MUSTINAL 2.5 mg/ml kuiva-aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos

Suomi - suomi - Fimea (Suomen lääkevirasto)

Osta se nyt

Pakkausseloste Pakkausseloste (PIL)

18-03-2019

Valmisteyhteenveto Valmisteyhteenveto (SPC)

28-09-2018

Aktiivinen ainesosa:
Bendamustinum hydrochloridum
Saatavilla:
Chemi S.p.A.
ATC-koodi:
L01AA09
INN (Kansainvälinen yleisnimi):
Bendamustinum hydrochloridum
Annos:
2.5 mg/ml
Lääkemuoto:
kuiva-aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos
Prescription tyyppi:
Resepti
Terapeuttinen alue:
bendamustiini
Tuoteyhteenveto:
Määräämisehto: Valmistetta tulee käyttää vain syövän hoitoon perehtyneen lääkärin valvonnassa.
Valtuutuksen tilan:
Myyntilupa peruuntunut
Myyntiluvan numero:
33537
Valtuutus päivämäärä:
2017-08-03

Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle

Mustinal 2,5 mg/ml, kuiva-aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos

bendamustiinihydrokloridi

Lue tämä pakkausseloste huolellisesti ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen, sillä se sisältää

sinulle tärkeitä tietoja.

Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin.

Jos sinulla on kysyttävää, käänny lääkärin, apteekkihenkilökunnan

tai sairaanhoitajan puoleen.

Tämä lääke on määrätty vain sinulle eikä sitä tule antaa muiden käyttöön. Se voi aiheuttaa

haittaa muille, vaikka heillä olisikin samanlaiset oireet kuin sinulla.

Jos havaitset haittavaikutuksia, käänny lääkärin, apteekkihenkilökunnan tai sairaanhoitajan

puoleen. Tämä koskee myös sellaisia mahdollisia haittavaikutuksia, joita ei ole mainittu tässä

pakkausselosteessa. Ks. kohta 4.

Tässä pakkausselosteessa kerrotaan:

Mitä Mustinal on ja mihin sitä käytetään

Mitä sinun on tiedettävä, ennen kuin käytät Mustinal-valmistetta

Miten Mustinal-valmistetta käytetään

Mahdolliset haittavaikutukset

Mustinal-valmisteen säilyttäminen

Pakkauksen sisältö ja muuta tietoa

1.

Mitä Mustinal on ja mihin sitä käytetään

Mustinal on tiettyjen syöpätautien hoitoon käytettävä lääke (solunsalpaaja).

Mustinal-valmistetta käytetään ainoana lääkkeenä tai yhdessä muiden lääkkeiden kanssa seuraavien

syöpätyyppien hoitoon:

krooninen lymfaattinen leukemia, jos fludarabiinia sisältävä solunsalpaajahoito ei sovi

potilaalle

non-Hodgkin-lymfoomat,

jos aiemmasta rituksimabihoidosta ei ole ollut hyötyä tai hyöty on

jäänyt lyhytaikaiseksi

multippeli

myelooma, jos suuriannoksinen solunsalpaajahoito, johon liittyy autologinen

kantasolujen

siirto, tai talidomidia tai bortetsomibia sisältävä hoito ei sovi potilaalle.

Autologinen kantasolujen siirto on tekniikka, jossa luuytimen kantasoluja – kaikkien verta

tuottavien solujen esiasteita – kerätään potilaasta, säilytetään ja annetaan myöhemmin takaisin

potilaalle.

2.

Mitä sinun on tiedettävä, ennen kuin käytät Mustinal-valmistetta

Älä käytä Mustinal-valmistetta

jos olet allerginen bendamustiinihydrokloridille

tai tämän lääkkeen jollekin

muulle aineelle

(lueteltu kohdassa 6)

imetyksen aikana. Jos Mustinal-hoito on tarpeen imetyksen aikana, imetys pitää lopettaa (ks.

kohta ”Raskaus, imetys ja hedelmällisyys”).

jos maksasi toiminta on vaikeasti heikentynyt (maksan toiminalliset solut ovat vahingoittuneet)

jos sinulla on maksavaivoista tai veriongelmista johtuvaa ihon tai silmänvalkuaisten

keltaisuutta (keltatauti)

jos luuydintoimintasi

on vaikeasti heikentynyt (luuydinlama) ja valkosolu- tai

verihiutalearvoissasi on vakavia muutoksia

jos sinulle on tehty suuri leikkaus hoidon aloittamista edeltävien 30 päivän aikana

jos sinulla on infektio, etenkin, jos veren valkosolumäärä on samanaikaisesti alhainen

(leukosytopenia)

yhdessä keltakuumerokotteen kanssa.

Varoitukset ja varotoimet

Keskustele lääkärin, apteekkihenkilökunnan tai sairaanhoitajan kanssa ennen kuin käytät

Mustinal-valmistetta:

jos luuytimesi verisolutuotanto on heikentynyt. Veren valkosolu- ja verihiutalearvot on

tarkistettava ennen Mustinal-hoidon

aloittamista, ennen kutakin hoitojaksoa ja hoitojaksojen

välillä.

jos sinulla on infektio. Ota yhteys lääkäriisi, jos sinulla on infektion merkkejä kuten

kuumetta tai keuhko-oireita.

jos sinulle kehittyy Mustinal-hoidon

aikana jokin ihoreaktio. Ihoreaktiot voivat muuttua

vaikeammiksi.

jos limakalvolle (kuten suuhun tai huuliin) ilmaantuu kivuliasta punaista tai

sinipunertavaa ihottumaa, joka leviää, tai rakkuloita ja/tai muita vaurioita erityisesti, jos

sinulla on aiemmin ilmennyt herkkyyttä, hengitystieinfektioita (kuten

keuhkoputkentulehdus) ja/tai kuumetta

jos sinulla on entuudestaan jokin sydäntauti (esim. sydänkohtaus, rintakipu, vaikeita sydämen

rytmihäiriöitä)

jos huomaat kipua kyljessäsi tai verta virtsassa tai virtsamääräsi vähenee. Jos tauti on hyvin

vaikea, elimistö ei välttämättä pysty poistamaan kaikkia hajoavien syöpäsolujen kuona-aineita.

Tätä kutsutaan tuumorilyysioireyhtymäksi,

ja se voi aiheuttaa munuaisten vajaatoimintaa ja

sydänvaivoja 48 tunnin kuluessa ensimmäisestä Mustinal-annoksesta. Lääkäri varmistaa, että

olet riittävästi nesteytetty, ja voi antaa sinulle muita lääkkeitä tämän ongelman estämiseksi.

jos sinulle kehittyy vaikea allerginen reaktio tai yliherkkyysreaktio. Kiinnitä huomiota

siihen, esiintyykö sinulla infuusioreaktioita ensimmäisen hoitojakson jälkeen.

Mustinal-hoitoa saavien miesten tulee välttää lapsen siittämistä hoidon aikana ja vielä 6 kuukauden

ajan sen jälkeen. Tutustu siittiöiden varastointimahdollisuuksiin

ennen hoidon aloittamista, sillä

hoito voi aiheuttaa pysyvää hedelmättömyyttä (ks. kohta ”Raskaus, imetys ja hedelmällisyys”).

Lapset ja nuoret

Mustinal-valmisteen käytöstä lapsille ja nuorille ei ole kokemusta.

Muut lääkevalmisteet ja Mustinal

Kerro lääkärille tai apteekkihenkilökunnalle,

jos parhaillaan otat tai olet äskettäin ottanut tai saatat

ottaa muita lääkkeitä. Jos Mustinal-valmistetta käytetään yhdessä luuytimen verisolutuotantoa

heikentävien lääkkeiden kanssa, luuytimeen kohdistuva vaikutus saattaa voimistua.

Jos Mustinal-valmistetta käytetään yhdessä immuunipuolustukseen vaikuttavien lääkkeiden kanssa,

immuunijärjestelmään kohdistuva vaikutus voi voimistua.

Solunsalpaajat saattavat heikentää elävien rokotteiden tehoa. Solunsalpaajat suurentavat myös

elävien rokotteiden (esim. virusrokotteiden) käyttöön liittyvää infektioriskiä.

Raskaus, imetys ja hedelmällisyys

Jos olet raskaana tai imetät, epäilet olevasi raskaana tai jos suunnittelet lapsen hankkimista,

kysy lääkäriltä tai apteekista neuvoa ennen tämän lääkkeen käyttöä.

Raskaus

Mustinal voi vaurioittaa perimää, ja se on aiheuttanut eläintutkimuksissa epämuodostumia.

Mustinal-valmistetta ei pidä käyttää raskauden aikana, ellei lääkäri nimenomaisesti niin määrää. Jos

saat hoitoa raskauden aikana, pyydä lääkäriä arvioimaan hoitosi mahdolliset haitat sikiölle. Myös

perinnöllisyysneuvonta

on suositeltavaa.

Jos tulet raskaaksi Mustinal-hoidon

aikana, ota heti yhteys lääkäriin ja hakeudu

perinnöllisyysneuvontaan.

Miesten ja naisten on käytettävä ehkäisyä

Miehet

Jos olet mies, älä siitä lasta Mustinal-hoidon aikana äläkä 6 kuukauden aikana hoidon päättymisen

jälkeen.

Naiset

Naisten, jotka voivat tulla raskaaksi, on käytettävä tehokasta ehkäisyä sekä ennen Mustinal-hoitoa että

hoidon aikana.

Imetys

Mustinal-valmistetta ei saa käyttää imetyksen aikana. Jos Mustinal-hoito on tarpeen imetyksen aikana,

imetys pitää lopettaa.

Hedelmällisyys

Miehet

Mustinal saattaa aiheuttaa hedelmättömyyttä, joten sinun on ehkä hyvä tutustua siittiöiden

varastointimahdollisuuksiin

ennen hoidon aloittamista.

Naiset

Naispotilaiden, jotka haluavat saada lapsia hoidon päättymisen jälkeen, on kysyttävä neuvoa

lääkäriltä.

Ajaminen ja koneiden käyttö

Mustinal-valmisteella

on huomattava vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn.

Älä aja äläkä käytä koneita, jos sinulla on haittavaikutuksia, kuten huimausta tai

koordinaatiohäiriöitä.

3.

Miten Mustinal-valmistetta käytetään

Käytä tätä lääkettä juuri siten kuin lääkäri on määrännyt tai apteekkihenkilökunta on neuvonut.

Tarkista ohjeet lääkäriltä tai apteekista, jos olet epävarma.

Mustinal annetaan 30–60 minuutin kuluessa laskimoon. Annostus vaihtelee, ja lääke voidaan antaa

joko ainoana lääkkeenä tai yhdessä muiden lääkkeiden kanssa.

Hoitoa ei pidä aloittaa, jos veren valkosoluarvot ja/tai verihiutalearvot ovat laskeneet määritellyn tason

alapuolelle.

Lääkäri määrittää nämä arvot säännöllisin välein.

Krooninen lymfaattinen leukemia

100 mg

Mustinal-valmistetta

kehon

pinta-alan

neliömetriä

kohti

(lasketaan pituuden ja painon mukaan)

päivinä 1 ja 2

Hoitojakso toistetaan 4 viikon kuluttua korkeintaan 6 kertaa.

Non-Hodgkin-lymfoomat

Mustinal-valmistetta

kehon

pinta-alan

neliömetriä

kohti

(lasketaan pituuden ja painon mukaan)

päivinä 1 ja 2

Hoitojakso toistetaan 3 viikon kuluttua vähintään 6 kertaa.

Multippeli myelooma

120–150 mg Mustinal-valmistetta kehon pinta-alan neliömetriä kohti

(lasketaan pituuden ja painon mukaan)

päivinä 1 ja 2

60 mg prednisonia laskimoon tai suun kautta otettuna kehon pinta-

alan neliömetriä kohti (lasketaan pituuden ja painon mukaan)

päivinä 1–4

Hoitojakso toistetaan 4 viikon kuluttua vähintään 3 kertaa.

Hoito pitää lopettaa, jos valkosoluarvot ja/tai verihiutalearvot laskevat hyvin alhaiselle tasolle.

Hoitoa voidaan jatkaa heti, kun valkosoluarvot ja verihiutalearvot ovat taas nousseet.

Maksan tai munuaisten heikentynyt toiminta

Annosta voidaan muuttaa maksan toiminnan heikentymisen vaikeusasteen mukaan (30 %

kohtalaisessa maksan toiminnan heikentymisessä). Mustinal-valmistetta ei saa käyttää, jos maksan

toiminta on vaikeasti heikentynyt. Annosta ei tarvitse muuttaa potilaille, joiden munuaisten toiminta

on heikentynyt. Hoitava lääkäri päättää, pitääkö annostusta muuttaa.

Antotapa

Mustinal-hoitoa saa määrätä vain lääkäri, jolla on kokemusta syövän hoidosta.

Lääkäri antaa sinulle tarkalleen oikean Mustinal-annoksen ja huolehtii tarvittavista varotoimista.

Hoitava lääkäri antaa käyttövalmiin infuusionesteen lääkemääräyksen mukaan. Liuos annetaan

laskimoon nopeana, 30–60 minuuttia kestävänä infuusiona.

Hoidon kesto

Mustinal-hoidolle ei ole mitään yleisluontoisia

aikarajoja. Hoidon kesto riippuu hoidettavasta

sairaudesta ja hoitovasteesta.

Käänny lääkärisi tai hoitajan puoleen, jos jokin huolestuttaa sinua tai sinulla on kysyttävää

Mustinal-hoidosta.

Jos unohdat käyttää Mustinal-valmistetta

Jos Mustinal-annos unohtuu, lääkäri jatkaa yleensä hoitoa tavanomaisen annostusaikataulun mukaan.

Jos lopetat Mustinal-valmisteen käytön

Hoitava lääkäri päättää, pitääkö hoito keskeyttää tai onko sinun siirryttävä johonkin toiseen hoitoon.

Jos sinulla on kysymyksiä tämän lääkkeen käytöstä, käänny lääkärin, apteekkihenkilökunnan tai

sairaanhoitajan puoleen.

4.

Mahdolliset haittavaikutukset

Kuten kaikki lääkkeet, tämäkin lääke voi aiheuttaa haittavaikutuksia. Kaikki eivät kuitenkaan niitä saa.

Jotkin alla mainituista haittavaikutuksista tulevat esille vain lääkärin tekemissä tutkimuksissa.

Hyvin harvinaisissa tapauksissa on ilmoitettu kudoksen hajoamista (kudoskuolioita,

joissa osa elävästä

kudoksesta tuhoutuu ennenaikaisesti), kun lääkettä on vahingossa pistetty verisuonen ulkopuolelle

(ekstravasaatio). Polte infuusiokanyylin asettamiskohdassa voi viitata siihen, että lääkettä on joutunut

verisuonen ulkopuolelle. Lääkkeen joutuminen tällä tavoin kudoksiin voi aiheuttaa kipua ja huonosti

paranevia ihovaurioita.

Mustinal-valmisteen annosta rajoittava haittavaikutus on luuydintoiminnan heikkeneminen.

Luuydintoiminta korjautuu yleensä normaaliksi hoidon jälkeen. Luuydintoiminnan

lamaantuminen voi

johtaa verisolujen määrän vähenemiseen, joka voi puolestaan lisätä infektion, anemian tai

verenvuodon riskiä.

Hyvin yleiset (yli 1 potilaalla kymmenestä):

alhaiset veren valkosoluarvot (tauteja vastustavat verisolut; lääkäri voi havaita tämän

haittavaikutuksen tietyn laboratoriotestin avulla)

verenpunan määrän pieneneminen (hemoglobiini

eli punasolujen proteiini, joka kuljettaa

happea kehoon; lääkäri voi havaita tämän haittavaikutuksen tietyn laboratoriotestin avulla)

alhaiset verihiutalearvot (värittömät verisolut, jotka hyydyttävät verta; lääkäri voi havaita

tämän haittavaikutuksen tietyn laboratoriotestin avulla)

infektiot

pahoinvointi

oksentelu

limakalvotulehdus

veren kreatiniiniarvojen suureneminen (lihasten tuottama kemiallinen kuona-aine; lääkäri

voi havaita tämän haittavaikutuksen tietyn laboratoriotestin avulla)

veren urea-arvojen suureneminen (kemiallinen kuona-aine; lääkäri voi havaita tämän

haittavaikutuksen tietyn laboratoriotestin avulla)

kuume

väsymys

päänsärky.

Yleiset (yli 1 potilaalla sadasta):

verenvuoto

syöpäsolujen hajoamisen yhteydessä verenkiertoon vapautuvista kuona-aineista johtuvat

aineenvaihduntahäiriöt

veren punasolujen väheneminen, mikä voi aiheuttaa kalpeutta, heikotusta tai hengästymistä

(anemia)

alhaiset neutrofiiliarvot

(yleinen valkosolutyyppi,

jota tarvitaan infektioiden torjumiseen;

lääkäri voi havaita tämän haittavaikutuksen tietyn laboratoriotestin avulla)

ihon yliherkkyysreaktiot, kuten allerginen ihotulehdus (dermatiitti), nokkosihottuma

(urtikaria)

maksan toimintaa kuvaavien ASAT-/ALAT-entsyymiarvojen suureneminen (joka voi merkitä

maksatulehdusta tai maksasolujen vauriota; lääkäri voi havaita tämän haittavaikutuksen tietyn

laboratoriotestin avulla)

alkalinen fosfataasi -entsyymiarvojen suureneminen (entsyymi, jota muodostuu pääosin

maksassa ja luissa; lääkäri voi havaita tämän haittavaikutuksen tietyn laboratoriotestin

avulla)

sappiväriaine bilirubiinin

määrän suureneminen (aine, jota muodostuu normaalisti

punasolujen hajoamisen yhteydessä; lääkäri voi havaita tämän haittavaikutuksen tietyn

laboratoriotestin avulla, ja joskus se voi aiheuttaa ihon tai silmänvalkuaisten keltaisuutta)

veren kaliumpitoisuuden pieneneminen (ravintoaine, jota tarvitaan hermo- ja

lihassolujen toimintaan, myös sydämessä; lääkäri voi havaita tämän haittavaikutuksen

tietyn laboratoriotestin avulla)

sydämen toimintahäiriö

(vajaatoiminta)

sydämen rytmihäiriöt

alhainen tai korkea verenpaine

keuhkotoiminnan häiriöt

ripuli

ummetus

suun kipu (suutulehdus)

ruokahaluttomuus

hiustenlähtö

ihomuutokset

kuukautisten poisjäänti

kipu

unettomuus

vilunväristykset

nestehukka

huimaus

kutiava nokkosihottuma.

Melko harvinaiset (alle 1 potilaalla sadasta):

nesteen kertyminen sydäntä ympäröivään sydänpussiin (nesteen pakeneminen

perikardiaalitilaan)

kaikkien verisolujen tehoton muodostus luuytimessä (huokoinen aine luiden sisällä, jossa

verisolut muodostuvat)

akuutti leukemia

sydänkohtaus, rintakipu (sydäninfarkti)

sydämen vajaatoiminta.

Harvinaiset (alle 1 potilaalla tuhannesta):

verenmyrkytys (sepsis)

vaikeat allergiset yliherkkyysreaktiot (anafylaktiset reaktiot)

anafylaktista reaktiota muistuttavat oireet (anafylaktistyyppiset reaktiot)

uneliaisuus

äänen soinnittomuus (afonia)

äkillinen verenkiertovajaus (pääosin sydämestä johtuva verenkierron häiriö, jossa hapen ja

muiden ravintoaineiden pääsy kudoksiin estyy, eivätkä myrkyt poistu verenkierron mukana)

ihon punoitus (eryteema)

ihottuma (dermatiitti)

kutina

täplämäinen rokkoihottuma

voimakas hikoilu

luuydintoiminnan

heikentyminen, mikä voi tehdä sinut huonovointiseksi

tai näkyä

verikoetuloksissa.

Hyvin harvinaiset (alle 1 potilaalla kymmenestätuhannesta):

primaarinen, epätyypillinen

keuhkokuume

veren punasolujen hajoaminen

verenpaineen nopea aleneminen, johon voi liittyä ihoreaktioita tai ihottumaa (anafylaktinen

sokki)

makuaistin häiriöt

tuntohäiriöt

ääreishermovauriot (epämukava tunne ja kipu raajoissa)

vakava tila, jossa hermoston tietyn reseptorin toiminta estyy

hermoston häiriöt

koordinaatiohäiriöt

(ataksia)

aivotulehdus (enkefaliitti)

sydämen nopealyöntisyys (takykardia)

laskimotulehdus (flebiitti)

keuhkojen sidekudosmuodostus (keuhkofibroosi)

ruokatorvitulehdus, johon liittyy verenvuotoa

mahan tai suoliston verenvuoto

hedelmättömyys

monielinvaurio.

Tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin):

maksan vajaatoiminta

munuaisten vajaatoiminta

epäsäännöllinen ja usein nopea sydämen syke (eteisvärinä)

limakalvolle (kuten suuhun tai huuliin) ilmaantuu kivuliasta punaista tai sinipunertavaa

ihottumaa, joka leviää, tai rakkuloita ja/tai muita vaurioita erityisesti, jos sinulla on aiemmin

ilmennyt herkkyyttä, hengitystieinfektioita (kuten keuhkoputkentulehdus) ja/tai kuumetta

lääkeaineihottuma yhteiskäytössä rituksimabin kanssa

keuhkotulehdus

keuhkoverenvuoto.

Ota välittömästi yhteys lääkäriin tai hakeudu heti lääkärin hoitoon, jos huomaat jonkin seuraavista

haittavaikutuksista (esiintymistiheys tuntematon):

Vakava ihottuma, mukaan lukien Stevens–Johnsonin oireyhtymä ja toksinen epidermaalinen

nekrolyysi. Nämä ihottumat voivat esiintyä punoittavina, maalitaulumaisina täplinä tai pyöreinä

läiskinä, joiden keskellä on usein rakkulamuodostusta vartalolla. Ihottumaan voi kuulua myös ihon

kuoriutumista, haavaumia suun, nielun, nenän, sukuelinten sekä silmien alueella, ja mahdollisesti

edeltävästi kuumetta ja flunssan kaltaisia oireita.

Laaja ihottuma, korkea ruumiinlämpö,

imusolmukkeiden

suureneminen ja muiden elinten oireet

(DRESS-reaktio eli lääkereaktio, johon liittyy eosinofiliaa ja systeemisiä oireita).

Mustinal-hoidon jälkeen on ilmoitettu kehittyneen uusia syöpiä (myelodysplastista oireyhtymää,

akuuttia myelooista leukemiaa [AML] ja keuhkoputkien karsinoomaa). Selkeää yhteyttä

Mustinal-hoitoon

ei ole voitu osoittaa.

Kerro lääkärille, jos jokin haittavaikutus muuttuu vakavaksi tai jos havaitset sellaisia

haittavaikutuksia, joita ei ole mainittu tässä pakkausselosteessa.

Haittavaikutuksista ilmoittaminen

Jos havaitset haittavaikutuksia, kerro niistä lääkärille, apteekkihenkilökunnalle tai sairaanhoitajalle.

Tämä koskee myös sellaisia mahdollisia haittavaikutuksia, joita ei ole mainittu tässä

pakkausselosteessa. Voit ilmoittaa haittavaikutuksista myös suoraan (ks. yhteystiedot alla).

Ilmoittamalla haittavaikutuksista voit auttaa saamaan enemmän tietoa tämän lääkevalmisteen

turvallisuudesta.

www-sivusto: www.fimea.fi

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri

PL 55

00034 FIMEA

5.

Mustinal-valmisteen säilyttäminen

Ei lasten ulottuville

eikä näkyville.

Älä käytä tätä lääkettä etiketissä ja kotelossa mainitun viimeisen käyttöpäivämäärän (EXP) jälkeen.

Viimeinen käyttöpäivämäärä tarkoittaa kuukauden viimeistä päivää.

Säilytä alkuperäispakkauksessa. Herkkä valolle.

Säilyvyys avaamisen tai käyttökuntoon saattamisen ja laimentamisen jälkeen:

Kemiallinen ja fysikaalinen stabiilius on osoitettu 3,5 tunnin ajan 25 °C lämpötilassa sekä 2 päivän

ajan 2–8 °C lämpötilassa polyeteenipussissa.

Mikrobiologiselta kannalta valmiste pitää käyttää välittömästi. Jos sitä ei käytetä välittömästi,

käytönaikaiset säilytysajat ja käyttöä edeltävät säilytysolosuhteet ovat käyttäjän vastuulla, eivätkä ne

yleensä ole pidemmät kuin 24 tuntia 2–8 °C:een lämpötilassa, ellei valmistetta ole saatettu

käyttökuntoon validoiduissa aseptisissa olosuhteissa.

Älä käytä tätä lääkettä, jos huomaat käyttökuntoon saattamisen jälkeen, että liuos ei ole kirkas tai siinä

on näkyviä hiukkasia.

Lääkkeitä ei tule heittää viemäriin eikä hävittää talousjätteiden mukana. Kysy käyttämättömien

lääkkeiden hävittämisestä apteekista. Näin menetellen suojelet luontoa.

6.

Pakkauksen sisältö ja muuta tietoa

Mitä Mustinal sisältää

Vaikuttava aine on bendamustiinihydrokloridi.

Yksi injektiopullo

sisältää 25 mg bendamustiinihydrokloridia.

Yksi injektiopullo

sisältää 100 mg bendamustiinihydrokloridia.

Käyttökuntoon saattamisen jälkeen 1 ml välikonsentraattia sisältää 2,5 mg

bendamustiinihydrokloridia.

Muu aine on mannitoli.

Lääkevalmisteen kuvaus ja pakkauskoot

Ruskeasta lasista valmistettu injektiopullo,

jossa on klooributyylikumitulppa ja

alumiininen

repäisykorkki.

Kuiva-aine on valkoista tai melkein valkoista.

Mustinal on pakattu pakkauksiin, joissa on 1, 5, 10 tai 20 injektiopulloa,

joissa kussakin on 25 mg

bendamustiinihydrokloridia ja pakkauksiin, joissa on 1 tai 5 injektiopulloa,

joissa kussakin on 100 mg

bendamustiinihydrokloridia.

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

Myyntiluvan haltija ja valmistaja

Myyntiluvan haltija

Chemi SpA

Via dei Lavoratori 54

20092 Cinisello Balsamo (Milano)

Italia

Valmistaja

Nerpharma S.R.L.

Viale Pasteur, 10 (loc. Nerviano)

20014 Milano

Italia

Tämä pakkausseloste on tarkistettu viimeksi 18.3.2019.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Seuraavat tiedot on tarkoitettu vain hoitoalan ammattilaisille:

Kuten aina sytotoksisia valmisteita käsiteltäessä, hoitohenkilöstön

ja lääkäreiden pitää noudattaa

tavanomaista tiukempia turvatoimia, sillä valmiste voi vaurioittaa perimää ja aiheuttaa syöpää.

Mustinal-valmisteen hengittämistä (inhaloimista) ja joutumista iholle tai limakalvoille pitää välttää.

(Käytä käsineitä, suojavaatteita ja mahdollisesti myös kasvosuojainta.) Jos lääkettä pääsee mihinkään

kehon osaan, alue puhdistetaan tarkoin saippualla ja vedellä, ja silmät huuhdellaan 0,9-prosenttisella

(w/v) suolaliuoksella. Mikäli mahdollista, työskentelyssä on hyvä käyttää turvallisuussyistä

laminaarivirtauskaappia, jossa on nesteitä läpäisemätön, absorboiva kertakäyttökalvo.

Kontaminoituneet tarvikkeet ovat sytostaattijätettä. Sytostaattien hävittämistä koskevia kansallisia

ohjeita pitää noudattaa. Raskaana olevat henkilöstön jäsenet eivät saa käsitellä sytostaatteja.

Injektiopullot

on tarkoitettu vain yhtä käyttökertaa varten.

Käyttövalmis liuos pitää valmistaa liuottamalla Mustinal-injektiopullon

sisältö ainoastaan

injektionesteisiin

käytettävään veteen seuraavasti:

Välikonsentraatin valmistus

Yhden Mustinal-injektiopullon

sisältämä 25 mg bendamustiinihydrokloridia

liuotetaan

10 ml:aan ravistamalla.

Yhden Mustinal-injektiopullon

sisältämä 100 mg bendamustiinihydrokloridia liuotetaan

40 ml:aan ravistamalla.

Infuusionesteen valmistus

Heti kun välikonsentraatista muodostuu kirkas liuos (yleensä 5–10 minuutin kuluttua), koko

Mustinal-suositusannos laimennetaan välittömästi 0,9-prosenttisella (w/v) natriumkloridiliuoksella

noin 500 millilitran

lopulliseen tilavuuteen. Mustinal-valmistetta ei saa laimentaa muilla infuusio-

eikä injektionesteillä. Mustinal-valmistetta ei saa sekoittaa samaan infuusioon muiden valmisteiden

kanssa.

Antotapa

Liuos annetaan 30–60 min kestävänä laskimoinfuusiona.

Injektiopullot

on tarkoitettu vain yhtä käyttökertaa varten.

Käyttämätön valmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

Jos lääke pistetään vahingossa verisuonten ulkopuolisiin

kudoksiin (ekstravasaatio), sen anto pitää

lopettaa heti. Neula poistetaan lyhyen aspiroinnin jälkeen, ja ekstravasaatioaluetta jäähdytetään.

Käsivarsi nostetaan kohoasentoon. Muista hoidoista (esim. kortikosteroidit) ei ole selkeää hyötyä (ks.

kohta 4).

Bipacksedel: Information till användaren

Mustinal 2,5 mg/ml, pulver till koncentrat till infusionsvätska, lösning

bendamustinhydroklorid

Läs noga igenom denna bipacksedel innan du börjar använda detta läkemedel. Den innehåller

information som är viktig för dig.

Spara denna information, du kan behöva läsa den igen.

Om du har ytterligare frågor vänd dig till läkare, apotekspersonal eller sjuksköterska.

Detta läkemedel har ordinerats enbart åt dig. Ge det inte till andra. Det kan skada dem, även om

de uppvisar sjukdomstecken som liknar dina.

Om du får biverkningar, tala med läkare, apotekspersonal eller sjuksköterska. Detta gäller även

eventuella biverkningar som inte nämns i denna information. Se avsnitt 4.

I denna bipacksedel finns information om följande:

Vad Mustinal är och vad det används för

Vad du behöver veta innan du använder Mustinal

Hur du använder Mustinal

Eventuella biverkningar

Hur Mustinal ska förvaras

Förpackningens innehåll och övriga upplysningar

1.

Vad Mustinal är och vad det används för

Mustinal är ett läkemedel som används för behandling av vissa cancerformer (cytostatikum).

Mustinal används som enda medicin (monoterapi) eller i kombination med andra mediciner för

behandling av följande cancerformer:

kronisk lymfatisk leukemi om kombinationskemoterapi

med fludarabin inte är lämplig för

non-Hodgkins lymfom när resultatet av tidigare behandling med rituximab varit kortvarigt

eller uteblivit helt

multipelt myelom när högdos kemoterapi med autolog stamcellstransplantation,

behandling med talidomid eller bortezomib inte är lämplig för dig.

Autolog stamcellstransplantation är en teknik där benmärgsstamceller, prekursorer av alla

blodbildande celler, tas från en person, förvaras och ges senare tillbaka till samma person.

2.

Vad du behöver veta innan du använder Mustinal

Använd inte Mustinal

om du är allergisk mot bendamustinhydroklorid eller något annat innehållsämne i detta

läkemedel (anges i avsnitt 6)

om du ammar. Om behandling med Mustinal är nödvändig när du ammar, måste amningen

avbrytas (se avsnitt ”Graviditet, amning och fertilitet”).

om du har svår leversvikt (skadade funktionella leverceller)

om huden eller ögonvitorna är gula på grund av problem med levern eller blodet (gulsot)

om du har kraftigt nedsatt benmärgsfunktion (benmärgsdepression) och antalet vita

blodkroppar och blodplättar har allvarligt minskat

om du har genomgått en större operation inom 30 dagar före behandlingsstart

om du har någon infektion, särskilt om den är förenad med lågt antal vita blodkroppar

(leukocytopeni)

i samband med vaccination mot gula febern.

Varningar och försiktighet

Tala med läkare, apotekspersonal eller sjuksköterska innan du använder Mustinal:

om förmågan att bilda blodkroppar i din benmärg är försämrad. Antalet vita blodkroppar och

blodplättar ska kontrolleras innan behandling med Mustinal påbörjas, före varje ny

behandlingskur och mellan behandlingskurerna.

om du har någon infektion. Ta kontakt med läkare om du har tecken på infektion, inklusive

feber eller lungbesvär.

om du får hudreaktioner under behandling med Mustinal. Allvarlighetsgraden av

hudreaktionerna kan öka.

om du har smärtsamt rött eller purpurafärgat utslag som sprider sig och bildar blåsor och/eller

om andra förändringar uppträder på slemhinnorna (t.ex. munnen och läpparna), speciellt om du

tidigare haft ljuskänslighet,

infektioner i andningsorganen (t.ex. bronkit) och/eller feber

om du sedan tidigare har någon hjärtsjukdom (t.ex. hjärtattack, bröstsmärtor, allvarliga

rubbningar av hjärtrytmen)

om du känner smärta i sidan, har blod i urinen eller om din urinmängd minskar. Om din

sjukdom är mycket svår, kan det hända att din kropp inte kan göra sig av med alla slaggämnen

från de döende cancercellerna. Detta tillstånd kallas för tumörlyssyndrom och kan leda till

njursvikt eller hjärtproblem inom 48 timmar efter den första dosen Mustinal. Din läkare kan

säkerställa att du är tillräckligt

hydrerad och kan ge andra mediciner för att förhindra att

problemet uppstår.

om du får svår allergisk reaktion eller överkänslighetsreaktion. Lägg på minnet om du upplever

infusionsrelaterade reaktioner efter den första behandlingskuren.

Män som behandlas med Mustinal bör undvika att skaffa barn under den tid som behandlingen

pågår och 6 månader efter avslutad behandling. Ta reda på möjligheterna att lagra spermier innan

behandlingen påbörjas, eftersom behandling med Mustinal kan leda till bestående infertilitet (se

avsnitt ”Graviditet, amning och fertilitet”).

Barn och ungdomar

Det finns ingen erfarenhet av behandling av barn och ungdomar med Mustinal.

Andra läkemedel och Mustinal

Tala om för läkare eller apotekspersonal om du använder, nyligen har använt eller kan tänkas

använda andra läkemedel. Om Mustinal används tillsammans med andra läkemedel som försvagar

blodbildning

i benmärgen, kan effekten på benmärgsfunktionen förstärkas.

Om Mustinal används tillsammans med läkemedel som påverkar ditt immunsvar, kan den effekten på

immunsvaret förstärkas.

Cytostatika kan försvaga effekten av vaccinering med levande virus. Cytostatika ökar också

risken för infektioner efter vaccinering med levande vacciner (t.ex. vaccin mot virussjukdomar).

Graviditet, amning och fertilitet

Om du är gravid eller ammar, tror att du kan vara gravid eller planerar att skaffa barn, rådfråga läkare

eller apotekspersonal innan du använder detta läkemedel.

Graviditet

Mustinal kan skada arvsanlagen och har orsakat missbildningar hos försöksdjur. Mustinal ska inte

användas under graviditet såvida inte läkare uttryckligen ordinerat det. Om du måste medicinera

under graviditeten, ska du diskutera risken för eventuella fosterskador med läkaren, och även

diskutera om genetisk rådgivning.

Om du blir gravid medan du behandlas med Mustinal ska du genast kontakta läkare och be om

genetisk rådgivning.

Både män och kvinnor ska använda en preventivmetod

Män

Om du är man, avla inte barn när du behandlas med Mustinal och heller inte under 6 månader efter

avslutad behandling.

Kvinnor

Om du är kvinna och kan bli gravid, måste du använda dig av någon effektiv preventivmetod både före

och under behandlingen med Mustinal.

Amning

Mustinal ska inte användas under amning. Om behandling med Mustinal är

nödvändig när du ammar, måste amningen avbrytas.

Fertilitet

Män

Mustinal kan leda till infertilitet och du kan söka råd om möjligheterna att lagra spermier innan

behandlingen påbörjas.

Kvinnor

Kvinnliga patienter som vill ha barn efter avslutad behandling ska rådfråga läkare.

Körförmåga och användning av maskiner

Mustinal har påtaglig effekt på förmågan att framföra fordon och använda maskiner.

Du ska inte köra bil eller använda maskiner om du upplever biverkningar som yrsel eller nedsatt

koordinationsförmåga.

3.

Hur du använder Mustinal

Använd alltid detta läkemedel enligt läkarens eller apotekspersonalens anvisningar. Rådfråga läkare

eller apotekspersonal om du är osäker.

Mustinal ges i en ven under 30–60 minuter i olika doser, antingen som enda behandling (monoterapi)

eller i kombination med andra läkemedel.

Behandlingen ska inte påbörjas om ditt antal vita blodkroppar (leukocyter) och/eller blodplättar har

minskat nedanför fastställda nivåer.

Dessa värden kontrolleras regelbundet av din läkare.

Kronisk lymfatisk leukemi

100 mg Mustinal per kvadratmeter kroppsyta (baserat på din längd

och vikt)

på dag 1 + 2

Upprepa cykeln efter 4 veckor upp till 6 gånger.

Non-Hodgkins lymfom

120 mg Mustinal per kvadratmeter kroppsyta (baserat på din längd

och vikt)

på dag 1 + 2

Upprepa cykeln efter 3 veckor minst 6 gånger.

Multipelt myelom

120–150 mg Mustinal per kvadratmeter kroppsyta (baserat på din

längd och vikt)

på dag 1 + 2

60 mg prednison per kvadratmeter kroppsyta (baserat på din längd

och vikt) intravenöst eller oralt

på dag 1–4

Upprepa cykeln efter 4 veckor minst 3 gånger.

Behandlingen ska avbrytas om antalet vita blodkroppar (leukocyter) och/eller blodplättar sjunker

till

mycket

låg

nivå

behandlingen

fortsättas

när

antalet

vita

blodkroppar

blodplättar ökar igen.

Nedsatt lever- och njurfunktion

Beroende på hur allvarligt nedsatt din leverfunktion är kan det bli nödvändigt att justera dosen (med

30 % vid måttligt nedsatt leverfunktion). Mustinal ska inte användas om du lider av allvarligt nedsatt

leverfunktion. Ingen dosjustering är nödvändig vid nedsatt njurfunktion. Din behandlande läkare

beslutar om huruvida en dosjustering är nödvändig eller inte.

Hur det administreras

Behandlingen med Mustinal får endast utföras av läkare med erfarenhet av tumörbehandling.

Din läkare ordinerar den dos av Mustinal som är lämplig för dig och ser till att nödvändiga

försiktighetsåtgärder vidtas.

Din behandlande läkare ger infusionslösningen

efter de förberedelser som ordinerats. Lösningen ges i

en ven i form av en kortvarig infusion under 30–60 minuter.

Behandlingens längd

Det finns inga fastlagda tidsgränser för hur länge behandling med Mustinal ska ges. Behandlingens

längd beror på sjukdomen och svar på behandlingen.

Om du oroar dig över något eller har frågor om behandlingen med Mustinal ska du tala med din

läkare eller sjuksköterska.

Om du har glömt att använda Mustinal

Om en dos av Mustinal blir bortglömd brukar läkaren fortsätta behandlingen enligt det vanliga

doseringsschemat.

Om du slutar att använda Mustinal

Den behandlande läkaren avgör om behandlingen ska avbrytas eller om du ska övergå till något annat

läkemedel.

Om du har ytterligare frågor om detta läkemedel, kontakta läkare, apotekspersonal eller sjuksköterska.

4.

Eventuella biverkningar

Liksom alla läkemedel kan detta läkemedel orsaka biverkningar, men alla användare behöver inte få

dem. Vissa av de nedanstående biverkningarna framkommer endast vid undersökningar utförda av

läkare.

I mycket sällsynta fall har nedbrytning av vävnad (nekros dvs. för tidig död av levande vävnad)

förekommit, då läkemedlet oavsiktligt har hamnat i vävnaden utanför blodkärlen (extravasation). En

brännande känsla där infusionsnålen förs in kan vara ett tecken på att administreringen sker utanför

blodkärl. Följden av sådan administrering kan vara smärta och svårläkta hudskador.

En dosbegränsande biverkning av Mustinal är försvagad benmärgsfunktion, som vanligtvis återgår till

det normala efter behandlingen. Nedsatt benmärgsfunktion kan leda till minskat antal blodkroppar

vilket i sin tur kan öka risken för infektion, anemi eller blödning.

Mycket vanliga (förekommer hos fler än 1 patient av 10):

lågt antal vita blodkroppar (blodkroppar som bekämpar sjukdomar; läkaren kan upptäcka

denna biverkning med ett särskilt laboratorieprov)

minskning av det röda pigmentet i blodet (hemoglobin dvs. ett protein i de röda

blodkropparna som transporterar syre i kroppen; läkaren kan upptäcka denna biverkning

med ett särskilt laboratorieprov)

lågt antal blodplättar (färglösa blodkroppar som koagulerar blodet; läkaren kan upptäcka

denna biverkning med ett särskilt laboratorieprov)

infektioner

illamående

kräkningar

slemhinneinflammation

förhöjda kreatininnivåer i blodet (en kemisk slaggprodukt som produceras av muskler;

läkaren kan upptäcka denna biverkning med ett särskilt laboratorieprov)

förhöjda ureanivåer i blodet (en kemisk slaggprodukt; läkaren kan upptäcka denna

biverkning med ett särskilt laboratorieprov)

feber

trötthet

huvudvärk.

Vanliga (förekommer hos fler än 1 patient av 100):

blödning

störd ämnesomsättning, vilket beror på att innehåll från döende cancerceller släpps ut i blodet

minskat antal röda blodkroppar, vilket kan göra huden blek och orsaka kraftlöshet eller

andfåddhet (anemi)

lågt antal neutrofiler (en vanlig typ av vita blodkroppar som behövs för att bekämpa infektioner;

läkaren kan upptäcka denna biverkning med vissa laboratorieprov)

överkänslighetsreaktioner på huden såsom allergisk hudinflammation

(dermatit), nässelutslag

(urtikaria)

förhöjda leverenzymer, ASAT/ALAT (vilket kan innebära leverinflammation eller skada av

leverceller; läkaren kan upptäcka denna biverkning med ett särskilt laboratorieprov)

förhöjda nivåer av enzymet alkalinfosfatas (ett enzym som bildas huvudsakligen i lever och ben;

läkaren kan upptäcka denna biverkning med ett särskilt laboratorieprov)

förhöjda nivåer av gallfärgämne bilirubin

(ett ämne som bildas normalt i samband med

nedbrytning av de röda blodkropparna; läkaren kan upptäcka denna biverkning med ett särkilt

laboratorieprov, men det kan ibland även orsaka gulaktig färgning av huden eller ögonvitorna)

låga kaliumnivåer i blodet (ett näringsämne som behövs för funktionen av nerv- och

muskelceller, även i hjärtat; läkaren kan upptäcka denna biverkning med ett särskilt

laboratorieprov)

problem med hjärtats funktion (hjärtsvikt)

hjärtrytmrubbningar (arytmi)

lågt eller högt blodtryck (hypotoni eller hypertoni)

nedsatt lungfunktion

diarré

förstoppning

smärta i munnen (stomatit)

minskad aptit (anorexi)

håravfall

hudförändringar

utebliven menstruation (amenorré)

smärta

sömnlöshet

frossa

uttorkning

yrsel

kliande utslag (urtikaria).

Mindre vanliga (förekommer hos färre än 1 patient av 100):

ansamling av vätska i hjärtsäcken (vätska hamnar i det perikardiella området).

ineffektiv bildning av alla blodkroppar i benmärgen (den porösa substansen inuti ben där

blodkroppar bildas)

akut leukemi

hjärtinfarkt, bröstsmärta (myokardinfarkt)

hjärtsvikt.

Sällsynta (förekommer hos färre än 1 patient av 1000):

infektion i blodet (sepsis)

svåra allergiska överkänslighetsreaktioner (anafylaktiska reaktioner)

symtom som påminner om anafylaktiska reaktioner (anafylaktoida reaktioner)

dåsighet

oförmåga att tala (afoni)

plötslig cirkulationssvikt (blodcirkulationsstörning som beror huvudsakligen på hjärtat och

innebär att syre och andra näringsämnen inte transporteras till vävnader och toxiner inte

transporteras bort med blodcirkulationen)

hudrodnad (erytem)

inflammation i huden (dermatit)

klåda (pruritus)

hudutslag (makulär exantem)

överdriven svettning (hyperhidros)

minskning av benmärgsfunktion som kan orsaka allmän sjukdomskänsla eller synas i blodprov.

Mycket sällsynta (förekommer hos färre än 1 patient av 10 000):

primär atypisk lunginflammation

(pneumoni)

nedbrytning av röda blodkroppar

snabbt sjunkande blodtryck, ibland åtföljt av hudreaktioner eller utslag (anafylaktisk chock)

nedsatt smaksinne

känselstörningar (parestesi)

obehagskänslor och smärta i lederna (perifer neuropati)

allvarligt tillstånd där funktionen av en viss receptor blockeras i nervsystemet

störningar i nervsystemet

koordinationsstörningar (ataxi)

hjärninflammation

(encefalit)

ökad hjärtrytm (takykardi)

inflammation i venerna (flebit)

bindvävsbildning

i lungorna (lungfibros)

blödning och inflammation i matstrupen (hemorragisk esofagit)

blödning i magsäcken eller tarmarna

infertilitet

flerorgansvikt.

Ingen känd frekvens (kan inte beräknas från tillgängliga data):

leversvikt

njursvikt

oregelbunden och ofta snabb hjärtrytm (förmaksflimmer)

smärtsamt rött eller purpurafärgat utslag som sprider sig och bildar blåsor och/eller om andra

förändringar uppträder på slemhinnorna (t.ex. munnen och läpparna), speciellt om du tidigare

haft ljuskänslighet, infektioner i andningsorganen (t.ex. bronkit) och/eller feber

läkemedelsutslag vid samtidig användning med rituximab

pneumonit

blödningar från lungorna.

Kontakta läkare eller uppsök vård omedelbart om du märker någon av följande biverkningar (ingen

känd frekvens):

Allvarliga hudutslag, inklusive Stevens-Johnsons syndrom och toxisk epidermal nekrolys. Dessa kan

uppkomma som rödaktiga prickliknande fläckar eller cirkelrunda plack, ofta med blåsor mitt på bålen,

flagnande hud, sår i mun, hals, näsa, ögon och på genitalier och kan följas av feber och

influensaliknande symtom.

Utbrett utslag, hög kroppstemperatur, förstorade lymfkörtlar och engagemang av andra kroppsorgan

(läkemedelsbiverkning med eosinofili och systemiska symtom som också kallas för DRESS eller

läkemedelsöverkänslighetssyndrom).

Sekundära tumörer (myelodysplastiskt syndrom, akut myeloid leukemi [AML], bronkialcancer) har

rapporterats efter behandling med Mustinal. Inget tydligt samband med Mustinal kunde fastställas.

Tala om för läkare om någon biverkning blir allvarlig eller om du märker biverkningar som inte nämns

i denna information.

Rapportering av biverkningar

Om du får biverkningar, tala med läkare, apotekspersonal eller sjuksköterska. Detta gäller även

eventuella biverkningar som inte nämns i denna information. Du kan också rapportera biverkningar

direkt (se detaljer nedan). Genom att rapportera biverkningar kan du bidra till att öka informationen

om läkemedels säkerhet.

webbplats: www.fimea.fi

Säkerhets- och utvecklingscentret för läkemedelsområdet Fimea

Biverkningsregistret

PB 55

00034 FIMEA

5.

Hur Mustinal ska förvaras

Förvara detta läkemedel utom syn- och räckhåll för barn.

Används före utgångsdatum som anges på etiketten och kartongen efter EXP. Utgångsdatumet är den

sista dagen i angiven månad.

Förvaras i originalförpackningen. Ljuskänsligt.

Användningsstabilitet efter första öppnande, beredning och spädning:

Kemisk och fysikalisk användningsstabilitet har påvisats under 3,5 timmar vid 25 °C och 2 dagar vid

2–8 °C i polyetylenpåsar.

Ur ett mikrobiologiskt

perspektiv ska produkten användas direkt. Om den inte används omedelbart

ligger ansvaret för hållbarhetstider och förvaring, före användning, på användaren. Denna förvaring

ska normalt inte vara längre än 24 timmar i 2–8 °C, såvida inte blandningen har utförts under

kontrollerade och validerade aseptiska förhållanden.

Använd inte läkemedlet om lösningen inte är klar efter beredning eller om du upptäcker synliga

partiklar i lösningen.

Läkemedel ska inte kastas i avloppet eller bland hushållsavfall. Fråga apotekspersonalen hur man

kastar läkemedel som inte längre används. Dessa åtgärder är till för att skydda miljön.

6.

Förpackningens innehåll och övriga upplysningar

Innehållsdeklaration

Den aktiva substansen är bendamustinhydroklorid.

1 flaska innehåller 25 mg bendamustinhydroklorid.

1 flaska innehåller 100 mg bendamustinhydroklorid.

Efter beredning innehåller 1 ml koncentrat 2,5 mg bendamustinhydroklorid.

Övrigt innehållsämne är mannitol.

Läkemedlets utseende och förpackningsstorlekar

Injektionsflaska av brunt glas med klorobutylgummipropp och löstagbart lock av aluminium.

Vitt till benvitt pulver.

Mustinal finns i förpackningar med 1, 5, 10 och 20 injektionsflaskor

med 25 mg

bendamustinhydroklorid

samt 1 och 5 injektionsflaskor med 100 mg bendamustinhydroklorid.

Eventuellt kommer inte alla förpackningsstorlekar att marknadsföras.

Innehavare av godkännande för försäljning och tillverkare

Innehavare av godkännande för försäljning

Chemi SpA

Via dei Lavoratori 54

20092 Cinisello Balsamo (Milano)

Italien

Tillverkare

Nerpharma S.R.L.

Viale Pasteur, 10 (loc. Nerviano)

20014 Milano

Italien

Denna bipacksedel ändrades senast 18.3.2019.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Följande uppgifter är endast avsedda för hälso- och sjukvårdspersonal:

Precis som för alla liknande cytotoxiska ämnen gäller striktare säkerhetsåtgärder för sjukvårdspersonal

och läkare på grund av att preparatet potentiellt kan orsaka genskador och cancer. Undvik inandning

och kontakt med hud och slemhinnor vid hantering av Mustinal (använd skyddshandskar,

skyddskläder och vid behov också ansiktsmask!). Kontaminerade kroppsdelar ska tvättas noggrant

med tvål och vatten och ögonen spolas med 0,9 % (vikt/volym) koksaltlösning. Om det är möjligt

rekommenderas att arbetet utförs på speciella säkerhetsarbetsbänkar (laminärt luftflöde) med

vätsketätt, absorberande engångsunderlägg.

Kontaminerade föremål ska betraktas som cytostatikaavfall. Följ nationella riktlinjer gällande

kassering av cytostatika! Gravid personal ska inte hantera cytostatika. Injektionsflaskorna är endast för

engångsbruk.

En lösning färdig för användning bereds genom att lösa upp innehållet i Mustinal-injektionsflaskan

med vatten för injektionsvätskor enligt följande:

Förberedelse av koncentrat

En injektionsflaska med Mustinal som innehåller 25 mg bendamustinhydroklorid upplöses

först i 10 ml genom att skaka.

En injektionsflaska med Mustinal som innehåller 100 mg bendamustinhydroklorid

upplöses

först i 40 ml genom att skaka.

Förberedelse av lösningen för infusion

Så snart en klar vätska erhållits (vanligen

efter 5–10 minuter) späds den totala rekommenderade

dosen av Mustinal omedelbart med 0,9 % (vikt/volym) natriumkloridlösning

för att erhålla en

slutvolym

på cirka 500 ml. Mustinal får inte spädas ut med andra lösningar för infusion

eller

injektion. Mustinal

får inte blandas i infusioner

med andra substanser.

Administrering

Lösningen ges som intravenös infusion under 30–60 minuter.

Injektionsflaskorna är endast för engångsbruk.

Ej använd produkt och avfall ska kasseras enligt gällande anvisningar.

Oavsiktlig injicering i vävnad utanför blodkärl (extravasation) ska avbrytas omedelbart. Nålen ska

avlägsnas efter kort aspiration. Det berörda området ska sedan kylas ned. Armen lyfts upp. Det är

oklart om andra vårdåtgärder såsom kortikosteroidbehandling

har någon positiv effekt (se avsnitt 4).

VALMISTEYHTEENVETO

1.

LÄÄKEVALMISTEEN NIMI

Mustinal 2,5 mg/ml, kuiva-aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos

2.

VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

Yksi injektiopullo

sisältää 25 mg bendamustiinihydrokloridia (bendamustiinihydrokloridimonohydraattina),

joka vastaa 22,7 mg:aa bendamustiinia.

Yksi injektiopullo

sisältää 100 mg bendamustiinihydrokloridia (bendamustiinihydrokloridimonohydraattina),

joka vastaa 90,8 mg:aa bendamustiinia.

Yksi millilitra välikonsentraattia sisältää 2,5 mg bendamustiinihydrokloridia,

joka vastaa 2,3 mg:aa

bendamustiinia, kun käyttöön valmistuksessa on noudatettu kohdan 6.6 ohjeita.

Täydellinen apuaineluettelo, katso kohta 6.1.

3.

LÄÄKEMUOTO

Kuiva-aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos

Valkoinen, mikrokiteinen kuiva-aine

Laimennokset 0,2 mg/ml ja 0,6 mg/ml eivät edusta kaikkia kliinisessä käytössä tarvittavia laimennoksia.

Seuraavat tiedot on annettu tiedoksi esimerkkeinä:

laimennoksen 0,2 mg/ml pH on 3,6–4,2 ja osmolaliteetti noin 220–290 mOsm/kg

laimennoksen 0,6 mg/ml pH on 3,3–3,9 ja osmolaliteetti noin 200–280 mOsm/kg.

4.

KLIINISET TIEDOT

4.1

Käyttöaiheet

Kroonisen lymfaattisen leukemian (Binet’n aste B tai C) ensisijaishoito

potilailla,

joille fludarabiinipohjainen

yhdistelmälääkitys ei sovellu.

Ainoana lääkkeenä hidaskasvuisten non-Hodgkin-lymfoomien

hoitoon, kun tauti on edennyt

rituksimabihoidon tai rituksimabia sisältävän yhdistelmähoidon

aikana tai 6 kuukauden kuluessa sen jälkeen.

Multippelin

myelooman ensisijaishoito

(Durie-Salmonin aste II ja etenevä tauti tai aste III) yhdessä

prednisonihoidon kanssa yli 65-vuotiailla potilailla, joille autologinen kantasolusiirto ei sovi ja joilla on

toteamishetkellä kliinistä neuropatiaa, joka estää talidomidia tai bortetsomibia sisältävän hoidon käytön.

4.2

Annostus ja antotapa

Annostus

Ainoana lääkkeenä kroonisen lymfaattisen leukemian hoidossa

100 mg/m² bendamustiinihydrokloridia

päivinä 1 ja 2; toistetaan 4 viikon välein korkeintaan 6 kertaa.

Ainoana lääkkeenä hidaskasvuisten, rituksimabille resistenttien non-Hodgkin-lymfoomien hoidossa

120 mg/m² bendamustiinihydrokloridia

päivinä 1 ja 2; toistetaan 3 viikon välein vähintään 6 kertaa.

Multippeli myelooma

120–150 mg/m² bendamustiinihydrokloridia päivinä 1 ja 2, 60 mg/m² prednisonia laskimoon tai suun kautta

päivinä 1–4; toistetaan 4 viikon välein vähintään 3 kertaa.

Heikentynyt maksan toiminta

Farmakokineettisten tietojen perusteella annoksen muuttaminen ei ole tarpeen, jos potilaan maksan toiminta

on lievästi heikentynyt (seerumin bilirubiinipitoisuus < 20,5 μmol/l

(< 1,2 mg/dl)). Jos potilaan maksan

toiminta on keskivaikeasti heikentynyt (seerumin bilirubiinipitoisuus 20,5–51,3 μmol/l (1,2–3,0 mg/dl)), on

suositeltavaa pienentää annosta 30 %.

Potilaista, joiden maksan toiminta on vaikeasti heikentynyt (seerumin bilirubiinipitoisuus

> 51,3 μmol/l

(> 3,0 mg/dl)), ei ole tietoja (ks. kohta 4.3).

Heikentynyt munuaisten toiminta

Farmakokineettisten tietojen perusteella annoksen muuttaminen ei ole tarpeen, jos potilaan

kreatiniinipuhdistuma on > 10 ml/min. Potilaista, joiden munuaisten toiminta on vaikeasti heikentynyt, on

rajallisesti kokemusta.

Pediatriset potilaat

Bendamustiinihydrokloridin

turvallisuutta ja tehoa lasten hoidossa ei ole vielä varmistettu. Käytettävissä

olevat tiedot ovat riittämättömät annossuosituksen antamiseksi.

Iäkkäät potilaat

Annoksen muuttamistarpeesta iäkkäille potilaille ei ole näyttöä (ks. kohta 5.2).

Antotapa

Infuusiona laskimoon 30–60 minuutin kuluessa (ks. kohta 6.6).

Infuusio pitää antaa syöpälääkkeiden käyttöön pätevöityneen ja perehtyneen lääkärin valvonnassa.

Luuydintoiminnan

heikentymiseen liittyy solunsalpaajahoidon

aiheuttamien hematologisten haittojen

lisääntymistä. Hoitoa ei pidä aloittaa, jos valkosoluarvot laskevat tasolle < 3,0 x 10E9/L (< 3000/mikrol)

ja/tai trombosyyttiarvot laskevat tasolle < 75 x 10E9/L (< 75000/mikrol)

(ks. kohta 4.3).

Hoito pitää lopettaa tai sitä tulee siirtää, jos valkosoluarvot laskevat tasolle < 3,0 x 10E9/L (< 3000/mikrol)

ja/tai trombosyyttiarvot laskevat tasolle < 75 x 10E9/L (< 75000/mikrol). Hoitoa voidaan jatkaa, kun

valkosoluarvot ovat suurentuneet tasolle >4,0 x 10E9/L (> 4000/mikrol) ja trombosyyttiarvot tasolle

> 100 x 10E9/L (> 100000/mikrol).

Valkosolu- ja trombosyyttiarvojen nadiiri saavutetaan 14–20 päivän kuluttua, ja arvot korjautuvat 3–5 viikon

kuluttua. Verisoluarvojen tarkka seuranta on suositeltavaa hoitojen välillä (ks. kohta 4.4).

Jos muita kuin hematologisia haittoja esiintyy, annosta tulee pienentää edeltävän hoitojakson pahimpien

CTC-vaikeusasteluokkien mukaisesti. Jos toksisuus on CTC-luokituksen astetta 3, on suositeltavaa pienentää

annosta 50 %. Jos toksisuus on CTC-luokituksen astetta 4, suositellaan hoidon keskeyttämistä.

Jos potilaan annosta pienennetään, yksilöllisesti laskettu pienennetty annos pitää antaa kyseisen hoitojakson

päivinä 1 ja 2.

Ks. kohdasta 6.6 ohjeet lääkevalmisteen saattamisesta käyttökuntoon, laimentamisesta ja antotavasta.

Hoidon kesto

Hoidon kesto riippuu käyttöaiheesta ja hoitovasteesta (ks. myös kohta 5.1).

4.3

Vasta-aiheet

Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa 6.1 mainituille apuaineille

Imetys

Vaikeasti heikentynyt maksan toiminta (seerumin bilirubiinipitoisuus

> 51,3 μmol/l (> 3,0 mg/dl))

Ikterus

Vaikea myelosuppressio ja vaikeat veriarvojen muutokset (valkosoluarvot < 3,0 x 10E9/L

(< 3000/mikrol) ja/tai trombosyyttiarvot < 75 x 10E9/L (< 75000/mikrol))

Suuri leikkaus hoidon alkamista edeltävien 30 päivän aikana

Infektiot, etenkin, jos niihin liittyy leukosytopeniaa

Keltakuumerokotus.

4.4

Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Myelosuppressio

Bendamustiinihydrokloridihoidon yhteydessä voi esiintyä myelosuppressiota. Jos hoitoon liittyvää

myelosuppressiota esiintyy, valkosolu-, trombosyytti-, hemoglobiini-

ja neutrofiiliarvoja pitää seurata

vähintään kerran viikossa. Ennen seuraavan hoitojakson aloittamista potilaan veriarvojen olisi suositeltavaa

olla seuraavat: valkosoluarvot > 4,0 x 10E9/L (> 4000/mikrol) ja/tai trombosyyttiarvot > 100 x 10E9/L

(> 100000/mikrol).

Infektiot

Bendamustiinihydrokloridihoidon yhteydessä on esiintynyt vakavia ja kuolemaan johtaneita infektioita,

mukaan lukien bakteeriperäisiä (sepsis, keuhkokuume) ja opportunistisia infektioita kuten Pneumocystis

jirovecii -mikrobin aiheuttama keuhkokuume, varicella zoster -virus ja sytomegalovirus.

Bendamustiinihydrokloridihoito

voi aiheuttaa pitkittynyttä lymfosytopeniaa (< 600/μl) ja alhaisia

CD4-positiivisia T-solutuloksia (< 200/µl) vähintään 7–9 kuukauden ajan hoidon päättymisestä.

Lymfosytopenia ja CD4-positiivisten T-solujen väheneminen on voimakkaampaa, kun bendamustiini on

yhdistetty rituksimabin kanssa. Bendamustiinihydrokloridihoidon jälkeisen lymfopenian ja alhaisten

CD4-positiivisten T-solujen aikana potilaat ovat tavallista alttiimpia (opportunistisille) infektioille. Jos

CD4-positiivisten T-solujen määrä on pieni (< 200/μl), on harkittava Pneumocystis jirovecii -mikrobin

aiheuttaman keuhkokuumeen estohoitoa. Kaikkia potilaita on seurattava hengitystieoireiden ja -löydösten

varalta koko hoidon ajan. Potilaita on kehotettava ilmoittamaan viipymättä uusista infektion merkeistä,

mukaan lukien kuumeesta ja hengitystieoireista. Bendamustiinihydrokloridihoidon lopettamista tulee harkita,

jos havaitaan (opportunistisia) infektioita.

Hepatiitti B:n uudelleen puhkeaminen

Hepatiitti B:n uudelleen puhkeamista on todettu potilailla,

jotka ovat viruksen kroonisia kantajia ja joita on

hoidettu bendamustiinihydrokloridilla. Joissakin tapauksissa seurauksena oli akuutti maksavaurio tai jopa

kuolema. Ennen bendamustiinihydrokloridihoidon

aloittamista pitää testata, onko potilaalla

hepatiitti B -virus (HBV). Maksasairauksien ja hepatiitti B:n hoidon asiantuntijaa on konsultoitava ennen

kuin hoito aloitetaan potilaille,

joilla on todettu positiivinen hepatiitti B -testi (mukaan lukien potilaat, joilla

tauti on aktiivinen) sekä potilaille,

joilla on todettu positiivinen HBV-infektio hoidon aikana. Hepatiitti

B -virusta kantavia potilaita, joita hoidetaan bendamustiinihydrokloridilla,

on seurattava tarkasti aktiivisen

HBV-infektion merkkien ja oireiden varalta koko hoidon ajan sekä useiden kuukausien ajan hoidon

loppumisen jälkeen (ks. kohta 4.8).

Ihoreaktiot

Erilaisia ihoreaktioita on ilmoitettu. Niitä ovat olleet mm. ihottuma, vaikeat ihoreaktiot ja rakkulainen

eksanteema. Bendamustiinihydrokloridin

käytön yhteydessä on ilmoitettu Stevens–Johnsonin oireyhtymää,

toksista epidermaalista nekrolyysiä ja DRESS-reaktioita eli lääkereaktioita, joihin liittyy eosinofiliaa ja

systeemisiä oireita. Osa tapauksista on johtanut kuolemaan. Potilaalle on kerrottava näiden reaktioiden

oireista ja löydöksistä, ja häntä on ohjeistettava hakeutumaan välittömästi lääkäriin, jos näitä oireita kehittyy.

Joissakin tapauksissa reaktio kehittyi, kun bendamustiinia annettiin yhdessä muiden syöpälääkkeiden kanssa,

joten tarkkaa syy-seuraussuhdetta ei tiedetä. Jos ihoreaktioita kehittyy, ne saattavat edetä ja muuttua

vaikeammiksi, jos hoitoa jatketaan. Jos ihoreaktiot ovat eteneviä, Mustinal-hoito pitää keskeyttää tai

lopettaa. Jos potilaalle kehittyy vaikea ihoreaktio, jonka epäillään olevan yhteydessä

bendamustiinihydrokloridihoitoon,

pitää hoito lopettaa.

Sydäntoiminnan häiriöt

Bendamustiinihydrokloridihoidon aikana veren kaliumpitoisuutta pitää seurata tarkoin potilailla,

joilla on

sydäntoiminnan häiriöitä. Jos K

-pitoisuus on <

3,5 mmol/l (< 3,5 mEkv/l), potilaalle pitää antaa kaliumlisää,

ja myös EKG-tutkimuksia on tehtävä.

Bendamustiinihydrokloridin

käytön yhteydessä on ilmoitettu sydäninfarktitapauksia ja sydämen

vajaatoimintaa, jotka ovat johtaneet kuolemaan. Potilaita, joilla on tai on ollut sydänsairaus, on tarkkailtava

huolellisesti.

Pahoinvointi, oksentelu

Pahoinvoinnin ja oksentelun oireenmukaisena hoitona voidaan antaa pahoinvointilääkettä.

Tuumorilyysioireyhtymä

Kliinisissä tutkimuksissa Mustinal-valmisteella

hoidetuilla potilailla on ilmoitettu hoitoon liittynyttä

tuumorilyysioireyhtymää (TLS). Se alkaa yleensä 48 tunnin kuluessa ensimmäisestä Mustinal-annoksesta ja

voi hoitamattomana johtaa akuuttiin munuaisten vajaatoimintaan ja kuolemaan. Ennaltaehkäiseviä toimia on

harkittava ennen hoidon aloittamista. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi riittävän nesteytyksen varmistaminen

ja veren kemian (etenkin kalium- ja virtsahappoarvojen) tiivis seuranta sekä hypourikemisten aineiden

(allopurinoli

ja rasburikaasi) käyttö. Bendamustiinin ja allopurinolin

samanaikaisen käytön yhteydessä on

ilmoitettu joissakin tapauksissa Stevens–Johnsonin oireyhtymää ja toksista epidermaalista nekrolyysiä.

Anafylaksia

Bendamustiinihydrokloridin

aiheuttamia infuusioreaktioita on esiintynyt yleisesti kliinisissä tutkimuksissa.

Oireet ovat yleensä lieviä, ja niitä ovat esimerkiksi kuume, vilunväreet, kutina ja ihottuma. Harvinaisissa

tapauksissa on esiintynyt vaikeita anafylaktisia ja anafylaktistyyppisiä reaktioita. Potilailta pitää tiedustella

ensimmäisen hoitojakson jälkeen, onko heillä esiintynyt infuusioreaktioon viittaavia oireita. Jos potilaalla on

aiemmin esiintynyt infuusioreaktioita, myöhempien hoitojaksojen aikana tulee harkita vaikeita reaktioita

ehkäiseviä toimia kuten antihistamiini-,

kuumelääke- ja kortikosteroidihoitoa.

Potilaita, joilla esiintyi asteen 3 tai sitä vaikeampia allergistyyppisiä

reaktioita, ei yleensä altistettu uudelleen

lääkkeelle.

Ehkäisy

Bendamustiinihydrokloridi

on teratogeeninen ja mutageeninen.

Naiset eivät saa tulla raskaaksi hoidon aikana. Miespotilaat eivät saa siittää lasta hoidon aikana eivätkä

6 kuukauden aikana sen jälkeen. Pysyvän hedelmättömyyden riskin vuoksi miespotilaiden tulee perehtyä

siittiöiden varastointimahdollisuuksiin

ennen bendamustiinihydrokloridihoitoa.

Ekstravasaatio

Ekstravasaation ilmetessä injektion antaminen pitää keskeyttää välittömästi. Neula poistetaan lyhyen

aspiroinnin jälkeen, ja ekstravasaatioaluetta jäähdytetään. Käsivarsi nostetaan kohoasentoon. Muista

hoidoista (esim. kortikosteroidit) ei ole selkeää hyötyä.

4.5

Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset

In vivo -yhteisvaikutustutkimuksia

ei ole tehty.

Jos Mustinal-valmistetta käytetään yhdessä myelosuppressiivisten aineiden kanssa, Mustinal-valmisteen

ja/tai muiden samanaikaisesti käytettävien lääkkeiden vaikutus luuydintoimintaan voi voimistua. Mikä

tahansa hoito, joka heikentää potilaan toimintakykyä tai luuydintoimintaa, voi voimistaa

Mustinal-valmisteen toksisuutta.

Mustinal-valmisteen käyttö yhdessä siklosporiinin

tai takrolimuusin

kanssa voi aiheuttaa liiallista

immunosuppressiota ja lymfoproliferaation

riskin.

Solunsalpaajat voivat heikentää elävän rokotteen aikaansaamaa vasta-ainemuodostusta ja suurentaa

mahdollisesti kuolemaan johtavien infektioiden riskiä. Riski on tavanomaista suurempi, jos potilaalla on jo

entuudestaan immunosuppressiota perussairautensa vuoksi.

Bendamustiinin metabolia tapahtuu sytokromi P450 -järjestelmän CYP1A2-isoentsyymin välityksellä (ks.

kohta 5.2). Bendamustiinilla saattaa siis olla yhteisvaikutuksia CYP1A2-estäjien kuten fluvoksamiinin,

siprofloksasiinin,

asikloviirin

ja simetidiinin

kanssa.

Pediatriset potilaat

Yhteisvaikutustutkimuksia on tehty vain aikuisille.

4.6

Hedelmällisyys, raskaus ja imetys

Raskaus

Mustinal-valmisteen käytöstä raskauden aikana ei ole riittävästi tietoa. Prekliinisissä tutkimuksissa

bendamustiinihydrokloridi johti alkioiden/sikiöiden

kuolemaan ja oli teratogeeninen ja geenitoksinen (ks.

kohta 5.3). Mustinal-valmistetta ei saa käyttää raskauden aikana, ellei se ole selvästi välttämätöntä. Äidille

pitää kertoa sikiöön kohdistuvasta riskistä. Jos Mustinal-hoito on raskauden aikana ehdottoman

välttämätöntä tai raskaus alkaa hoidon aikana, potilaalle pitää kertoa sikiöön kohdistuvista riskeistä ja hänen

vointiaan pitää seurata huolellisesti. Perinnöllisyysneuvontaa pitää harkita.

Imetys

Ei tiedetä, erittyykö bendamustiini rintamaitoon. Mustinal on näin ollen vasta-aiheista rintaruokinnan aikana

(ks. kohta 4.3). Rintaruokinta on lopetettava Mustinal-hoidon ajaksi.

Hedelmällisyys

Naisten, jotka voivat tulla raskaaksi, on käytettävä tehokasta ehkäisyä sekä ennen Mustinal-hoitoa että

hoidon aikana.

Mustinal-hoitoa saavien miespotilaiden ei pidä siittää lapsia hoidon aikana eikä hoidon päättymistä

seuraavien 6 kuukauden aikana. Miespotilaiden on hyvä tutustua siittiöiden

varastointimahdollisuuksiin

ennen hoitoa, sillä Mustinal-hoito saattaa aiheuttaa pysyvää hedelmättömyyttä.

4.7

Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn

Tutkimuksia valmisteen vaikutuksesta ajokykyyn tai koneiden käyttökykyyn ei ole tehty. Mustinal-hoidon

aikana on kuitenkin ilmoitettu ataksiaa, perifeeristä neuropatiaa ja uneliaisuutta (ks. kohta 4.8). Potilaita pitää

kehottaa välttämään mahdollisesti vaarallisia tilanteita kuten ajamista ja koneiden käyttöä, mikäli heillä

esiintyy näitä oireita.

4.8

Haittavaikutukset

Bendamustiinihydrokloridin

yleisimpiä haittavaikutuksia ovat hematologiset haitat (leukopenia,

trombosytopenia), ihoon kohdistuvat haitat (allergiset reaktiot), yleisoireet (kuume) ja ruoansulatuskanavan

oireet (pahoinvointi, oksentelu).

Seuraavassa taulukossa esitetään bendamustiinihydrokloridista saadut tiedot.

Taulukko 1: Bendamustiinihydrokloridia saaneiden potilaiden haittavaikutukset

MedDRA-

e linjärje ste lmä

-luokka

Hyvin yleinen

≥ 1/10

Yleinen

≥ 1/100, < 1/10

Melko

harvinainen

≥ 1/1 000, < 1/100

Harvinainen

≥ 1/10 000,

< 1/1 000

Hyvin

harvinainen

< 1/10 000

Tuntematon

(koska

saatavissa

oleva tieto ei

riitä

arviointiin)

Infektiot

Infektio NUD

Opportunistiset

infektiot (kuten

vyöruusu,

sytomegalo-

virus,

Pneumocystis

jirovecii

-pneumonia

Sepsis

Primaarinen

epätyypillinen

pneumonia

hepatiitti B)

Hyvän- ja

pahanlaatuiset

kasvaimet

(mukaan lukien

kysta ja

polyyppi)

Tuumorilyysi-

oireyhtymä

Myelodys-

plastinen

oireyhtymä,

akuutti

myelooinen

leukemia

Veri ja

imukudos

Leukopenia,

NUD, trombo-

sytopenia,

lymfosytopenia

Verenvuoto,

anemia,

neutropenia

Pansytopenia

Luuytimen

vajaatoiminta

Hemolyysi

Immuuni-

järjestelmä

Yliherkkyys

Anafylaktiset ja

anafylaktis-

tyyppiset

reaktiot

Anafylaktinen

sokki

Hermosto

Päänsärky

Unettomuus,

heitehuimaus

Uneliaisuus,

äänen

soinnittomuus

Dysgeusia,

parestesia,

perifeerinen

sensorinen

neuropatia,

antikolinerginen

oireyhtymä,

neurologiset

häiriöt, ataksia,

enkefaliitti

Sydän

Sydäntoiminnan

häiriöt kuten

sydämentykytys

ja angina

pectoris,

sydämen

rytmihäiriöt

Perikardium-

effuusio,

sydäninfarkti,

sydämen

vajaatoiminta

Takykardia

Eteisvärinä

Verisuonisto

Hypotensio,

hypertensio

Akuutti

verenkierto-

vajaus

Laskimo-

tulehdus

Hengityselimet,

rintakehä ja

välikarsina

Keuhko-

toiminnan häiriö

Keuhkofibroosi Pneumoniitti,

alveolaarinen

keuhkoveren-

vuoto

Ruuansulatus-

elimistö

Pahoinvointi,

oksentelu

Ripuli,

ummetus,

suutulehdus

Hemorraginen

esofagiitti,

ruuansulatus-

kanavan

verenvuoto

Iho ja

ihonalainen

kudos

Hiustenlähtö,

ihohäiriöt NUD,

urtikaria

Punoitus,

dermatiitti,

kutina, makulo-

papulaarinen

ihottuma,

voimakas

hikoilu

Stevens–

Johnsonin

oireyhtymä,

toksinen

epidermaa-

linen

nekrolyysi

(TEN),

DRESS-

reaktio

(lääkereaktio,

johon liittyy

eosinofiliaa ja

systeemisiä

oireita)*

Sukupuolielimet

ja rinnat

Amenorrea

Hedelmättö-

myys

Maksa ja sappi

Maksan

vajaatoiminta

Munuaiset ja

virtsatiet

Munuaisten

vajaatoiminta

Yleisoireet ja

antopaikassa

todettavat haitat

Mukosiitti,

väsymys, kuume

Kipu,

vilunväristykset,

nestehukka,

ruoka-

haluttomuus

Monielinvaurio

Tutkimukset

Hemoglobiini-

arvojen

aleneminen,

kreatiniini- ja

urea-arvojen

suureneminen

ASAT-, ALAT-,

AFOS- ja

bilirubiini-

arvojen

suureneminen,

hypokalemia

* = yhdistelmähoidossa rituksimabin kanssa

NUD = tarkemmin määrittelemätön

Valittujen haittavaikutusten kuvaus

Yksittäistapauksissa on ilmoitettu vahingossa tapahtuneen ekstravaskulaarisen annon jälkeistä nekroosia sekä

tuumorilyysioireyhtymää ja anafylaksiatapauksia.

Alkyloivilla

lääkeaineilla (kuten bendamustiinilla) hoidetuilla potilailla myelodysplastisen oireyhtymän ja

akuutin myelooisen leukemian riski on suurempi. Sekundaarimaligniteetti

voi ilmetä useita vuosia

kemoterapian lopettamisen jälkeen.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen

On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se

mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty–haitta-tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia

pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:

www-sivusto: www.fimea.fi

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri

PL 55

00034 FIMEA

4.9

Yliannostus

Kun 30 minuutin Mustinal-infuusioita annettiin aina 3 viikon välein, suurin siedetty annos oli 280 mg/m².

CTC-luokan vaikeusasteen 2 sydäntapahtumia havaittiin. Niihin liittyi

iskeemisiä EKG-muutoksia, ja niiden

katsottiin olevan annosta rajoittavia.

Myöhemmässä tutkimuksessa, jossa 30 minuutin Mustinal-infuusioita

annettiin päivinä 1 ja 2 aina 3 viikon

välein, suurimman siedetyn annoksen todettiin olevan 180 mg/m

. Annosta rajoittava haitta oli asteen 4

trombosytopenia. Sydäntoksisuus ei ollut annosta rajoittavaa tätä aikataulua käytettäessä.

Vastatoimet

Spesifistä vastalääkettä ei tunneta. Hematologisia haittavaikutuksia voidaan hoitaa tehokkaasti

luuydinsiirrolla tai antamalla potilaalle trombosyyttejä, punasolutiivistettä tai veren kasvutekijöitä.

Bendamustiinihydrokloridi

ja sen metaboliitit eliminoituvat vähäisessä määrin dialyysin aikana.

5.

FARMAKOLOGISET OMINAISUUDET

5.1

Farmakodynamiikka

Farmakoterapeuttinen ryhmä: Syöpälääkkeet, alkyloivat lääkeaineet, ATC-koodi: L01AA09

Vaikutusmekanismi

Bendamustiinihydrokloridi

on alkyloiva syöpälääke, jolla on ainutlaatuinen vaikutus.

Bendamustiinihydrokloridin

antineoplastinen ja sytotoksinen vaikutus perustuu lähinnä ristisidosten

muodostumiseen yksittäisten ja kaksinkertaisten DNA-säikeiden välille alkylaation vuoksi. Tämä häiritsee

DNA-matriksin toimintaa ja DNA:n synteesiä ja korjausta. Bendamustiinihydrokloridin

antineoplastinen

vaikutus on osoitettu useissa in vitro -tutkimuksissa eri ihmissolulinjoissa (rintasyöpä, ei-pienisoluinen ja

pienisoluinen

keuhkosyöpä, munasarjasyöpä ja eri leukemiat) ja kokeellisissa in vivo -kasvainmalleissa

hiiren, rotan ja ihmisen kasvaimilla (melanooma, rintasyöpä, sarkooma, lymfooma, leukemia ja

pienisoluinen

keuhkosyöpä).

Bendamustiinihydrokloridin

tehoprofiili

ihmisen syöpäsolulinjoissa osoittautui erilaiseksi kuin muiden

alkyloivien

aineiden vastaavat profiilit. Ihmisen syöpäsolulinjoissa, joissa oli erilaisia

resistenssimekanismeja, havaittiin vain hyvin vähän tai ei lainkaan vaikuttavaan aineeseen kohdistuvaa

ristiresistenssiä. Tämä johtui ainakin osittain siitä, että DNA:han kohdistuva vaikutus on suhteellisen

pitkäaikainen. Kliinisissä tutkimuksissa osoitettiin myös, ettei bendamustiinin ja antrasykliinien,

alkyloivien

lääkeaineiden eikä rituksimabin kesken esiinny täydellistä ristiresistenssiä. Arvioitujen potilaiden määrä on

kuitenkin pieni.

Kliininen teho ja turvallisuus

Krooninen lymfaattinen leukemia

Valmisteen käyttö kroonisen lymfaattisen leukemian hoitoon perustuu yhteen avoimeen tutkimukseen, jossa

bendamustiinia verrattiin klorambusiiliin.

Tähän prospektiiviseen, satunnaistettuun monikeskustutkimukseen

otettiin 319 aiemmin hoitamatonta potilasta, joilla oli hoitoa vaativa krooninen lymfaattinen leukemia

(Binet’n aste B tai C). Ensisijaishoitona annettua bendamustiinihydrokloridia (100 mg/m² laskimoon

päivinä 1 ja 2; BEN-hoito) verrattiin klorambusiilihoitoon (0,8 mg/kg päivinä 1 ja 15; CLB-hoito).

Molempia hoitoja annettiin 6 hoitojakson ajan. Potilaille annettiin allopurinolia

tuumorilyysioireyhtymän

ehkäisemiseksi.

BEN-ryhmässä potilaiden mediaanielinaika ilman taudin etenemistä oli merkitsevästi pidempi kuin CLB-

ryhmässä (21,5 kk BEN-ryhmässä ja 8,3 kk CLB-ryhmässä, p < 0,0001 viimeisimmän seurannan

yhteydessä). Kokonaiselossaolossa ei ollut tilastollisesti

merkitsevää eroa (mediaania ei saavutettu).

Remission mediaanikesto oli BEN-ryhmässä 19 kk ja CLB-ryhmässä 6 kk (p < 0,0001). Kummankaan

hoitoryhmän turvallisuusarvioinneissa ei havaittu luonteeltaan tai esiintymistiheydeltään odottamattomia

haittavaikutuksia. BEN-annosta pienennettiin 34 prosentilla potilaista. BEN-hoito lopetettiin allergisten

reaktioiden vuoksi 3,9 prosentilla potilaista.

Hidaskasvuinen non-Hodgkin-lymfooma

Valmisteen käyttö hidaskasvuisten non-Hodgkin-lymfoomien

hoitoon perustuu kahteen kontrolloimattomaan

vaiheen II tutkimukseen.

Prospektiiviseen avoimeen monikeskus-avaintutkimukseen osallistui 100 potilasta, joiden hidaskasvuinen

non-Hodgkin-B-solulymfooma oli uusiutunut rituksimabimonoterapiasta tai rituksimabia sisältäneestä

yhdistelmähoidosta huolimatta. Näille potilaille annettiin bendamustiinihydrokloridia ainoana hoitona.

Aiempien syöpälääkitys- tai biolääkejaksojen mediaanimäärä oli 3. Rituksimabia sisältäneiden aiempien

hoitojaksojen määrän mediaani oli 2. Potilaiden aiempi rituksimabihoito ei ollut aikaansaanut vastetta, tai

tauti oli edennyt 6 kuukauden kuluessa hoidosta. Bendamustiinihydrokloridin annos oli 120 mg/m²

laskimoon päivinä 1 ja 2, ja sen aiottu kesto oli vähintään 6 hoitojaksoa. Hoidon kesto riippui vasteesta

(aiottu kesto vähintään 6 hoitojaksoa). Riippumattoman arviointiryhmän arvion mukaan

kokonaisvasteprosentti oli 75 % (täydellinen vasteprosentti 17 % [täydellinen vaste, CR, ja vahvistamaton

täydellinen vaste, CRu] ja osittainen vasteprosentti 58 %). Remission mediaanikesto oli 40 viikkoa. Tätä

annosta ja antoaikataulua käytettäessä bendamustiinihydrokloridihoito

oli yleisesti ottaen hyvin siedettyä.

Käsitystä bendamustiinin eduista tässä käyttöaiheessa tukevat myös toisen prospektiivisen, avoimen,

77 potilasta kattaneen monikeskustutkimuksen tulokset. Potilaspopulaatio oli toista tutkimusta

heterogeenisempi, ja sen potilailla oli hidaskasvuisia tai transformoituneita non-Hodgkin-B-solulymfoomia,

jotka olivat uusiutuneet rituksimabimonoterapiasta tai rituksimabia sisältäneestä yhdistelmähoidosta

huolimatta tai eivät olleet reagoineet näihin hoitoihin.

Potilaiden aiempi rituksimabihoito

ei ollut

aikaansaanut vastetta, tauti oli edennyt 6 kuukauden kuluessa hoidosta tai hoito oli aiheuttanut

haittavaikutuksia. Aiempien syöpälääkitys- tai biolääkejaksojen mediaanimäärä oli 3. Rituksimabia

sisältäneiden aiempien hoitojaksojen määrän mediaani oli 2. Kokonaisvasteprosentti oli 76 % ja vasteen

mediaanikesto 5 kk (29 viikkoa [95 prosentin luottamusväli (lv) 22,1–43,1 viikkoa]).

Multippeli myelooma

Prospektiiviseen, satunnaistettuun, avoimeen monikeskustutkimukseen otettiin 131 potilasta, joilla oli

pitkälle edennyt multippeli

myelooma (Durie-Salmonin aste II ja etenevä tauti tai aste III).

Bendamustiinihydrokloridia ja prednisonia sisältänyttä ensisijaishoitoa (BP) verrattiin tutkimuksessa

melfalaanin ja prednisonin yhdistelmähoitoon

(MP). Siedettävyys oli kummassakin hoitoryhmässä kunkin

lääkevalmisteen tunnetun turvallisuusprofiilin mukainen, ja BP-hoitoryhmässä annosta pienennettiin

huomattavasti useammin. Annos oli 150 mg/m² bendamustiinihydrokloridia laskimoon päivinä 1 ja 2 tai

15 mg/m² melfalaania laskimoon päivänä 1, molemmissa tapauksissa yhdessä prednisonin kanssa. Hoidon

kesto riippui vasteesta ja oli BP-ryhmässä keskimäärin 6,8 hoitojaksoa ja MP-ryhmässä keskimäärin

8,7 hoitojaksoa.

BP-ryhmässä potilaiden mediaanielinaika ilman taudin etenemistä oli pidempi kuin MP-ryhmässä (15 kk BP-

ryhmässä [95 prosentin lv 12–21] ja 12 kk MP-ryhmässä [95 prosentin lv 10–14], p = 0,0566). Mediaaniaika

ennen hoidon epäonnistumista oli BP-hoitoryhmässä 14 kk ja MP-hoitoryhmässä 9 kk. Remissiovaiheen

mediaanikesto oli BP-ryhmässä 18 kk ja MP-ryhmässä 12 kk. Kokonaiselinajassa ei ollut merkitsevää eroa

(35 kk BP-ryhmässä ja 33 kk MP-ryhmässä). Molempien hoitoryhmien siedettävyyshavainnot vastasivat

kyseisten lääkkeiden tiedossa olevaa turvallisuusprofiilia. BP-ryhmässä annosta pienennettiin merkitsevästi

useammin kuin MP-ryhmässä.

5.2

Farmakokinetiikka

Jakautuminen

Kun 12 tutkimushenkilöä sai 120 mg/m

lääkettä 30 minuuttia kestäneenä laskimoinfuusiona, eliminaation

puoliintumisaika t

1/2ß

oli 28,2 minuuttia.

30 minuuttia kestäneen laskimoinfuusion jälkeen sentraalinen jakautumistilavuus oli 19,3 l. Vakaassa tilassa

laskimoon annetun bolusinjektion

jälkeinen jakautumistilavuus

oli 15,8–20,5 l.

Yli 95 % lääkkeestä sitoutuu plasman proteiineihin

(lähinnä albumiiniin).

Biotransformaatio

Hydrolysoituminen

monohydroksi- ja dihydroksibendamustiiniksi

on bendamustiinin

tärkeä metaboliareitti.

N-desmetyylibendamustiini

ja gammahydroksibendamustiini muodostuvat sytokromi 450:n CYP1A2-

isoentsyymivälitteisen maksametabolian kautta. Myös bendamustiinin konjugoituminen

glutationin kanssa

on oleellinen metaboliareitti.

Bendamustiini ei estä CYP1A4-, CYP2C9/10-, CYP2D6-, CYP2E1- eikä CYP3A4-entsyymien toimintaa

in vitro.

Eliminaatio

Kun 12 tutkimushenkilöä sai 120 mg/m

lääkettä 30 minuuttia kestäneenä laskimoinfuusiona,

kokonaispuhdistuman keskiarvo oli 639,4 ml/min. Noin 20 % annoksesta erittyi 24 tunnin aikana virtsaan.

Aineet erittyivät virtsaan seuraavassa suuruusjärjestyksessä eniten erittyvästä alkaen:

monohydroksibendamustiini

> bendamustiini > dihydroksibendamustiini

> hapettunut metaboliitti

> N-

desmetyylibendamustiini. Sappeen erittyy lähinnä poolisia metaboliitteja.

Heikentynyt maksan toiminta

Farmakokinetiikassa ei tapahtunut muutoksia potilailla, joilla oli 30–70 prosentin maksa-affisio ja joiden

maksan toiminta oli lievästi heikentynyt (seerumin bilirubiinipitoisuus

< 20,5 μmol/l

(< 1,2 mg/dl)). C

-, AUC- ja t

1/2ß

-arvot, jakautumistilavuus

ja puhdistuma eivät poikenneet merkitsevässä määrin maksa- ja

munuaistoiminnaltaan normaalien potilaiden arvoista. Bendamustiinin AUC ja kokonaispuhdistuma

korreloivat käänteisesti seerumin bilirubiinipitoisuuksien kanssa.

Heikentynyt munuaisten toiminta

Kun lääkkeen C

-, t

-, AUC- ja t

1/2ß

-arvoja, jakautumistilavuutta ja puhdistumaa tutkittiin potilailla,

joiden kreatiniinipuhdistuma oli > 10 ml/min ja joista osa tarvitsi dialyysihoitoa,

kyseisten arvojen ei todettu

poikkeavan merkitsevässä määrin maksa- ja munuaistoiminnaltaan normaalien potilaiden vastaavista

arvoista.

Iäkkäät henkilöt

Farmakokinetiikan tutkimuksiin otettiin enintään 84-vuotiaita henkilöitä. Korkea ikä ei vaikuta

bendamustiinin farmakokinetiikkaan.

5.3

Prekliiniset tiedot turvallisuudesta

Seuraavia haittavaikutuksia ei ole todettu kliinisissä tutkimuksissa, mutta niitä on todettu koe-eläimillä, jotka

ovat saaneet hoitoannoksia vastaavia määriä lääkeainetta. Siksi haitoilla voi olla kliinistä merkitystä.

Koiran kudoksen histologisissa tutkimuksissa todettiin makroskooppisesti näkyvää limakalvojen

verekkyyttä

ja ruoansulatuskanavan verenvuotoja. Mikroskooppitutkimuksissa havaittiin laajoja imukudosmuutoksia,

jotka viittasivat immuunivasteen heikkenemiseen, sekä munuaistiehyt- ja siementiehytmuutoksia ja

eturauhasepiteelin atrofiaa ja nekroosia.

Eläintutkimukset osoittivat, että bendamustiini on alkiotoksinen ja teratogeeninen.

Bendamustiini aiheuttaa kromosomipoikkeavuuksia

ja on mutageeninen sekä in vivo että in vitro.

Bendamustiini osoittautui karsinogeeniseksi naarashiirillä tehdyissä pitkäaikaistutkimuksissa.

6.

FARMASEUTTISET TIEDOT

6.1

Apuaineet

Mannitoli

6.2

Yhteensopimattomuudet

Lääkevalmistetta ei saa sekoittaa muiden lääkevalmisteiden kanssa, lukuun ottamatta niitä, jotka mainitaan

kohdassa 6.6.

6.3

Kestoaika

2 vuotta.

Kuiva-aine pitää saattaa käyttökuntoon välittömästi injektiopullon

avaamisen jälkeen.

Käyttökuntoon saatettu välikonsentraatti pitää laimentaa välittömästi 0,9-prosenttisella NaCl-liuoksella.

Säilyvyys avaamisen, käyttökuntoon saattamisen ja laimentamisen jälkeen:

Kemiallinen ja fysikaalinen stabiilius (laimennettu liuos) on osoitettu 3,5 tunnin ajan 25 °C lämpötilassa sekä

2 päivän ajan 2–8 °C lämpötilassa polyeteenipussissa.

Mikrobiologiselta kannalta valmiste pitää käyttää välittömästi. Jos sitä ei käytetä välittömästi, käytönaikaiset

säilytysajat ja käyttöä edeltävät säilytysolosuhteet ovat käyttäjän vastuulla, eivätkä ne yleensä ole pidemmät

kuin 24 tuntia 2–8 °C:een lämpötilassa, ellei valmistetta ole saatettu käyttökuntoon validoiduissa aseptisissa

olosuhteissa.

6.4

Säilytys

Pidä injektiopullo ulkopakkauksessa. Herkkä valolle.

Käyttökuntoon saatetun ja laimennetun lääkevalmisteen säilytys, ks. kohta 6.3.

6.5

Pakkaustyyppi ja pakkauskoot

Tyypin I ruskeasta lasista valmistetut 20 tai 50 millilitran injektiopullot,

joissa klorobutyylinen kumitulppa ja

alumiininen

repäisykorkki.

20 millilitran

injektiopullot sisältävät 25 mg bendamustiinihydrokloridia,

ja ne on pakattu 1, 5, 10 ja

20 injektiopullon pakkauksiin.

50 millilitran

injektiopullot sisältävät 100 mg bendamustiinihydrokloridia,

ja ne on pakattu 1 ja

5 injektiopullon

pakkauksiin.

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

6.6

Erityiset varotoimet hävittämiselle ja muut käsittelyohjeet

Mustinal-valmistetta käsiteltäessä on vältettävä valmisteen inhalaatiota ja iho- ja limakalvokontaktia. (Käytä

hansikkaita ja suojavaatteita.) Kontaminoituneet kehon osat pitää huuhdella huolellisesti saippuavedellä, ja

silmät pitää huuhdella fysiologisella suolaliuoksella. Mikäli mahdollista, työskentelyssä on suositeltavaa

käyttää turvallisuussyistä laminaarivirtauskaappia, jossa on nesteitä läpäisemätön, absorboiva

kertakäyttökalvo. Raskaana olevat henkilöstön jäsenet eivät saa käsitellä solunsalpaajia.

Kuiva-aine valmistetaan välikonsentraatiksi liuottamalla injektionesteisiin

käytettävällä vedellä.

Välikonsentraatti laimennetaan 9 mg/ml (0,9 %) NaCl-injektionesteellä ja laimennettu liuos annetaan sitten

infuusiona laskimoon. Aseptista tekniikkaa on käytettävä.

Välikonsentraatin valmistaminen

Yhden Mustinal-injektiopullon

sisältämä 25 mg bendamustiinihydrokloridia

liuotetaan lisäämällä siihen

10 ml injektionesteisiin käytettävää vettä ja ravistamalla.

Yhden Mustinal-injektiopullon

sisältämä 100 mg bendamustiinihydrokloridia liuotetaan lisäämällä siihen

40 ml injektionesteisiin käytettävää vettä ja ravistamalla.

Valmis välikonsentraatti sisältää 2,5 mg bendamustiinihydrokloridia millilitraa kohti ja on kirkas, väritön

liuos.

Laimentaminen

Heti kun välikonsentraatista muodostuu kirkas liuos (yleensä 5–10 minuutin kuluttua), koko

Mustinal-suositusannos laimennetaan välittömästi 0,9-prosenttisella NaCl-liuoksella noin 500 millilitran

lopulliseen tilavuuteen.

Mustinal pitää aina laimentaa 0,9-prosenttisella NaCl-liuoksella. Mitään muuta injektoitavaa liuosta ei saa

käyttää.

Antotapa

Liuos annetaan 30–60 min kestävänä laskimoinfuusiona.

Injektiopullot

on tarkoitettu vain yhtä käyttökertaa varten.

Käyttämätön valmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

7.

MYYNTILUVAN HALTIJA

Chemi SpA

Via dei Lavoratori 54

20092 Cinisello Balsamo (Milano)

Italia

8.

MYYNTILUVAN NUMERO(T)

33537

9.

MYYNTILUVAN MYÖNTÄMISPÄIVÄMÄÄRÄ/UUDISTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ

10.

TEKSTIN MUUTTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ

28.9.2018

Samankaltaiset tuotteet

Etsi tähän tuotteeseen liittyviä ilmoituksia

Näytä asiakirjojen historia

Jaa nämä tiedot