Virbamec Vet 10 mg/ml injektioneste, liuos

Land: Finnland

Sprache: Finnisch

Quelle: Fimea (Suomen lääkevirasto)

Wirkstoff:

Ivermectin

Verfügbar ab:

VIRBAC

ATC-Code:

QP54AA01

INN (Internationale Bezeichnung):

Ivermectin

Dosierung:

10 mg/ml

Darreichungsform:

injektioneste, liuos

Einheiten im Paket:

Kaupan: 500 ml (VNR-numero: 557363) Ei kaupan: 50 ml, 200 ml, 1000 ml

Verschreibungstyp:

Resepti: 500 ml Ei kaupan: 50 ml, 200 ml, 1000 ml

Therapiebereich:

Ivermektiini

Berechtigungsstatus:

Myyntilupa myönnetty

Berechtigungsdatum:

1999-01-25

Gebrauchsinformation

1
PAKKAUSSELOSTE
VIRBAMEC VET 10 mg/ml
injektioneste, liuos
_ _
1.
MYYNTILUVAN HALTIJAN NIMI JA OSOITE SEKÄ ERÄN
VAPAUTTAMISESTA VASTAAVAN VALMISTAJAN NIMI JA OSOITE
EUROOPAN TALOUSALUEELLA, JOS ERI
Myyntiluvan haltija ja valmistajat:
Virbac
1ère avenue – 2065 m – LID
06516 Carros
Ranska
Erän vapauttamisesta vastaavat valmistajat:
Sofarimex Indústria Química E Farmacêutica LTD - Avenida das
Indústrias Alto de Colaride -
Agualva – 2735 Cacém Portugali
ja
VIRBAC – 1
ère
avenue – 2065 m – LID –06516 CARROS – RANSKA
Markkinoija Suomessa:
Orion Pharma Eläinlääkkeet - PL 425, 20101 Turku
2.
ELÄINLÄÄKEVALMISTEEN NIMI
VIRBAMEC VET 10 mg/ml injektioneste, liuos_ _
Ivermektiini
3.
VAIKUTTAVAT JA MUUT AINEET
Vaikuttava aine: Ivermektiini
………………………….………… 10 mg
Apuaine: Glyseroliformaali
…………………………..………… 1 ml:aan asti
4.
KÄYTTÖAIHEET
Sisä- ja ulkoloisten häätö.
Nauta:
Ruoansulatuskanavan pyörömadot (_Nematoda_), aikuiset ja L
4
-toukkamuoto: _Ostertagia spp._,
_Haemonchus placei_, _Trichostrongylus spp., Cooperia spp.,
Oesophagostomum radiatum_.
Aikuiset: _Nematodirus _
Keuhkomato: Aikuiset, kehittymässä olevat ja toukat: _Dictyocaulus
viviparus_.
Permut: _Hypoderma spp._,1-, 2- ja 3-asteen toukat.
Kapi: _Sarcoptes, Psoroptes_.
Täi: _Linognathus, Haematopinus_
Sika:
Ruoansulatuskanavan pyörömadot: Aikuiset ja toukat: _Ascaris suum_,
_Oesophagostomum_,
_Hyostrongylus rubidus_; aikuiset: _Strongyloides ransomi_,
Keuhkomato: Aikuiset _Metastrongylus spp._
Kapi: _Sarcoptes scabiei var. suis_.
2
Täi: _Haematopinus suis_.
Poro:
Maha- ja suolistostrongylidit
Keuhkomato: _Dictyocaulus spp._
Kurmu (_Hypoderma tarandi_)
Saulakka (_Cephenomyia trompe_)
5.
VASTA-AIHEET
Valmistetta ei saa käyttää lypsylehmille. Eräät koirarodut, esim.
colliet ja colliensukuiset, ovat hyvin
herkkiä ivermektiinin vaikutuksille. Tämän vuoksi ivermektiiniä ei
tule käyttää näille roduille.
6.
HAITTAVAIKUTUKSET
Injektio saattaa aiheuttaa eläimess�

Fachinformation

1
1.
ELÄINLÄÄKKEEN NIMI
VIRBAMEC VET 10 mg/ml injektioneste, liuos
2.
LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS
Vaikuttava aine:
Ivermektiini
10 mg
Apuaine:
Glyseroliformaali
3.
LÄÄKEMUOTO
Injektioneste, liuos
Valmisteen kuvaus: Kirkas väritön liuos.
4.
KLIINISET TIEDOT
4.1
KOHDE-ELÄINLAJI(T)
Nauta, sika ja poro.
4.2
KÄYTTÖAIHEET KOHDE-ELÄINLAJEITTAIN
Sisä- ja ulkoloisten häätö.
Nauta:
Ruoansulatuskanavan pyörömadot (_Nematoda_), aikuiset ja L
4
-toukkamuoto: _Ostertagia spp._,
_Haemonchus placei_, _Trichostrongylus spp., Cooperia spp.,
Oesophagostomum radiatum_.
Aikuiset: _Nematodirus _
Keuhkomato: Aikuiset, kehittymässä olevat ja toukat: _Dictyocaulus
viviparus_.
Permut: _Hypoderma spp._,1-, 2- ja 3-asteen toukat.
Kapi: _Sarcoptes, Psoroptes_.
Täi: _Linognathus, Haematopinus_
Sika:
Ruoansulatuskanavan pyörömadot: Aikuiset ja toukat: _Ascaris suum_,
_Oesophagostomum_,
_Hyostrongylus rubidus_; aikuiset: _Strongyloides ransomi_.
Keuhkomato: Aikuiset _Metastrongylus spp._
Kapi: _Sarcoptes scabiei var. suis_.
Täi: _Haematopinus suis_.
Poro:
Maha- ja suolistostrongylidit
Keuhkomato: _Dictyocaulus spp._
Kurmu (_Hypoderma tarandi_)
Saulakka (_Cephenomyia trompe_)
4.3.
VASTA-AIHEET
Valmistetta ei saa käyttää lypsylehmille.
Eräät koirarodut, esim. colliet ja colliensukuiset, ovat herkempiä
ivermektiinin vaikutukselle, osoittaen
keskushermostoperäisiä oireita. Tästä syystä ivermektiinin
käyttöä näissä roduissa pidetään
kontraindisoituna.
4.4
ERITYISVAROITUKSET
2
Seuraavia käytäntöjä on vältettävä tarkoin, koska ne
suurentavat resistenssin kehittymisvaaraa ja voivat
lopulta johtaa hoidon tehon menettämiseen.

Samaan luokkaan kuuluvien matolääkkeiden liian tiheä ja toistuva
käyttö pitkäaikaisesti.

Liian pieni annostus, mikä saattaa johtua eläimen painon
arvioimisesta liian pieneksi tai
lääkevalmisteen virheellisestä annostelusta.
Jos epäillään kliinistä lääkeresistenssiä, on asia
selvitettävä asianmukaisilla tutkimuksilla (esim. munien
määrän vähe