QUETIAPINE ACCORD 150 mg depottabletti

Suomi - suomi - Fimea (Suomen lääkevirasto)

Osta se nyt

Pakkausseloste Pakkausseloste (PIL)

31-12-2019

Valmisteyhteenveto Valmisteyhteenveto (SPC)

29-10-2019

Aktiivinen ainesosa:
Quetiapini fumaras
Saatavilla:
Accord Healthcare B.V.
ATC-koodi:
N05AH04
INN (Kansainvälinen yleisnimi):
Quetiapini fumaras
Annos:
150 mg
Lääkemuoto:
depottabletti
Prescription tyyppi:
Resepti
Terapeuttinen alue:
ketiapiini
Tuoteyhteenveto:
; Soveltuvuus iäkkäille Quetiapini fumaras Soveltuu varauksin iäkkäille. Antikolinerginen. Sedatiivinen. Lievästi serotonerginen. QT-ajan pidentymisen riski. Ei sovellu unilääkkeeksi. Mahdollisesti hieman turvallisempia kuin 1. polven antipsykootit. Arvioi lääkehoidon tarve säännöllisesti. Merkittäviä haittavaikutuksia ovat muistihäiriöt, sekavuus, ekstrapyramidaalioireet, ortostaattinen hypotensio, sydän ja verenkiertotapahtumien riski ja alttius kaatumisille. Dementian käytösoireiden hoidossa lääkkeettömät hoitomuodot ovat ensisijaisia. Vältä greippimehun käyttöä hoidon aikana.
Valtuutuksen tilan:
Myyntilupa myönnetty
Myyntiluvan numero:
33417
Valtuutus päivämäärä:
2016-12-29

Pakkausseloste: Tietoja käyttäjälle

Quetiapine Accord 150 mg depottabletit

ketiapiini

Lue tämä pakkausseloste huolellisesti ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen, sillä se sisältää

sinulle tärkeitä tietoja.

Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin.

Jos sinulla on kysyttävää, käänny lääkärin, apteekkihenkilökunnan

tai sairaanhoitajan puoleen.

Tämä lääke on määrätty vain sinulle eikä sitä tule antaa muiden käyttöön. Se voi aiheuttaa

haittaa muille, vaikka heillä olisikin samanlaiset oireet kuin sinulla.

Jos havaitset haittavaikutuksia, käänny lääkärin, apteekkihenkilökunnan tai sairaanhoitajan

puoleen. Tämä koskee myös sellaisia mahdollisia haittavaikutuksia, joita ei ole mainittu tässä

pakkausselosteessa. Ks. kohta 4.

Tässä pakkausselosteessa kerrotaan:

Mitä Quetiapine Accord on ja mihin sitä käytetään

Mitä sinun on tiedettävä, ennen kuin käytät Quetiapine Accordia

Miten Quetiapine Accordia käytetään

Mahdolliset haittavaikutukset

Quetiapine Accordin säilyttäminen

Pakkauksen sisältö ja muuta tietoa

1.

Mitä Quetiapine Accord on ja mihin sitä käytetään

Quetiapine Accord sisältää ketiapiini nimistä ainetta. Ketiapiini kuuluu antipsykoottisten lääkkeiden

ryhmään. Quetiapine Accordia voidaan käyttää useiden sairauksien hoitoon:

Skitsofrenia: jolloin

saatat kuulla tai tuntea olemattomia, uskoa asioita, jotka eivät ole totta, tai

tuntea itsesi epätavallisen epäluuloiseksi, ahdistuneeksi, sekavaksi, syylliseksi, jännittyneeksi

tai masentuneeksi.

Mania: jolloin saatat tuntea olosi hyvin jännittyneeksi, riemuisaksi, levottomaksi,

innostuneeksi tai yliaktiiviseksi

tai arvostelukykysi on huono, jopa niin, että olet vihamielinen

tai tuhoisa.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennus sekä masennusjaksojen hoito vaikeassa

masennuksessa: jolloin saatat tuntea itsesi surulliseksi tai saatat tuntea masentuneisuutta,

syyllisyyttä, energian puutetta, ruokahaluttomuutta tai et voi nukkua.

Kun Quetiapine Accord otetaan vaikean masennuksen masennusjaksossa, otetaan sitä tämän sairauden

hoitoon käytettävän toisen lääkkeen lisäksi.

Lääkäri voi jatkaa Quetiapine Accordin määräämistä, vaikka tunnetkin olosi paremmaksi.

Ketiapiini, jota Quetiapine Accord sisältää, voidaan joskus käyttää myös muiden kuin

tässä pakkausselosteessa mainittujen sairauksien hoitoon. Kysy neuvoa lääkäriltä,

apteekkihenkilökunnalta tai muulta terveydenhuollon ammattilaiselta tarvittaessa ja noudata aina heiltä

saamiasi ohjeita.

2.

Mitä sinun on tiedettävä, ennen kuin käytät Quetiapine Accordia

Älä käytä Quetiapine Accordia

jos olet allerginen (yliherkkä) ketiapiinille tai tämän lääkkeen jollekin

muulle aineelle (lueteltu

kohdassa 6).

jos käytät samanaikaisesti jotain seuraavista lääkkeistä:

tiettyjä lääkkeitä HIV:n hoitoon,

tiettyjä atsolisukuisia sieni-infektiolääkkeitä,

erytromysiiniä tai klaritromysiiniä (infektiolääkkeitä),

nefatsodonia (masennuslääke).

Älä käytä Quetiapine Accordia, jos yllä mainittu luettelo koskee sinua. Jos olet epävarma, keskustele

lääkärin tai apteekkihenkilökunnan

kanssa ennen kuin otat Quetiapine Accord -depottabletteja.

Varoitukset ja varotoimet

Keskustele lääkärin, apteekkihenkilökunnan tai sairaanhoitajan kanssa ennen kuin otat Quetiapine

Accordia

jos sinulla tai suvussasi esiintyy tai on esiintynyt sydänvaivoja, esimerkiksi rytmihäiriöitä,

sydänlihaksen heikkenemistä tai sydänlihastulehdusta tai jos otat lääkkeitä, jotka voivat

vaikuttaa sydämesi sykkeeseen

jos sinulla on matala verenpaine

jos sinulla on ollut halvauskohtaus, etenkin jos olet vanhempi henkilö

jos sinulla on maksasairauksia

jos sinulla on ollut kouristuksia (epilepsiakohtaus)

jos sinulla on sokeritauti tai riski sairastua sokeritautiin. Siinä tapauksessa lääkärisi tulee

tarkastamaan veren sokeritasosi Quetiapine Accord -hoidon aikana.

jos tiedät, että sinulla on aiemmin todettu valkosolujen vähentymistä (mikä on saattanut johtua

muiden lääkkeiden käytöstä).

jos olet iäkäs henkilö, jolla on dementia (aivotoimintojen

heikkeneminen).

Jos tämä koskee

sinua, Quetiapine Accordia ei pidä ottaa, koska lääkeryhmä, johon Quetiapine Accord kuuluu,

voi dementiaa potevilla iäkkäillä potilailla lisätä aivohalvauksen riskiä tai joissakin tapauksissa

kuoleman vaaraa.

jos olet iäkäs henkilö, jolla on Parkinsonin tauti tai parkinsonismia

jos sinulla tai jollakin suvussasi on ollut veritulppia, sillä tämän kaltaisten lääkkeiden käytön

yhteydessä voi tulla veritulppia.

jos sinulla on tai on ollut lyhyitä hengityskatkoksia normaalin yöunen aikana (uniapnea) ja

käytät lääkkeitä, jotka hidastavat aivojen normaalia toimintaa (keskushermostoa lamaavia

aineita).

jos sinulla on tai on ollut sairaus, jossa et pysty tyhjentämään rakkoa kokonaan (virtsaumpi),

sinulla on suurentunut eturauhanen, suolentukkeuma tai kohonnut silmänpaine. Joskus näiden

syynä ovat tiettyjen sairauksien hoitoon käytettävät antikolinergeiksi

kutsutut lääkkeet, jotka

vaikuttavat hermosolujen toimintaan.

jos sinulla on ollut alkoholin tai lääkkeiden väärinkäyttöä.

Kerro lääkärille välittömästi, jos tunnet seuraavanlaisia oireita otettuasi Quetiapine Accordia:

Useita seuraavista oireista yhtä aikaa: Kuume, vakava lihasjäykkyys, hikoilu

tai alentunut

tajunnan taso ("maligni neuroleptioireyhtymä"

-niminen häiriö). Voit tarvita välittömästi

lääkärinhoitoa.

Kontrolloimattomat liikkeet, erityisesti kasvoissa tai kielessä.

Huimaus tai voimakas uneliaisuuden tunne. Tämä voi iäkkäillä potilailla

lisätä tapaturmien

(kaatuminen) riskiä.

Kouristuskohtaukset.

Pitkään kestävä ja kivulias erektio (priapismi).

Yllä luetellut oireet voivat aiheutua tämän tyyppisestä antipsykoottisesta lääkkeestä.

Kerro lääkärille mahdollisimman pian, jos sinulla on

kuumetta, flunssan kaltaisia oireita, kurkkukipua tai jokin muu infektio, koska se saattaa johtua

hyvin pienestä valkosolujen määrästä, jonka vuoksi Quetiapine Accord -hoito saatetaan joutua

lopettamaan ja saatat tarvita hoitoa

ummetusta ja pitkään jatkunutta vatsakipua tai ummetusta, joka ei ole parantunut hoidolla.

Nämä voivat aiheuttaa vakavamman suolitukoksen.

Itsetuhoiset ajatukset ja masennuksen paheneminen

Jos olet masentunut, mieleesi saattaa joskus tulla ajatuksia itsesi vahingoittamisesta tai itsemurhan

tekemisestä. Tällaiset ajatukset saattavat lisääntyä hoidon aloittamisen jälkeen, sillä tämäntyyppiset

lääkkeet eivät yleensä vaikuta heti, vaan tavallisesti noin 2 viikon kuluttua, joskus siihen kuluu

pidempikin

aika. Tällaiset ajatukset voivat myös lisääntyä, jos äkillisesti lopetat lääkityksesi. Nuorilla

aikuisilla tällaiset ajatukset ovat yleisempiä kuin muilla. Kliinisissä tutkimuksissa todettiin

lisääntynyttä itsetuhoisten ajatusten ja/tai käyttäytymisen riskiä depressiota sairastavilla alle 25-

vuotiailla aikuisilla.

Ota heti yhteyttä lääkäriin tai lähimpään sairaalaan, jos ajattelet itsesi vahingoittamista tai itsemurhaa.

Olosi voi helpottua, jos kerrot jollekin

sukulaiselle tai läheiselle ystävällesi masennuksestasi ja

pyydät heitä lukemaan tämän pakkausselosteen. Voit myös pyytää heitä kertomaan sinulle, jos he

huomaavat masennuksesi pahentuvan tai jos he ovat huolissaan muutoksista käytöksessäsi.

Painon nousu

Painonnousua on havaittu Quetiapine Accordia käyttävillä potilailla. Sinun ja lääkärin pitää seurata

painoasi säännöllisesti.

Lapset ja nuoret

Quetiapine Accordia ei saa käyttää lapsille ja alle 18-vuotiaille nuorille.

Muut lääkevalmisteet ja Quetiapine Accord:

Kerro lääkärille tai apteekkihenkilökunnalle,

jos parhaillaan käytät, olet äskettäin käyttänyt tai saatat

käyttää muita lääkkeitä.

Älä käytä Quetiapine Accordia, jos käytät samanaikaisesti jotain seuraavista lääkkeistä:

tiettyjä lääkkeitä HIV:n hoitoon

tiettyjä atsolisukuisia sieni-infektiolääkkeitä

erytromysiiniä tai klaritromysiiniä (infektiolääkkeitä)

nefatsodonia (masennuslääke).

Kerro lääkärille, jos käytät samanaikaisesti jotain seuraavista lääkkeistä:

epilepsialääkkeitä (esim. fenytoiini tai karbamatsepiini)

verenpainelääkkeitä

barbituraatteja (unilääkkeitä)

tioridatsiinia tai litium (psykoosilääkkeitä)

lääkkeitä, jotka vaikuttavat sydämen sykkeeseen, esimerkiksi

elektrolyyttitasapainoon vaikuttavia lääkkeitä (kaliumin tai magnesiumin pieni

pitoisuus), kuten diureetit (nesteenpoistolääke) tai eräät antibiootit (infektioiden

hoitoon käytettävät lääkkeet)

lääkkeitä, jotka voivat aiheuttaa ummetusta.

tiettyjen sairauksien hoitoon käytettävät antikolinergeiksi kutsutut lääkkeet, jotka

vaikuttavat hermosolujen toimintaan.

Kerro lääkärille, jos olet aikeissa lopettaa näiden lääkkeiden käytön.

Quetiapine Accord ruuan, juoman ja alkoholin kanssa

Ruoka voi vaikuttaa Quetiapine Accordin tehoon. Ota Quetiapine Accord -depottabletit

vähintään 1 tunti ennen ateriaa tai ennen nukkumaanmenoa.

Ole varovainen alkoholin kanssa. Quetiapine Accordin ja alkoholin yhteisvaikutus voi

aiheuttaa uneliaisuutta.

Älä juo greippimehua Quetiapine Accord hoidon aikana. Se voi vaikuttaa Quetiapine

Accordin vaikutustapaan.

Raskaus, imetys ja hedelmällisyys

Jos olet raskaana tai imetät, epäilet olevasi raskaana tai jos suunnittelet lapsen hankkimista, kysy

lääkäriltä tai apteekista neuvoa ennen tämän lääkkeen käyttöä.

Jos olet raskaana, älä ota Quetiapine Accordia ennen kuin olet keskustellut lääkärisi kanssa.

Jos imetät, älä käytä Quetiapine Accordia.

Jos äiti on käyttänyt Quetiapine Accordia raskauden kolmen viimeisen kuukauden aikana,

vastasyntyneellä saattaa esiintyä oireita, jotka voivat olla vieroitusoireita,

esim. vapinaa, lihasten

jäykkyyttä tai heikkoutta, uneliaisuutta, levottomuutta, hengitysvaikeuksia tai syömisvaikeuksia. Jos

vauvallesi kehittyy mitä tahansa näistä oireista, yhteydenotto lääkäriisi saattaa olla tarpeellista.

Ajaminen ja koneiden käyttö

Tablettisi voivat aiheuttaa sen, että tunnet itsesi uniseksi. Sinun ei pidä ajaa autoa eikä käyttää

koneita, ennen kuin tiedät, miten nämä tabletit vaikuttavat sinuun.

Lääke voi heikentää kykyä kuljettaa moottoriajoneuvoa tai tehdä tarkkaa keskittymistä vaativia

tehtäviä. On omalla vastuullasi arvioida, pystytkö näihin tehtäviin lääkehoidon aikana. Lääkkeen

vaikutuksia ja haittavaikutuksia on kuvattu muissa kappaleissa. Lue koko pakkausseloste

opastukseksesi. Keskustele lääkärin tai apteekkihenkilökunnan kanssa, jos olet epävarma.

Quetiapine Accord sisältää laktoosia

Quetiapine Accord sisältää laktoosia, joka on eräänlainen sokeri. Jos lääkärisi on kertonut, että sinulla

on jokin sokeri-intoleranssi, keskustele lääkärisi kanssa ennen tämän lääkevalmisteen ottamista.

Vaikutus virtsanäytteestä tehtäviin lääkeseulontoihin

Tiettyjä testimenetelmiä käytettäessä Quetiapine Accord voi aiheuttaa vääriä positiivisia tuloksia

virtsanäytteestä tehtävissä metadoniseulonnoissa ja trisyklisten masennuslääkkeiden seulonnoissa, vaikka

et käyttäisikään metadonia tai trisyklisiä masennuslääkkeitä. Jos näin tapahtuu, asia voidaan selvittää

tarkemmilla testeillä.

3. Miten Quetiapine Accordia käytetään

Käytä tätä lääkettä juuri siten kuin lääkäri on määrännyt tai apteekkihenkilökunta neuvonut.

Tarkista ohjeet lääkäriltä tai apteekista, jos olet epävarma.

Lääkärisi määrää sinulle henkilökohtaisesti

sopivan aloitusannoksen. Ylläpitoannos

(päivittäinen annos) riippuu sairaudestasi ja henkilökohtaisista tarpeistasi, mutta tavanomainen

annos vaihtelee 150 mg:n ja 800 mg:n välillä.

Ota tabletit kerran päivässä.

Älä halkaise, pureskele äläkä murskaa tabletteja.

Niele tablettisi kokonaisina veden kera.

Ota tabletit ilman ruokaa (vähintään 1 tunti ennen ateriaa tai nukkumaanmenon aikaan, lääkäri

kertoo sinulle milloin

on paras aika).

Älä juo greippimehua Quetiapine Accord –hoidon aikana. Se voi vaikuttaa lääkkeen

vaikutustapaan.

Älä lopeta tablettiesi ottamista vaikka tuntisitkin

olosi paremmaksi ennen kuin olet

keskustellut lääkärisi kanssa.

Maksavaivat

Jos sinulla on maksavaivoja, lääkäri saattaa muuttaa annostasi.

Iäkkäät henkilöt

Jos olet iäkäs, lääkäri saattaa muuttaa annostasi.

Lapset ja nuoret

Quetiapine Accord -valmistetta ei saa antaa lapsille eikä alle 18-vuotiaille nuorille.

Jos otat enemmän Quetiapine Accordia kuin sinun pitäisi

Jos olet ottanut liian suuren lääkeannoksen tai vaikkapa lapsi on ottanut lääkettä vahingossa, ota

aina yhteyttä lääkäriin, sairaalaan tai Myrkytystietokeskukseen (puh. 09 471 977 Suomessa, 112

Ruotsissa) riskien arvioimiseksi ja lisäohjeiden saamiseksi.

Jos olet ottanut enemmän Quetiapine Accordia kuin lääkärisi on määrännyt, saatat tuntea itsesi

uneliaaksi, sinua huimaa ja tunnet epänormaaleja sydämenlyöntejä. Ota heti yhteys lääkäriisi tai

lähimpään sairaalaan. Ota Quetiapine Accord depottabletit mukaasi sairaalaan.

Jos unohdat ottaa Quetiapine Accordin

Jos unohdat ottaa annoksen, ota se heti muistaessasi. Jos on jo melkein seuraavan annoksen aika,

odota siihen asti, mutta älä ota kaksinkertaista annosta korvataksesi unohtamasi tabletin.

Jos lopetat Quetiapine Accordin käytön

Jos äkillisesti lopetat Quetiapine Accordin ottamisen, sinulla saattaa esiintyä unettomuutta,

pahoinvointia tai päänsärkyä, ripulia, huonovointisuutta (oksentelu), heitehuimausta tai ärtyisyyttä.

Ennen lääkityksen lopettamista annosta tulisi vähentää asteittaisesti lääkärisi ohjeen mukaan.

Jos sinulla on kysymyksiä tämän lääkkeen käytöstä, käänny lääkärin, apteekkihenkilökunnan tai

sairaanhoitajan puoleen.

4. Mahdolliset haittavaikutukset

Kuten kaikki lääkkeet, tämäkin lääke voi aiheuttaa haittavaikutuksia. Kaikki eivät kuitenkaan niitä

saa.

Hyvin yleiset haittavaikutukset (saattaa esiintyä useammalla kuin yhdellä henkilöllä

kymmenestä):

Huimaus (voi johtaa kaatumiseen), päänsärky, suun kuivuminen

Uneliaisuus (tämä voi hävitä tablettien käytön jatkuessa) (voi johtaa kaatumiseen).

Lääkehoidon lopettamisesta johtuvat oireet, kuten unettomuus, pahoinvointi,

päänsärky, ripuli,

huonovointisuus

(oksentelu), heitehuimaus ja ärtyvyys. Asteittainen lopettaminen vähintään 1-

2 viikon aikana on suositeltavaa.

Painonnousu

Epänormaalit lihasliikkeet. Tällaisia ovat vaikeudet lihasliikkeiden

aloittamisessa, vapina,

levottomuus tai lihasjäykkyys ilman kipua.

Muutokset tietyissä rasva-arvoissa (triglyseridit ja kokonaiskolesteroli)

Yleiset haittavaikutukset (saattaa esiintyä enintään yhdellä henkilöllä kymmenestä):

Nopea pulssi

Sydämen tykytys, hakkaus ja muljahtelu

Ummetus, ruoansulatusvaivat

Voimattomuus

Käsien tai jalkojen turvotus

Matala verenpaine ylös noustessa. Tämä voi aiheuttaa huimausta tai heikotusta (voi johtaa

kaatumiseen).

Korkea verensokeri

Näköhäiriöt

Epänormaalit unet ja painajaiset

Lisääntynyt ruokahalu

Ärtyisyys

Puhekyvyn ja puheen häiriöt

Itsemurha-ajatukset ja masennuksen paheneminen

Hengenahdistus

Oksentelu (lähinnä iäkkäillä)

Kuume

Muutokset veren kilpirauhashormonipitoisuuksissa

Tietyn tyyppisten verisolujen määrän pieneneminen

Verestä mitattavien maksaentsyymien määrän suureneminen

Prolaktiinihormonin

pitoisuuden suureneminen veressä. Prolaktiinihormonin

pitoisuuden

suureneminen veressä voi harvoissa tapauksissa aiheuttaa:

rintojen turpoamista miehillä ja naisilla ja odottamatonta maidonvuotoa

kuukautisten poisjäämistä tai epäsäännöllisyyttä naisilla.

Melko harvinaiset haittavaikutukset (saattaa esiintyä enintään yhdellä henkilöllä sadasta):

Kouristuskohtaukset

Yliherkkyysreaktiot, esimerkiksi nokkospaukamat ja ihon ja suun ympäristön turvotus

Epämiellyttävä tunne jaloissa (levottomat jalat -oireyhtymä)

Nielemisvaikeudet

Kontrolloimattomat liikkeet, erityisesti kasvoissa tai kielessä

Seksuaalinen toimintahäiriö

Diabetes

Muutos sydämen sähköisessä toiminnassa, EKG:ssä nähtynä (QT-ajan pidentyminen)

Tavallista hitaampi sydämen syke, jota voi esiintyä hoidon alussa johon voi liittyä matalaa

verenpainetta ja pyörtymistä

Virtsaamisvaikeudet

Pyörtyminen (voi johtaa kaatumiseen)

Nenän tukkoisuus

Punasolujen määrän väheneminen

Natriumin määrän väheneminen veressä

Diabeteksen paheneminen

Harvinaiset haittavaikutukset (saattaa esiintyä enintään yhdellä henkilöllä tuhannesta):

Useita seuraavista oireista yhtä aikaa: korkea kuume, hikoilu, lihasjäykkyys, huomattava unisuus

tai heikkous (ns. pahanlaatuinen neuroleptiyhtymä)

Ihon ja silmien keltaisuus (keltatauti)

Maksatulehdus (hepatiitti)

Pitkäkestoinen ja kivulias erektio (priapismi)

Rintojen turvotus ja odottamaton maidonvuoto (galaktorrea)

Kuukautishäiriöt

Veritulppa erityisesti jalkojen laskimoissa (oireita ovat turvotus, kipu ja punoitus jaloissa), saattaa

kulkeutua verisuonia pitkin keuhkoihin,

joissa se aiheuttaa rintakipua ja hengitysvaikeuksia. Jos

havaitset jotain näistä oireista, ota välittömästi yhteys lääkäriin.

Unissakävely, -puhuminen, -syöminen tai muu unenaikainen

toiminta.

Kehon lämpötilan lasku (hypotermia).

Haimatulehdus.

Metabolinen oireyhtymä, jolloin

sinulla saattaa esiintyä vähintään 3 seuraavista oireista:

keskivartalolihavuus,

”hyvän” kolesterolin (HDL) väheneminen, triglyseridien (eräs rasva) määrän

lisääntyminen veressä, korkea verenpaine ja veren sokeriarvojen suureneminen.

Kuumeen, flunssan kaltaisten oireiden, kurkkukivun yhdistelmä tai jokin muu infektio sekä hyvin

pieni valkosolujen määrä, agranulosytoosiksi kutsuttu tila

Suolitukos

Kreatiniinifosfokinaasin (lihaksissa oleva aine) pitoisuuden suureneminen veressä

Hyvin harvinaiset haittavaikutukset (saattaa esiintyä enintään yhdellä henkilöllä kymmenestä

tuhannesta):

Vaikea ihottuma, vesirakkulat tai punaiset läiskät iholla

Vaikea allerginen reaktio (ns. anafylaktinen sokki), joka saattaa aiheuttaa hengitysvaikeuksia tai

sokin

Nopeasti ilmaantuva ihoturvotus, tavallisesti silmien, huulten tai kurkun ympärillä (angioedeema)

Vakava rakkuloiden muodostuminen iholla, suussa, silmissä tai genitaalialueilla

(Stevens-

Johnsonin oireyhtymä)

Virtsamäärää säätelevän hormonin epänormaali eritys

Lihassyiden vaurioituminen ja lihaskipu (rabdomyolyysi)

Esiintymistiheys tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin):

Ihottuma, johon liittyy epäsäännöllisiä punaisia läiskiä (erythema multiforme)

Vakava äkillinen allerginen reaktio, jossa oireina esim. kuumetta ja rakkuloita iholla, sekä ihon

hilseily (toksinen epidermaalinen nekrolyysi)

Vastasyntyneellä saattaa esiintyä vieroitusoireita, jos äiti on käyttänyt Quetiapine Accord -

valmistetta raskauden aikana

Aivohalvaus

Yleisoireinen eosinofiilinen oireyhtymä (DRESS). Laajalle levinnyt ihottuma, kuume, kohonneet

maksaentsyymiarvot, poikkeavat veriarvot (eosinofilia),

imusolmukkeiden suurentuminen ja

vaikutukset muihin elimiin (yleisoireinen eosinofiilinen

oireyhtymä eli DRESS tai

lääkeaineyliherkkyysoireyhtymä). Jos havaitset tällaisia oireita, lopeta ketiapiinin käyttö ja ota

välittömästi yhteyttä lääkäriin tai hakeudu hoitoon.

Psykoosilääkkeet, joihin Quetiapine Accordkin kuuluu, saattavat aiheuttaa rytmihäiriöitä,

jotka voivat

olla vakavia ja vaikeimmissa tapauksissa kuolemaan johtavia.

Jotkut haittavaikutukset tulevat esiin vain verikokeissa, esim. veren muuttuneet tietyt rasva-arvot

(triglyseridit ja kokonaiskolesteroli)

tai sokeriarvot, veren kilpirauhashormoniarvojen muutokset,

maksaentsyymiarvojen suureneminen, tiettyjen verisolujen määrän vähentyminen, punasolujen

määrän pieneneminen, veren kreatiinifosfokinaasiarvojen (lihaksissa olevan aineen) suureneminen,

veren natriumpitoisuuden pieneneminen ja prolaktiinihormonimäärän kohoaminen veressä. Kohonnut

prolaktiinihormonimäärä saattaa harvoissa tapauksissa aiheuttaa:

miehillä ja naisilla rintojen turvotusta ja odottamatonta maidonvuotoa,

naisilla kuukautisten poisjäämistä tai epäsäännöllisiä kuukautisia.

Lääkärisi saattaa pyytää sinua käymään verikokeissa silloin tällöin.

Haittavaikutukset lapsilla ja nuorilla:

Lapsilla ja nuorilla saattaa esiintyä samoja haittavaikutuksia kuin aikuisilla.

Seuraavia haittavaikutuksia on havaittu useammin lapsilla ja nuorilla:

Hyvin yleiset haittavaikutukset (useammalla kuin yhdellä henkilöllä kymmenestä)

Veren prolaktiinipitoisuuden

(eräs hormoni) nousu. Prolaktiinipitoisuuden

nousu voi

harvinaisissa tapauksissa aiheuttaa

rintojen turvotusta ja odottamatonta rintamaidon eritystä tytöillä ja pojilla

kuukautisten poisjääminen tai epäsäännöllisyyttä tytöillä

Ruokahalun lisääntymistä

Oksentelu

Epänormaalit lihasten liikkeet, kuten vaikeus lihasliikkeiden aloittamisessa, vapina, levottomuus

tai lihasjäykkyys, johon ei liity kipua

Kohonnut verenpaine

Yleiset haittavaikutukset (saattaa esiintyä enintään yhdellä henkilöllä 10:stä)

Voimattomuus, pyörtyminen (saattaa johtaa kaatumiseen)

Nenän tukkoisuus

Ärtyneisyys

Haittavaikutuksista ilmoittaminen

Jos havaitset haittavaikutuksia, kerro niistä lääkärille, apteekkihenkilökunnalle tai sairaanhoitajalle.

Tämä koskee myös sellaisia mahdollisia haittavaikutuksia, joita ei ole mainittu tässä pakkausselosteessa.

Voit ilmoittaa haittavaikutuksista myös suoraan alla mainittuun osoitteeseen. Ilmoittamalla

haittavaikutuksista voit auttaa saamaan enemmän tietoa tämän lääkevalmisteen turvallisuudesta.

www-sivusto: www.fimea.fi

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri

PL 55

00034 FIMEA

5.

Quetiapine Accordin säilyttäminen

Ei lasten ulottuville

eikä näkyville.

Älä käytä tätä lääkettä etiketissä, pakkauksessa, läpipainopakkauksessa ja purkissa

mainitun viimeisen käyttöpäivämäärän (Käyt. viim. / EXP) jälkeen. Viimeinen

käyttöpäivämäärä tarkoittaa kuukauden viimeistä päivää.

PURKKI -Käytä 100 vuorokauden kuluessa purkin avaamisesta.

Lääkkeitä ei tule heittää viemäriin eikä hävittää talousjätteiden mukana. Kysy käyttämättömien

lääkkeiden hävittämisestä apteekista. Näin menetellen suojelet luontoa.

Tämä lääkevalmiste ei vaadi erityisiä säilytysolosuhteita.

6.

Pakkauksen sisältö ja muuta tietoa

Mitä Quetiapine Accord sisältää

Vaikuttava aine on ketiapiini. Yksi tabletti sisältää 150 mg ketiapiinia (ketiapiinifumaraattina).

Muut aineet ovat:

Tabletin ydin: laktoosimonohydraatti,

hypromelloosi 3550, hypromelloosi 100, natriumkloridi,

povidoni K-30, mikrokiteinen selluloosa, talkki ja magnesiumstearaatti.

Tabletin päällyste: Opadry valkoinen sisältää poly (-vinyylialkoholia), titaanidioksidia

(E171),

makrogolia 3350, talkkia.

Lääkevalmisteen kuvaus ja pakkauskoot

Quetiapine Accord 150 mg on valkoinen tai luonnonvalkoinen,

kapselinmuotoinen,

kaksoiskupera

kalvopäällysteinen tabletti, jossa on toisella puolella merkintä ”AB2” ja toisella puolella ei mitään

merkintää. Tabletin pituus on noin 17,4 mm ja leveys noin 6,7 mm.

Pakkauskoot: 10, 30, 50, 60 ja 100 tablettia valkoisessa läpinäkymättömässä PVC/PVDC-alumiini-

läpipainopakkauksessa tai OPA/Alu/PVC-läpipainopakkauksessa.

Pakkauskoot: 60 ja 100 tablettia valkoisessa läpinäkymättömässä HDPE-purkissa, jossa on valkoinen

läpinäkymätön polypropyleeniturvasuljin

ja kuumasaumattu tiiviste.

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myytävänä.

Myyntiluvan haltija ja valmistaja

Myyntiluvan haltija

Accord Healthcare B.V.,

Winthontlaan 200,

3526KV Utrecht,

Alankomaat

Valmistaja

Accord Healthcare Limited,

Sage House, 319 Pinner Road,

North Harrow, Middlesex

HA1 4HF, Iso-Britannia

Accord Healthcare B. V.

Winthontlaan 200

3526 KV Utrecht

Alankomaat

Accord Healthcare Polska Sp.z o.o.,

ul. Lutomierska 50,95-200 Pabianice, Puola

ACCORD-UK LTD

WHIDDON VALLEY, BARNSTAPLE, DEVON, EX32 8NS,

Iso-Britannia

Tämä pakkausseloste on tarkistettu viimeksi 31.12.2019

Bipacksedel: Information till användaren

Quetiapine Accord 150 mg depottabletter

quetiapin

Läs

noga

igenom

denna

bipacksedel innan du

börjar ta detta läkemedel. Den innehåller

information som är viktig för dig.

Spara denna information, du kan behöva läsa den igen.

Om du har ytterligare frågor vänd dig till läkare, apotekspersonal eller sjuksköterska.

Detta läkemedel har ordinerats enbart åt dig. Ge det inte till andra. Det kan skada dem, även om de

uppvisar sjukdomstecken som liknar dina.

Om du får biverkningar, tala med läkare, apotekspersonal eller sjuksköterska. Detta gäller även

eventuella biverkningar som inte nämns i denna information. Se avsnitt 4.

I denna bipacksedel finns information om:

Vad Quetiapine Accord är och vad det används för

Vad du behöver veta innan du tar Quetiapine Accord

Hur du tar Quetiapine Accord

Eventuella biverkningar

Hur Quetiapine Accord ska förvaras

Förpackningens innehåll och övriga upplysningar

1.

Vad Quetiapine Accord är och vad det används för

Quetiapine Accord innehåller en substans som kallas quetiapin. Quetiapin tillhör en grupp läkemedel

som kallas antipsykotika. Quetiapine Accord kan användas för att behandla ett flertal sjukdomar, som till

exempel:

Schizofreni: då du kanske ser, hör eller känner sådant som inte finns, tror på sådant som inte är

verkligt eller känner dig ovanligt misstänksam, orolig, förvirrad, skuldtyngd, spänd eller

deprimerad.

Mani: då du kanske känner dig väldigt uppvarvad, upprymd, upprörd, entusiastisk, hyperaktiv eller

har dåligt omdöme med inslag av aggressivt eller splittrat beteende.

Bipolär depression och depressiva episoder vid egentlig depression: då du kan känna dig nedstämd

eller deprimerad, skuldtyngd, energilös, har dålig aptit eller sömnproblem.

Quetiapine Accord tas för att behandla depressiva episoder vid egentlig depression tas det i tillägg till

annat läkemedel som används för att behandla denna sjukdom.

Läkaren kan fortsätta ordinera Quetiapine Accord även när du känner dig bättre.

Quetiapin som finns i Quetiapine Accord kan också vara godkänd för att behandla andra sjukdomar som

inte nämns i denna produktinformation. Fråga läkare, apotek eller annan hälsovårdspersonal om du har

ytterligare frågor och följ alltid deras instruktion.

2.

Vad du behöver veta innan du tar Quetiapine Accord

Ta inte Quetiapine Accord

om du är allergisk mot quetiapin eller något annat innehållsämne i detta läkemedel (anges i avsnitt

om du använder något av följande läkemedel:

vissa läkemedel mot HIV

azoler (läkemedel mot svampinfektioner)

erytromycin eller klaritromycin (läkemedel mot infektioner)

VALMISTEYHTEENVETO

1.

LÄÄKEVALMISTEEN NIMI

Quetiapine Accord 150 mg depottabletit

2.

VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

Yksi depottabletti sisältää 150 mg ketiapiinia (ketiapiinifumaraattina)

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: 76 mg laktoosimonohydraattia tablettia kohden

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1.

3.

LÄÄKEMUOTO

Depottabletti

Valkoinen tai luonnonvalkoinen, kapselinmuotoinen, kaksoiskupera, kalvopäällysteinen tabletti, johon

kaiverrettu merkintä ”AB2” toiselle puolelle, ja toisella puolella ei ole mitään merkintää.

Tabletin pituus on noin 17,4 mm ja leveys noin 6,7 mm.

4.

KLIINISET TIEDOT

4.1

Käyttöaiheet

Quetiapine Accord on tarkoitettu käytettäväksi:

skitsofrenian hoitoon

kaksisuuntaisen mielialahäiriön

hoitoon:

kaksisuuntaisen mielialahäiriön

kohtalaisten ja vaikeiden maniavaiheiden hoitoon

kaksisuuntaisen mielialahäiriön

vakavien masennustilojen hoitoon.

kaksisuuntaisen mielialahäiriön

maanisten tai depressiivisten vaiheiden uusiutumisen

estoon potilaille, jotka ovat reagoineet ketiapiinihoitoon

lisälääkkeenä masennusjaksojen hoitoon vaikeaa masennusta sairastaville potilaille, jotka ovat

saaneet osittaisen vasteen masennuslääkityksestä monoterapiana (ks. kohta 5.1). Ennen hoidon

aloittamista lääkärin tulee ottaa huomioon Quetiapine Accordin turvallisuusprofiili

(ks.

kohta 4.4).

4.2

Annostus ja antotapa

Annostus

Kullekin käyttöaiheelle on erilaiset annostusohjeet. Tästä syystä on varmistettava, että potilaat saavat

selvät ohjeet annostuksesta omaan sairauteensa.

Aikuiset

Skitsofrenian ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön kohtalaisten ja vaikeiden maniavaiheiden hoito

Quetiapine Accord tulee annostella vähintään 1 tunti ennen ateriaa. Hoidon aloitusvaiheen

vuorokausiannos aloituspäivänä on 300 mg ja toisena hoitopäivänä 600 mg. Suositeltava

vuorokausiannos on 600 mg. Kliinisesti perustelluissa tapauksissa annos voidaan nostaa 800 mg:aan

asti. Vuorokausiannos sovitetaan kunkin potilaan kliinisen vasteen ja sietokyvyn mukaan annokseen

400–800 mg vuorokaudessa. Skitsofrenian ylläpitohoidossa annoksen sovittamista ei tarvita.

Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvien

vakavien masennusvaiheiden hoito

Quetiapine Accord annostellaan nukkumaanmenon aikaan. Aloitusvaiheen vuorokausiannos on

ensimmäisenä hoitopäivänä 50 mg, toisena hoitopäivänä 100 mg, kolmantena hoitopäivänä 200 mg ja

neljäntenä hoitopäivänä 300 mg. Suositeltu vuorokausiannos on 300 mg. Kliinisissä tutkimuksissa ei

600 mg:n annoksella hoidetussa potilasryhmässä ole havaittu suurempaa tehoa kuin 300 mg:lla

hoidetussa ryhmässä (ks. kohta 5.1). Yksittäiset potilaat saattavat hyötyä 600 mg:n annoksesta. Yli

300 mg:n annoksia käytettäessä hoito tulee aloittaa kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön

perehtyneen

lääkärin määräyksellä. Kliinisten tutkimusten perusteella yksittäisillä potilailla

voidaan annosta

pienentää vähintään 200 mg:aan, jos potilaalla havaitaan siedettävyysongelmia.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön uusiutumisen esto

Potilaat, jotka ovat reagoineet kaksisuuntaisen mielialahäiriön

akuuttiin hoitoon Quetiapine

Accordilla, voivat jatkaa samalla annoksella Quetiapine Accord -hoitoa kaksisuuntaiseen

mielialahäiriöön

liittyvien maanisten, sekamuotoisten tai depressiivisten vaiheiden uusiutumisen

estämiseksi nukkumaanmenon aikaan annosteltuna. Potilaan hoitovasteesta ja hoidon siedettävyydestä

riippuen Quetiapine Accord -annos voi olla 300–800 mg vuorokaudessa. Ylläpitohoidossa on tärkeää

käyttää matalinta tehokasta annosta.

Vaikean masennuksen hoidossa lisälääkkeenä

Quetiapine Accord otetaan ennen nukkumaanmenoa. Aloitusvaiheen vuorokausiannos on 50 mg

ensimmäisenä ja toisena hoitopäivänä ja 150 mg kolmantena ja neljäntenä hoitopäivänä.

Antidepressiivinen vaikutus havaittiin annoksilla 150 ja 300 mg/vrk lyhytkestoisissa tutkimuksissa

masennuslääkkeen lisänä (amitriptyliinin,

bupropionin,

sitalopraamin, duloksetiinin,

essitalopraamin,

fluoksetiinin,

paroksetiinin, sertraliinin ja venlafaksiinin kanssa – ks. kohta 5.1) ja annoksella

50 mg/vrk lyhytkestoisissa monoterapiatutkimuksissa. Haittatapahtumien riski kasvaa suuremmilla

annoksilla. Tästä syystä lääkärien tulee varmistaa, että hoitoon käytetään alinta tehokasta annosta ja

aloittamalla annoksella 50 mg/vrk. Vuorokausiannoksen noston 150 mg:sta 300 mg:aan pitää perustua

potilaan yksilöllisesti

arvioituun tarpeeseen.

Siirtyminen nopeavaikutteisista ketiapiinitableteista

Paremman hoitomyöntyvyyden saavuttamiseksi potilaat, joita hoidetaan nopeavaikutteisilla

ketiapiinitableteilla kahdesti vuorokaudessa, voivat siirtyä käyttämään Quetiapine

Accord -depottabletteja samalla vuorokausiannoksella kerran päivässä otettuna. Annosta on

tarvittaessa säädettävä.

Iäkkäät potilaat

Quetiapine Accordin, kuten muidenkin antipsykoottisten ja masennuslääkkeiden, käytössä on

noudatettava varovaisuutta, erityisesti hoidon alussa, hoidettaessa iäkkäitä potilaita. Annoksen

säätämiseen vaadittava aika saattaa olla pidempi ja päivittäinen hoitoannos pienempi kuin

nuoremmilla potilailla. Ketiapiinin keskimääräisen puhdistuman on osoitettu vähenevän 30–50 %

iäkkäillä potilailla verrattuna nuorempiin potilaisiin.

Iäkkäiden potilaiden aloitusannos on 50 mg

vuorokaudessa. Annosta voidaan päivittäin nostaa 50 mg:lla tehokkaaseen annokseen asti potilaan

kliinisestä vasteesta ja sietokyvystä riippuen.

Iäkkäiden potilaiden vaikeiden masennusjaksojen hoito aloitetaan annoksella 50 mg/vrk hoitopäivinä

1–3. Annos voidaan nostaa 100 mg:aan vuorokaudessa neljäntenä hoitopäivänä ja 150 mg:aan

kahdeksantena hoitopäivänä. Pienintä tehokasta annosta on käytettävä ja aloittamalla annoksella

50 mg/vrk. Jos annosta tarvitsee nostaa 300 mg:aan/vrk, se arvioidaan yksilöllisesti

22. hoitopäivän

jälkeen.

Tehoa ja turvallisuutta kaksisuuntaisen mielialahäiriön

masennusvaiheen hoidossa yli 65-vuotiailla

potilailla ei ole tutkittu.

Pediatriset potilaat

Quetiapine Accord -valmisteen käyttöä alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille ei suositella , koska tiedot

valmisteen käytöstä tässä ikäryhmässä puuttuvat. Lumekontrolloiduista kliinisistä

ketiapiinitutkimuksista saadut tiedot on kuvattu kohdissa 4.4, 4.8, 5.1 ja 5.2.

Munuaisten vajaatoiminta:

Annoksen sovittamista ei tarvita.

Maksan vajaatoiminta:

Ketiapiini metaboloituu valtaosin maksassa. Tämän vuoksi Quetiapine Accord on annettava

varoen potilaille,

joilla on todettu maksan vajaatoiminta, erityisesti hoidon alussa. Potilailla, joilla

on maksan vajaatoiminta, hoito aloitetaan annoksella 50 mg/vrk. Annosta voidaan lisätä päivittäin

50 mg:lla tehokkaan annoksen saavuttamiseksi riippuen potilaan kliinisestä vasteesta ja

sietokyvystä.

Antotapa

Quetiapine Accord annostellaan kerran päivässä, ei aterioiden yhteydessä. Tabletit on

nieltävä kokonaisina, niitä ei saa jakaa, purra tai murskata.

4.3

Vasta-aiheet

Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa 6.1 mainituille apuaineille.

Samanaikainen käyttö sytokromi P450 3A4 -estäjien, kuten HIV-proteaasin estäjien,

atsolijohdosten, erytromysiinin,

klaritromysiinin

ja nefatsodonin, kanssa on vasta-aiheinen (ks.

kohta 4.5).

4.4

Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Koska Quetiapine Accord -valmisteella on useita käyttöaiheita, sen turvallisuus tulee arvioida

potilaskohtaisesti huomioiden diagnoosi ja käytetty annos.

Pitkäaikaista tehoa ja turvallisuutta vaikeaa masennusta sairastavien potilaiden lisälääkkeenä ei ole

tutkittu. Sen sijaan pitkäaikaista tehoa ja turvallisuutta monoterapiana on tutkittu aikuispotilailla (ks.

kohta 5.1).

Pediatriset potilaat

Ketiapiinin käyttöä alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille ei suositella, koska tiedot valmisteen käytöstä

tässä ikäryhmässä puuttuvat. Kliinisten ketiapiinitutkimusten mukaan tiedossa olevan aikuisten

turvallisuusprofiilin (ks. kohta 4.8) mukaisia haittatapahtumia esiintyi lapsilla ja nuorilla useammin

kuin aikuisilla (ruokahalun lisääntymistä, seerumin prolaktiinipitoisuuksien nousua, oksentelua,

riniittiä ja pyörtymistä) tai vaikutukset saattavat olla erilaisia lapsilla ja nuorilla

(ekstrapyramidaalioireita ja ärtyneisyyttä). Lisäksi lapsilla ja nuorilla havaittiin verenpaineen nousua,

jota ei ole havaittu aikuistutkimuksissa. Lapsilla ja nuorilla todettiin myös muutoksia

kilpirauhastoiminnassa.

Ketiapiinin pitkäaikaishoidon

turvallisuutta kasvun ja kypsymisen osalta ei ole tutkittu pidemmältä

ajalta kuin 26 viikkoa. Valmisteen pitkäaikaisvaikutuksista kognitiiviseen ja käytöksen kehitykseen ei

tunneta.

Lapsilla ja nuorilla esiintyi ekstrapyramidaalioireita ketiapiiniryhmässä lumeryhmää yleisemmin

lumekontrolloiduissa kliinisissä tutkimuksissa, joihin osallistui skitsofreniaan ja kaksisuuntaiseen

mielialahäiriöön

liittyvään maaniseen vaiheeseen ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön

masennukseen

hoitoa saavia lapsia ja nuoria (ks. kohta 4.8).

Itsemurha / itsetuhoiset ajatukset tai kliinisen tilan heikkeneminen

Masennusjaksoihin liittyy lisääntynyt itsetuhoisten ajatusten, itsensä vahingoittamisen ja itsemurhan

(itsetuhoiset tapahtumat) riski siihen asti, kunnes potilas elpyy merkittävästi (remissio). Koska tila ei

välttämättä kohene ensimmäisten tai useampien hoitoviikkojen aikana, potilaita tulee seurata tarkoin,

kunnes paranemista havaitaan. Yleinen kliininen kokemus on, että itsemurhan riski saattaa lisääntyä

toipumisen varhaisessa vaiheessa.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön yleisesti tunnetuista riskitekijöistä johtuen on lisäksi huomioitava

mahdollinen itsetuhoisuuden riski ketiapiinihoidon äkillisen lopettamisen jälkeen.

Itsemurhariski voi lisääntyä myös muissa psykiatrisissa tiloissa, joihin ketiapiinia määrätään. Nämä

tilat saattavat esiintyä yhtäaikaisesti vaikeiden masennusjaksojen kanssa. Samoja varotoimenpiteitä

kuin vaikeita masennusjaksoja sairastavia potilaita hoidettaessa tulee siksi noudattaa hoidettaessa

myös muita psyykkisiä häiriöitä sairastavia potilaita.

Potilailla, joilla on aiemmin ollut itsemurhaan viittaavaa toimintaa, tai joilla on ollut merkittävässä

määrin itsetuhoisia ajatuksia ennen hoidon aloittamista, tiedetään olevan suurentunut itsemurha-

ajatusten ja -yritysten riski. Heitä tulee tarkkailla huolellisesti

hoidon aikana. Meta-analyysi

tutkimuksista, joissa masennuslääkkeitä käytettiin psykiatrisissa häiriöissä aikuisille potilaille,

osoitti

itsemurhakäyttäytymisen riskin lisääntymistä alle 25-vuotiailla masennuslääkettä saaneilla potilailla

verrattuna lumelääkettä saaneisiin.

Lääkehoidossa olevia ja erityisesti korkean riskin potilaita on seurattava tarkasti varsinkin hoitoa

aloitettaessa ja annosta muutettaessa. Potilaita ja heidän huoltajiaan tulee neuvoa seuraamaan ja

olemaan tarkkaavaisia kliinisen

tilan huononemisen, itsetuhoisen käyttäytymisen tai itsemurha-

ajatusten ja muiden epätavallisten muutosten suhteen käyttäytymisessä ja kehottaa hakeutumaan

välittömästi lääkäriin, jos kyseisiä oireita esiintyy.

Lyhytkestoisissa tutkimuksissa kaksisuuntaisen mielialahäiriön

vaikeita masennusjaksoja sairastavien

alle 25-vuotiaiden potilaiden itsetuhoisten tapahtumien riski lisääntyi ketiapiinilla hoidetuilla

verrattuna lumelääkkeellä hoidettuihin potilaisiin

(3,0 % vs 0 %). Kliinisissä tutkimuksissa vaikeaa

masennusta sairastavien alle 25-vuotiaiden potilaiden itsetuhoisten tapahtumien esiintyvyys oli

ketiapiinilla 2,1 % (3/144) ja lumelääkkeellä 1,3 % (1/75). Vaikea-asteista masennusta sairastavien

potilaiden ketiapiinihoitoa koskeneessa populaatiopohjaisessa retrospektiivisessä tutkimuksessa

osoitettiin, että itsensä vahingoittamisen ja itsemurhan riski oli suurempi 25-64-vuotiailla potilailla,

joilla ei ollut ilmennyt itsensä vahingoittamista ketiapiinin ja muiden masennuslääkkeiden

samanaikaisen käytön aikana.

Metabolinen riski

Kliinisissä tutkimuksissa on havaittu potilaiden metabolisen profiilin

heikkenemistä, kuten muutoksia

painossa, veren sokeriarvoissa (ks. kohta hyperglykemia) ja rasva-arvoissa. Potilaan metaboliset

muuttujat arvioidaan hoitoa aloitettaessa ja säännöllisesti hoidon aikana näissä muuttujissa tapahtuvien

muutosten varalta. Heikentyneet arvot on hoidettava kliinisesti

tarkoituksenmukaisella tavalla (ks.

myös kohta 4.8).

Ekstrapyramidaalioireet

Kliinisissä tutkimuksissa hoidettaessa aikuispotilaita kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön

liittyvän

masennuksen ja vaikean masennuksen takia, ketiapiinihoitoon

liittyi enemmän

ekstrapyramidaalioireita (EPS) kuin lumelääkkeeseen (ks. kohdat 4.8 ja 5.1).

Ketiapiinin käytön yhteydessä on esiintynyt akatisiaa, jonka piirteitä ovat subjektiivisesti

epämiellyttävä tai ahdistava levottomuus ja tarve liikkua jatkuvasti kykenemättä istumaan tai

pysyttelemän paikoillaan. Tämän todennäköisyys on suurin ensimmäisten hoitoviikkojen aikana.

Annoksen suurentaminen saattaa olla haitallista potilaille,

joille kehittyy näitä oireita.

Tardiivi dyskinesia

Jos tardiivin dyskinesian merkkejä ja oireita ilmenee, ketiapiinilääkityksen keskeyttämistä tai

annoksen pienentämistä tulee harkita. Tardiivin dyskinesian oireet voivat pahentua tai jopa ilmaantua

hoidon keskeyttämisen jälkeen (ks. kohta 4.8).

Uneliaisuus ja huimaus

Ketiapiinihoitoon on liittynyt uneliaisuutta ja muita vastaavia oireita, kuten sedaatiota (ks. kohta 4.8).

Kliinisissä tutkimuksissa hoidettaessa kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaihetta ja vaikeaa

masennusta sairastavia potilaita, sedaatio-oireet tulivat esiin yleensä kolmen ensimmäisen hoitopäivän

aikana ja olivat intensiivisyydeltään lähinnä lieviä tai kohtalaisia.

Potilaat, jotka kokevat voimakasta uneliaisuutta, saattavat tarvita säännöllisempää seurantaa vähintään

2 viikon ajan oireiden alkamisesta tai kunnes uneliaisuusoireet helpottuvat. Myös mahdollista hoidon

lopettamista tulee harkita.

Ortostaattinen hypotensio

Ketiapiinihoidon

yhteydessä on esiintynyt ortostaattista hypotensiota ja siihen liittyvää huimausta (ks.

kohta 4.8), joka uneliaisuuden tapaan on tavallisesti alkanut alkuvaiheen annostitrauksen aikana. Tämä

voi lisätä tapaturmien (kaatuminen) mahdollisuutta etenkin iäkkäillä potilailla. Tästä syystä potilaita

tulee neuvoa olemaan varovaisia siihen asti, kunnes he tottuvat lääkityksen mahdollisiin

vaikutuksiin.

Ketiapiinia käytetään varoen potilaille,

joilla tiedetään olevan jokin kardiovaskulaarinen sairaus,

aivoverenkierron sairaus tai muu hypotensiolle altistava tila. Annoksen pienentämistä tai

asteittaisempaa titraamista tulee harkita erityisesti, jos ortostaattista hypotensiota ilmenee potilailla,

joilla on kardiovaskulaarinen sairaus.

Uniapneaoireyhtymä

Uniapneaoireyhtymää on raportoitu esiintyneen ketiapiinia käyttävillä potilailla.

Ketiapiinia on

käytettävä varoen potilaille,

jotka saavat samanaikaisesti keskushermostoa lamaavia aineita tai joilla

on aiemmin ollut uniapneaa tai sen riski, kuten ylipainoiset/lihavat tai miespuoliset potilaat.

Kouristuskohtaukset

Kontrolloiduissa kliinisissä tutkimuksissa ei havaittu eroa kouristusten yleisyydessä potilailla,

joita

hoidettiin ketiapiinilla

tai lumelääkkeellä. Kouristuskohtausten ilmaantuvuudesta potilailla,

joilla on

aiemmin ollut kouristuskohtauksia, ei ole tietoa. Kuten muidenkin antipsykoottien yhteydessä,

suositellaan varovaisuutta hoidettaessa potilaita, joilla on ollut kouristuskohtauksia (ks. kohta 4.8).

Maligni neuroleptioireyhtymä

Ketiapiinin, kuten muidenkin antipsykoottisten lääkkeiden, käytön yhteydessä voi ilmetä maligni

neuroleptioireyhtymä,

jolle on ominaista kuume, psyykkisen tilan muutos, lihasjäykkyys, autonomiset

oireet ja kohonnut kreatiniinifosfokinaasi (ks. kohta 4.8). Tällaisissa tapauksissa ketiapiinin

käyttö

tulee keskeyttää ja aloittaa asianmukainen hoito.

Vaikea neutropenia ja agranulosytoosi

Vaikeaa neutropeniaa (neutrofiilien määrä < 0,5 x 10

/l) on raportoitu ketiapiinilla tehdyissä kliinisissä

tutkimuksissa. Useimmat vaikeat neutropeniatapaukset on todettu ketiapiinihoidon

aloittamista

seuranneiden parin kuukauden aikana. Ilmeistä yhteyttä annokseen ei ole todettu. Valmisteen

markkinoille

tulon jälkeen jotkin tapaukset ovat johtaneet kuolemaan. Mahdollisia neutropenian

riskitekijöitä ovat muun muassa jo ennen hoitoa havaittava veren valkosolujen pieni määrä ja aiempi

lääkkeen käytön aiheuttama neutropenia. Joitakin tapauksia on kuitenkin ilmennyt potilailla,

joilla ei

ole ennestään riskitekijöitä. Ketiapiinihoito

pitää lopettaa potilailta,

joilla neutrofiilien määrä on

< 1,0 x 10

/l. Potilailta tulisi tarkkailla infektion merkkejä ja oireita ja neutrofiilien määrää tulisi

seurata (kunnes arvo on > 1,5 x 10

/l) (ks. kohta 5.1).

Neutropenia on otettava huomioon, jos potilaalla on infektio tai kuumetta, erityisesti jos ilmeisiä

altistavia tekijöitä ei ole, ja hoidettava kliinisesti

asianmukaisesti.

Potilaita on neuvottava ilmoittamaan välittömästi, jos agranulosytoosiin tai infektioon sopivia

merkkejä tai oireita (esim. kuumetta, heikotusta, letargiaa tai kurkkukipua) ilmenee milloin

tahansa

ketiapiinihoidon

aikana. Tällaisille potilaille

on tehtävä pikaisesti valkosolulaskenta ja heiltä on

tutkittava neutrofiilien absoluuttinen määrä erityisesti silloin, kun muita altistavia tekijöitä ei ole.

Antikolinergiset (muskariiniset) vaikutukset

Ketiapiinin aktiivinen metaboliitti norketiapiini

sitoutuu kohtalaisesti tai voimakkaasti useisiin

muskariinireseptorin alatyyppeihin. Tämän vuoksi suositusannosten mukainen ketiapiinin

käyttö

saattaa johtaa antikolinergisiin

haittavaikutuksiin, kun sitä käytetään samanaikaisesti muiden

antikolinergisiä vaikutuksia omaavien lääkkeiden kanssa, ja yliannostustapauksissa. Ketiapiinia on

käytettävä varoen potilaille,

jotka saavat lääkkeitä, joilla on antikolinergisiä (muskariinisia)

vaikutuksia. Ketiapiinia on käytettävä varoen potilaille, joilla on tai on ollut virtsaumpi, kliinisesti

merkittävä eturauhasen liikakasvu, suolentukkeuma tai sen kaltainen tila, kohonnut silmänpaine tai

ahdaskulmaglaukooma (ks. kohdat 4.5, 4.8, 5.1 ja 4.9).

Yhteisvaikutukset

Ks. myös kohta 4.5.

Käytettäessä ketiapiinia samanaikaisesti voimakkaasti maksaentsyymejä indusoivien lääkkeiden, kuten

karbamatsepiinin tai fenytoiinin,

kanssa, alenevat ketiapiinin plasmapitoisuudet merkittävästi. On

huomattava, että tällä voi olla vaikutusta ketiapiinihoidon tehoon. Ketiapiinihoito tulee aloittaa

maksaentsyymi-induktoreja käyttävillä potilailla vasta sitten, kun lääkäri on harkinnut ketiapiinihoidon

hyötyä verrattuna maksaentsyymi-induktorin

lopettamisesta aiheutuviin riskeihin. On tärkeää, että

mikä tahansa muutos maksaentsyymi-induktorien käytössä on asteittaista. Tarvittaessa

maksaentsyymi-induktori

tulee korvata ei-indusoivalla lääkkeellä (esim. natriumvalproaatti).

Paino

Painonnousua on havaittu ketiapiinilla hoidetuilla potilailla. Heitä tulee seurata ja hoitaa kliinisen

käytännön sekä antipsykoottisten lääkkeiden hoito-ohjeiden mukaisesti (ks. kohdat 4.8. ja 5.1).

Hyperglykemia

Hyperglykemiaa ja/tai sokeritaudin puhkeamista tai pahenemista, johon joskus liittyy ketoasidoosi tai

kooma, on raportoitu harvoin, mukaan lukien joitakin kuolemaan johtaneita tapauksia (ks. kohta 4.8).

Muutamissa tapauksissa on raportoitu edeltävästä painonnoususta, mikä saattaa olla altistava tekijä.

Antipsykoottisten lääkkeiden hoito-ohjeistuksen mukainen seuranta on aiheellista. Antipsykoottisilla

lääkkeillä, myös ketiapiinilla, hoidettuja potilaita tulee seurata hyperglykemian merkkien ja oireiden

varalta (kuten polydipsia, polyuria, polyfagia ja heikkous). Potilaita, joilla on diabetes mellitus tai sen

riskitekijöitä,

tulee seurata säännöllisesti verensokeritasapainon heikkenemisen varalta. Painoa tulee

seurata säännöllisesti.

Rasva-aineet

Ketiapiinilla tehdyissä kliinisissä tutkimuksissa on havaittu kohonneita triglyseridi-,

LDL- ja

kokonaiskolesterolipitoisuuksia

ja vähentyneitä HDL-kolesterolipitoisuuksia (ks. kohta 4.8).

Muuttuneita rasva-ainepitoisuuksia tulee hoitaa kliinisesti

tarkoituksenmukaisesti.

QT-ajan pidentyminen

Kliinisissä tutkimuksissa ja valmisteyhteenvedon mukaisessa käytössä ketiapiiniin

ei ole liittynyt

pysyvää absoluuttisen QT-ajan pidentymistä. Markkinoilletulon

jälkeen ketiapiinilla on raportoitu

terapeuttisilla annoksilla (ks. kohta 4.8) ja yliannostustapauksissa (ks. kohta 4.9) QT-ajan

pidentymistä. Kuten muidenkin antipsykoottien kohdalla, varovaisuutta on noudatettava määrättäessä

ketiapiinia potilaille,

joilla on todettu kardiovaskulaarinen sairaus tai joiden perheessä on esiintynyt

QT-ajan pidentymistä. Varovaisuutta on noudatettava myös määrättäessä ketiapiinia joko lääkkeiden

kanssa, jotka pidentävät korjattua QT-aikaa (QTc), tai muiden samanaikaisesti annettavien

antipsykoottisten lääkkeiden kanssa, erityisesti iäkkäillä sekä potilailla,

joilla on synnynnäinen pitkä

QT-oireyhtymä, sydämen kongestiivinen

vajaatoiminta, sydämen hypertrofia, hypokalemia tai

hypomagnesemia (ks. kohta 4.5).

Kardiomyopatia ja sydänlihastulehdus

Kliinisissä tutkimuksissa ja myyntiluvan saamisen jälkeen on raportoitu kardiomyopatiaa ja

sydänlihastulehdusta. Syy-yhteyttä ketiapiiniin

ei kuitenkaan ole osoitettu. Ketiapiinihoito

pitää

arvioida uudelleen, jos potilaalla epäillään kardiomyopatiaa tai sydänlihastulehdusta

Lääkehoidon lopettaminen

Akuutteja lopettamisoireita, kuten unettomuutta, pahoinvointia,

päänsärkyä, ripulia, oksentelua,

heitehuimausta ja ärtyisyyttä, on raportoitu ketiapiinin äkillisen lopettamisen jälkeen. Vähintään 1–

2 viikon kestoinen asteittainen lopettaminen on suositeltavaa (ks. kohta 4.8).

Iäkkäiden dementiaan liittyvä psykoosi

Quetiapine Accordia ei ole hyväksytty dementiaan liittyvän psykoosin hoitoon.

Dementiapotilailla on satunnaistetuissa lumekontrolloiduissa tutkimuksissa joidenkin

atyyppisten

antipsykoottien käytön yhteydessä todettu noin kolminkertainen aivoverenkiertoon kohdistuvien

haittavaikutusten riski. Riskin suurenemisen mekanismia ei tunneta. Suurentunutta riskiä ei voida

sulkea pois muiden antipsykoottien ja potilasryhmien kohdalla. Ketiapiinia tulee käyttää varoen

potilailla, joilla on aivohalvauksen riskitekijöitä.

Atyyppisten antipsykoottien meta-analyysissa on todettu dementiaan liittyvää psykoosia sairastavilla

vanhuksilla kuolleisuusriskin lisääntyminen lumeryhmään verrattuna. Kahdessa ketiapiinilla tehdyssä

10 viikon kestoisessa lumekontrolloidussa tutkimuksessa samalla potilasryhmällä (n = 710, keski-ikä

83 vuotta, hajonta 56–99 vuotta) kuolleisuus oli ketiapiinilla hoidetuilla

potilailla 5,5 % ja

lumelääkeryhmässä 3,2 %.

Näissä tutkimuksissa mukana olleiden potilaiden kuolemat aiheutuivat monista syistä, jotka olivat

odotettavissa tälle potilasryhmälle.

Iäkkäiden potilaiden Parkinsonin tauti ja parkinsonismi

Vaikea-asteista masennusta sairastavien potilaiden ketiapiinihoitoa koskeneessa populaatiopohjaisessa

retrospektiivisessä tutkimuksessa osoitettiin, että kuoleman riski oli suurempi yli 65-vuotiailla

potilailla. Tätä yhteyttä ei todettu, kun analyysistä poistettiin Parkinsonin tautia sairastavat potilaat.

Ketiapiinin käytössä on noudatettava varovaisuutta, jos sitä määrätään iäkkäille Parkinsonin tautia

sairastaville potilaille.

Dysfagia

Ketiapiinilla on raportoitu dysfagiaa (ks. kohta 4.8). Ketiapiinia tulee käyttää varoen potilaille,

joilla

on riski sairastua aspiraatiokeuhkokuumeeseen.

Ummetus ja suolitukos

Ummetus on suolitukoksen riskitekijä. Ketiapiinin käytön yhteydessä on raportoitu ummetusta ja

suolitukoksia (ks. kohta 4.8 Haittavaikutukset). Jotkin ilmoitukset koskevat kuolemaan johtaneita

tapauksia potilailla,

joilla oli suurentunut suolitukoksen riski, kuten potilailla,

jotka saivat

samanaikaisesti useita suoliston motiliteettia vähentäviä lääkkeitä tai eivät välttämättä ilmoittaneet

ummetusoireista. Potilaita, joilla on suolitukos/ileus, pitää seurata tarkoin ja hoitaa kiireellisesti.

Laskimotukos

Laskimotukoksia (VTE) on raportoitu antipsykoottisten lääkkeiden käytön yhteydessä. Koska

antipsykooteilla hoidettavilla potilailla usein on hankittuja laskimotukoksille

altistavia riskitekijöitä,

kaikki mahdolliset riskitekijät on tunnistettava ennen ketiapiinihoidon aloittamista sekä hoidon aikana,

ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet on suoritettava.

Haimatulehdus

Haimatulehdusta on raportoitu kliinisissä tutkimuksissa ja markkinoille

tulon jälkeen. Vaikka kaikkiin

tapauksiin ei liittynyt riskitekijöitä,

markkinoille

tulon jälkeisten raporttien mukaan monilla potilailla

oli tekijöitä, esim. triglyseridien nousu (ks. kohta 4.4), sappikivet ja alkoholin kulutus, joiden tiedetään

liittyvän haimatulehdukseen.

Muuta tietoa

Tietoa ketiapiinin

yhteiskäytöstä natriumdivalproaatin

tai litiumin kanssa akuutissa kohtalaisten

tai vaikeiden maniavaiheiden hoidossa on saatavissa rajoitetusti. Yhdistelmähoito oli kuitenkin

hyvin siedetty (ks. kohdat 4.8 ja 5.1). Tutkimustulokset osoittivat lääkkeiden additiivisen

vaikutuksen 3. hoitoviikolla.

Laktoosi

Quetiapine Accord depottabletit sisältävät laktoosia. Potilaiden, joilla on harvinainen perinnöllinen

galaktoosi-intoleranssi, saamelaisilla esiintyvä laktaasinpuutos tai glukoosi-galaktoosi-

imeytymishäiriö,

ei tule käyttää tätä lääkettä.

Väärinkäyttö ja päihdekäyttö

Tapauksia väärinkäytöstä ja päihdekäytöstä on raportoitu. Varovaisuus saattaa olla tarpeen

määrättäessä ketiapiinia potilaille,

joiden taustatiedoissa on alkoholin tai lääkkeiden tahallista

väärinkäyttöä.

4.5

Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset

Ketiapiinin primaarien keskushermostovaikutusten vuoksi ketiapiinia pitää käyttää varoen

muiden keskushermostoon vaikuttavien lääkevalmisteiden ja alkoholin kanssa.

Ketiapiinia on annettava varoen potilaille, jotka saavat samanaikaisesti muita lääkkeitä, joilla on

antikolinergisiä (muskariinisia) vaikutuksia (ks. kohta 4.4).

Sytokromi P450 (CYP) 3A4 on ensisijainen entsyymi, joka vastaa ketiapiinin sytokromi

P450-välitteisestä metaboliasta. Terveillä vapaaehtoisilla tehdyssä yhteisvaikutustutkimuksessa

ketiapiinin (annos 25 mg) samanaikainen anto ketokonatsolin (CYP 3A4:n estäjä) kanssa aiheutti

ketiapiinin AUC-arvon suurenemisen 5–8-kertaiseksi. Tästä johtuen ketiapiinin samanaikainen

käyttö CYP 3A4:n estäjien kanssa on vasta-aiheinen. Greippimehua ei myöskään suositella

käytettäväksi ketiapiinihoidon

aikana.

Farmakokineettisessä moniannostutkimuksessa havaittiin, että karbamatsepiinin (tunnettu

maksaentsyymi-induktori)

anto ketiapiinihoidon aikana lisäsi merkitsevästi ketiapiinin puhdistumaa.

Puhdistuman lisääntyminen pienentää ketiapiinin

systeemistä altistumista (mitattuna AUC-arvona)

keskimäärin 13 %:iin siitä, mitä pelkästään ketiapiinia saaneilla, vaikka joillakin

potilailla vaikutus

onkin tätä suurempi. Tämän yhteisvaikutuksen seurauksena pitoisuudet plasmassa voivat olla

matalampia, millä voi olla vaikutusta ketiapiinihoidon

tehoon.

Ketiapiinin ja fenytoiinin (toinen mikrosomaalinen entsyymi-induktori)

samanaikainen annostelu

lisäsi merkittävästi ketiapiinin

puhdistumaa, arviolta 450 %.

Hoito ketiapiinilla aloitetaan maksaentsyymi-induktoreja käyttävillä potilailla

vasta sitten, kun

lääkäri on harkinnut ketiapiinihoidon

hyötyä verrattuna maksaentsyymi-induktorin lopettamisesta

aiheutuviin riskeihin. On tärkeää, että mikä tahansa muutos maksaentsyymi-induktorien

käytössä on

asteittaista. Tarvittaessa maksaentsyymi-induktori tulee korvata ei-indusoivalla lääkkeellä (esim.

natrium-valproaatti) (ks. myös kohta 4.4.).

Ketiapiinin farmakokinetiikka ei merkittävästi muuttunut annettaessa samanaikaisesti

antidepressantteja, imipramiinia (tunnettu CYP 2D6 -estäjä) tai fluoksetiinia (tunnettu CYP 3A4-

ja CYP 2D6 -estäjä).

Ketiapiinin farmakokinetiikka ei merkittävästi muuttunut annettaessa samanaikaisesti risperidonia

tai haloperidolia. Ketiapiinin ja tioridatsiinin

samanaikainen käyttö lisäsi kuitenkin ketiapiinin

puhdistumaa, arviolta noin 70 %.

Ketiapiinin farmakokinetiikka ei muuttunut annettaessa samanaikaisesti simetidiiniä.

Samanaikaisesti annettuna ketiapiini ei vaikuttanut litiumin

farmakokinetiikkaan.

Kun kuuden viikon pituisessa satunnaistetussa tutkimuksessa verrattiin litiumin ja

ketiapiinidepottablettien yhdistelmää lumelääkkeen ja ketiapiinidepottablettien

yhdistelmään

akuuttia maniaa sairastavien aikuisten hoidossa, ekstrapyramidaalioireisiin

liittyviä tapahtumia

(erityisesti vapinaa), uneliaisuutta ja painon nousua todettiin useammin litiumia lisälääkkeenä

saaneiden ryhmässä verrattuna lumelääkettä lisälääkkeenä saaneeseen ryhmään (ks. kohta 5.1).

Kun natriumvalproaattia ja ketiapiinia annettiin potilaalle samanaikaisesti, ei kummankaan

lääkkeen farmakokinetiikka muuttunut kliinisesti

merkitsevästi. Retrospektiivisessä

tutkimuksessa, jossa lapsille ja nuorille annettiin valproaattia, ketiapiinia tai molempia,

leukopenian ja neutropenian ilmaantuvuus oli yhdistelmähoitoryhmässä yleisempää kuin

monoterapiaryhmässä.

Varsinaisia yhteisvaikutustutkimuksia yleisesti käytettävien kardiovaskulaarivalmisteiden

kanssa

ei ole tehty.

Varovaisuutta tulee noudattaa, kun ketiapiinia käytetään lääkevalmisteiden kanssa, jotka aiheuttavat

elektrolyyttihäiriöitä tai pidentävät QT-aikaa.

Ilmoituksia on saatu vääristä positiivisista tuloksista entsyymin immunianalyyseissa metadonilla ja

trisyklisillä masennuslääkkeillä potilailla,

jotka ovat ottaneet ketiapiinia.

Kyseenalaisten immunoanalyysitulosten vahvistaminen asianmukaisella kromatografiamenetelmällä

on suositeltavaa.

4.6

Hedelmällisyys, raskaus ja imetys

Raskaus

Ensimmäinen raskauskolmannes

Kohtalainen määrä julkaistuja tietoja altistuneista raskauksista (eli noin 300–1 000:sta raskauden

lopputuloksesta), mukaan lukien yksittäiset raportit ja muutamat havainnointitutkimukset, ei

viittaa hoidon aiheuttamaan lisääntyneeseen epämuodostumien riskiin. Saatavilla olevien tietojen

perusteella lopullista johtopäätöstä hoidon aiheuttamasta riskistä ei kuitenkaan voi tehdä.

Eläinkokeissa on havaittu lisääntymistoksisuutta

(ks. kohta 5.3). Siksi ketiapiinia tulisi käyttää

raskauden aikana ainoastaan tilanteissa, joissa hyöty arvioidaan mahdollisia riskejä suuremmaksi.

Kolmas raskauskolmannes

Psykoosilääkkeille (myös ketiapiinille) kolmannen raskauskolmanneksen aikana altistuneilla

vastasyntyneillä on ekstrapyramidaali- ja lääkevieroitusoireiden

riski. Oireiden vaikeusaste ja kesto

synnytyksen jälkeen voi vaihdella. Näitä vastasyntyneillä esiintyviä oireita voivat olla agitaatio,

hypertonia, hypotonia, vapina, uneliaisuus, hengitysvaikeus tai syömishäiriöt. Siksi vastasyntyneiden

vointia pitää seurata huolellisesti.

Imetys

Ketiapiinin erittymistä äidinmaitoon koskevista julkaistuista raporteista saatujen hyvin vähäisten

tietojen perusteella terapeuttisina annoksina käytetyn ketiapiinin erittyminen rintamaitoon näyttää

vaihtelevan. Koska varmoja tietoja ei ole, on päätettävä, lopetetaanko rintaruokinta vai lopetetaanko

Quetiapine Accord -hoito, ottaen huomioon rintaruokinnasta aiheutuvat hyödyt lapselle ja hoidosta

koituvat hyödyt äidille.

Hedelmällisyys

Ketiapiinin vaikutusta ihmisen hedelmällisyyteen ei ole tutkittu. Rotilla todettiin suurentuneeseen

prolaktiinipitoisuuteen

liittyviä vaikutuksia, mutta ne eivät ole suoraan merkityksellisiä ihmiselle (ks.

kohta 5.3 Prekliiniset tiedot).

4.7

Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn

Primaarien keskushermostovaikutustensa takia ketiapiini saattaa häiritä valppautta vaativaa toimintaa.

Potilaiden tulisi tämän vuoksi välttää autolla ajoa tai koneiden käyttöä, kunnes heidän yksilöllinen

herkkyytensä on selvitetty.

4.8

Haittavaikutukset

Yleisimmin raportoidut haittavaikutukset ketiapiinilla (≥ 10 %) ovat uneliaisuus, huimaus, päänsärky,

suun kuivuminen,

lääkehoidon lopettamisoireet, seerumin triglyseridipitoisuuden nousu,

kokonaiskolesterolipitoisuuksien

(pääasiassa LDL-kolesterolin) nousu, HDL-kolesterolipitoisuuksien

lasku, painonnousu, hemoglobiiniarvojen

lasku ja ekstrapyramidaalioireet.

Ketiapiinihoidon

aikana raportoitujen haittavaikutusten esiintyvyys on taulukoitu alla (taulukko

1)”The Council for International Organizations of Medical Sciences’in (CIOMS III Working Group;

1995)” suosittelemassa muodossa.

Taulukko 1. Ketiapiinihoitoon liittyvät haittavaikutukset.

Haittavaikutusten yleisyys esitetään seuraavasti: hyvin yleinen (≥ 1/10), yleinen (≥ 1/100, < 1/10),

melko harvinainen (≥ 1/1000, < 1/100), harvinainen (≥ 1/10 000, < 1/1 000), hyvin harvinainen

(< 1/10 000) ja tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin).

Elinjärjest

elmä

Hyvin

yleinen

Yleinen

Melko

harvinainen

Harvinainen

Hyvin

harvinaine

n

Tunte

maton

Veri ja

imukudos

Hemoglob

iiniarvojen

pienenemi

Leukopenia

1,28

neutrofiiliarvoje

n pieneneminen,

eosinofiiliarvoje

suureneminen

Neutropenia

trombosytope

nia, anemia,

trombosyyttia

rvojen

pieneneminen

Agranulosyto

Immuunijär

jestelmä

Yliherkkyys

(mm.

allergiset

ihoreaktiot)

Anafylaktin

en reaktio

Umpieritys

Hyperprolakt

Vapaan T

Antidiureett

inemia

kokonais-T

pitoisuuksien

lasku

, vapaan

pitoisuuksien

lasku

kokonais-T

pitoisuuksien

lasku

, TSH-

pitoisuuksien

nousu

pitoisuuksien

lasku

hypotyreoosi

isen

hormonin

epäasianmu

kainen

eritys

Aineenvaih

dunta ja

ravitsemus

Seerumin

triglyseridip

itoisuuksien

nousu

10,30

kokonaiskol

esterolipitoi

suuksien

(lähinnä

LDL-

kolesterolin

) nousu

11,30

HDL-

kolesterolip

itoisuuksien

lasku

17,30

painon

nousu

8,30

Lisääntynyt

ruokahalu,

verensokeriarvoj

suureneminen

hyperglykemiata

solle

6, 30

Hyponatremi

diabetes

diabeteksen

paheneminen

Metabolinen

oireyhtymä

Psyykkiset

häiriöt

Epänormaalit

unet ja

painajaiset,

itsetuhoiset

ajatukset ja

itsetuhokäyttäyt

yminen

Unissakävely

ja muut

samantyyppis

et reaktiot,

esim. unissa

puhuminen ja

syöminen

Hermosto

Heitehuima

4,16

uneliaisuus

päänsärky,

ekstrapyram

idaalioireet

Dysartria

Kouristukset

levottomt

jalat -

syndrooma,

tardiivi

dyskinesia

pyörtyminen

Sydän

Takykardia

sydämentykytys

QT-ajan

piteneminen

12, 18

bradykardia

Silmät

Näön

hämärtyminen

Verisuonist

o

Ortostaattinen

hypotensio

4, 16

Laskimotuko

Aivohal

vaus

Hengityseli

met,

rintakehä

ja

Dyspnea

Nuha

välikarsina

Ruoansulat

uselimistö

Suun

kuivuminen

Ummetus,

dyspepsia,

oksentelu

Dysfagia

Pankreatiitti

suolitukos/ile

Maksa ja

sappi

Seerumin

alaniiniaminotra

nsferaasiarvojen

(ALAT) nousu

gamma-GT-

pitoisuuksien

suureneminen

Seerumin

aspartaattiami

notransferaasi

arvojen

(ASAT)

nousu

Keltaisuus

maksatulehdu

Iho ja

ihonalaine

n kudos

Angioedee

Stevens-

Johnsonin

oireyhtymä

Toksine

epiderm

aalinen

nekroly

ysi,

erythem

multifor

Yleisoir

einen

eosinofi

ilinen

oireyhty

(DRES

Luusto,

lihakset ja

sidekudos

Rabdomyol

yysi

Munuaiset

ja virtsatiet

Virtsaumpi

Raskauteen

,

synnytyksee

n ja

perinataali

kauteen

liittyvät

haitat

Vastasy

ntyneen

lääkeain

evieroit

usoirey

htymä

Suk upuoliel

imet ja

rinnat

Seksuaalinen

toimintahäiriö

Priapismi,

galaktorrea,

rintojen

turpoaminen,

kuukautishäir

iöt

Yleisoireet

ja

antopaikas

sa

todettavat

haitat

Lääkehoido

lopettamisoi

reet

1, 9

Lievä

voimattomuus,

perifeerinen

edeema,

ärtyneisyys,

kuume

Maligni

neuroleptioir

eyhtymä

hypotermia

Tutkimukse

t

Lisääntynyt

veren

kreatiinifosfo

kinaasi

1. Katso kohta 4.4.

2. Uneliaisuutta saattaa esiintyä erityisesti kahden ensimmäisen hoitoviikon

aikana, mikä kuitenkin

yleensä häviää ketiapiinin käytön jatkuessa.

3. Muutamilla ketiapiinia saaneilla potilailla on havaittu oireetonta seerumin transaminaasi- (ALAT,

ASAT) tai glutamyylitransferaasiarvojen nousua (muutos normaalista > 3 x ULN [normaalitason

yläraja] koska tahansa). Nämä arvot ovat yleensä palautuneet ketiapiinihoidon

jatkuessa.

4. Kuten muutkin adrenergisiä alfa

-reseptoreja salpaavat antipsykootit, ketiapiini voi indusoida

ortostaattista hypotensiota, johon liittyy huimausta, takykardiaa ja joillain

potilailla pyörtymistä,

varsinkin ensimmäisen annostitrausjakson aikana (ks. kohta 4.4).

5. Haittavaikutusten esiintyvyysluvut

perustuvat ketiapiinitablettien

markkinoille

tulon jälkeiseen

seurantaan.

6. Verensokerin paastoarvo ≥ 7,0 mmol/l (≥ 126 mg/dl) tai verensokeriarvo ilman paastoa ≥ 11,1

mmol/l (≥ 200 mg/dl) ainakin yhdessä tapauksessa.

7. Lisääntynyttä dysfagiaa ketiapiinilla verrattuna lumelääkkeeseen on havaittu vain kliinisissä

kaksisuuntaisen mielialahäiriön

masennusvaiheen tutkimuksissa.

8. Painonnousu lähtötasoon verrattuna > 7 %. Esiintyy lähinnä ensimmäisten hoitoviikkojen aikana

aikuisilla.

9. Lääkehoidon päättymiseen liittyviä oireita tutkivissa akuuteissa, lumekontrolloiduissa

monoterapiatutkimuksissa havaittiin yleisimmin

seuraavia lopettamisoireita: unettomuus,

pahoinvointi,

päänsärky, ripuli, oksentelu, heitehuimaus ja ärtyvyys. Näiden oireiden esiintyminen

vähentyi merkittävästi, kun lopettamisesta oli kulunut yli viikko.

10. Triglyseridipitoisuus ≥ 2,258 mmol/l (≥ 200 mg/dl) (potilaat, ikä ≥ 18 vuotta) tai ≥ 1,694 mmol/l

(≥ 150 mg/dl) (alle 18-vuotiaat potilaat) ainakin yhden kerran.

11. Kolesterolipitoisuus ≥ 6,2064 mmol/l (≥ 240 mg/dl) (potilaat, ikä ≥ 18 vuotta) tai ≥ 5,172 mmol/l

(≥ 200 mg/dl) (alle 18-vuotiaat potilaat) ainakin yhden kerran. LDL-kolesterolin lisääntymistä

≥ 0,769 mmol/l (≥ 30 mg/dl) on hyvin yleisesti havaittu. Keskimääräinen muutos tällaisilla potilailla

oli ≥ 1,07 mmol/l (41,7 mg/dl).

12. Katso teksti alapuolelta.

13. Trombosyytit ≤ 100 x 10

/l ainakin yhden kerran.

14. Perustuu kliinisen tutkimuksen haittavaikutusraportteihin

veren kreatiinikinaasin

lisääntymisestä,

jolla ei ollut yhteyttä maligniin neuroleptioireyhtymään.

15. Prolaktiiniarvot (potilaat > 18 vuotta): > 20 mikrog/l (> 869,56 pmol/l) miehet; > 30 mikrog/l

(> 1 304,34 pmol/l) naiset, mihin aikaan tahansa.

16. Voi johtaa kaatumiseen.

17. HDL-kolesteroli: miehet <1,025 mmol/l (< 40 mg/dl); naiset <1,282 mmol/l (< 50 mg/dl) mihin

aikaan tahansa.

18. Niiden potilaiden, joilla korjatun QT-ajan muutos oli alle 450 ms:sta yli 450 ms:iin, pidentyminen

oli yli 30 ms. Ketiapiinin lumekontrolloiduissa kliinisissä tutkimuksissa keskimääräinen muutos ja

esiintymistiheys potilailla,

joiden muutokset olivat kliinisesti

merkittäviä, olivat samanlaisia sekä

ketiapiinilla että lumelääkkeellä.

19. Muutos > 132 mmol/l:sta ≤ 132 mmol/l:aan vähintään kerran.

20. Tapauksia itsetuhoisista ajatuksista ja itsetuhokäyttäytymisestä on raportoitu ketiapiinihoidon

aikana tai heti hoidon lopettamisen jälkeen (ks. kohdat 4.4 ja 5.1).

21. Ks. kohta 5.1

22. Hemoglobiiniarvojen laskua tasolle ≤ 130 g/l (8,07 mmol/l) miehillä ja ≤ 120 g/l (7,45 mmol/l)

naisilla vähintään yhdellä mittauskerralla esiintyi 11 prosentilla ketiapiiniryhmien potilaista kaikissa

tutkimuksissa, myös avoimissa jatkotutkimuksissa. Näillä potilailla

hemoglobiiniarvojen

suurin lasku

minään ajankohtana oli keskimäärin 15,0 g/l.

23. Nämä raportit koskivat usein potilaita, joilla oli takykardiaa, huimausta, ortostaattista hypotensiota

tai perussairautena sydäntauti tai hengityselimistön

sairaus.

24. Perustuu normaalien lähtötasoarvojen muuttumiseen mahdollisesti kliinisesti

merkittävälle tasolle

milloin

tahansa lähtötilanteen jälkeen missä tahansa tutkimuksessa. Kokonais-T

- ja kokonais-T

pitoisuuksien sekä vapaan T

:n ja vapaan T

:n pitoisuuksien muutosten määritelmänä oli < 0,8 x

viitearvojen alaraja (pmol/l) ja TSH-arvon muutoksen määritelmänä > 5 mIU/l milloin

tahansa.

25. Perustuu oksentelun suurempaan esiintymistiheyteen iäkkäillä (≥ 65-vuotiailla) potilailla.

26. Perustuu neutrofiiliarvojen muutokseen lähtötasolta ≥ 1,5 x 10

/l tasolle < 0,5 x 10

/l milloin

tahansa hoidon aikana ja potilaisiin, joilla oli vaikea neutropenia (< 0,5 x 10

/l) ja infektio kaikkien

kliinisten ketiapiinitutkimusten

aikana (ks. kohta 4.4).

27. Perustuu normaalien lähtötasoarvojen muuttumiseen mahdollisesti kliinisesti

merkittävälle tasolle

milloin

tahansa lähtötilanteen jälkeisissä tutkimuksissa. Eosinofiiliarvojen

muutoksen määritelmänä

on > 1 x 10

/l milloin

tahansa.

28. Perustuu normaalien lähtötasoarvojen muuttumiseen mahdollisesti kliinisesti

merkittävälle tasolle

milloin

tahansa lähtötilanteen jälkeisissä tutkimuksissa. Valkosoluarvojen muutoksen määritelmänä on

≤ 3 x 10

/l milloin

tahansa.

29. Perustuu metabolista oireyhtymää koskeviin haittatapahtumaraportteihin kaikissa kliinisissä

ketiapiinitutkimuksissa.

30. Joillakin potilailla todettiin kliinisissä tutkimuksissa useamman kuin yhden

aineenvaihduntaparametrin (paino, verensokeri ja lipidiarvot) muuttumista (ks. kohta 4.4).

31. Ks. kohta 4.6

32. Saattaa tapahtua hoidon aloittamisen yhteydessä tai läheisesti siihen liittyen ja siihen saattaa liittyä

hypotensiota ja/tai pyörtyminen. Esiintymistiheys perustuu sydämen harvalyöntisyydestä ja siihen

liittyvistä tapauksista saatuihin haittatapahtumaraportteihin kaikissa kliinisissä ketiapiinitutkimuksissa.

33. Ketiapiinihoidon

yhteydessä on ilmoitettu vakavia ihoreaktioita (SCAR), kuten Stevens-Johnsonin

oireyhtymää (SJS), toksista epidermaalista nekrolyysiä (TEN) ja yleisoireista eosinofiilista

oireyhtymää (DRESS).

34. Perustuu yhteen retrospektiiviseen ei-satunnaistettuun epidemiologiseen tutkimukseen.

Antipsykoottisten lääkkeiden käytön yhteydessä esiintyviä luokkavaikutuksia,

kuten QT-ajan

pidentymistä, kammiorytmihäiriöitä, selittämättömiä äkkikuolemia,

sydämenpysähdystä ja kääntyvien

kärkien takykardiaa, on raportoitu.

Pediatriset potilaat

Edellä kuvattuja aikuisilla esiintyneitä haittavaikutuksia voi esiintyä myös lapsilla ja nuorilla.

Seuraavassa taulukossa esitetään ne haittavaikutukset, joita ilmoitettiin

(10–17-vuotiailla) lapsilla ja

nuorilla yleisemmin kuin aikuisilla

tai joita ei ole todettu aikuisilla.

Taulukko 2. Lapsilla ja nuorilla ilmenneet ketiapiinihoitoon liittyvät haittavaikutukset, joita

esiintyi yleisemmin kuin aikuisilla tai joita ei ole todettu aikuispotilailla

Haittatapahtumien yleisyys esitetään seuraavasti: Hyvin yleiset (> 1/10), yleiset (> 1/100, < 1/10),

melko harvinaiset (> 1/1 000, < 1/100), harvinaiset (> 1/10 000, < 1/1 000) ja hyvin harvinaiset

(< 1/10 000).

Elinjärjestelmä

Hyvin yleinen

Yleinen

Umpieritys

Suurentuneet

prolaktiiniarvot

Aineenvaihdunta ja

ravitsemus

Ruokahalun lisääntyminen

Hermosto

Ekstrapyramidaalioireet

3, 4

Pyörtyminen

Verisuonisto

Kohonnut verenpaine

Hengityselimistö, rintakehä

ja välikarsina

Nuha

Ruoansulatuselimistö

Oksentelu

Yleisoireet ja antopaikassa

todettavat haitat

Ärtyisyys

Prolaktiiniarvot (alle 18-vuotiaat potilaat): miehet > 20 mikrog/l (> 869,56 pmol/l); naiset

> 26 mikrog/l (> 1 130,428 pmol/l) ajankohdasta riippumatta. Alle 1 %:lla potilaista

prolaktiinipitoisuus

suureni > 100 mikrog/l.

Perustuu kliinisesti

merkitseviä kynnysarvoja suurempiin muutoksiin (Kansallisen

terveysviraston [NIH] kriteerien mukaan) tai systolisen (> 20 mmHg) tai diastolisen

(> 10 mmHg) verenpaineen kohoamiseen ajankohdasta riippumatta kahdessa 3–6 viikkoa

kestäneessä lumekontrolloidussa lyhytaikaistutkimuksessa lapsilla ja nuorilla.

Huom. Esiintymistiheys

on samaa luokkaa kuin aikuisilla,

lapsille ja nuorille voi olla eri kliininen

merkitys kuin aikuisille.

Ks. kohta 5.1.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen

On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä

haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haittatasapainon jatkuvan arvioinnin.

Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista

suoraan:

www-sivusto: www.fimea.fi

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri

PL 55

00034 FIMEA

4.9

Yliannostus

Oireet

Yliannostuksen yhteydessä ilmoitetut merkit ja oireet johtuivat yleensä lääkkeen tunnettujen

farmakologisten vaikutusten korostumisesta. Niitä olivat uneliaisuus, sedaatio, takykardia,

hypotensio ja antikolinergiset vaikutukset.

Yliannostus saattaa pidentää QT-aikaa ja aiheuttaa kouristuskohtauksia, status epilepticuksen,

rabdomyolyysin,

hengityslaman, virtsaummen, sekavuutta, deliriumin,

agitaatiota, kooman tai

kuoleman. Potilailla,

joilla on vakava kardiovaskulaarinen sairaus, saattaa olla lisääntynyt riski

yliannostuksen vaikutuksille (ks. kohta 4.4 Ortostaattinen hypotensio).

Yliannostuksen hoito

Ketiapiinille ei ole erityistä vasta-ainetta. Vaikeissa tapauksissa on pidettävä mielessä mahdollisuus

useiden lääkkeiden osallisuudesta. Tehohoito on suositeltavaa: potilaan hengitystiet tulee pitää

vapaana, riittävä hapen saanti ja ilmateiden aukiolo on varmistettava sekä tarkkailtava ja ylläpidettävä

sydämen ja verenkierron toimintaa.

Julkaistun kirjallisuuden

perusteella potilaille, joilla on delirium ja agitaatiota ja selviä antikolinergisiä

oireita, voidaan antaa 1

2 mg fysostigmiinia (jatkuvassa EKG-seurannassa). Tätä ei suositella

standardihoidoksi,

koska fysostigmiinilla on mahdollisesti negatiivinen vaikutus sydämen

sähkönjohtumisnopeuteen. Fysostigmiinia voidaan käyttää, jos EKG:ssä ei todeta poikkeamia.

Fysostigmiinia ei pidä käyttää, jos potilaalla on rytmihäiriöitä, minkä tahansa asteinen johtumiskatkos

tai leveät QRS-heilahdukset.

Vaikka yliannostelun imeytymisen estoa ei ole tutkittu, mahahuuhtelua voidaan harkita vaikeissa

tapauksissa, jos se voidaan toteuttaa tunnin kuluessa lääkkeen ottamisesta. Lääkehiilen antamista pitää

harkita.

Ketiapiiniyliannostuksen yhteydessä vaikeahoitoista hypotensiota on hoidettava asianmukaisin toimin,

esim. antamalla laskimoon nesteitä ja sympatomimeettejä. Adrenaliinin ja dopamiinin käyttöä on

vältettävä, sillä beetareseptorien stimulaatio saattaa pahentaa hypotensiota ketiapiinin

aiheuttaman

alfasalpauksen yhteydessä.

Hitaasti vapautuvan ketiapiinin yliannostukseen liittyy sedaation huipun ja sydämen sykkeen

nopeutumisen ilmeneminen viiveellä ja pitkittynyt toipuminen verrattuna välittömästi vapautuvan

ketiapiinin yliannostukseen.

Hitaasti vapautuvan ketiapiinin yliannostuksen yhteydessä on ilmoitettu besoaarin muodostusta

mahalaukussa, ja asianmukaista diagnostista kuvantamista suositellaan potilaan jatkohoidon

suunnittelemiseksi.

Joissakin tapauksissa lääkityksen aiheuttama besoaari on onnistuttu poistamaan endoskooppisesti.

Huolellista lääketieteellistä valvontaa ja seurantaa tulee jatkaa potilaan toipumiseen asti.

5.

FARMAKOLOGISET OMINAISUUDET

5.1

Farmakodynamiikka

Farmakoterapeuttinen ryhmä: Psykoosilääkkeet; Diatsepiinit, oksatsepiinit, tiatsepiinit ja oksepiinit,

ATC-koodi: N05AH04

Vaikutusmekanismi

Ketiapiini on atyyppinen antipsykoottinen aine. Ketiapiini ja sen aktiivinen metaboliitti ihmisen

plasmassa, norketiapiini,

vaikuttavat lukuisiin

hermosolujen välittäjäainereseptoreihin. Ketiapiini ja

norketiapiini

sitoutuvat aivojen serotoniini- (5HT

) ja dopamiini D

- ja D

-reseptoreihin.

Reseptoreihin sitoutumisessa on havaittavissa suurempi selektiivisyys 5HT

-reseptoreihin

verrattuna D

- reseptoreihin, minkä arvellaan myötävaikuttavan ketiapiinin

kliinisiin

antipsykoottisiin ominaisuuksiin

ja vähäiseen alttiuteen aiheuttaa ekstrapyramidaalisia (EPS)

haittavaikutuksia verrattuna tavanomaisiin antipsykootteihin. Ketiapiini ja norketiapiini

sitoutuvat

merkityksettömässä määrin bentsodiatsepiinireseptoreihin,

mutta voimakkaasti histaminergisiin ja

alfa-1-adrenergisiin reseptoreihin ja kohtalaisesti alfa-2-adrenergisiin reseptoreihin. Ketiapiini

sitoutuu myös vähäisessä määrin tai ei sitoudu lainkaan muskariinireseptoreihin. Sen sijaan

norketiapiini

sitoutuu kohtalaisesti tai voimakkaasti useisiin muskariinireseptoreihin,

mikä saattaa

selittää sen antikolinergisiä (muskariinisia) vaikutuksia. Noradrenaliinitransportterin (NET)

estäminen ja norketiapiinin osittainen agonistinen vaikutus 5HT

A-reseptoreihin saattaa osaltaan

vaikuttaa ketiapiinidepottablettien

tehoon depressiolääkkeenä.

Farmakodynaamiset vaikutukset

Ketiapiini on aktiivinen antipsykoottista aktiivisuutta tutkivissa testeissä, kuten ehdollistuneessa

välttämisessä. Se vähentää myös dopamiiniagonistien

vaikutuksia mitattuna joko käyttäytymisen

perusteella tai neurofysiologisesti ja lisää dopamiinin metaboliittien määriä, mitä pidetään

neurokemiallisena merkkinä D

-reseptorien salpauksesta.

Prekliinisissä testeissä, joilla ennustetaan ekstrapyramidaalisia haittavaikutuksia, ketiapiinilla on

tavanomaisista antipsykooteista poikkeava profiili. Ketiapiini ei aiheuta dopamiinin D

-reseptorien

herkistymistä pitkäaikaisen annostuksen jälkeen. Ketiapiini aiheuttaa vain lievän katalepsian

annoksilla, jotka salpaavat dopamiinin D

-reseptorit tehokkaasti. Ketiapiinin vaikutus kohdistuu

selektiivisesti limbiseen järjestelmään, koska pitkäaikaisen annostelun jälkeen saavutetaan

depolarisaation salpaus mesolimbisissä, mutta ei dopamiinia sisältävissä nigrostriataalineuroneissa.

Ketiapiini aiheuttaa häviävän vähän dystoniataipumusta haloperidolille herkistyneillä tai

lääkitsemättömillä Cebus-apinoilla lyhyt- tai pitkäaikaisen annostelun jälkeen. (ks. kohta 4.8).

Kliininen teho

Skitsofrenia

Ketiapiinidepottablettien

teho skitsofrenian hoidossa osoitettiin 6 viikon lumekontrolloidussa

tutkimuksessa, joka suoritettiin skitsofrenian DMS-IV-kriteerit täyttävillä potilailla ja 6 viikon

aktiivikontrolloidussa tutkimuksessa kliinisesti tasapainossa olevilla avohoitopotilailla , jossa

ketiapiinitabletti

vaihdettiin ketiapiinidepottablettiin.

Lumekontrolloidun

tutkimuksen pääasiallisena tulosmuuttujana oli muutos lähtötasosta

loppuarviointiin PANSS-kokonaispisteissä. Ketiapiinidepottabletti

400 mg/vrk, 600 mg/vrk ja

800 mg/vrk yhdistettiin tilastollisesti merkittävään psykoottisten oireiden parannukseen

lumelääkkeeseen verrattuna. Vaikutus oli suurempi 600 mg:n ja 800 mg:n annoksilla kuin 400 mg:n

annoksella.

Kuuden viikon aktiivikontrolloidussa vaihtotutkimuksessa pääasiallinen tulosmuuttuja oli sellaisten

potilaiden osuus, jotka tehon puutteen vuoksi hoidon keskeyttivät hoidon tai joiden

PANSS-kokonaispisteet nousivat 20 % tai enemmän. Potilailla, jotka olivat hoitotasapainossa

ketiapiinitablettien

annoksilla 400–800 mg vuorokaudessa, teho säilyi, kun lääkitys vaihdettiin samaan

vuorokausiannokseen kerran vuorokaudessa otettavaa ketiapiinidepottablettia.

Pitkäkestoisessa tutkimuksessa stabiileilla

skitsofreniapotilailla,

joiden ylläpitohoitona käytettiin

ketiapiinidepottablettia 16 viikon ajan, ketiapiinidepottabletti

osoittautui tehokkaammaksi relapsien

ehkäisyssä kuin lumelääke. Arvioitu riski relapseille 6 kuukauden hoidon jälkeen oli depottabletille

14,3 % ja lumelääkkeelle 68,2 %. Keskimääräinen annos oli 669 mg. Uusia turvallisuuslöydöksiä ei

havaittu 9 kuukauden (mediaani 7 kuukautta) ketiapiinidepottablettihoidon

aikana. Erityisesti

EPS-oireisiin ja painonnousuun liittyvissä haittavaikutusraporteissa ei havaittu lisääntymistä

pitkäaikaisessa ketiapiinidepottablettihoidossa.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö

Kahdessa monoterapiatutkimuksessa ketiapiinin osoitettiin olevan teholtaan lumelääkettä parempi

mitattaessa maniaoireiden vähenemistä 3. ja 12. hoitoviikon

jälkeen kohtalaisen tai vaikean

maniavaiheen hoidossa. Myös 3 viikkoa kestäneessä lisätutkimuksessa ketiapiinidepottabletti

osoitettiin olevan merkittävästi lumelääkettä tehokkaampi. Ketiapiinidepottabletin

vuorokausiannos oli 400–800 mg, keskimäärin 600 mg vuorokaudessa. Tietoa ketiapiinin

yhteiskäytöstä natriumdivalproaatin tai litiumin

kanssa akuutissa kohtalaisten tai vaikeiden

maniavaiheiden hoidossa on saatavissa rajoitetusti. Yhdistelmähoito oli kuitenkin hyvin siedetty.

Tutkimustulokset osoittivat lääkkeiden additiivisen vaikutuksen 3. hoitoviikolla. Toinen tutkimus

ei osoittanut additiivista vaikutusta 6. hoitoviikolla.

Kliinisessä tutkimuksessa, johon osallistui I tai II tyypin kaksisuuntaisen mielialahäiriön

masennusvaihetta sairastavia potilaita, ketiapiinidepottabletti 300 mg:n vuorokausiannoksella

osoittautui tehokkaammaksi laskemaan MADRS-kokonaispisteitä lumelääkkeeseen verrattuna.

Neljässä 8 viikkoa kestäneessä kliinisessä tutkimuksessa, joihin osallistui I tai II tyypin

kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavia potilaita, joilla oli sairauden keskivaikea tai vaikea

masennusjakso, ketiapiinitabletin 300 mg ja 600 mg annokset olivat merkitsevästi lumelääkettä

tehokkaampia olennaisilla tulosmittareilla arvioituna: keskimääräisenä paranemisena

MADRS-asteikolla ja hoitovasteena, joka määriteltiin vähintään 50 %:n

MADRS-kokonaispisteiden paranemisena lähtötasosta. Vaikutuksen voimakkuudessa ei ollut eroa

300 mg tai 600 mg ketiapiiniannosta käyttäneiden potilasryhmien välillä.

Kahden em. tutkimuksen jatkovaiheessa osoitettiin, että niillä potilailla, jotka saivat vasteen

300 mg tai 600 mg -ketiapiinitablettihoitoon,

pitkäaikaishoito oli lumelääkehoitoon verrattuna

tehokasta masennusoireiden mutta ei maniaoireiden osalta.

Ketiapiinin yhteiskäyttöä mielialantasaajien kanssa taudin uusiutumisen ehkäisemisessä tutkittiin

kahdessa tutkimuksessa potilailla,

joilla oli maanisia, depressiivisiä tai sekamuotoisia vaiheita.

Ketiapiini-yhdistelmähoito

verrattuna monoterapiahoitoon mielialantasaajilla oli parempi lisäten

mielialavaihteluiden (mania-, sekamuotoiset ja depressio-oireet) uusiutumiseen kuluvaa aikaa.

Ketiapiinin annos oli 400–800 mg vuorokaudessa jaettuna kahteen annokseen, yhdistettynä litium-

tai valproaattihoitoon.

Kuuden viikon pituisessa, satunnaistetussa tutkimuksessa, jossa litiumin

ja ketiapiinidepottablettien vs.

lumelääkkeen ja ketiapiinidepottablettien

vaikutusta tutkittiin aikuisilla,

akuuttia maniavaihetta

sairastavilla potilailla, YMRS (Young Mania Rating Scale)-asteikon pistemäärien keskimääräisen

paranemisen ero litiumia

lisälääkkeenä saaneiden ja lumelääkettä lisänä saaneiden ryhmällä oli 2,8

pistettä, ja vasteen saaneiden prosentuaalinen ero (joka määritettiin YMRS-pisteiden 50 %:n

paranemisella lähtötilanteesta) oli 11 % (79 % litiumia lisänä saaneiden ryhmässä vs. 68 %

lumelääkettä lisänä saaneiden ryhmässä).

Pitkäkestoisessa tutkimuksessa (2 vuoden hoito), jossa arvioitiin maanisten, depressiivisten tai

sekamuotoisten mielialavaiheiden

uusiutumisen estoa, ketiapiini oli lumelääkettä parempi pidentäen

eri mielialavaihteluiden

(maaniset, sekamuotoiset tai depressiiviset vaiheet) uusiutumiseen kuluvaa

aikaa tyypin I kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla potilailla. Potilaiden, joilla esiintyi

mielialavaihteluita,

määrä oli ketiapiiniryhmässä 91 (22,5 %), lumelääkeryhmässä 208 (51,5 %) ja

litiumryhmässä 95 (26,1 %). Kun verrattiin ketiapiinihoitoa saaneita potilaita litiumhoitoon

vaihtaneisiin potilaisiin,

ei vaihto litiumiin

vaikuttanut mielialavaihteluiden

uusiutumiseen kuluvaan

aikaan pidentävästi.

Masennusjaksojen hoito vaikeassa masennuksessa

Kahteen lyhytkestoiseen (6 viikon) tutkimukseen otettiin potilaita, joilla oli ollut heikko vaste

vähintään yhteen masennuslääkkeeseen. Ketiapiinidepottabletti 150 mg ja 300 mg/vrk, annettuna

jatkuvan masennuslääkehoidon lisäksi (amitriptyliini, bupropioni,

sitalopraami, duloksetiini,

essitalopraami, fluoksetiini, paroksetiini, sertraliini tai venlafaksiini) osoittautui depressio-oireiden

vähentämisessä paremmaksi kuin masennuslääkehoito yksinään mitattuna MADRS-depressioasteikon

kokonaispistemääränä (keskimääräinen muutos lumelääkkeeseen verrattuna 2–3,3 pistettä).

Pitkäaikaista tehoa ja turvallisuutta lisähoitona vaikeaa masennusta sairastaville potilaille ei ole

tutkittu, mutta pitkäaikaistehoa ja turvallisuutta monoterapiassa aikuispotilaille on tutkittu (ks. alla).

Seuraavat tutkimukset suoritettiin ketiapiinidepottableteilla monoterapiana, mutta

ketiapiinidepottabletit on tarkoitettu pelkästään käytettäväksi lisähoitona.

Kolmessa neljästä lyhytkestoisesta (korkeintaan 8 viikkoa) monoterapiatutkimuksesta vaikeaa

masennusta sairastaville potilaille ketiapiinidepottabletti

50 mg, 150 mg ja 300 mg/vrk vähensi

depressio-oireita tehokkaammin kuin lumelääke mitattuna Montgomery-Åsberg Depression Rating

Scale -asteikon (MADRS) kokonaispistemääränä (keskimääräinen muutos lumelääkkeeseen verrattuna

2–4 pistettä).

Uusiutumisen estotutkimuksessa masennusvaiheita sairastavat potilaat, joiden tila oli vakiintunut

vähintään 12 viikon ketiapiinidepottablettien

monoterapian jälkeen, satunnaistettiin saamaan kerran

vuorokaudessa ketiapiinidepottabletti tai lumelääkettä korkeintaan 52 viikon ajan. Keskimääräinen

ketiapiinidepottablettiannos

satunnaistamisvaiheen aikana oli 177 mg/vrk. Uusiutumisen esiintyvyys

oli 14,2 % ketiapiinidepottablettia ja 34,4 % lumelääkettä saaneilla potilailla.

Lyhytkestoisessa (9 viikon) tutkimuksessa vakavaa masennusta sairastaville iäkkäille potilaille (66–

89-vuotiaita), joilla ei ollut dementiaa, ketiapiinidepottabletti

annoksella 50–300 mg/vrk osoittautui

paremmaksi kuin lumelääke depressio-oireiden vähentämisessä mitattuna

MADRS-kokonaispistemäärällä (keskimääräinen muutos lumelääkkeeseen verrattuna −7,54). Tässä

tutkimuksessa potilaat satunnaistettiin saamaan ketiapiinidepottablettiannos

50 mg/vrk hoitopäivinä 1–

3, tarvittaessa annosta nostaen 100 mg:aan/vrk neljäntenä hoitopäivänä, annokseen 150 mg:aan/vrk

kahdeksantena hoitopäivänä ja korkeintaan 300 mg:aan/vrk kliinisestä vasteesta ja siedettävyydestä

riippuen. Keskimääräinen ketiapiinidepottablettiannos oli 160 mg/vrk. Lukuun ottamatta

ekstrapyramidaalioireita (ks. kohta 4.8 ja kohta Kliininen turvallisuus alla) kerran vuorokaudessa

otetun depottabletin siedettävyys iäkkäillä oli verrattavissa aikuisilla (18–65-vuotiailla) havaittuun

siedettävyyteen. Yli 75-vuotiaiden potilaiden osuus satunnaistetuista oli 19 %.

Kliininen turvallisuus

Lyhytkestoisissa kliinisissä skitsofrenia- ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön maniavaihetutkimuksissa

ekstrapyramidaalisten haittavaikutusten ilmaantuvuus oli lumelääkkeeseen verrattuna samanlainen

(skitsofrenia: 7,8 % ketiapiinilla ja 8,0 % lumelääkkeellä hoidetuilla potilailla;

kaksisuuntaisen

mielialahäiriön maniavaihe: 11,2 % ketiapiinilla ja 11,4 % lumelääkkeellä hoidetuilla potilailla).

Lyhytkestoisissa kaksisuuntaista mielialahäiriön masennusta ja vakavaa masennusta koskevissa

kliinisissä tutkimuksissa ekstrapyramidaalioireiden esiintyvyys ketiapiinilla oli suurempi

lumelääkkeeseen verrattuna. Lyhytkestoisissa lumekontrolloiduissa kaksisuuntaisen mielialahäiriön

masennusta koskevissa tutkimuksissa ekstrapyramidaalioireiden kokonaisesiintyvyys ketiapiinilla oli

8,9 % ja lumelääkkeellä 3,8 %. Lyhytkestoisissa kliinisissä monoterapiatutkimuksissa vaikeassa

masennuksessa ekstrapyramidaalioireiden kokonaisesiintyvyys

ketiapiinidepottabletilla oli 5,4 % ja

lumelääkkeellä 3,2 %. Lyhytkestoisessa monoterapiatutkimuksessa vaikeaa masennusta sairastavilla

iäkkäillä potilailla ekstrapyramidaalioireiden kokonaisesiintyvyys ketiapiinidepottabletilla oli 9,0 % ja

lumelääkkeellä 2,3 %. Sekä kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennuksessa että vaikeassa

masennuksessa yksittäisten haittavaikutusten (esim. akatisia, ekstrapyramidaalioireet, vapina,

dyskinesia, dystonia, levottomuus, tahattomat lihassupistukset, psykomotorinen yliaktiivisuus ja

lihasjäykkyys) ilmaantuvuus ei ylittänyt 4 %:a missään hoitoryhmässä.

Lyhytkestoisissa kiinteän annoksen (50–800 mg/vrk) tutkimuksissa (kesto 3–8 viikkoa)

keskimääräinen painonnousu ketiapiinilla hoidetuilla

potilailla vaihteli 0,8 kg:sta

vuorokausiannoksella 50 mg 1,4 kg:aan vuorokausiannoksella 600 mg (pienempi painonnousu

vuorokausiannoksella 800 mg) verrattuna 0,2 kg:n nousuun lumelääkkeellä hoidetuilla potilailla. Yli

7 %:n painonnousua ketiapiinilla hoidetuista oli 5,3 % potilaalla vuorokausiannoksella 50 mg ja

15,5 %:lla vuorokausiannoksella 400 mg (pienempi painonnousu vuorokausiannoksilla 600 mg ja

800 mg) verrattuna nousuun 3,7 % lumelääkkeellä hoidetuista potilaista.

Kuuden viikon pituinen, satunnaistettu tutkimus, jossa litiumin

ja ketiapiinidepottablettien vs.

lumelääkkeen ja ketiapiinidepottablettien

vaikutusta tutkittiin aikuisilla,

akuuttia maniavaihetta

sairastavilla potilailla, osoitti, että ketiapiinidepottablettien yhdistäminen litiumiin aiheuttaa enemmän

haittavaikutuksia (63 %, verrattuna ketiapiinidepottabletit yhdessä lumelääkkeen kanssa: 48 %).

Turvallisuutta koskevat tulokset osoittivat, että ekstrapyramidaalioireiden ilmaantuvuus oli suurempi

litiumia lisälääkkeenä saaneiden ryhmässä (16,8 %) kuin lumelääkettä lisälääkkeenä saaneiden

potilaiden ryhmässä (6,6 %). Suurin osa ilmoituksista koski vapinaa, jota ilmoitettiin 15,6 %:lla

litiumia lisälääkkeenä saaneen ryhmän potilaista ja 4,9 %:lla lumelääkettä lisälääkkeenä saaneen

ryhmän potilaista. Uneliaisuutta ilmeni enemmän ketiapiinidepottabletteja ja litiumia lisälääkkeenä

saaneiden ryhmässä (12,7 %) verrattuna ketiapiinidepottabletteja lumelääkkeen kanssa saaneiden

ryhmään (5,5 %). Lisäksi suuremmalla osalla litiumia lisälääkkeenä saaneista potilaista (8,0 %)

todettiin painonnousua (≥ 7 %) hoidon lopussa verrattuna lumelääkettä lisälääkkeenä saaneiden

ryhmään (4,7 %).

Pitkäkestoisissa relapsien ehkäisytutkimusten avointen, 4–36 viikon pituisten jaksojen aikana potilaita

hoidettiin ketiapiinilla;

tätä seurasi satunnaistettu hoidon lopetusjakso, jolloin potilaat satunnaistettiin

saamaan ketiapiinia tai lumelääkettä. Ketiapiinihoitoon

satunnaistettujen potilaiden keskimääräinen

painonnousu avoimen jakson aikana oli 2,56 kg, ja satunnaistetun jakson viikkoon 48 mennessä

keskimääräinen painonnousu oli 3,22 kg verrattuna avoimen jakson lähtötasoon. Lumelääkehoitoon

satunnaistettujen potilaiden keskimääräinen painonnousu avoimen jakson aikana oli 2,39 kg, ja

satunnaistetun jakson viikkoon 48 mennessä keskimääräinen painonnousu oli 0,89 kg verrattuna

avoimen jakson lähtötasoon.

Tutkimuksissa dementiaan liittyvää psykoosia sairastaville iäkkäille aivoverisuoniin

kohdistuvien

haittavaikutusten esiintyvyys 100 potilasvuotta kohden ei ollut ketiapiinilla hoidetuilla suurempi kuin

lumelääkettä saaneilla potilailla.

Kaikissa lyhytkestoisissa lumekontrolloiduissa monoterapiatutkimuksissa potilailla,

joiden lähtötason

neutrofiiliarvo oli ≥ 1,5 x 10

/l, havaittiin neutrofiilien määrän laskua ainakin kerran alle 1,5 x 10

havaittiin 1,9 %:lla ketiapiinia käyttäneistä potilaista ja 1,5 %:lla lumelääkettä käyttäneistä potilaista.

Neutrofiiliarvojen

alenemista tasolle > 0,5–< 1,0 x 10

/l esiintyi yhtä usein (0,2 %) sekä ketiapiini- että

lumeryhmien potilailla.

Kaikissa kliinisissä tutkimuksissa (lumelääkekontrolloidut,

avoimet, aktiivista vertailuvalmistetta

käyttäneet) potilailla, joiden lähtötason neutrofiiliarvo oli ≥ 1,5 x 10

/l, neutrofiilien määrän laskua

ainakin kerran alle 1,5 x 10

/l havaittiin 2,9 %:lla ja < 0,5 x 10

/l taas 0,21 %:lla ketiapiinia

käyttäneistä potilaista.

Ketiapiinihoitoon liittyi

kilpirauhashormoniarvojen annosriippuvaisia laskuja. TSH-arvojen muutosten

ilmaantuvuus oli 3,2 % ketiapiinillaja 2,7 % lumelääkkeellä. Samanaikaisten, mahdollisesti kliinisesti

merkittävien T

- tai T

- ja TSH-arvojen muutoksia esiintyi harvinaisena näissä tutkimuksissa, eikä

kilpirauhashormoneissa havaittuihin muutoksiin liittynyt kliinisiä

oireita aiheuttavaa hypotyreoosia.

Kokonais-T4-pitoisuuksien ja vapaan T

:n pitoisuuksien pieneneminen oli suurimmillaan

ketiapiinihoidon

ensimmäisten kuuden viikon aikana, eikä se enää alentunut pitkäaikaisen hoidon

aikana. Noin 2/3:ssa kaikista tapauksista ketiapiinihoidon

lopettamiseen liittyi

kokonais- ja vapaan

:n vaikutusten palautuminen hoidon kestoajasta riippumatta.

Kaihi/linssin

sameus

Kliinisessä tutkimuksessa, jossa arvioitiin ketiapiinin (200–800 mg/vrk) ja risperidonin (2–8 mg/vrk)

kaihia aiheuttavaa potentiaalia potilailla,

joilla on skitsofrenia tai skitsoaffektiivinen häiriö,

lisääntynyttä linssin sameutta ei esiintynyt prosentuaalisesti enemmän ketiapiiniryhmässä (4 %)

verrattuna risperidoniryhmään (10 %) kun potilaat altistettiin käytölle vähintään 21 kuukauden ajan.

Pediatriset potilaat

Kliininen teho

Ketiapiinin tehoa ja turvallisuutta manian hoidossa arvioitiin

3 viikkoa kestäneessä

lumekontrolloidussa tutkimuksessa (n = 284, 10–17-vuotiasta potilasta Yhdysvalloissa). Noin 45 %:lla

potilaista oli todettu myös ADHD. Valmistetta tutkittiin myös skitsofrenian hoidossa 6 viikkoa

kestäneessä lumekontrolloidussa tutkimuksessa (n = 222, 13–17-vuotiasta potilasta). Molemmista

tutkimuksista suljettiin pois potilaat, joista tiedettiin, etteivät he reagoi ketiapiinihoitoon.

Ketiapiinihoidon

aloitusannos oli 50 mg/vrk, ja annos suurennettiin 2. päivänä tasolle 100 mg/vrk.

Tämän jälkeen annos titrattiin tavoiteannostasolle (mania 400–600 mg/vrk; skitsofrenia 400–

800 mg/vrk) suurentamalla annosta kerrallaan 100 mg/vrk jakaen kahteen tai kolmeen annokseen

vuorokaudessa.

Maniatutkimuksessa Young Mania Rating Scale (YMRS) -asteikon keskimuutos kokonaispistemäärän

lähtöarvoista (vaikuttava aine miinus lumelääke) oli −5,21 (ketiapiini 400 mg/vrk) ja −6,56 (ketiapiini

600 mg/vrk). Vasteprosentit (YMRS-pistemäärä parani ≥ 50 %) olivat 64 % (ketiapiini 400 mg/vrk),

58 % (ketiapiini 600 mg/vrk) ja 37 % (lumelääkeryhmä).

Skitsofreniatutkimuksessa PANSS (Positive and Negative Symptom Scale) -asteikon keskimuutos

kokonaispistemäärän lähtöarvoista (vaikuttava aine miinus lumelääke) oli −8,16 (ketiapiini

400 mg/vrk) ja −9,29 (ketiapiini 800 mg/vrk). Pieniannoksisella (400 mg/vrk) tai suuriannoksisella

(800 mg/vrk) ketiapiinihoidolla ei saavutettu parempaa vasteprosenttia kuin lumelääkkeellä, kun se

määriteltiin ≥ 30 %:n PANSS-kokonaispistemäärän pienenemisenä lähtötasosta. Sekä maniassa että

skitsofreniassa suuremmat annokset johtivat numeerisesti pienempään vasteprosenttiin.

Kolmannessa lyhytkestoisessa lumelääkekontrolloidussa ketiapiinidepottablettien

monoterapiatutkimuksessa, johon osallistui kaksisuuntaisen mielialahäiriön

masennusvaihetta

sairastavia (10 – 17-vuotiaita) lapsia ja nuoria, ei osoitettu tehoa.

Tehon säilymisestä tai relapsien ehkäisystä ei ole tietoja tässä ikäryhmässä.

Kliininen turvallisuus

Yllä kuvatuissa lyhytkestoisissa pediatrisissa ketiapiinitutkimuksissa ekstrapyramidaalioireiden (EPS)

esiintyvyys vaikuttavaa lääkettä saaneiden ryhmässä oli 12,9 % vs. lumelääkettä saaneiden ryhmässä

5,3 % skitsofreniatutkimuksessa, ja vastaavat luvut olivat kaksisuuntaisen mielialahäiriön maanisen

vaiheen tutkimuksessa 3,6 % vs. 1,1 % sekä masennusvaiheen tutkimuksessa 1,1 % vs. 0 %.

Painonnousua ≥ 7 % lähtötilanteen kehon painosta vaikuttavan lääkkeen ryhmässä oli 17 %:lla ja

lumelääkeryhmässä 2,5 %:lla skitsofrenia- ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön maanisen vaiheen

tutkimuksissa, ja vastaavat luvut masennusvaiheen tutkimuksissa olivat 12,5 % vs. 6 %. Itsemurhaan

liittyvien

tapahtumien esiintyvyys vaikuttavaa lääkettä saaneilla oli 1,4 % ja lumelääkettä saaneilla

1,3 % skitsofreniatutkimuksessa, ja vastaavat luvut olivat 1,0 % vs. 0 % kaksisuuntaisen

mielialahäiriön maniavaihetta sairastavien tutkimuksessa, sekä 1,1 % vs. 0 % masennusvaihetta

sairastavien tutkimuksessa. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön

masennusvaihetta sairastavien

tutkimuksen pidennetyssä hoidon jälkeisen seurantavaiheen aikana esiintyi lisäksi kahdella potilaalla

kaksi itsemurhaan liittyvää tapahtumaa. Yksi näistä potilaista sai ketiapiinihoitoa tapahtuman

sattuessa.

Pitkäaikainen turvallisuus

Lisätietoa turvallisuudesta saatiin 26 viikkoa kestäneestä, avoimesta lyhytaikaistutkimusten

jatkotutkimuksesta (n = 380 potilasta), jossa ketiapiinia käytettiin joustavalla annostuksella 400–

800 mg/vrk. Lapsilla ja nuorilla havaittiin verenpaineen nousua, ja heillä esiintyi ruokahalun

lisääntymistä, ekstrapyramidaalioireita ja seerumin prolaktiinipitoisuuksien

nousua useammin kuin

aikuisilla (ks. kohdat 4.4 ja 4.8).

Kun painon nousu suhteutettiin pitkän aikavälin normaalikasvuun, kliinisesti merkitseväksi

muutokseksi katsottiin painoindeksin (BMI) vähintään 0,5 SD:n suurentumaa lähtötilanteesta.

Vähintään 26 viikon ajan ketiapiinia saaneista potilaista 18,3 % täytti tämän kriteerin.

5.2

Farmakokinetiikka

Imeytyminen

Ketiapiini imeytyy hyvin suun kautta tapahtuvan annon jälkeen. Quetiapine Accord saavuttaa

ketiapiinin ja norketiapiinin

plasman huippupitoisuutensa (T

) noin 6 tuntia annostelun jälkeen.

Aktiivisen metaboliitin norketiapiinin vakaan tilan huippupitoisuus

on 35 % ketiapiinin

vastaavasta

pitoisuudesta.

Ketiapiini ja norketiapiini noudattavat annoksesta riippuvaa farmakokinetiikkaa 800 mg:aan saakka

kerran päivässä annosteltuna. Quetiapine Accord depottablettien pitoisuus/aika-kuvaajan alle

jäävän alueen pinta-ala (AUC) kerran päivässä annosteltuna oli verrattavissa ketiapiinitablettien

vastaaviin arvoihin annosteltaessa lääkettä samalla vuorokausiannoksella kahdesti päivässä, mutta

vakaan tilaan plasman huippupitoisuus (C

) oli 13 % matalampi. Kun Quetiapine

Accord -depottablettia verrataan ketiapiinitablettiin, norketiapiinin AUC oli 18 % matalampi.

Tutkittaessa ruoan vaikutusta ketiapiinin biologiseen hyötyosuuteen havaittiin runsaasti rasvaa

sisältävän ruoan tilastollisesti merkittävästi nostavan Quetiapine Accordin C

-arvoa 50 %:lla ja

vastaavasti AUC-arvoa 20 %:lla. Runsasrasvaisen aterian mahdollisesti suurempaakin vaikutusta

lääkevalmisteeseen ei voida sulkea pois. Kevyt ateria ei puolestaan vaikuttanut merkittävästi

ketiapiinin C

- tai AUC-arvoihin. Quetiapine Accord on suositeltavaa ottaa ilman aterioita.

Jakautuminen

Noin 83 % ketiapiinista sitoutuu plasman proteiineihin.

Biotransformaatio

Radioaktiivisesti merkityn ketiapiinin avulla on osoitettu, että se metaboloituu suurelta osin maksassa

ja lääkeaineesta erittyy muuttumattomana alle 5 % virtsan tai ulosteiden mukana.

In vitro -tutkimukset osoittavat, että CYP 3A4 on ensisijainen ketiapiinin sytokromi

P450-välitteisestä metaboliasta vastaava entsyymi. Norketiapiini muodostuu ja eliminoituu

pääasiassa CYP 3A4 -entsyymin välityksellä.

Ketiapiinilla ja lukuisilla

sen metaboliiteilla (norketiapiini

mukaan luettuna) on havaittu olevan

vähän inhiboivaa vaikutusta ihmisen sytokromi P450 1A2-, 2C9-, 2C19-, 2D6- ja

3A4-aktiivisuuksiin in vitro. In vitro CYP-entsyymejä inhiboiva vaikutus havaitaan vain

pitoisuuksina,

jotka ovat noin 5–50 kertaa suurempia kuin ihmisellä annosalueella 300–800 mg

vuorokaudessa. Näiden in vitro -tulosten perusteella on epätodennäköistä, että ketiapiinin

yhtäaikainen käyttö hidastaisi kliinisesti

merkittävästi muiden lääkeaineiden sytokromi

P450-välitteistä metaboliaa. Eläintutkimuksissa tuli esiin, että ketiapiini voi indusoida

P450-entsyymejä. Kuitenkin erityisessä yhteisvaikutustutkimuksessa psykoottisilla potilailla

havaittu sytokromi P450-aktiivisuuden lisääntymistä ketiapiinin annon jälkeen.

Eliminaatio

Ketiapiinin eliminaation puoliintumisaika on noin 7 tuntia ja vastaavasti norketiapiinin

eliminaation puoliintumisaika on noin 12 tuntia.

Noin 73 % radioaktiivisuudesta erittyy virtsaan ja 21 % ulosteisiin, sisältäen vähemmän kuin 5 %

muuttumatonta lääkeainesta. Vapaan ketiapiinin ja aktiivisen metaboliitin,

norketiapiinin, virtsaan

erittyvä keskimääräinen molaarinen annosfraktio on < 5 %.

Erityisryhmät

Sukupuoli:

Ketiapiinin farmakokinetiikka ei eroa miesten ja naisten välillä.

Iäkkäät:

Ketiapiinin keskimääräinen puhdistuma iäkkäillä on noin 30–50 % pienempi kuin 18–65-vuotiailla.

Munuaisten vajaatoiminta:

Ketiapiinin keskimääräinen puhdistuma plasmasta aleni noin 25 % henkilöillä, joilla oli

vaikea munuaisten vajaatoiminta (kreatiniinipuhdistuma alle 30 ml/min/1,73

), mutta

yksilölliset puhdistuma-arvot ovat normaalialueella.

Maksan vajaatoiminta:

Ketiapiinin keskimääräinen puhdistuma plasmasta alenee keskimäärin 25 % henkilöillä,

joilla

on maksan toiminnan vajaus (stabiili alkoholin aiheuttama kirroosi). Koska ketiapiini

metaboloituu suurelta osin maksassa, suurempia plasmapitoisuuksia voidaan olettaa olevan

henkilöillä,

joilla on maksan vajaatoimintaa ja annoksen tarkistus saattaa olla tarpeen näillä

potilailla (ks. kohta 4.2).

Pediatriset potilaat

Farmakokineettiset tiedot saatiin antamalla vakaassa hoitotasapainossa olevalle 9 lapselle (ikä 10–

12 vuotta) ja 12 nuorelle ketiapiinidepottabletteja 400 mg/vrk kahdesti vuorokaudessa. Tavanomaisia

annoksia käytettäessä lähtöaineen eli ketiapiinin vakaan tilan pitoisuudet plasmassa olivat lapsilla ja

nuorilla (ikä 10–17 vuotta) yleensä samaa luokkaa kuin aikuisilla, mutta C

-arvot olivat lapsilla

pitoisuusalueen ylärajalla. Aktiivisen metaboliitin norketiapiinin AUC- ja C

-arvot olivat lapsilla

noin 62 % ja 49 % (ikä 10–12 vuotta) ja nuorilla 28 % ja 14 % (ikä 13–17 vuotta) suuremmat kuin

aikuisilla.

Ketiapiinidepottablettien

käytöstä lapsilla ja nuorilla ei ole tietoa.

5.3

Prekliiniset tiedot turvallisuudesta

Sarjassa in vitro- ja in vivo -genotoksisuustutkimuksia

ei ollut merkkejä genotoksisuudesta.

Kliinisesti merkittävillä altistustasoilla on havaittu koe-eläimissä seuraavia poikkeamia, joita ei

toistaiseksi ole vahvistettu pitkäkestoisessa kliinisessä tutkimuksessa: rotilla pigmenttikertymää

kilpirauhasessa; cynomolgus-apinoilla kilpirauhasen follikkelisolujen

liikakasvua, plasman

-pitoisuuden alenemista ja hemoglobiinipitoisuuden

sekä puna- ja valkosolumäärän laskua;

koirilla linssien sameutta ja kaihia (ks. lisätietoja kaihista ja linssien sameudesta, kohta 5.1).

Kaneille tehdyssä sikiö- ja alkiotoksisuutta koskevassa tutkimuksessa karpaalisten/tarsaalisten

mutkien ilmaantuvuus sikiöillä suureni. Tämä vaikutus ilmeni, kun emoihin kohdistui tiettyjä

ilmeisiä vaikutuksia, kuten vähentynyt painonnousu. Nämä vaikutukset näkyivät, kun emot saivat

ihmisen suurinta hoitoannosta vastaavia tai hieman suurempia annoksia. Tämän löydöksen

merkitystä ihmiselle ei tunneta.

Rotille tehdyssä hedelmällisyyttä koskevassa tutkimuksessa todettiin urosten hedelmällisyyden

valeraskauksien hyvin lievää vähenemistä, diestruksen pitenemistä, parittelua edeltävän ajan

pitenemistä ja vähentynyttä tiinehtyvyyttä. Nämä vaikutukset liittyvät suurentuneisiin

prolaktiiniarvoihin

eivätkä ne koske suoraan ihmistä, koska lisääntymiseen liittyvä hormonisäätely

on lajien välillä erilainen.

6.

FARMASEUTTISET TIEDOT

6.1

Apuaineet

Tabletin ydin

Laktoosimonohydraatti

Hypromelloosi 3550

Hypromelloosi 100

Natriumkloridi

Povidoni K-30

Selluloosa, mikrokiteinen

Talkki

Magnesiumstearaatti

Tabletin päällyste

Opadry valkoinen sisältää

Poly (-vinyylialkoholi)

Titaanidioksidi

(E171)

Makrogoli 3350

Talkki

6.2

Yhteensopimattomuudet

Ei oleellinen.

6.3

Kestoaika

30 kuukautta.

100 vuorokautta purkin avaamisen jälkeen.

6.4

Säilytys

Tämä lääkevalmiste ei vaadi erityisiä säilytysolosuhteita.

6.5

Pakkaustyyppi ja pakkauskoko (pakkauskoot)

Läpipainopakkaus: valkoinen läpinäkymätön PVC/PVDC-Alu-läpipainopakkaus tai OPA/Alu/PVC-

läpipainopakkaus. Pakkauskoot ovat 10, 30, 50, 60 ja 100 tablettia/pakkaus.

HDPE-purkki: valkoinen läpinäkymätön HDPE-purkki, jossa on valkoinen läpinäkymätön

polypropyleeniturvasuljin ja kuumasaumattu tiiviste. Pakkauskoot ovat 60 ja 100 tablettia.

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

6.6

Erityiset varotoimet hävittämiselle (ja muut käsittelyohjeet)

Ei erityisvaatimuksia.

Käyttämätön valmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

7.

MYYNTILUVAN HALTIJA

Accord Healthcare B.V.,

Winthontlaan 200,

3526KV Utrecht,

Alankomaat

8.

MYYNTILUVAN NUMEROT

33417

9.

MYYNTILUVAN MYÖNTÄMISPÄIVÄMÄÄRÄ/UUDISTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ

29.12.2016

10.

TEKSTIN MUUTTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ

29.10.2019

Samankaltaiset tuotteet

Etsi tähän tuotteeseen liittyviä ilmoituksia

Näytä asiakirjojen historia

Jaa nämä tiedot