndrooma, lamellaarinen iktyoosi (ihon

pintakerroksen paksuuntumisesta johtuva voimakas hilseily) tai yleistynyt erytrodermia (koko

iho on tulehtunut, punoittava ja hilseilevä).

sinulla on käänteishyljinnästä johtuva ihoreaktio (ihon immuunireaktio; yleinen komplikaatio

luuydinsiirteen saaneilla potilailla).

sinulla on turvonneita imusolmukkeita hoitoa aloitettaessa. Jos imusolmukkeesi turpoavat

Takrozem -hoidon aikana, kysy neuvoa lääkäriltäsi.

sinulla on tulehtuneita ihovaurioita. Älä käytä voidetta kohtiin, joissa on tulehtuneita

ihovaurioita.

huomaat muutoksia ihosi ulkonäössä. Kerro tästä lääkärillesi.

Takrolimuusivoiteen pitkäaikaiskäytön turvallisuudesta ei ole tietoja. Erittäin harvoilla

takrolimuusivoidetta käyttäneillä on todettu syöpätauteja (esim. iholla tai imusolmukkeissa).

Yhteyttä takrolimuusivoiteeseen ei kuitenkaan ole osoitettu.

Vältä ihon pitkäaikaista altistamista auringonvalolle tai keinotekoiselle ultraviolettivalolle

(kuten solarium). Jos vietät aikaa ulkona Takrozem -voiteen levittämisen jälkeen, käytä

aurinkosuojavoiteita ja sopivia ilmavia vaatteita suojaamaan ihoa auringolta. Pyydä lisäksi

lääkäriäsi neuvomaan muita tarvittavia aurinkosuojamenetelmiä. Jos sinulle määrätään

valohoitoa, kerro lääkärillesi, että käytät Takrozem -voidetta, koska Takrozem -voidetta ei

suositella käytettäväksi samanaikaisesti valohoidon kanssa.

Jos lääkäri kehottaa sinua käyttämään Takrozem -voidetta kahdesti viikossa atooppisen

ihottuman pitämiseksi kurissa, hänen tulee tarkistaa tilanteesi vähintään 12 kuukauden välein,

vaikka vointisi olisikin hyvä ja ihottuma kurissa. Lapsilla ylläpitohoito

tulee keskeyttää

12 kuukauden kuluttua jatkohoidon tarpeen arvioimiseksi.

Potilaille on kerrottava, että heti voiteen levittämisen jälkeen ei pidä käydä kylvyssä, suihkussa

eikä uimassa, sillä vesi voi huuhtoa lääkkeen pois.

Lapset

Takrozem 0,1 % -voidetta ei ole hyväksytty alle 16-vuotiaiden lasten hoitoon. Tämän vuoksi

sitä ei pidä käyttää tässä ikäryhmässä. Kysy neuvoa lääkäriltäsi.

Takrozem -hoidon vaikutusta lasten, erityisesti hyvin nuorten lasten, immuunijärjestelmän

kehittymiseen ei tunneta.

Muut lääkevalmisteet, kosmetiikka ja Takrozem

Kerro lääkärille tai apteekkihenkilökunnalle,

jos parhaillaan käytät tai olet äskettäin käyttänyt muita

lääkkeitä, myös lääkkeitä, joita lääkäri ei ole määrännyt.

Voit käyttää kosteuttavia emulsiovoiteita

ja kosteusvoiteita Takrozem -hoidon aikana, mutta näitä

valmisteita ei saa käyttää kahteen tuntiin ennen tai jälkeen Takrozem -voiteen levittämisen.

Takrolimuusin käyttöä samanaikaisesti muiden iholle käytettävien valmisteiden tai suun kautta

otettavien kortikosteroidien (esim. kortisoni) tai immuunisysteemiin

vaikuttavien lääkkeiden kanssa ei

ole tutkittu.

Takrozem alkoholin kanssa

Käyttäessäsi Takrozem -voidetta voi alkoholin juominen aiheuttaa ihon tai kasvojen kuumotusta ja

punoitusta.

Raskaus ja imetys

Älä käytä Takrozem -voidetta, jos olet raskaana tai imetät.

Kysy lääkäriltä tai apteekista neuvoa ennen minkään lääkkeen käyttöä raskauden tai imetyksen aikana.

3.

Miten Takrozem -voidetta käytetään

Käytä tätä lääkettä juuri siten kuin lääkäri on määrännyt. Tarkista ohjeet lääkäriltä tai apteekista, jos

olet epävarma.

Levitä Takrozem -voidetta ohut kerros hoidettavalle ihoalueelle.

Takrozem -voidetta voidaan käyttää useimmissa kehon osissa, mukaan lukien kasvot ja kaula

sekä kyynär- ja polvitaipeet.

Vältä voiteen joutumista nenän sisään, suuhun tai silmiin. Jos voidetta pääsee jollekin näistä

alueista, se tulee pyyhkiä ja/tai huuhdella huolellisesti pois vedellä.

Älä peitä hoidettavaa ihoaluetta siteellä, kääreellä tai muulla haavasidoksella.

Pese kätesi Takrozem -voiteen levittämisen jälkeen, ellei tarkoitus ole hoitaa myös käsiä.

Varmista, että ihosi on täysin kuiva kylvyn tai suihkun jälkeen ennen kuin levität Takrozem -

voidetta.

Älä käy kylvyssä, suihkussa äläkä uimassa heti voiteen levittämisen jälkeen. Vesi voi huuhtoa

lääkkeen pois.

Aikuiset (16-vuotiaat ja sitä vanhemmat)

Aikuisille

potilaille (16-vuotiaat ja sitä vanhemmat) on saatavilla kahta eri takrolimuusivoidevahvuutta

(0,03 % takrolimuusivoidetta ja 0,1 % takrolimuusivoidetta). Lääkärisi päättää kumpi vahvuus on

sinulle paras.

Tavallisesti hoito aloitetaan Takrozem 0,1 % -voiteella, jota levitetään kaksi kertaa päivässä, kerran

aamulla ja kerran illalla, kunnes ihottuma on parantunut. Riippuen hoidon vaikutuksesta ihottumaasi

lääkärisi päättää, voidaanko annostelukertoja harventaa tai käyttää miedompaa 0,03 %

takrolimuusivoidetta.

Hoida kutakin ihoaluetta niin kauan, että ihottuma on hävinnyt. Paranemista on havaittavissa

tavallisesti viikon kuluessa. Ellet havaitse paranemista kahden viikon kuluttua, harkitse lääkärisi

kanssa muuta mahdollista hoitoa.

Lääkäri saattaa kehottaa sinua käyttämään Takrozem 0,1 % -voidetta kahdesti viikossa, kun

atooppinen ihottuma on parantunut täysin tai lähes täysin. Takrozem 0,1 % -voidetta levitetään kerran

vuorokaudessa kahtena päivänä viikossa (esim. maanantaisin ja torstaisin) niille ihoalueille,

joille saat

usein atooppista ihottumaa. Hoitokertojen välillä pidetään 2–3 päivän tauko, jonka aikana Takrozem -

voidetta ei käytetä.

Jos ihottuma uusiutuu, ryhdy taas käyttämään Takrozem -voidetta kahdesti vuorokaudessa edellä

kuvattuun tapaan ja hakeudu lääkärisi vastaanotolle hoidon tarkistamista varten.

Jos vahingossa nielet voidetta

Jos olet vahingossa niellyt voidetta, ota yhteyttä lääkäriisi tai apteekkiin niin pian kuin mahdollista.

Älä yritä aikaan saada oksentamista. Jos olet käyttänyt liian suuren lääkeannoksen tai vaikkapa lapsi

on ottanut lääkettä vahingossa, ota aina yhteyttä lääkäriin, sairaalaan tai Myrkytystietokeskukseen

(puh. 09 471 977) riskien arvioimiseksi ja lisäohjeiden saamiseksi.

Jos unohdat käyttää Takrozem -voidetta

Jos unohdat levittää voidetta oikeaan aikaan, levitä voidetta heti kun muistat ja jatka sitten kuten

aikaisemmin.

Jos sinulla on kysymyksiä tämän lääkkeen käytöstä, käänny lääkärin tai apteekkihenkilökunnan

puoleen.

4.

Mahdolliset haittavaikutukset

Kuten kaikki lääkkeet, tämäkin lääke voi aiheuttaa haittavaikutuksia. Kaikki eivät kuitenkaan niitä saa.

Hyvin yleiset (saattaa esiintyä useammalla kuin yhdellä käyttäjällä 10:stä):

polttava tunne ja kutina.

Nämä oireet ovat tavallisesti lieviä tai kohtalaisia ja menevät yleensä ohi viikon kuluessa Takrozem -

voidetta käytettäessä.

Yleiset (saattaa esiintyä enintään yhdellä käyttäjällä 10:stä):

punoitus

kuumotus

kipu

ihon herkistyminen (erityisesti kuumalle ja kylmälle)

ihon kihelmöinti

ja ärsytys

ihottuma

paikalliset ihotulehdukset syystä riippumatta, esimerkiksi karvatupen tulehdus tai infektio,

yskänrokko, yleistynyt herpes simplex -infektio

kasvojen punoitus tai ihoärsytys alkoholin nauttimisen jälkeen

hoidetun ihoalueen yliherkkyys

Melko harvinaiset (saattaa esiintyä alle yhdellä käyttäjällä 100:sta):

akne

Kun hoitoa on käytetty kahdesti viikossa, aikuisilla on todettu hoidettavan alueen infektioita.

Ruusufinniä (kasvojen punoitus), ruusufinnin kaltaista ihottumaa, lentigoa (ruskeat pilkut ihossa),

hoidetun ihoalueen turvotusta sekä herpeksen aiheuttamia silmätulehduksia on todettu markkinoille

tulon jälkeen.

Valmisteen markkinoille tulon jälkeen erittäin harvoilla takrolimuusivoidetta käyttäneillä on todettu

syöpätauteja (esim. lymfoomia, mukaan lukien lymfooma iholla, tai muita ihokasvaimia). Yhteyttä

takrolimuusivoiteeseen ei kuitenkaan ole toistaiseksi osoitettu tai poissuljettu.

Haittavaikutuksista ilmoittaminen

Jos havaitset haittavaikutuksia, kerro niistä lääkärille tai apteekkihenkilökunnalle. Tämä koskee myös

sellaisia mahdollisia haittavaikutuksia, joita ei ole mainittu tässä pakkausselosteessa. Voit ilmoittaa

haittavaikutuksista myös suoraan (ks. yhteystiedot alla). Ilmoittamalla haittavaikutuksista voit auttaa

saamaan enemmän tietoa tämän lääkevalmisteen turvallisuudesta.

sivusto: www.fimea.fi

Lääkealan turvallisuus

kehittämiskeskus Fimea

Lääkkeiden

haittavaikutusrekisteri

PL 55

00034 FIMEA

5.

Takrozem -voiteen säilyttäminen

Ei lasten ulottuville

eikä näkyville.

Älä käytä tätä lääkettä pakkauksessa mainitun viimeisen käyttöpäivämäärän ”EXP” jälkeen.

Viimeinen käyttöpäivämäärä tarkoittaa kuukauden viimeistä päivää.

Säilytä alle 25 ºC.

Hävitä avattu putki 90 vuorokauden kuluttua avaamisesta, vaikka putki ei olisikaan tyhjä. Putkia ei

pidä säilyttää myöhempää käyttöä varten.

Lääkkeitä ei tule heittää viemäriin eikä hävittää talousjätteiden mukana. Kysy käyttämättömien

lääkkeiden hävittämisestä apteekista. Näin menetellen suojelet luontoa.

6.

Pakkauksen sisältö ja muuta tietoa

Mitä Takrozem sisältää

Vaikuttava aine on takrolimuusimonohydraatti.

1 g Takrozem 0,1 % -voidetta sisältää 1,0 mg takrolimuusia (takrolimuusimonohydraattina).

Muut aineet ovat valkovaseliini;

nestemäinen parafiini, propyleenikarbonaatti, valkovaha,

kiinteä parafiini.

Lääkevalmisteen kuvaus ja pakkauskoot

Takrozem on valkoista tai hieman kellertävää voidetta. Sitä on saatavilla 10 g, 30 g ja 60 g

voideputkissa.

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

Myyntiluvan haltija ja valmistaja

Myyntiluvan haltija:

Pierre Fabre Dermatologie

45, place Abel Gance

92 100 Boulogne

Ranska

Valmistaja

Pierre Fabre Medicament Production

Aquitaine Pharm International 1

Avenue du Béarn

64320 Idron

Ranska

Pierre Fabre Medicament Production

Parc Industriel de la Chartreuse

81100 Castres

Ranska

Tällä lääkevalmisteella on myyntilupa Euroopan talousalueeseen kuuluvissa jäsenvaltioissa

seuraavilla kauppanimillä:

Takrozem: Belgia, Espanja, Hollanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Norja,

Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska.

Tämä pakkausseloste on tarkistettu viimeksi 10.07.2020

Bipacksedel: Information till användaren

Takrozem 0,1% salva

takrolimus

Läs noga igenom denna bipacksedel innan du börjar använda detta läkemedel. Den innehåller

information som är viktig för dig.

Spara denna information, du kan behöva läsa den igen.

Om du har ytterligare frågor vänd dig till läkare eller apotekspersonal.

Detta läkemedel har ordinerats enbart åt dig. Ge det inte till andra. Det kan skada dem, även om

de uppvisar sjukdomstecken som liknar dina.

Om du får biverkningar, tala med läkare eller apotekspersonal. Detta gäller även eventuella

biverkningar som inte nämns i denna information. Se avsnitt 4.

I denna bipacksedel finns information om följande :

Vad Takrozem är och vad det används för

Vad du behöver veta innan du använder Takrozem

Hur du använder Takrozem

Eventuella biverkningar

Hur Takrozem ska förvaras

Förpackningens innehåll och övriga upplysningar

1.

Vad Takrozem är och vad det används för

Den aktiva substansen i Takrozem, takrolimusmonohydrat, är ett immunmodulerande medel.

Takrozem 0,1% salva används för att behandla måttlig till svår atopisk dermatit (eksem) hos vuxna

som inte fått tillräcklig

effekt av eller inte tål konventionell behandling såsom topikala

kortikosteroider.

När måttlig till svår atopisk dermatit är helt eller nästan utläkt, efter upp till 6 veckors behandling av

ett eksemutbrott, och om du brukar få eksemutbrott ofta (4 gånger per år eller mer), kan det vara

möjligt att förhindra att eksemutbrotten kommer tillbaka eller att förlänga tiden då du inte har något

utbrott, genom att använda Takrozem 0,1% salva två gånger per vecka.

Vid atopisk dermatit orsakar en överreaktion i hudens immunsystem inflammation i huden (klåda,

rodnad, torrhet). Takrozem förändrar den onormala immunreaktionen och lindrar inflammationen och

klådan i huden.

Takrolimus som finns i Takrozem kan också vara godkänd för att behandla andra sjukdomar som inte

nämns i denna produktinformation.

Fråga läkare, apotek eller annan hälsovårdspersonal om du har

ytterligare frågor och följ alltid deras instruktion.

2.

Vad du behöver veta innan du använder Takrozem

Använd inte Takrozem

om du är allergisk (överkänslig) mot takrolimus eller mot något av övriga innehållsämnen i

Takrozem (anges i avsnitt 6) eller mot makrolidantibiotika (t.ex. azitromycin, klaritromycin,

erytromycin).

Varningar och försiktighet

Tala med läkare om du:

har leversvikt.

har någon form av hudcancer (tumörer) eller om du har ett försvagat immunförsvar

(immunbrist), oavsett anledning.

har en ärftlig hudbarriärsjukdom som Nethertons syndrom, lamellär iktyos (hud som fjällar

kraftigt, beroende på att det yttersta hudlagret är förtjockat), eller om du har generell

erytrodermi (röd, inflammerad, flagnande hud på hela kroppen)

har kutan Graft versus Host-sjukdom (en immunreaktion i huden som är en vanlig komplikation

hos patienter som genomgått benmärgstransplantation).

har svullna lymfknutor i början av behandlingen. Om dina lymfknutor svullnar under

behandlingen med Takrozem ska du rådgöra med din läkare.

har infekterat eksem. Använd inte salvan på infekterat eksem.

märker någon förändring i hudens utseende, ska du kontakta din läkare.

Säkerheten vid långvarig behandling med takrolimussalva är okänd. Ett ytterst litet antal

personer som använt takrolimussalva har utvecklat maligniteter (till exempel hudcancer eller

lymfom). Sambandet mellan takrolimussalva och cancer har dock inte kunnat påvisas.

Undvik att utsätta huden för solljus under längre perioder och konstgjort solljus som solarier.

Om du vistas mycket utomhus efter att du använt Takrozem, bör du använda solskydd och bära

löst sittande kläder som skyddar huden mot solljus. Fråga din läkare om råd angående andra

lämpliga sätt att skydda dig mot solen. Om du har förskrivits ljusterapi, ska du meddela din

läkare att du använder Takrozem, eftersom samtidig behandling med Takrozem och ljusterapi

inte rekommenderas.

Om din läkare ordinerar behandling med Takrozem två gånger per vecka, för att hålla eksemet

borta, ska ditt tillstånd utvärderas av läkare åtminstone en gång per år, även om sjukdomen är

under kontroll. För barn ska ett uppehåll göras i underhållsbehandlingen efter 12 månader, för att

kunna bedöma om fortsatt behandling behövs.

Patienten bör rådas att inte bada, duscha eller simma omedelbart efter användning av salvan;

vatten kan skölja bort läkemedlet.

Barn

Takrozem 0,1% salva är inte godkänd för behandling av barn under 16 år. Salvan ska därför

inte användas på denna åldersgrupp. Rådgör med din läkare.

Effekten av behandling med Takrozem på ett immunförsvar under utveckling hos barn, särskilt

unga barn, har inte utretts.

Andra läkemedel, kosmetika och Takrozem

Tala om för läkare eller apotekspersonal om du tar eller nyligen har tagit andra läkemedel, även

receptfria sådana.

Du kan använda mjukgörande krämer och hudlotion under behandling med Takrozem, men dessa

produkter ska inte användas inom två timmar före och efter användning av Takrozem.

Användning av takrolimus samtidigt som andra läkemedel för utvärtes bruk eller vid samtidig

behandling med orala kortikosteroider (t.ex. kortison) eller mediciner som påverkar immunsystemet

har inte studerats.

Takrozem med alkohol

När man använder Takrozem kan intag av alkohol orsaka blodvallning

eller rodnad och värmekänsla i

huden eller ansiktet.

Graviditet och amning

Använd inte Takrozem om du är gravid eller om du ammar.

Rådfråga läkare eller apotekspersonal innan du tar något läkemedel

3.

Hur du använder Takrozem

Använd alltid Takrozem enligt läkarens anvisningar. Rådfråga läkare eller apotekspersonal om du är

osäker.

Applicera ett tunt lager Takrozem på de drabbade hudområdena.

Takrozem kan användas på de flesta kroppsdelar, även ansikte och hals och i armbågs- och

knäveck.

Undvik att använda salvan på insidan av näsan eller munnen eller i ögonen. Om salvan kommer

i kontakt med något av dessa områden ska den torkas bort noggrant och/eller sköljas bort med

vatten.

Täck inte över hudområden som behandlas med salvan med bandage eller liknande.

Tvätta händerna efter att du använt Takrozem, såvida inte dina händer också ska behandlas.

Innan du använder Takrozem efter att du duschat eller badat, ska huden vara helt torr.

Du ska inte bada, duscha eller simma omedelbart efter användning av salvan. Vatten kan skölja

bort läkemedlet.

Vuxna (16 år och äldre)

För vuxna patienter (16 år och äldre) finns det två styrkor av takrolimussalva (takrolimus 0,03% salva

och takrolimus 0,1% salva). Din läkare avgör vilken styrka som lämpar sig bäst för dig.

Behandlingen påbörjas vanligen med Takrozem 0,1% salva två gånger dagligen, en gång på morgonen

och en gång på kvällen, tills eksemet är läkt. Beroende på effekten på ditt eksem avgör läkaren om du

kan använda salvan mindre ofta eller om den lägre styrkan, takrolimus 0,03% salva, kan användas.

Behandla varje påverkat hudområde tills eksemet är borta. Förbättring sker vanligen inom en vecka.

Om du inte märker någon förbättring inom två veckor, rådgör med din läkare om andra möjliga

behandlingar.

Din läkare kan ordinera dig att använda Takrozem 0,1% salva två gånger per vecka när eksemet är helt

eller nästan utläkt. Takrozem 0,1% salva ska användas en gång per dag två dagar i veckan (t.ex.

måndag och torsdag) på de hudområden där du vanligtvis får eksem. Det ska gå 2-3 dagar utan

behandling med Takrozem mellan varje behandlingstillfälle.

Om sjukdomssymtomen återkommer, bör du använda Takrozem två gånger dagligen, på samma sätt

som beskrivs ovan, och kontakta din läkare för att se över behandlingen.

Om du råkar svälja salva

Om du av misstag sväljer salvan, tala med din läkare eller apotekspersonal så snart som möjligt.

Försök inte att framkalla kräkning.

Om du använt för stor mängd läkemedel eller om t.ex. ett barn fått i sig läkemedlet av misstag,

kontakta läkare, sjukhus eller Giftinformationscentralen (tel. 09 471 997) för bedömning av risken

samt rådgivning.

Om du har glömt att använda Takrozem

Om du glömmer att stryka på salvan vid den tidpunkt då du ska göra det, gör det genast när du

kommer ihåg det och fortsätt sedan som tidigare.

Om du har ytterligare frågor om detta läkemedel kontakta läkare eller apotekspersonal.

4.

Eventuella biverkningar

Liksom alla läkemedel kan Takrozem orsaka biverkningar, men alla användare behöver inte få dem.

Mycket vanligt (kan förekomma hos fler än 1 av 10 användare):

brännande känsla och klåda

Dessa symtom är normalt milda till måttliga och försvinner vanligtvis inom en vecka efter påbörjad

behandling med Takrozem.

Vanliga (kan förekomma hos upp till 1 av 10 användare):

rodnad

värmekänsla

smärta

ökad känslighet i huden (särskilt för värme och kyla)

krypningar i huden och irriterad hud

utslag

lokala hudreaktioner oavsett orsak; en reaktion kan vara inflammerade eller infekterade

hårsäckar, herpesvirusinfektioner (t.ex. munsår, generaliserade herpes simplex-infektioner)

rodnad i ansiktet eller hudirritation efter intag av alkohol

överkänslighet på behandlingsstället

Mindre vanliga (kan förekomma hos upp till 1 av 100 användare

akne

Efter behandling två gånger i veckan har infektioner på behandlingsstället rapporterats hos vuxna.

Rosacea (rodnad i ansiktet), rosacealiknande hudinflammation,

lentigo (platta bruna fläckar på huden),

ödem (vätskeansamling) på behandlingsstället, samt herpesinfektion i ögat, har rapporterats efter att

produkten introducerades på marknaden.

Efter marknadsintroduktion har ett mycket litet antal människor som använt takrolimussalva haft

maligniteter (t.ex. lymfom, inklusive hudlymfom och andra hudtumörer), men samband med

behandling med takrolimussalva har varken kunnat påvisas eller motbevisas.

Rapportering av biverkningar

Om du får biverkningar, tala med läkare eller apotekspersonal. Detta gäller även biverkningar som inte

nämns i denna information. Du kan också rapportera biverkningar direkt (se detaljer nedan). Genom

att rapportera biverkningar kan du bidra till att öka informationen om läkemedels säkerhet.

webbplats: www.fimea.fi

Säkerhets

och utvecklingscentret för läkemedelsområdet Fimea

Biverkningsregistret

PB 55

00034 FIMEA

5.

Hur Takrozem ska förvaras

Förvara detta läkemedel utom syn- och räckhåll för barn.

Används före utgångsdatum som anges på tuben och på kartongen efter ”EXP”. Utgångsdatumet är

den sista dagen i angiven månad.

Förvaras vid högst 25 °C.

Släng öppnade tuber 90 dagar efter öppnandet, även om de inte är tomma. Spara dem inte för att

använda senare.

Läkemedel ska inte kastas i avloppet eller bland hushållsavfall. Fråga apotekspersonalen hur man

kastar läkemedel som inte längre används. Dessa åtgärder är till för att skydda miljön.

6.

Förpackningens innehåll och övriga upplysningar

Innehållsdeklaration

Den aktiva substansen är takrolimusmonohydrat.

1 g Takrozem 0,1% salva innehåller 1,0 mg takrolimus (som takrolimusmonohydrat).

Övriga innehållsämnen är vitt vaselin, flytande paraffin, propylenkarbonat, vitt vax och fast

paraffin.

Läkemedlets utseende och förpackningsstorlekar

Takrozem är en vit till något gulaktig salva. Den tillhandahålls i tuber som innehåller 10, 30 eller 60

gram salva. Eventuellt kommer inte alla förpackningsstorlekar att marknadsföras.

Innehavare av godkännande för försäljning och tillverkare

Innehavare av godkännande för försäljning:

Pierre Fabre Dermatologie

45, place Abel Gance

92 100 Boulogne

Frankrike

Tillverkare:

Pierre Fabre Medicament Production

Aquitaine Pharm International 1

Avenue du Béarn

64320 Idron

Frankrike

Eller

Pierre Fabre Medicament Production

Parc Industriel de la Chartreuse

81100 Castres

Frankrike

Detta läkemedel är godkänt inom Europeiska ekonomiska samarbetsområdet under namnen:

Takrozem: Belgien, Danmark, Finland, Frankrike, Grekland, Italien, Luxemburg, Nederländerna,

Norge, Portugal, Spanien, Storbritannien, Sverige, Tyskland, Österrike.

Denna bipacksedel ändrades senast 10.07.2020

Lue koko asiakirja

1.

LÄÄKEVALMISTEEN NIMI

Takrozem 0,1 % -voide

2.

VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

1 g voidetta sisältää takrolimuusimonohydraattia vastaten 1,0 mg takrolimuusia.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1.

3.

LÄÄKEMUOTO

Voide

Valkoinen tai hieman kellertävä voide.

4.

KLIINISET TIEDOT

4.1

Käyttöaiheet

Takrozem 0,1 % -voide on tarkoitettu aikuisten ja nuorten (16-vuotiaiden tai sitä vanhempien) hoitoon.

Pahenemisvaiheiden hoito

Aikuiset ja nuoret (16-vuotiaat ja sitä vanhemmat)

Kohtalaisen vaikean ja vaikean atooppisen ihottuman hoitoon aikuisille, jotka eivät ole saaneet riittävää

vastetta tavanomaisista hoidoista tai joille konventionaaliset hoidot, kuten paikallisesti käytettävät

kortikosteroidit, eivät sovi.

Ylläpitohoito

Kohtalaisen vaikean tai vaikean atooppisen ihottuman hoito ihottuman pahenemisvaiheiden estämiseksi

ja oireettomien aikojen pidentämiseksi potilailla, joiden ihottuma uusiutuu erittäin tihein välein (eli

vähintään 4 kertaa vuodessa) ja jotka ovat saaneet vasteen enintään 6 viikon pituisen hoidon aikana,

kun takrolimuusihoitoa käytettiin kahdesti vuorokaudessa (iho parantui täysin tai lähes täysin tai jäljellä

oli vain lieviä oireita).

4.2

Annostus ja antotapa

Takrozem -hoidon saavat aloittaa lääkärit, joilla on kokemusta atooppisen ihottuman diagnosoinnista ja

hoidosta.

Takrolimuusia on saatavilla kahta eri vahvuutta, takrolimuusi 0,03 %- ja takrolimuusi 0,1 % -voiteet.

Annostus

Pahenemisvaiheiden hoito

Takrozem -voidetta voidaan käyttää lyhytaikaisessa hoidossa ja jaksottaisessa pitkäaikaishoidossa.

Hoitoa ei pidä käyttää jatkuvasti.

Takrozem -hoito aloitetaan heti, kun oireita ja merkkejä alkaa esiintyä. Kutakin ihoaluetta hoidetaan

Takrozem -valmisteella, kunnes iho on parantunut täysin tai lähes täysin tai jäljellä on vain lieviä oireita.

Tämän jälkeen potilas voi siirtyä ylläpitohoitoon (ks. alla). Hoito tulee aloittaa uudelleen heti, kun

ensimmäisiä merkkejä oireiden uusiutumisesta havaitaan.

Aikuiset ja nuoret (16-vuotiaat ja sitä vanhemmat)

Hoito tulee aloittaa Takrozem 0,1 % -voiteella, jota levitetään kahdesti päivässä, ja hoitoa jatketaan,

kunnes ihottuma on parantunut. Jos oireet uusiutuvat, tulee aloittaa uudelleen hoito Takrozem 0,1 %

-voiteella kahdesti päivässä. Kliinisen tilan salliessa on pyrittävä harventamaan hoitokertoja tai

käyttämään miedompaa 0,03 % takrolimuusivoidetta.

Yleensä paranemista voidaan havaita viikon kuluessa hoidon aloittamisesta. Jos kahden viikon hoidon

jälkeen ei näy merkkejä paranemisesta, on harkittava muita hoitovaihtoehtoja.

Iäkkäät potilaat

Iäkkäillä ei ole tehty erityisiä tutkimuksia. Tästä potilasryhmästä saadut kliiniset kokemukset eivät

kuitenkaan ole osoittaneet, että annosmuutokset olisivat tarpeen.

Pediatriset potilaat

2–16-vuotiaiden lasten tulee käyttää vain 0,03 % takrolimuusivoidetta. Takrozem -voidetta ei pidä

käyttää alle 2-vuotiaille lapsille, ennen kuin käytöstä on saatu lisätietoja.

Ylläpitohoito

Ylläpitohoito sopii potilaille, jotka saavat vasteen enintään 6 viikkoa kestäneen hoidon aikana, kun

takrolimuusivoidetta käytetään kahdesti vuorokaudessa (iho parantui täysin tai lähes täysin tai jäljellä on

vain lieviä oireita).

Aikuiset ja nuoret (16-vuotiaat ja sitä vanhemmat)

Aikuispotilaiden tulee käyttää Takrozem 0,1 % -voidetta. Takrozem -voidetta levitetään kerran päivässä

kahdesti viikossa (esim. maanantaisin ja torstaisin) alueille, joilla atooppista ihottumaa yleensä esiintyy,

jotta ihottuma ei pahene. Hoitokertojen välillä pidetään 2–3 päivän tauko, jonka aikana Takrozem -

voidetta ei käytetä.

Kun hoito on kestänyt 12 kuukautta, lääkärin tulee arvioida potilaan vointi ja päättää, jatketaanko

ylläpitohoitoa edelleen, vaikka yli 12 kuukautta kestävän ylläpitohoidon turvallisuudesta ei ole tietoja.

Jos ihottuma pahenee, voidetta tulee käyttää jälleen kahdesti päivässä (ks. edellä oleva kohta

”Pahenemisvaiheiden hoito”).

Iäkkäät potilaat

Iäkkäillä ei ole tehty erityisiä tutkimuksia (ks. edellä oleva kohta ”Pahenemisvaiheiden hoito”).

Pediatriset potilaat

2–16-vuotiaiden lasten tulee käyttää vain 0,03 % takrolimuusivoidetta.

Takrozem -voidetta ei pidä käyttää alle 2-vuotiaille lapsille, ennen kuin käytöstä on saatu lisätietoja.

Antotapa

Takrozem -voidetta levitetään ohuelti ihoalueelle, jolla on ihottumaa tai jolla ihottumaa yleensä esiintyy.

Takrozem -voidetta voidaan käyttää kaikille ihoalueille, mukaan lukien kasvot, kaula ja taipeet, mutta ei

limakalvoille. Takrozem -voidetta ei saa käyttää okkluusiositeen alla, koska tällaista käyttötapaa ei ole

tutkittu potilailla (ks. kohta 4.4).

Potilaille on kerrottava, ettei heti voiteen levittämisen jälkeen saa kylpeä, käydä suihkussa eikä uida;

vesi voi pestä lääkkeen pois.

4.3

Vasta-aiheet

Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle, yleisesti makrolideille tai kohdassa 6.1 mainituille apuaineille.

4.4

Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Takrozem -voidetta käytettäessä tulee minimoida ihon altistuminen auringonvalolle ja välttää

solariumista peräisin olevan ultraviolettivalon (UV) käyttöä ja UVB-hoitoa sekä psoraleenien ja UVA:n

yhdistelmähoitoa (PUVA) (ks. kohta 5.3). Lääkärin tulee neuvoa potilasta käyttämään riittäviä

aurinkosuojamenetelmiä, kuten minimoimaan auringossaoloaika, käyttämään aurinkosuojavoiteita ja

suojaamaan ihoalue riittävällä vaatetuksella. Takrozem -voidetta ei pidä levittää leesioihin, jotka ovat

mahdollisesti maligneja tai premaligneja.

Lääkärin tulee tutkia kaikki hoidetulla ihoalueella ilmenevät muutokset aikaisempaan ihottumaan

verrattuna.

Takrolimuusivoiteen käyttöä ei suositella potilailla, joilla on heikentynyt ihon läpäisyesteen toiminta,

kuten Nethertonin oireyhtymä, lamellaarinen iktyoosi, yleistynyt erytrodermia tai käänteishyljintään

(GVHD) liittyvä ihoreaktio. Nämä ihosairaudet voivat lisätä takrolimuusin systeemistä imeytymistä. Ei

myöskään suositella takrolimuusin käyttöä suun kautta näiden ihosairauksien hoitoon. Markkinoille tulon

jälkeen näiden sairauksien yhteydessä on raportoitu kohonneista takrolimuusin tasoista veressä.

Varovaisuutta on noudatettava, jos Takrozem -valmistetta käytetään pitkäaikaisesti laajoille ihoalueille,

erityisesti lapsilla (ks. kohta 4.2).

Potilaita, erityisesti lapsia, on arvioitava jatkuvasti Takrozem -hoidon aikana hoitovasteen ja hoidon

jatkamisen tarpeen toteamiseksi. 12 kuukauden jälkeen tähän arviointiin tulee lapsilla sisältyä Takrozem

-hoidon keskeyttäminen (ks. kohta 4.2).

Takrolimuusivoidehoitoon liittyy ihon paikallisen immunosuppression mahdollisuus, mikä voi olla

bakteeri- ja virusperäisten ihoinfektioiden suurentuneen ilmaantuvuuden sekä ilmoitettujen ihon

maligniteettien taustalla (ks. kohta 5.1). Lääkkeen määrääjän on otettava tämä mahdollisuus huomioon

ja noudatettava asianmukaisia riskinminimointitoimia, esim. valittava pienin mahdollinen vahvuus,

levitystiheys ja hoidon kesto, jotka riittävät oireiden hallintaan.

Takrozem sisältää vaikuttavana aineena takrolimuusia, joka on kalsineuriinin estäjä. Annettaessa

elinsiirtopotilaille systeemisesti pitkäaikaista voimakasta immunosuppressiohoitoa kalsineuriinin estäjillä,

lymfooma- ja ihon maligniteettiriskin on todettu lisääntyneen. Takrolimuusivoidetta saaneilla potilailla on

todettu maligniteetteja, mm. iholymfoomia (ihon T-solulymfoomia) ja muita lymfoomia sekä ihosyöpää

(ks. kohta 4.8). Takrozem -valmistetta ei pidä käyttää potilaille, joilla on synnynnäinen tai hankittu

immuunivajavuustila tai jotka saavat immunosuppressiivista hoitoa.

Takrolimuusia saaneilla atooppista dermatiittia sairastavilla potilailla ei ole todettu merkittäviä

systeemisiä takrolimuusipitoisuuksia.

Kliinisistä kokeista on raportoitu harvoin (0,8 %) lymfadenopatiaa. Pääosa näistä tapauksista liittyi

infektioihin (iho, hengitystiet, hampaat) ja ne paranivat sopivalla antibioottihoidolla.

Immunosuppressiivista hoitoa (esim. systeeminen takrolimuusi) saavilla elinsiirtopotilailla on lisääntynyt

riski saada lymfoomia; tämän takia Takrozem -valmistetta saavia potilaita, joille kehittyy

lymfadenopatia, tulee seurata ja varmistua, että sairaus parantuu. Hoidon alussa todettava

lymfadenopatia tulee tutkia ja sitä tulee tarkkailla. Jos lymfadenopatiaa esiintyy, on sen etiologia

selvitettävä. Etiologian ollessa epäselvä tai mononukleoosin yhteydessä on harkittava Takrozem -hoidon

keskeyttämistä.

Takrolimuusivoiteen tehoa ja turvallisuutta ei ole arvioitu kliinisesti infektoituneen atooppisen ihottuman

hoidossa. Ennen hoidon aloittamista Takrozem -voiteella tulee kliinisesti infektoituneiden hoitoalueiden

antaa parantua. Atooppista ihottumaa sairastavat potilaat ovat alttiita ihon pinnallisille tulehduksille.

Takrozem -hoitoon voi liittyä lisääntynyt follikuliitin ja herpesvirusinfektion riski (herpes simplex

ihottuma [eczema herpeticum], herpes simplex [yskänrokko], Kaposin varicelliforminen eruptio) (ks.

kohta 4.8). Jos näitä infektioita ilmenee, tulee arvioida Takrozem -valmisteen käyttöön liittyvien riskien

ja hyödyn suhde.

Perusvoiteita ei saa käyttää samalle alueelle kahteen tuntiin ennen tai jälkeen Takrozem -voiteen

laittamista. Muiden paikallisesti käytettävien valmisteiden samanaikaista käyttöä ei ole arvioitu.

Systeemisten steroidien tai immunosuppressiivisten aineiden samanaikaisesta käytöstä ei ole

kokemuksia.

Voiteen joutumista silmiin ja limakalvoille tulee välttää. Jos voidetta vahingossa joutuu näille alueille,

tulee se huolellisesti pyyhkiä ja/tai huuhdella juoksevalla vedellä pois.

Takrolimuusivoiteen käyttöä okkluusiositeen alla ei ole tutkittu potilailla. Okkluusiositeitä ei suositella.

Kuten minkä tahansa paikallisen lääkevalmisteen yhteydessä, potilaiden tulee pestä kätensä voiteen

laittamisen jälkeen, ellei käsiä ole tarkoitus hoitaa.

Takrolimuusi metaboloituu suurelta osin maksassa ja vaikka pitoisuus veressä on paikallishoidon jälkeen

matala, voidetta on käytettävä varoen potilailla, joilla on maksan vajaatoimintaa (ks. kohta 5.2).

4.5

Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset

Virallisia interaktiotutkimuksia paikallisesti käytettävällä takrolimuusivoiteella ei ole tehty.

Koska takrolimuusi ei metaboloidu ihmisen iholla, voidaan olettaa, että merkittäviä takrolimuusin

metaboliaan vaikuttavia perkutaaneja interaktioita ei ole.

Systeemisesti käytettävä takrolimuusi metaboloituu maksassa sytokromi P450 3A4 (CYP3A4)

-entsyymin vaikutuksesta. Paikallisesti annosteltavan takrolimuusivoiteen systeeminen altistus on

vähäistä (< 1,0 ng/ml) ja on epätodennäköistä, että samanaikaisesti annettavilla aineilla, joiden tiedetään

olevan CYP3A4-inhibiittoreita, olisi vaikutusta. Yhteisvaikutusten mahdollisuutta ei kuitenkaan voida

sulkea pois ja siksi on noudatettava varovaisuutta, kun annetaan systeemisesti aineita, joiden tiedetään

olevan CYP3A4 inhibiittoreita (esim. erytromysiini, itrakonatsoli, ketokonatsoli ja diltiatseemi) potilaille,

joilla on laajalle levinnyt ja/tai erytroderminen sairaus.

Pediatriset potilaat

2–11-vuotiaille lapsille tehdyssä interaktiotutkimuksessa selvitettiin seroryhmä C:n Neisseria

meningitidis -bakteeria vastaan kehitetyn proteiinikonjugaattirokotteen käyttöä. Tutkimuksessa ei

todettu vaikutusta rokotteen välittömään vasteeseen, immunologisen muistin kehittymiseen eikä vasta-

aine- tai soluvälitteiseen immuniteettiin (ks. kohta 5.1).

4.6

Hedelmällisyys, raskaus ja imetys

Hedelmällisyys

Fertiliteettitietoja ei ole saatavilla.

Raskaus

Ei ole olemassa tarkkoja tietoja takrolimuusivoiteen käytöstä raskaana olevilla naisilla. Eläinkokeet

osoittavat reproduktiivista toksisuutta systeemisen annostelun jälkeen (ks. kohta 5.3). Mahdollista riskiä

ihmisille ei tunneta.

Takrozem -voidetta ei pitäisi käyttää raskauden aikana, mikäli käyttö ei ole selvästi välttämätöntä.

Imetys

Ihmisistä saadut tiedot osoittavat, että systeemisesti käytetty takrolimuusi erittyy äidinmaitoon. Vaikka

kliiniset tiedot osoittavat, että takrolimuusivoiteen systeeminen altistus on vähäistä, takrolimuusivoidetta

käytettäessä ei suositella rintaruokintaa.

4.7

Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn

Takrozem -voiteella ei ole haitallista vaikutusta ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn.

4.8

Haittavaikutukset

Kliinisissä tutkimuksissa noin 50 % potilaista on kokenut haittavaikutuksena jonkin tyyppistä

ihoärsytystä hoitoalueella. Polttava tunne ja kutina olivat erittäin yleisiä. Nämä haittavaikutukset olivat

tavallisesti vaikeusasteeltaan lieviä tai kohtalaisia ja helpottuivat viikon kuluessa hoidon aloittamisesta.

Punoitus oli yleinen ihoärsytykseen liittyvä haittavaikutus. Yleisesti havaittiin myös kuumotusta, kipua,

parestesiaa ja ihottumaa annostuspaikassa. Alkoholi-intoleranssi (kasvojen punoitus tai ihoärsytys

alkoholin nauttimisen jälkeen) oli yleinen.

Potilaiden riski saada follikuliitti, akne ja herpesvirusinfektioita voi lisääntyä.

Alla on listattu systeemisen elinluokituksen mukaisesti haittavaikutukset, joiden voidaan epäillä liittyvän

hoitoon. Esiintymistiheys on jaoteltu hyvin yleisiin (≥ 1/10), yleisiin (≥ 1/100, < 1/10) ja melko

harvinaisiin (≥ 1/1 000, < 1/100). Haittavaikutukset on esitetty kussakin yleisyysluokassa

haittavaikutuksen vakavuuden mukaan alenevassa järjestyksessä.

Systeeminen

elinluokitus

Hyvin yleinen

≥ 1/10

Yleinen ≥ 1/100, < 1/10

Melko

harvinainen

≥ 1/1 000,

< 1/100

Ei tiedossa

(koska

saatavissa

oleva tieto ei

riitä arviointiin)

Infektiot

Paikallinen ihotulehdus

erityisestä etiologiasta

riippumatta, mukaan lukien

mutta rajoittumatta:

herpesekseema,

follikuliitti,

Herpes simplex,

Herpes simplex -viruksen

aiheuttama infektio,

Kaposin variselliforminen

eruptio*

Silmän

herpesinfektio*

Aineenvaihdunta

ja ravitsemus

Alkoholi-intoleranssi

(kasvojen kuumotus ja ihon

ärsytys alkoholijuoman

nauttimisen jälkeen)

Hermosto

Parestesia ja tuntohäiriöt

(liikaherkkätuntoisuus,

polttava tunne)

Iho ja ihonalainen

kudos

Kutina,

ihoärsytys

Akne*

Ruusufinni*,

lentigo*

Yleisoireet ja

antopaikassa

todettavat haitat

Annostuspaikan

polttelu,

annostuspaikan

kutina

Annostuspaikan kuumotus,

annostuspaikan punoitus,

annostuspaikan kipu,

annostuspaikan ärtyminen,

annostuspaikan parestesia,

annostuspaikan ihottuma,

annostuspaikan

yliherkkyys

Annostuspaikan

turvotus*

Tutkimukset

Kohonnut

lääkepitoisuus*

(ks. kohta 4.4)

* Haittavaikutuksia on raportoitu käytössä markkinoille tulon jälkeen

Haittavaikutuksia on raportoitu Takrozem 0,1 % -voiteella tehdyn vaiheen III kliinisen tutkimuksen

aikana

Markkinoille tulon jälkeen

Maligniteetteja, mm. iholymfoomia (ihon T-solulymfoomia) ja muita lymfoomia sekä ihosyöpää on

todettu takrolimuusivoidetta käyttävillä potilailla (ks. kohta 4.4).

Ylläpitohoito

Kun (kahdesti viikossa annosteltavaa) ylläpitohoitoa tutkittiin aikuisilla ja lapsilla, joilla oli keskivaikea tai

vaikea atooppinen ihottuma, seuraavia haittavaikutuksia havaittiin esiintyvän useammin kuin

verrokkiryhmässä: hoidettavan alueen märkärupi (7,7 % lapsilla) ja hoidettavan alueen infektiot (6,4 %

lapsilla ja 6,3 % aikuisilla).

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen

On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä

haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty–haitta-tasapainon jatkuvan arvioinnin.

Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista

seuraavalle taholle:

sivusto: www.fimea.fi

Lääkealan turvallisuus

kehittämiskeskus Fimea

Lääkkeidenhaittavaikutusrekisteri

PL 55

00034 FIMEA

4.9

Yliannostus

Paikallisen annostelun jälkeen on yliannos epätodennäköinen.

Jos valmistetta nautitaan, voivat yleiset tukitoimenpiteet olla paikallaan. Näihin kuuluvat

vitaalitoimintojen seuraaminen ja kliinisen statuksen havainnoiminen. Oksettamista tai vatsahuuhtelua ei

suositella voidepohjan ominaisuuksien vuoksi.

5.

FARMAKOLOGISET OMINAISUUDET

5.1

Farmakodynamiikka

Farmakoterapeuttinen ryhmä: Muut ihotautilääkkeet, ATC-koodi: D11AH01

Vaikutusmekanismi ja farmakodynaamiset vaikutukset

Takrolimuusin vaikutusmekanismia atooppisessa ihottumassa ei täysin ymmärretä. Vaikka seuraavia

havaintoja on tehty, ei näiden havaintojen kliinistä merkitystä atooppisessa ihottumassa tiedetä.

Sitoutumalla tiettyyn sytoplasman immunofiliiniin (FKBP12) takrolimuusi inhiboi kalsiumista riippuvia

signalointireittejä T-soluissa, jolloin IL-2-, IL-3-, IL-4- ja IL-5-interleukiinien ja muiden sytokiinien, kuten

GM-CSF, TNF-α ja INF-γ, transkriptio ja synteesi estyvät.

In vitro takrolimuusi vähentää T-soluihin kohdistuvaa stimulatorista aktiivisuutta normaali-ihosta

eristetyissä Langerhansin soluissa. Takrolimuusin on myös osoitettu inhiboivan inflammatoristen

välittäjäaineiden vapautumista ihon syöttösoluista, basofiileista ja eosinofiileista.

Eläimillä takrolimuusivoide vaimensi tulehdusreaktioita kokeellisissa ja spontaaneissa

dermatiittimalleissa, jotka vastaavat ihmisen atooppista ihottumaa. Takrolimuusivoide ei ohentanut

eläinten ihoa eikä aiheuttanut ihon atrofiaa.

Atooppista dermatiittia sairastavilla potilailla iholeesioiden paraneminen takrolimuusivoidehoidon aikana

liittyi Fc-reseptorien ilmentymisen vähenemiseen Langerhansin soluissa ja niiden T-soluihin kohdistuvan

hyperstimulatorisen vaikutuksen heikkenemiseen. Takrolimuusivoide ei vaikuta kollageenisynteesiin

ihmisillä.

Kliininen teho ja turvallisuus

Takrolimuusin teho ja turvallisuus on arvioitu yli 18 500 alkuperäisillä takrolimuusivoiteilla hoidetulla

potilaalla faasien I–III kliinisissä tutkimuksissa. Tässä esitetään kuuden merkittävimmän tutkimuksen

tulokset.

Kuuden kuukauden randomisoidussa kaksoissokko-, monikeskustutkimuksessa annosteltiin 0,1 %

takrolimuusivoidetta kaksi kertaa päivässä aikuisille, joilla oli kohtalainen tai vaikea atooppinen ihottuma.

Hoitoa verrattiin paikalliseen kortikosteroidihoitoon (0,1 % hydrokortisonibutyraatti vartalolle ja raajoille,

1 % hydrokortisoniasetaatti kasvoille ja kaulaan). Ensisijainen päätepiste oli vasteprosentti 3 kk

kohdalla. Vasteprosentti määritettiin niiden potilaiden osuutena, joilla paranemista tapahtui vähintään 60

% mEASI:ssa (modifioitu ihottuma-alueen ja vaikeusasteen indeksi) lähtötason ja kolmen kuukauden

välillä. Vasteprosentti 0,1 % takrolimuusiryhmässä (71,6 %) oli merkitsevästi suurempi kuin paikallista

kortikosteroidihoitoa saaneessa ryhmässä (50,8 %; p<0,001; Taulukko 1). 6 kk kohdalla saadut

vasteprosentit olivat verrattavissa kolmen kuukauden tuloksiin.

Taulukko 1 0,1 % originaattorivoiteen teho paikallisesti käytettävään kortikosteroidiin verrattuna 3 kk

kohdalla

Paikallinen kortikosteroidihoito§

(N=485)

Takrolimuusi 0,1 %

(N=487)

Vasteprosentti, ≥ 60 %

paraneminen mEASI:ssa

(ensisijainen päätepiste)§§

50,8 %

71,6 %

Paraneminen ≥ 90 %, lääkärin

yleisarvio

28,5 %

47,7 %

§ Paikallinen kortikosteroidihoito = vartalolle ja raajoille 0,1% hydrokortisonibutyraatti, kasvoille ja

kaulalle 1% hydrokortisoniasetaatti

§§ Suurempi arvo = suurempi paraneminen

Useimpien haittavaikutusten esiintyvyys ja luonne olivat samanlaisia molemmissa hoitoryhmissä. Ihon

polttelua, herpes simplexiä, alkoholi-intoleranssia (kasvojen kuumotus ja ihon ärsytys alkoholijuoman

nauttimisen jälkeen), ihon pistelyä, liikaherkkätuntoisuutta, aknea ja sieni-ihottumaa ilmeni useammin

takrolimuusihoitoryhmässä. Laboratorioarvoissa tai elintoiminnoissa ei ollut kliinisesti merkittäviä

muutoksia kummassakaan ryhmässä tutkimuksen aikana.

Toisessa tutkimuksessa 2–15-vuotiaat lapset, joilla oli kohtalainen tai vaikea atooppinen ihottuma, saivat

kaksi kertaa päivässä 3 viikon ajan 0,03 % takrolimuusivoidetta, 0,1 % takrolimuusivoidetta tai 1 %

hydrokortisoniasetaattivoidetta. Ensisijainen päätepiste oli mEASI:n AUC (area under the curve)

prosentteina perustason keskiarvosta hoitojakson aikana. Tämän randomisoidun kaksoissokko-,

monikeskustutkimuksen tulokset osoittivat, että 0,03 % ja 0,1 % takrolimuusivoiteet olivat merkittävästi

tehokkaampia (p<0,001, molemmilla) kuin 1 % hydrokortisoniasetaattivoide (Taulukko 2).

Taulukko 2 Originaattorivoiteiden teho 1 % hydrokortisoniasetaattivoiteeseen verrattuna viikon 3

kohdalla

Hydrokortisoniasetaatti

1 % (N=185)

Takrolimuusi 0,03 %

(N=189)

Takrolimuusi 0,1 %

(N=186)

Mediaani-mEASI

prosentteina perustason

AUC:n keskiarvosta

(ensisijainen

päätepiste)§

64,0 %

44,8 %

39,8 %

Paraneminen ≥ 90%,

lääkärin yleisarvio

15,7 %

38,5 %

48,4 %

§ Alhaisempi arvo = suurempi paraneminen

Paikallista ihon polttelua oli enemmän takrolimuusihoitoryhmissä kuin hydrokortisoniryhmässä. Kutina

väheni ajan kuluessa takrolimuusiryhmissä, mutta ei hydrokortisoniryhmässä.

Laboratorioarvoissa tai elintoiminnoissa ei ollut merkittäviä muutoksia kummassakaan ryhmässä

tutkimuksen aikana.

Kolmannessa randomisoidussa monikeskus-, kaksoissokkotutkimuksessa oli tarkoituksena arvioida

kerran päivässä tai kaksi kertaa päivässä annosteltavan 0,03 % takrolimuusivoiteen tehoa ja

turvallisuutta verrattuna kahdesti päivässä annosteltavaan 1 % hydrokortisoniasetaattivoiteeseen.

Tutkimus tehtiin lapsilla, joilla oli kohtalainen tai vaikea atooppinen ihottuma. Hoidon kesto oli enintään

kolme viikkoa.

Taulukko 3 Originaattorivoiteiden teho 1 % hydrokortisoniasetaattivoiteeseen verrattuna viikon 3

kohdalla

Hydrokortisoniasetaatti

1 % kaksi kertaa

päivässä (N=207)

Takrolimuusi 0,03 %

kerran päivässä

(N=207)

Takrolimuusi 0,03 %

kaksi kertaa päivässä

(N=210)

Mediaani mEASI:n

prosentuaalinen

pieneneminen

(ensisijainen

päätepiste)§

47,2 %

70,0 %

78,7 %

Paraneminen ≥ 90 %,

lääkärin yleisarvio

13,6 %

27,8 %

36,7 %

§ Suurempi arvo = suurempi paraneminen

Ensisijainen päätepiste määritettiin mEASI:n prosentuaalisena pienenemisenä perustasolta hoidon

loppuun. Tilastollisesti merkitsevästi parempi paraneminen osoitettiin kerran tai kahdesti päivässä

annosteltavalla 0,03 % takrolimuusivoiteella verrattuna kahdesti päivässä annosteltavaan

hydrokortisoniasetaattivoiteeseen (p<0,001, molemmissa). Kahdesti päivässä annosteltava 0,03 %

takrolimuusivoide oli tehokkaampi kuin kerran päivässä annosteltava (Taulukko 3). Paikallinen ihon

polttelu oli voimakkaampaa takrolimuusivoideryhmässä kuin hydrokortisoniryhmässä.

Laboratorioarvoissa tai elintoiminnoissa ei ollut kliinisesti merkittäviä muutoksia kummassakaan

ryhmässä tutkimuksen aikana.

Neljännessä tutkimuksessa noin 800 potilasta (2-vuotiaita ja sitä vanhempia) saivat 0,1 %

takrolimuusivoidetta jaksottaisesti tai jatkuvasti avoimessa, pitkäaikaisessa turvallisuustutkimuksessa

neljän vuoden ajan, 300 potilasta saivat hoitoa vähintään kolme vuotta ja 79 potilasta vähintään

42 kuukautta. Perustuen perustasolta tapahtuviin muutoksiin EASI:ssa ja kehon ihottuma-alueilla

havaittiin atooppisen ihottuman paranemista iästä riippumatta kaikissa myöhemmissä ajankohdissa.

Lisäksi kliinisen tutkimuksen aikana ei havaittu todisteita tehon heikkenemisestä. Yleisesti

haittavaikutuksilla oli taipumusta vähentyä hoidon kestäessä kaikilla potilailla iästä riippumatta. Kolme

tavallisimmin havaittua haittavaikutusta olivat flunssan kaltaiset oireet (vilustuminen, nuha, influenssa,

ylemmät hengitystietulehdukset jne.), kutina ja ihon polttelu. Mitään haittavaikutuksia, joita ei olisi

havaittu lyhyempikestoisissa ja/tai aikaisemmissa tutkimuksissa, ei havaittu tässä

pitkäaikaistutkimuksessa.

Takrolimuusivoiteen käytön turvallisuutta ja tehoa lievän, keskivaikean tai vaikean atooppisen ihottuman

ylläpitohoidossa arvioitiin kahdessa vaiheen III kliinisessä monikeskustutkimuksessa, joiden

tutkimusasetelmat olivat samanlaiset ja joihin osallistui 524 potilasta. Toiseen tutkimukseen otettiin

aikuispotilaita (≥ 16 vuotta) ja toiseen lapsipotilaita (2–15 vuotta). Molemmissa tutkimuksissa potilaat,

joiden sairaus oli aktiivinen, otettiin avoimeen hoitovaiheeseen, jonka aikana ihottuma-alueita hoidettiin

takrolimuusivoiteella kahdesti vuorokaudessa enintään 6 viikon ajan, kunnes ihon paranemisen

pistemäärä saavutti ennalta määrätyn raja-arvon (tutkijan yleisarvio ≤ 2 eli iho oli parantunut täysin tai

lähes täysin tai jäljellä oli vain lieviä oireita). Tämän jälkeen potilaat siirrettiin kaksoissokkoutettuun,

kontrolloituun vaiheeseen enintään 12 kk ajaksi. Heidät satunnaistettiin käyttämään joko

takrolimuusivoidetta (0,1 % aikuisilla ja 0,03 % lapsilla) tai vehikkeliä kerran vuorokaudessa kahdesti

viikossa, maanantaisin ja torstaisin. Jos ihottuma uusiutui, potilaat saivat avoimena hoitona

takrolimuusivoidetta kahdesti vuorokaudessa enintään 6 viikon ajan, kunnes tutkijan yleisarviopisteet

palasivat ≤ 2 pisteen tasolle.

Molempien tutkimusten ensisijainen päätetapahtuma oli niiden kaksoissokkoutetun, kontrolloidun

hoitovaiheen aikana esiintyneiden ihottuman pahenemisvaiheiden määrä, joiden aikana tarvittiin

”runsasta hoitoa” (määritelmä: ihottuman pahenemisvaihe, jonka yhteydessä tutkijan yleisarviopisteet

olivat 3–5 [keskivaikea, vaikea tai hyvin vaikea ihottuma] uusiutumisvaiheen ensimmäisenä päivänä ja

joka vaati yli 7 päivää kestänyttä hoitoa). Molemmissa tutkimuksissa todettiin, että takrolimuusivoiteen

käyttö kahdesti viikossa paransi merkitsevästi sekä ensisijaisten että toissijaisten päätetapahtumien

tuloksia 12 kk aikana yhdistetyssä potilaspopulaatiossa, johon kuului lievää, keskivaikeaa tai vaikeaa

atooppista ihottumaa sairastavia potilaita. Erot olivat edelleen tilastollisesti merkitseviä, kun tutkimuksen

alaryhmäanalyysissä tarkasteltiin yhdistettyä populaatiota, johon kuului vain keskivaikeaa tai vaikeaa

atooppista ihottumaa sairastavia potilaita (taulukko 4). Tutkimuksissa ei havaittu mitään

haittatapahtumia, joita ei olisi ilmoitettu jo aiemmin.

Taulukko 4 Originaattorivoiteiden teho vehikkeliin verrattuna (keskivaikeaa tai vaikeaa ihottumaa

sairastavien osapopulaatio)

Aikuiset, ≥ 16 v

Lapset, 2–15 v

Takrolimuusi

0,1 % kahdesti

viikossa (N=80)

Vehikkeli kahdesti

viikossa (N=73)

Takrolimuusi

0,03 % kahdesti

viikossa (N=78)

Vehikkeli

kahdesti

viikossa

(N=75)

Runsasta hoitoa

1,0 (48,8 %)

5,3 (17,8 %)

1,0 (46,2 %)

2,9 (21,3 %)

vaatineiden pahenemis-

vaiheiden mediaanimäärä

riskiajan perusteella

korjattuna (potilaat, joilla ei

runsasta hoitoa vaatinutta

pahenemisvaihetta, %)

Mediaaniaika ennen

ensimmäistä pahenemis-

vaihetta, joka vaati

runsasta hoitoa

142 vrk

15 vrk

217 vrk

36 vrk

Pahenemisvaiheiden

mediaanimäärä riskiajan

perusteella korjattuna

(potilaat, joilla ei lainkaan

pahenemisvaiheita, %)

1,0 (42,5 %)

6,8 (12,3 %)

1,5 (41,0 %)

3,5 (14,7 %)

Mediaaniaika ennen

ensimmäistä pahenemis-

vaihetta

123 vrk

14 vrk

146 vrk

17 vrk

Pahenemisvaiheiden

hoitopäivien prosentti-

osuuden keskiarvo

(keskihajonta)

16,1 (23,6)

39,0 (27,8)

16,9 (22,1)

29,9 (26,8)

Ensisijaiset ja tärkeimmät toissijaiset päätetapahtumat: p < 0,001 takrolimuusivoiteen eduksi (0,1 %

-voide aikuisilla ja 0,03 % -voide lapsilla)

Seitsemän kuukautta kestäneeseen kaksoissokkoutettuun ja randomisoituun rinnakkaisryhmä-

tutkimukseen osallistui pediatrisia potilaita (ikä 2–11 vuotta), joilla oli kohtalainen tai vaikea atooppinen

ihottuma. Toisessa haarassa potilaita hoidettiin 0,03 % takrolimuusivoiteella (n=121) kahdesti päivässä

kolmen viikon ajan ja sen jälkeen kerran päivässä, kunnes ihottuma parani. Vertailuhaarassa potilaat

saivat 1-prosenttista hydrokortisoniasetaattivoidetta päähän ja kaulaan sekä 0,1-prosenttista

hydrokortisonibutyraattivoidetta vartaloon ja raajoihin (n=111) kahdesti päivässä kahden viikon ajan ja

sen jälkeen hydrokortisoniasetaattivoidetta kahdesti päivässä kaikille alueille, joilla ihottumaa esiintyi.

Tänä aikana kaikki potilaat ja verrokit (n=44) saivat proteiinikonjugaattia sisältäneen perus- ja

tehosterokotteen Neisseria meningitidis seroryhmää C vastaan.

Tämän tutkimuksen ensisijainen päätetapahtuma oli rokotteella saavutettujen vasteiden osuus, joka

määriteltiin seuraavasti: niiden potilaiden prosentuaalinen osuus, joiden seerumin bakteerivasta-ainetitteri

oli vähintään 8 viikon 5 käynnillä. Viikon 5 vasteiden analyysien tulokset vastasivat toisiaan eri

hoitoryhmissä (hydrokortisoni 98,3 %, takrolimuusivoide 95,4 %; 7–11-vuotiaat: 100 % kummassakin

haarassa). Verrokkiryhmän tulokset olivat samankaltaiset.

Vaikutusta rokotteen ensivasteeseen ei todettu.

Takrozem 0,1 % -voiteen tehoa ja turvallisuutta koskevat kliiniset tiedot

Satunnaistettuun, kaksoissokkoutettuun, lumekontrolloituun, kolmiryhmäiseen, rinnakkaisryhmillä

toteutettuun, hoidollista samanarvoisuutta arvioivaan monikeskustutkimukseen osallistui

650 aikuispotilasta, joilla oli keskivaikea tai vaikea atooppinen ihottuma. Hoito kesti enintään 6 viikkoa.

Yhteensä 650 potilasta satunnaistettiin, ja heille annettiin Takrozem 0,1 % -voidetta, 0,1 %

originaattoritakrolimuusivoidetta tai lumelääkettä (vehikkeli [voidepohja]) suhteessa 2:2:1. Potilaille

annettiin jotakin tutkimusvalmisteista kahdesti vuorokaudessa 6 viikon ajan suhteessa 2:2:1. Hoitoryhmä

määräytyi satunnaistamissuunnitelman perusteella. Potilaat kävivät klinikalla 9 eri ajankohtana

turvallisuuden ja tehon vertailuarviointia varten.

Tutkimussuunnitelman mukaisessa (PP) ja lähtöryhmien mukaisessa (ITT) potilaspopulaatiossa

arvioitiin kaikkia ensisijaisia ja toissijaisia päätetapahtumia. 650 potilaasta 547:n katsottiin kuuluvan PP-

populaatioon ja 630:n ITT-populaatioon. Ensisijaiseksi päätetapahtumaksi määriteltiin EASI-

kokonaispistemäärän prosentuaalinen keskimuutos lähtötilanteesta PP- ja ITT-populaatioissa.

Taulukko 5 EASI-keskipistemäärä PP-populaatiossa

Muuttuja

Takrozem 0,1 % -

voide

(N = 220)

0,1 %

originaattorivoide

(N = 224)

Lume

(N = 103)

EASI-kokonaispistemäärän keskiarvo

(keskihajonta) lähtötilanteessa

15,35 (12,150)

15,51 (11,486)

14,73 (12,203)

EASI-kokonaispistemäärän keskiarvo

(keskihajonta) hoidon lopussa

(viikko 6)

3,25 (4,899)

3,03 (4,962)

8,71 (10,593)

EASI-kokonaispistemäärän

absoluuttinen muutos lähtötilanteesta

hoidon päättymiseen

12,307 (10,2213)

12,525 (9,9890)

6,282 (5,9339)

Taulukko 6 EASI-keskipistemäärä ITT-populaatiossa

Muuttuja

Takrozem 0,1 % -

voide

(N = 253)

0,1 %

originaattorivoide

(N = 251)

Lume

(N = 126)

EASI-kokonaispistemäärän keskiarvo

(keskihajonta) lähtötilanteessa

15,28 (11,835)

15,28 (11,356)

14,63 (11,501)

EASI-kokonaispistemäärän keskiarvo

(keskihajonta) hoidon lopussa

(viikko 6)

3,68 (5,968)

3,20 (5,461)

9,84 (11,863)

EASI-kokonaispistemäärän

absoluuttinen muutos lähtötilanteesta

hoidon päättymiseen

11,975 (9,9381)

12,012 (9,9221)

6,636 (6,7981)

Taulukko 7 Takrozem 0,1 % -voiteen teho 0,1 % originaattorivoiteeseen verrattuna viikon 6 kohdalla

Muuttujat

Takrozem 0,1 % -voide vs. 0,1 % originaattorivoide

kahdesti vuorokaudessa

EASI-kokonaispistemäärän

keskimuutos (%) lähtötilanteesta

PP-populaatiossa

−2,23 % (95 % lv: −8,60–4,13 %)

(N = 547)

EASI-kokonaispistemäärän

keskimuutos (%) lähtötilanteesta

ITT-populaatiossa

−3,52 % (95 % lv: −11,01–3,97 %)

(N = 630)

PP-populaatiossa tutkimusvalmisteen ja originaattorivalmisteen välisen lähtötilanteeseen verratun EASI-

kokonaispistemäärän keskimuutoksen (%) eron 95 % luottamusväli on ennalta määritellyllä hoidollisen

samanarvoisuuden alueella (−15,00 %, 15,00 %).

Taulukko 8 Takrozem 0,1 % -voiteen ja 0,1 % originaattorivoiteen teho lumeeseen verrattuna viikon 6

kohdalla

Muuttujat

Takrozem 0,1 % -voide kahdesti

vuorokaudessa

0,1 % originaattorivoide kahdesti

vuorokaudessa

EASI-kokonaispistemäärän

keskimuutos (%)

28,46 %

(97,5 % lv: 19,62–37,30 %)

30,70 %

(97,5 % lv: 21,88–39,51 %)

lähtötilanteesta lumeeseen

verrattuna PP-

populaatiossa

(N = 547)

(N = 547)

EASI-kokonaispistemäärän

keskimuutos (%)

lähtötilanteesta lumeeseen

verrattuna ITT-

populaatiossa

35,26 %

(97,5 % lv: 25,12–45,41 %)

(N = 630)

38,78 %

(97,5 % lv: 28,62–48,95 %)

(N = 630)

Takrozem 0,1 % -voiteen ja lumeen vertailussa sekä 0,1 % originaattorivoiteen ja lumeen vertailussa

lähtötilanteeseen verratun EASI-kokonaispistemäärän keskimuutoksen (%) eron 97,5 % luottamusvälin

alaraja on PP-populaatiossa suurempi kuin 0, mikä osoittaa, että Takrozem 0,1 % -voide ja 0,1 %

originaattorivoide ovat parempia kuin lume.

Useimpien haittatapahtumien ilmaantuvuus ja laatu olivat samaa luokkaa kahdessa takrolimuusivoidetta

käyttäneessä hoitoryhmässä. Yleisimmin ilmoitettuja haittatapahtumia olivat antokohdan kipu,

antokohdan kutina, kutina, ihon polttelu, antokohdan yliherkkyys, ihoärsytys, antokohdan näppylät,

antokohdan kuumotus ja atooppinen ihottuma. Kliinisesti merkittäviä laboratorioarvojen tai

vitaalitoimintojen muutoksia ei esiintynyt missään hoitoryhmässä koko tutkimuksen aikana.

5.2

Farmakokinetiikka

Kliiniset tiedot ovat osoittaneet, että takrolimuusin systeemiset pitoisuudet paikallisen annostelun jälkeen

ovat alhaisia ja mitattavissa olevat pitoisuudet ohimeneviä.

Imeytyminen

Terveillä vapaaehtoisilla tehdyt tutkimukset kerta-annoksella tai toistuvan paikallisen annostelun

tutkimukset takrolimuusivoiteella ovat osoittaneet, että takrolimuusin systeeminen altistus on vähäistä tai

sitä ei tapahdu lainkaan.

Useimmilla atooppista dermatiittia sairastavilla potilailla (aikuisia ja lapsia), joita hoidettiin kerta-

annoksella tai toistuvasti annostellulla takrolimuusivoiteella (0,03–0,1 %), ja yli 5-kuukautisilla lapsilla,

joita hoidettiin takrolimuusivoiteella (0,03 %), olivat veripitoisuudet < 1,0 ng/ml. Havaitut 1,0 ng/ml

ylittävät veripitoisuudet alenivat nopeasti. Systeeminen altistus lisääntyy hoidettavan alueen

suurentuessa. Kuitenkin ihon parantuessa paikallisesti annostellusta takrolimuusista imeytynyt määrä ja

imeytymisnopeus molemmat pienenevät. Aikuisilla ja lapsilla, joilla hoidettava ihoala on keskimäärin

50 %, on takrolimuusivoiteesta peräisin olevan takrolimuusin systeeminen altistus (AUC) noin 30 kertaa

pienempi kuin munuais- ja maksasiirtopotilailla, jotka saavat immunosuppressiivisia annoksia suun

kautta. Alhaisinta takrolimuusin veripitoisuutta, jolla on systeemistä vaikutusta, ei tiedetä.

Hoidettaessa potilaita (aikuisia ja lapsia) pitkiä aikoja (enintään vuoden ajan) takrolimuusivoiteella ei

havaittu merkkejä takrolimuusin systeemisestä kumuloitumisesta.

Jakautuminen

Koska takrolimuusivoiteen systeeminen altistus on vähäistä, ei takrolimuusin voimakkaalla plasman

proteiineihin sitoutumisella (> 98,8 %) ole oletettavasti kliinistä merkitystä.

Paikallisen takrolimuusivoiteen annostelun jälkeen takrolimuusi jakautuu selektiivisesti ihoon, ja

kulkeutuminen verenkiertoon on minimaalista.

Biotransformaatio

Ihmisen iholla tapahtuvaa takrolimuusin metaboliaa ei voida mitata. Systeeminen takrolimuusi

metaboloituu suurelta osin maksassa CYP3A4-entsyymin kautta.

Eliminaatio

Laskimonsisäisesti annosteltuna takrolimuusin puhdistuma on osoittautunut vähäiseksi. Keskimääräinen

totaali-clearance on noin 2,25 l/h. Systeemisen takrolimuusin maksapuhdistuma voi heiketä potilailla,

joilla on vaikea maksan vajaatoiminta tai potilailla, jotka saavat samanaikaisesti lääkkeitä, jotka ovat

voimakkaita CYP3A4-inhibiittoreita.

Annosteltaessa voidetta toistuvasti paikallisesti arvioitiin takrolimuusin keskimääräiseksi

puoliintumisajaksi aikuisilla 75 tuntia ja lapsilla 65 tuntia.

Pediatriset potilaat

Paikallisesti käytetyn takrolimuusin farmakokinetiikka on samanlainen kuin aikuisilla eli systeeminen

altistus oli erittäin vähäistä eikä merkkejä kumuloitumisesta havaittu (ks. yllä).

5.3

Prekliiniset tiedot turvallisuudesta

Toistuvan annostelun toksisuus ja paikallinen siedettävyys

Takrolimuusivoiteen tai voidepohjan toistuvaan paikalliseen annosteluun rotilla, kaneilla ja minisioilla

liittyi lieviä ihomuutoksia kuten punoitusta, turvotusta ja näppylöitä.

Takrolimuusin pitkäaikainen paikallinen käyttö rotilla johti systeemiseen toksisuuteen, johon kuului

munuais-, haima-, silmä- ja hermostomuutoksia. Muutokset aiheutuivat voimakkaasta systeemisestä

altistuksesta jyrsijöillä, joka johtui takrolimuusin voimakkaasta imeytymisestä ihon läpi. Ainoa

systeeminen muutos, joka havaittiin minisioilla suurilla voidepitoisuuksilla (3 %), oli hieman vähäisempi

painon lisääntyminen naarailla.

Kanien todettiin olevan erityisen herkkiä laskimonsisäisesti annosteltavalle takrolimuusille; palautuvia

kardiotoksisia vaikutuksia on havaittu.

Mutageenisuus

In vitro ja in vivo kokeissa ei ole tullut esille takrolimuusin genotoksisia vaikutuksia.

Karsinogeenisyys

Systeemisissä karsinogeenisyyskokeissa hiirillä (18 kuukautta) ja rotilla (24 kuukautta) ei havaittu

takrolimuusilla olevan karsinogeenisiä vaikutuksia.

Hiirillä tehdyssä 24 kuukauden ihokarsinogeenisyystutkimuksessa 0,1 % -voiteella ei havaittu

ihokasvaimia. Samassa tutkimuksessa mitattiin lymfoomien määrän lisääntyneen, mikä liittyi suureen

systeemiseen altistukseen.

Fotokarsinogeenisyystutkimuksessa karvattomia albiinohiiriä hoidettiin jatkuvasti takrolimuusivoiteella ja

UV-säteillä. Takrolimuusivoiteella hoidetuilla eläimillä havaittiin tilastollisesti merkitsevä lyheneminen

ajassa, joka kului ihokasvaimen kehittymiseen (levyepiteelikarsinooma) sekä kasvainten määrän

lisääntyminen. Epäselvää on, johtuuko takrolimuusin vaikutus systeemisestä immunosuppressiosta vai

paikallisesta vaikutuksesta. Ihmiseen kohdistuva riski ei ole poissuljettavissa, sillä paikallisen

immunosuppression mahdollisuutta takrolimuusivoiteen pitkäaikaiskäytössä ei tiedetä.

Lisääntymistoksisuus

Alkio/sikiötoksisuutta havaittiin rotilla ja kaneilla, mutta vain annoksilla, jotka aiheuttivat merkittävää

toksisuutta emoille. Urospuolisilla rotilla havaittiin siittiöiden toimintahäiriöitä suurilla ihonalaisesti

annetuilla takrolimuusiannoksilla.

6.

FARMASEUTTISET TIEDOT

6.1

Apuaineet

Valkovaseliini

Parafiini, nestemäinen

Propyleenikarbonaatti

Valkovaha

Parafiini, kiinteä

6.2

Yhteensopimattomuudet

Ei oleellinen.

6.3

Kestoaika

Avaamaton putki: 3 vuotta

Avattu putki: 90 vuorokautta

6.4

Säilytys

Säilytä alle 25°C.

6.5

Pakkaustyyppi ja pakkauskoko (pakkauskoot)

Alumiinilaminaattiputki, jossa pienitiheyspolyetyleeninen sisäpinnoite ja valkea polypropyleeninen

kierrekorkki.

Pakkauskoot: 10 g, 30 g ja 60 g. Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

6.6

Erityiset varotoimet hävittämiselle

Ei erityisvaatimuksia.

7.

MYYNTILUVAN HALTIJA

Pierre Fabre Dermatologie

45, place Abel Gance

92 100 Boulogne

Frankrig

8.

MYYNTILUVAN NUMERO(T)

32744

9.

MYYNTILUVAN MYÖNTÄMISPÄIVÄMÄÄRÄ/UUDISTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ

10.

TEKSTIN MUUTTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ

06.03.2018

Samankaltaiset tuotteet

Etsi tähän tuotteeseen liittyviä ilmoituksia

Näytä asiakirjojen historia

Jaa nämä tiedot