TREXAN 10 mg tabletti

Suomi - suomi - Fimea (Suomen lääkevirasto)

Osta se nyt

Pakkausseloste Pakkausseloste (PIL)
08-02-2022
Valmisteyhteenveto Valmisteyhteenveto (SPC)
08-02-2022
Aktiivinen ainesosa:
Methotrexatum dinatricum
Saatavilla:
Orion Corporation
ATC-koodi:
L04AX03
INN (Kansainvälinen yleisnimi):
Methotrexatum dinatricum
Annos:
10 mg
Lääkemuoto:
tabletti
Prescription tyyppi:
Resepti
Terapeuttinen alue:
metotreksaatti
Valtuutuksen tilan:
Myyntilupa myönnetty
Myyntiluvan numero:
33578
Valtuutus päivämäärä:
2016-08-15

Lue koko asiakirja

Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle

Trexan 2,5 mg ja 10 mg tabletit

metotreksaatti

Lue tämä pakkausseloste huolellisesti ennen kuin aloitat tämän lääkkeen käyttämisen, sillä

se sisältää sinulle tärkeitä tietoja.

Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin.

Jos sinulla on kysyttävää, käänny lääkärin, apteekkihenkilökunnan tai sairaanhoitajan puoleen.

Tämä lääke on määrätty vain sinulle eikä sitä pidä antaa muiden käyttöön. Se voi aiheuttaa

haittaa muille, vaikka heillä olisikin samanlaiset oireet kuin sinulla.

Jos havaitset haittavaikutuksia, kerro niistä lääkärille, apteekkihenkilökunnalle tai

sairaanhoitajalle. Tämä koskee myös sellaisia mahdollisia haittavaikutuksia, joita ei ole mainittu

tässä pakkausselosteessa. Ks. kohta 4.

Tässä pakkausselosteessa kerrotaan

Mitä Trexan on ja mihin sitä käytetään

Mitä sinun on tiedettävä, ennen kuin otat Trexan-tabletteja

Miten Trexan-tabletteja otetaan

Mahdolliset haittavaikutukset

Trexan-tablettien säilyttäminen

Pakkauksen sisältö ja muuta tietoa

1.

Mitä Trexan on ja mihin sitä käytetään

Trexan-tablettien vaikuttava aine metotreksaatti on aine, jolla on seuraavia ominaisuuksia:

se häiritsee tiettyjen nopeasti lisääntyvien solujen kasvua elimistössä ja hidastaa siten

syöpäkasvainten kasvua

se vähentää immuunijärjestelmän (elimistön oman puolustusmekanismin) toimintaa

sillä on tulehdusta ehkäisevä tai lievittävä vaikutus.

Metotreksaattia käytetään seuraavien sairauksien hoitoon:

aktiivinen nivelreuma aikuisilla

vaikea, itsepintainen ja vammauttava psoriaasi, johon muut hoitomuodot, kuten valohoito, PUVA-

hoito ja retinoidit eivät tehoa riittävän hyvin

vaikea nivelpsoriaasi aikuisilla

ylläpitohoito akuutissa lymfoblastileukemiassa.

Lääkäri kertoo, mitä hyötyä Trexan-hoidosta voi olla sinulle.

Metotreksaattia, jota Trexan sisältää, voidaan joskus käyttää myös muiden kuin tässä

pakkausselosteessa mainittujen sairauksien hoitoon. Kysy neuvoa lääkäriltä, apteekkihenkilökunnalta tai

muulta terveydenhuollon ammattilaiselta tarvittaessa ja noudata aina heiltä saamiasi ohjeita.

2.

Mitä sinun on tiedettävä, ennen kuin otat Trexan-tabletteja

Älä ota Trexan-tabletteja:

jos olet allerginen metotreksaatille tai tämän lääkkeen jollekin muulle aineelle (lueteltu kohdassa 6)

jos imetät, ja myös jos käyttöaihe on onkologiaan liittymätön (hoitoa annetaan muuhun kuin

syöpätautiin) ja olet raskaana (ks. kohta ”Raskaus, imetys ja hedelmällisyys”)

jos sinulla on vaikea maksa- tai munuaissairaus (lääkäri määrittää sairautesi vaikeusasteen)

jos sinulla on tai on ollut luuydinsairaus tai vakava veritauti

jos sinulla on vaikea akuutti tai krooninen infektio tai immuunipuutosoireyhtymä

jos sinulla on suussa limakalvotulehdus tai haavaumia

jos sinulla on mahalaukussa tai suolistossa haavaumia

jos sairastat alkoholismia

jos olet saanut äskettäin eläviä taudinaiheuttajia sisältävän rokotteen tai saat sellaisen piakkoin.

Varoitukset ja varotoimet

Tärkeä varoitus Trexan-valmisteen (metotreksaatti) annoksesta

Ota Trexan-valmistetta vain kerran viikossa nivelreuman, psoriaasin tai nivelpsoriaasin hoitoon.

Liian suuri annos Trexan-valmistetta (metotreksaatti) voi johtaa kuolemaan. Lue tämän

pakkausselosteen kohta 3 hyvin huolellisesti. Jos sinulla on kysymyksiä tämän lääkkeen käytöstä,

käänny lääkärin tai apteekkihenkilökunnan puoleen ennen kuin otat tätä lääkettä.

Keskustele lääkärin, apteekkihenkilökunnan tai sairaanhoitajan kanssa ennen kuin otat Trexan-tabletteja

jos sinulla on joskus aiemmin ollut maksa- tai munuaissairaus

jos sinulla on jokin ei aktiivinen krooninen infektio (esim. tuberkuloosi, hepatiitti B tai C, vyöruusu

[herpes zoster]), koska se saattaa pahentua

jos yleinen terveydentilasi on huono

jos sinulla on ongelmia keuhkojen toiminnassa

jos sinulla on epänormaalia nesteen kertymistä vatsaan (askites) tai keuhkojen ympärille

(pleuraeffuusio)

jos sinulla on insuliinihoitoinen diabetes

jos elimistösi on kuivunut tai jos sinulla on jokin elimistöä kuivattava sairaus (oksentelu, ripuli,

ummetus, suun limakalvotulehdus).

Akuutista verenvuodosta keuhkoista on raportoitu metotreksaattia käytettäessä niillä potilailla, joilla on

taustalla reumatologinen sairaus. Jos sinulla on oireina veren sylkemistä tai yskimistä, ota yhteyttä

lääkäriisi välittömästi.

Trexan-hoito voi aiheuttaa haittavaikutuksena ripulia, jolloin hoito on keskeytettävä. Jos sinulla ilmenee

ripulia, ota yhteyttä lääkäriin.

Metotreksaatti vaikuttaa ohimenevästi siemennesteen ja munasolujen tuotantoon. Metotreksaatti voi

aiheuttaa keskenmenon tai vaikeita synnynnäisiä vikoja. Jos sinulle on määrä antaa metotreksaattia,

sinun ja kumppanisi on vältettävä raskaaksi tulemista, kun saat metotreksaattia ja vähintään kuusi

kuukautta hoidon jälkeen. Ks. myös kohta Raskaus, imetys ja hedelmällisyys.

Sädehoito Trexan-hoidon aikana voi suurentaa pehmytkudos- tai luukuolion riskiä. Mahdolliset

sädehoidon jälkeiset iho-oireet (säteilyihottuma) tai auringonpolttamat voivat uusiutua

metotreksaattihoidon jälkeen (recall-ilmiö). Altistuminen ultraviolettisäteilylle metotreksaattihoidon

aikana voi pahentaa psoriaasi-ihottumaa.

Imusolmukkeet voivat suurentua (lymfooma) pieniannoksisen metotreksaattihoidon aikana. Jos näin

käy, hoito on lopetettava.

Jos huomaat tai kumppanisi tai sinua hoitava henkilö huomaa uusia tai pahentuneita neurologisia oireita,

kuten yleistä lihasheikkoutta, näköhäiriöitä tai ajattelussa, muistissa tai orientoitumisessa tapahtuvia

muutoksia, jotka aiheuttavat sekavuutta ja persoonallisuuden muutoksia, ota välittömästi yhteyttä

lääkäriin, koska nämä voivat olla oireita erittäin harvinaisesta ja vakavasta aivotulehduksesta nimeltä

progressiivinen multifokaalinen leukoenkefalopatia (PML).

Metotreksaattihoitoa saavilla syöpäpotilailla on ilmoitettu tiettyjä muita aivosairauksia

(enkefalopatia/leukoenkefalopatia). Näitä haittavaikutuksia voi mahdollisesti ilmetä muidenkin

sairauksien hoidon yhteydessä.

Suositellut seurantatutkimukset ja varotoimenpiteet

Vakavia haittavaikutuksia voi ilmetä, vaikka hoidossa käytetty metotreksaattiannos olisi pieni. Jotta ne

havaittaisiin ajoissa, lääkärisi on tehtävä seurantatutkimuksia ja laboratoriokokeita.

Ennen hoidon aloittamista:

Ennen hoidon aloittamista sinulle tehdään verikokeita, joilla selvitetään, onko verisoluja riittävästi.

Verikokeilla tutkitaan myös maksan toimintaa sekä se, onko sinulla maksatulehdus (hepatiitti). Lisäksi

selvitetään seerumin albumiinin (veressä olevan proteiinin) pitoisuus ja tutkitaan mahdollisen

maksatulehduksen tilanne ja munuaisten toimintaa. Lääkäri voi päättää tehdä myös muita maksakokeita,

joista osa voi olla maksan kuvantamistutkimuksia ja osa voi edellyttää pienten kudosnäytteiden ottamista

maksasta tarkempia tutkimuksia varten. Lääkäri voi myös tutkia, onko sinulla tuberkuloosi, ja sinulta

voidaan ottaa rintakehän röntgenkuva tai sinulle voidaan tehdä keuhkojen toimintakoe.

Hoidon aikana:

Lääkäri voi tehdä sinulle seuraavia tutkimuksia:

suuontelon ja nielun tutkiminen mahdollisten limakalvomuutosten, kuten tulehduksen tai haavaumien,

varalta

verikokeet/verenkuva, joista käy ilmi verisolujen määrä ja seerumin metotreksaattipitoisuus

verikoe maksan toiminnan seuraamiseksi

kuvantamistutkimukset maksan tilan seuraamiseksi

pienten kudosnäytteiden ottaminen maksasta tarkempia tutkimuksia varten

verikoe munuaisten toiminnan seuraamiseksi

hengityselinten toiminnan seuranta ja tarvittaessa keuhkojen toimintakoe.

On erittäin tärkeää, että käyt suunnitelluissa tutkimuksissa. Jos minkä tahansa kokeiden tulokset ovat

poikkeavia, lääkäri tekee niiden perusteella muutoksia hoitoosi.

Lapset ja nuoret sekä iäkkäät potilaat

Lääkärin on seurattava metotreksaattihoitoa saavia lapsia, nuoria ja iäkkäitä potilaita tarkoin, jotta

mahdolliset haittavaikutukset voidaan havaita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Ikään liittyvän maksan ja munuaisten toiminnan heikentymisen ja iäkkäiden elimistön pienten

foolihappovarastojen vuoksi käytettävän metotreksaattiannoksen on oltava suhteellisen pieni.

Valmisteen käyttöä alle 3-vuotiaille lapsille ei suositella, koska käytöstä tälle potilasryhmälle ei ole

riittävästi kokemusta.

Muut lääkevalmisteet ja Trexan

Muut samanaikaisesti käytetyt lääkkeet voivat vaikuttaa Trexan-tablettien tehoon ja turvallisuuteen.

Trexan voi myös vaikuttaa muiden lääkkeiden tehoon ja turvallisuuteen.

Kerro lääkärille tai apteekkihenkilökunnalle, jos parhaillaan käytät tai olet äskettäin käyttänyt tai saatat

käyttää muita lääkkeitä. Kerro lääkärille, että käytät Trexan-tabletteja, jos sinulle tämän hoidon

jatkuessa määrätään muita lääkkeitä. On erityisen tärkeää, että kerrot lääkärille seuraavien lääkkeiden

otosta:

antibiootit (tiettyjen infektioiden estoon/hoitoon), kuten penisilliinit, sulfonamidit, siprofloksasiini,

kefalotiini, trimetopriimi/sulfametoksatsoli, tetrasykliini ja kloramfenikoli

muut nivelreuman hoidossa käytettävät lääkkeet, kuten leflunomidi, sulfasalatsiini ja atsatiopriini

tietyt kivun ja/tai tulehduksen hoitoon käytettävät lääkkeet, joita nimitetään tulehduskipulääkkeiksi

(esim. ibuprofeeni, diklofenaakki, salisylaatit, kuten asetyylisalisyylihappo, ja pyratsolit, kuten

metamitsoli)

pyrimetamiini (malarian estoon ja hoitoon)

syöpälääkkeet (esim. merkaptopuriini, 5-fluorourasiili, doksorubisiini ja prokarbatsiini)

epilepsialääkkeet (epilepsiakohtausten estoon)

omepratsoli tai pantopratsoli (mahahapon eritystä vähentäviä lääkkeitä)

diureetit (nesteenpoistolääkkeitä)

verensokeripitoisuutta pienentävät lääkkeet, kuten metformiini

kolestyramiini (sappihappoa sitova lääke, jota voidaan käyttää esim. kolesterolipitoisuuden

pienentämiseen)

siklosporiini (immuunivastetta vaimentava tai estävä lääke)

retinoidit (psoriaasin ja muiden ihosairauksien hoitoon käytettäviä lääkkeitä)

suun kautta otettavat ehkäisyvalmisteet

barbituraatit (unilääkkeet)

rauhoitteet (sedatiivit)

typpioksidi (nukutukseen)

probenesidi (kihtilääke)

teofylliini (hengitystiesairauksien hoitoon käytettävä lääke)

foolihappoa sisältävät vitamiini- tai muut valmisteet

eläviä taudinaiheuttajia sisältävät rokotteet.

Trexan ruuan, juoman ja alkoholin kanssa

Vältä alkoholin käyttöä sekä kahvin, kofeiinia sisältävien virvoitusjuomien ja mustan teen runsasta

käyttöä Trexan-hoidon aikana.

Raskaus, imetys ja hedelmällisyys

Jos olet raskaana tai imetät, epäilet olevasi raskaana tai jos suunnittelet lapsen hankkimista, kysy

lääkäriltä tai apteekista neuvoa ennen tämän lääkkeen käyttöä.

Raskaus

Älä käytä Trexan-tabletteja, jos olet raskaana, paitsi jos lääkäri on määrännyt niitä syövän hoitoon.

Metotreksaatti voi aiheuttaa synnynnäisiä vikoja, sikiön vahingoittumisen ja keskenmenon. Se on

yhteydessä kallon, kasvojen, sydämen ja verisuonten, aivojen sekä raajojen epämuodostumiin. Siksi on

tärkeää, ettei sitä käytetä raskaana olevien tai raskautta harkitsevien potilaiden hoitoon, ellei sitä käytetä

syöpätautien hoitoon.

Jos potilas on nainen, joka voi tulla raskaaksi, raskauden mahdollisuus on suljettava pois ennen hoidon

aloittamista asianmukaisin menetelmin, kuten raskaustestin avulla, muissa kuin syöpätautien

käyttöaiheissa.

Älä käytä Trexan-valmistetta, jos yrität tulla raskaaksi. Metotreksaattihoitoa saavan potilaan on

vältettävä raskaaksi tulemista hoidon aikana ja vielä kuuden kuukauden ajan hoidon päättymisen

jälkeen. Siksi sinun on varmistettava, että käytät tehokasta ehkäisyä koko tämän jakson ajan (katso

myös kohta Varoitukset ja varotoimet).

Jos tulet raskaaksi hoidon aikana tai epäilet olevasi raskaana, käänny lääkärin puoleen mahdollisimman

pian. Jos tulet raskaaksi hoidon aikana, lääkärin on kerrottava hoitoon liittyvistä lapseen kohdistuvien

haitallisten vaikutusten riskeistä.

Jos haluat tulla raskaaksi, puhu siitä lääkärisi kanssa, joka voi ohjata sinut erikoislääkärille ennen hoidon

suunniteltua aloittamisajankohtaa.

Imetys

Älä imetä hoidon aikana, sillä metotreksaatti kulkeutuu rintamaitoon. Jos metotreksaattihoito on

hoitavan lääkärin arvion mukaan välttämätöntä, imetys täytyy lopettaa.

Miesten hedelmällisyys

Saatavilla oleva näyttö ei viittaa suurentuneeseen epämuodostumien tai keskenmenon riskiin, jos isä

ottaa metotreksaattia alle 30 mg/viikko. Riskiä ei voida kuitenkaan täysin poissulkea eikä tietoja ole

suuremmista metotreksaattiannoksista. Metotreksaatilla voi olla genotoksinen vaikutus. Se tarkoittaa

sitä, että lääke voi aiheuttaa geenimutaatioita. Metotreksaatti voi vaikuttaa sperman tuotantoon, mihin

liittyy synnynnäisten vikojen mahdollisuus.

Miesten pitää välttää lapsen siittämistä tai siemennesteen luovuttamista metotreksaattihoidon aikana ja

vähintään 6 kuukauden ajan hoidon lopettamisen jälkeen. Koska metotreksaattihoito yleisesti

syöpähoidoissa käytetyillä suuremmilla annoksilla voi aiheuttaa hedelmättömyyttä ja perinnöllisiä

muutoksia, miespotilaiden, jotka saavat metotreksaattia yli 30 mg/viikko, kannattaa harkita sperman

talteenottoa ennen hoidon alkua (katso myös kohta Varoitukset ja varotoimet).

Kysy lääkäriltä tai apteekista neuvoa ennen minkään lääkkeen käyttöä.

Ajaminen ja koneiden käyttö

Trexan-hoidon aikana voi esiintyä väsymystä ja huimausta. Älä aja äläkä käytä koneita, jos näitä oireita

ilmenee.

Lääke voi heikentää kykyä kuljettaa moottoriajoneuvoa tai tehdä tarkkaa keskittymistä vaativia tehtäviä.

On omalla vastuullasi arvioida, pystytkö näihin tehtäviin lääkehoidon aikana. Lääkkeen vaikutuksia ja

haittavaikutuksia on kuvattu muissa kappaleissa. Lue koko pakkausseloste opastukseksesi. Keskustele

lääkärin tai apteekkihenkilökunnan kanssa, jos olet epävarma.

Trexan sisältää laktoosia

Nämä tabletit sisältävät laktoosia. Jos lääkärisi on kertonut, että sinulla on jokin sokeri-intoleranssi,

keskustele lääkärisi kanssa ennen tämän lääkevalmisteen ottamista.

3.

Miten Trexan-tabletteja otetaan

Ota tätä lääkettä juuri siten kuin lääkäri on määrännyt tai apteekkihenkilökunta on neuvonut. Tarkista

ohjeet lääkäriltä tai apteekista, jos olet epävarma.

Nivelreumaa, psoriaasia tai nivelpsoriaasia sairastavien potilaiden on otettava tabletit vain

kerran viikossa, suun kautta, samana viikonpäivänä.

Älä ota tabletteja tätä useammin, ellei lääkärisi ole määrännyt niin.

Tablettien otto päivittäin voi aiheuttaa vakavia myrkytysoireita ja jopa kuoleman.

Ota tabletit vesilasillisen kera istuvassa tai seisovassa asennossa.

Annostus nivelreumaa, psoriaasia tai vaikeaa nivelpsoriaasia sairastaville

Ota tabletit kerran viikossa, aina samana viikonpäivänä. Annos on tavallisesti 7,5–15 mg kerran

viikossa.

Annostus akuutin lymfoblastileukemian ylläpitohoidossa

Lääkäri laskee annostuksen kehosi pinta-alan mukaan. Lääkäri päättää sinulle sopivan annoksen. Kysy

halutessasi lisätietoja lääkäriltä.

Erityiset potilasryhmät

Lääkäri määrää iäkkäille potilaille ja maksan tai munuaisten vajaatoimintaa sairastaville yleensä

tavanomaista pienemmän annoksen. Ks. myös kohta 2. Älä ota Trexan-tabletteja.

Käyttö lapsille ja nuorille

Lasten ja nuorten akuutin lymfoblastileukemian ylläpitohoidossa lääkäri laskee kullekin potilaalle sopivan

annoksen potilaan kehon pinta-alan mukaan.

Trexan-tablettien turvallinen käsittely

Noudata sytotoksisten lääkkeiden turvallista käsittelyä koskevia ohjeita. Jokaisen metotreksaattia

käsittelevän on pestävä kädet ennen annoksen antamista ja sen jälkeen. Metotreksaattitabletteja

käsiteltäessä on käytettävä kertakäyttöhansikkaita. Raskaana olevien, raskautta suunnittelevien tai

imettävien naisten pitää mahdollisuuksien mukaan välttää metotreksaattitablettien käsittelyä.

Metotreksaatin joutumista iholle tai limakalvolle on vältettävä. Jos metotreksaattia joutuu iholle tai

limakalvolle, se on pestävä välittömästi ja huolellisesti pois saippualla ja vedellä.

Vanhempia, hoitajia ja potilaita on neuvottava säilyttämään metotreksaatti poissa lasten ulottuvilta ja

näkyviltä, mieluiten lukittavassa kaapissa.

Tahaton nieleminen saattaa olla hengenvaarallista lapsille.

Jos otat enemmän Trexan-tabletteja kuin sinun pitäisi

Jos olet ottanut liian suuren lääkeannoksen tai vaikkapa lapsi on ottanut lääkettä vahingossa, ota aina

yhteyttä lääkäriin, sairaalaan tai Myrkytystietokeskukseen (puh. 0800 147 111) riskien arvioimiseksi ja

lisäohjeiden saamiseksi.

Metotreksaatin yliannostus voi aiheuttaa vakavia myrkytysoireita ja myös kuoleman. Oireita voivat olla

lisääntynyt taipumus verenvuotoihin tai mustelmiin, epätavallinen heikkouden tunne, suun haavaumat,

pahoinvointi, oksentelu, mustat tai veriset ulosteet, verinen yskä tai kahvinporoa muistuttavat

oksennukset tai virtsan väheneminen. Ks. myös kohta 4. Mahdolliset haittavaikutukset.

Ota lääkepakkaus mukaan, jos hakeudut lääkäriin tai sairaalaan. Jos olet käyttänyt liikaa

metotreksaattia, sinulle annetaan kalsiumfolinaattia metotreksaatin haittavaikutusten lieventämiseen.

Jos unohdat ottaa Trexan-tabletteja

Jos annoksen tavallisesta ottoajasta on kulunut vähemmän kuin kaksi vuorokautta, ota unohtunut annos

heti kun muistat sen. Jos tavallisesta ottoajasta on kulunut yli kaksi vuorokautta, kysy neuvoa lääkäriltä.

Älä ota kaksinkertaista annosta korvataksesi unohtamasi kerta-annoksen.

Varmista ennen lomalle tai matkalle lähtöä, että sinulla on lääkettä tarpeeksi.

Jos lopetat Trexan-tablettien oton

Älä lopeta Trexan-tablettien ottoa, ellei lääkäri kehota sinua tekemään niin. Jos sinun täytyy lopettaa

Trexan-tablettien otto, lääkäri päättää, mikä tapa on sinulle paras.

Jos sinulla on kysymyksiä tämän lääkkeen käytöstä, käänny lääkärin, apteekkihenkilökunnan tai

sairaanhoitajan puoleen.

4.

Mahdolliset haittavaikutukset

Kuten kaikki lääkkeet, tämäkin lääke voi aiheuttaa haittavaikutuksia. Kaikki eivät kuitenkaan niitä saa.

Haittavaikutusten yleisyyteen ja vaikeusasteeseen vaikuttavat annoksen suuruus ja se, miten usein

lääkettä otetaan. Useimmiten haittavaikutukset paranevat, jos ne havaitaan alkuvaiheessa.

Ota välittömästi yhteys lääkäriin, jos huomaat jonkin seuraavista oireista, koska ne saattavat viitata

vakavaan, mahdollisesti henkeä uhkaavaan haittavaikutukseen, joka vaatii erityishoitoa:

kuiva yskä ja/tai kivulias tai vaivalloinen hengitys tai hengenahdistus, rintakipu tai kuume

veren sylkeminen tai yskiminen*

epätavalliset verenvuodot (myös verioksennus), mustelmat tai nenäverenvuoto

pahoinvointi, oksentelu, vatsavaivat tai vaikea ripuli

haavaumat suussa

mustat tai tervamaiset ulosteet

vakava allerginen reaktio, joka aiheuttaa kuumetta, ihottumaa, turvotusta ja toisinaan liiallista

verenpaineen laskua

äärimmäisen voimakas allerginen reaktio, johon liittyy ihottumaa, joka ilmenee tavallisesti

suuontelon ja silmien ja muiden limakalvojen (kuten sukupuolielinten) rakkuloina tai haavaumina

(Stevens–Johnsonin oireyhtymä, toksinen epidermaalinen nekrolyysi)

mikä tahansa infektion oire, kuten kuume tai yleisen terveydentilan merkittävä huononeminen, tai

kuume, johon liittyy infektion paikallisoireita, kuten kurkkukipu / nielu- tai suutulehdus tai

virtsaamisvaikeudet – mene tällöin heti lääkäriin. Metotreksaatti voi vähentää valkosolujen

määrää ja siten heikentää elimistön immuunipuolustusta. Valkosolumäärän pieneneminen

(agranulosytoosi) todetaan verikokeella.

ihon keltaisuus (keltatauti)

kipu virtsatessa tai virtsaamisvaikeus

jano ja/tai tiheä virtsaamisen tarve

näön sumeneminen tai heikkeneminen.

Alla lueteltuja haittavaikutuksia esiintyy useimmiten vain potilailla, jotka käyttävät metotreksaattia

suurina annoksina syövän hoitoon. Nämä haittavaikutukset eivät ole yhtä tavallisia eivätkä yhtä vaikeita

annoksilla, joita käytetään psoriaasin tai nivelreuman hoidossa.

Hyvin yleiset (voi esiintyä useammalla kuin 1 käyttäjällä 10:stä)

heikentynyt ruokahalu, pahoinvointi, oksentelu, ruuansulatusvaivat, mahakipu, suutulehdus (suun

ja huulten arkuus)

kohonneet maksaentsyymiarvot.

Yleiset (voi esiintyä enintään 1 käyttäjällä 10:stä)

infektiot

verisolujen muodostuksen väheneminen, mihin liittyy valko- ja/tai punasolujen ja/tai verihiutaleiden

määrän vähenemistä (leukosytopenia, anemia, trombosytopenia)

päänsärky, heitehuimaus, epätavallinen väsymys, uneliaisuus

keuhkotulehdus (keuhkokuume), kuiva yskä

ripuli

ihottuma, ihon punoitus, ihon kutina

hiustenlähtö (alopesia).

Melko harvinaiset (voi esiintyä enintään 1 käyttäjällä 100:sta)

imusolmukkeiden (tai -kudosten) syöpä

diabetes mellitus (sokeritauti)

masennus, sekavuus

kouristuskohtaukset, kiertohuimaus

ruoansulatuskanavan haavaumat ja verenvuoto

nenäverenvuoto

tiiviin sidekudoksen liiallinen muodostuminen johonkin elimeen (fibroosi)

seerumin albumiinipitoisuuden pieneneminen*

verisuonitulehdus, johon liittyy usein ihottumaa (vaskuliitti); ihon pigmentaation lisääntyminen,

haavojen hidas paraneminen, reumakyhmyjen lisääntyminen

rakon haavaumat tai tulehdus, virtsaamishäiriö

maksan vaurioituminen

munuaisten toimintahäiriöt

nivel- tai lihaskivut, luukato eli osteoporoosi

emättimen tulehdus ja haavaumat

vilunväristykset.

Harvinaiset (voi esiintyä enintään 1 käyttäjällä 1 000:sta)

kuolemaan johtava koko elimistön tulehdus (sepsis), vyöruusu (herpes zoster)

verisairaus, jolle on tyypillistä hyvin suurten punasolujen esiintyminen (megaloblastianemia)

mielialan vaihtelut

heikentynyt liikuntakyky (ilmenee myös vain vartalon vasemmalla tai oikealla puolella)

vaikeat näköhäiriöt

nesteen kertyminen sydänpussiin. Se voi aiheuttaa sydäntamponaation, joka on henkeä uhkaava

tila, jossa sydän ei kykene pumppaamaan verta kunnolla siihen kohdistuvan ulkoisen paineen

takia. Sydänpussiin kertynyt neste täytyy ehkä poistaa lääketieteellisellä toimenpiteellä, jotta

sydämeen kohdistuva paine vähenee.

matala verenpaine, veritulppa

Hengityslihasten täydellinen tai vakava heikkous, hengenahdistus, kurkuntulehdus, astma

haimatulehdus, ientulehdus

maksatulehdus (akuutti hepatiitti)

ihohaitat (akne, ihon pigmenttikato, nokkosihottuma, valoyliherkkyys, eryteema multiforme,

polttava tunne ihottumaläiskissä, ihon haavaumat, verisuonen vuodosta johtuvat punaiset tai

purppuranväriset pisteet iholla), kynsien irtoaminen, kynsien osittainen tummeneminen

rasitusmurtumat

virtsantuotannon väheneminen tai puuttuminen, elektrolyyttitasapainon häiriöt

kuukautishäiriöt, impotenssi.

Hyvin harvinaiset (voi esiintyä enintään 1 käyttäjällä 10 000:sta)

immuunivajavuustila (hypogammaglobulinemia), infektioalttiuden lisääntyminen

lymfoproliferatiiviset sairaudet (veren valkosolujen liikakasvu)

unettomuus

aivoturvotus, puhevaikeudet (dysartria), ärtyisyys, uneliaisuus, väsymys (letargia), älyllisten

toimintojen lievät, ohimenevät ongelmat (ns. aivosumu), epätavalliset pään tuntemukset,

lihasheikkous, puutumisen tai pistelyn tunne / normaalia alhaisempi vaste stimulaatioon,

makuaistin muutokset (metallinen maku)

silmää peittävän ohuen kalvon punoitus ja ärsytys (sidekalvotulehdus), näkövamma, silmän

verkkokalvon vaurio

verisuonitulehdus, johon liittyy usein ihottumaa (vaskuliitti), verioksennus

kroonisen maksatulehduksen uudelleen aktivoituminen, maksan vajaatoiminta

paksusuolen laajenema ja siihen liittyvä tulehdus/infektio

kynnenvierustulehdus sormissa, syvä karvatuppi-infektio (furunkuloosi), mustelmat, akne

proteiinia tai verta virtsassa, virtsaamiskipu, rakkotulehdus

siittiöiden niukkuus, rintojen suureneminen miehellä, emätinverenvuoto, seksuaalisen halukkuuden

väheneminen

kuume.

Seuraavia haittavaikutuksia on ilmoitettu mutta niiden esiintymistiheyttä ei tiedetä:

Kuolemaan johtava yleisinfektio veressä (sepsis), verisolujen epänormaalin pieni määrä, verenvuoto

keuhkoista*, leuan luuvaurio (joka johtuu veren valkosolujen liikakasvusta), aivosairaus, aivojen valkean

aineen epänormaali muutos (leukoenkefalopatia), keuhkorakkulatulehdus (alveoliitti), fyysinen heikkous,

myrkytysreaktioiden riskin suureneminen sädehoidon aikana, ihon punoitus ja kesiminen, turvotus.

Altistuminen ultraviolettisäteilyn lähteille (kuten auringolle) metotreksaattihoidon aikana voi pahentaa

psoriaasiin liittyviä hilseileviä, punoittavia iholäiskiä. Sädehoidon jälkeiset ihovaivat (säteilyihottuma) tai

auringonpolttamat voivat uusiutua metotreksaattihoidon aikana.

*(on raportoitu metotreksaattia käyttävillä potilailla, joilla on taustalla reumatologinen sairaus)

Haittavaikutuksista ilmoittaminen

Jos havaitset haittavaikutuksia, kerro niistä lääkärille tai apteekkihenkilökunnalle tai sairaanhoitajalle.

Tämä koskee myös sellaisia mahdollisia haittavaikutuksia, joita ei ole mainittu tässä pakkausselosteessa.

Voit ilmoittaa haittavaikutuksista myös suoraan (ks. yhteystiedot alla). Ilmoittamalla haittavaikutuksista

voit auttaa saamaan enemmän tietoa tämän lääkevalmisteen turvallisuudesta.

www-sivusto: www.fimea.fi

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri

PL 55

00034 FIMEA

5.

Trexan-tablettien säilyttäminen

Ei lasten ulottuville eikä näkyville, säilytä mieluiten lukitussa kaapissa. Lapsen vahingossa suun kautta

nauttima lääke voi johtaa kuolemaan.

Älä käytä tätä lääkettä purkissa, läpipainopakkauksessa tai ulkopakkauksessa mainitun viimeisen

käyttöpäivämäärän jälkeen. Viimeinen käyttöpäivämäärä tarkoittaa kuukauden viimeistä päivää.

Tämä lääke ei vaadi lämpötilan suhteen erityisiä säilytysolosuhteita. Pidä tablettipurkki tai

läpipainopakkaukset ulkopakkauksessa. Herkkä valolle.

Noudata sytotoksisten lääkkeiden turvallista käsittelyä koskevia ohjeita. Jokaisen metotreksaattia

käsittelevän on pestävä kädet ennen annoksen antamista ja sen jälkeen. Metotreksaattitabletteja

käsiteltäessä on käytettävä kertakäyttöhanskoja. Raskaana olevien, raskautta suunnittelevien tai

imettävien naisten ei pidä käsitellä metotreksaattia.

Käyttämätön valmiste tai jäte on hävitettävä sytotoksisia lääkevalmisteita koskevien paikallisten

vaatimusten mukaisesti.

Lääkkeitä ei tule heittää viemäriin eikä hävittää talousjätteiden mukana. Kysy käyttämättömien

lääkkeiden hävittämisestä apteekista. Näin menetellen suojelet luontoa.

6.

Pakkauksen sisältö ja muuta tietoa

Mitä Trexan sisältää

Vaikuttava aine on metotreksaatti. Yksi tabletti sisältää 2,5 mg tai 10 mg metotreksaattia

(metotreksaattidinatriumina).

Muut aineet ovat laktoosimonohydraatti, mikrokiteinen selluloosa ja magnesiumstearaatti.

Lääkevalmisteen kuvaus ja pakkauskoot

Trexan 2,5 mg tabletit: Keltainen, pyöreä, päällystämätön litteä tabletti, jossa on toisella puolella

jakouurre ja merkintä ORN 57; halkaisija 6 mm. Jakouurre on tarkoitettu vain nielemisen

helpottamiseksi eikä jakamiseksi yhtä suuriin annoksiin.

Trexan 10 mg tabletit: Keltainen, kapselinmuotoinen, kupera, päällystämätön tabletti, jossa on toisella

puolella merkintä ORN 59 ja toisella puolella jakouurre; pituus 14 mm ja leveys 6 mm. Tabletin voi

jakaa yhtä suuriin annoksiin.

Pakkauskoot:

Purkki, jossa on suljin joko lapsiturvallisella mekanismilla tai ilman lapsiturvamekanismia

2,5 mg: 10, 12, 24, 28, 30, 50 ja 100 tablettia.

10 mg: 10, 15, 25, 50 ja 100 tablettia.

Läpipainopakkaus

2,5 mg: 4, 8, 10, 12, 16, 20, 24, 30, 36, 40, 48, 50, 60, 100 ja 120 tablettia.

10 mg: 4, 8, 10, 12, 16, 20, 24, 30, 36, 40, 48, 50, 60,

100 ja 120 tablettia.

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

Myyntiluvan haltija

Orion Corporation

Orionintie 1

02200 Espoo

Valmistaja

Orion Corporation Orion Pharma

Orionintie 1

02200 Espoo

Orion Corporation Orion Pharma

Tengströminkatu 8

20360 Turku

Tämä pakkausseloste on tarkistettu viimeksi 8.2.2022

Lue koko asiakirja

VALMISTEYHTEENVETO

1.

LÄÄKEVALMISTEEN NIMI

Trexan 2,5 mg tabletit

Trexan 10 mg tabletit

2.

VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

Trexan 2,5 mg tabletit

Yksi tabletti sisältää metotreksaattidinatriumia määrän, joka vastaa 2,5 mg:aa (vedetöntä) metotreksaattia.

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: 77,8 mg laktoosia (laktoosimonohydraattina).

Trexan 10 mg tabletit

Yksi tabletti sisältää metotreksaattidinatriumia määrän, joka vastaa 10 mg:aa (vedetöntä) metotreksaattia.

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: 311,2 mg laktoosia (laktoosimonohydraattina).

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1.

3.

LÄÄKEMUOTO

Tabletti.

Trexan 2,5 mg tabletit:

Keltainen, pyöreä, päällystämätön litteä tabletti, jossa on toisella puolella jakouurre ja merkintä ORN 57;

halkaisija 6 mm.

Jakouurre on tarkoitettu vain nielemisen helpottamiseksi eikä jakamiseksi yhtä suuriin annoksiin.

Trexan 10 mg tabletit:

Keltainen, kapselinmuotoinen, kupera, päällystämätön tabletti, jossa on toisella puolella merkintä ORN 59 ja

toisella puolella jakouurre; pituus 14 mm ja leveys 6 mm.

Tabletin voi jakaa yhtä suuriin annoksiin.

4.

KLIINISET TIEDOT

4.1

Käyttöaiheet

Reuman hoito: Aktiivinen nivelreuma aikuisilla

Psoriaasin hoito: Vaikea itsepintainen ja vammauttava psoriaasi, johon ei ole saatu riittävää vastetta

muilla hoitomuodoilla, kuten valohoidolla, PUVA-hoidolla ja retinoideilla, sekä vaikea nivelpsoriaasi

aikuisilla

Sytostaatti: Ylläpitohoito akuutissa lymfoblastileukemiassa.

4.2

Annostus ja antotapa

Metotreksaattia saavat määrätä vain metotreksaatin käyttöön perehtyneet lääkärit, jotka ymmärtävät täysin

metotreksaattihoitoon liittyvät riskit.

Tärkeä Trexan-valmisteen (metotreksaatin) annostusta koskeva varoitus:

Reumatautien, psoriaasin tai vaikean nivelpsoriaasin hoidossa Trexan-valmistetta (metotreksaatti) saa ottaa

vain kerran viikossa. Trexan-valmisteen (metotreksaatti) käyttöön liittyvät annostusvirheet voivat aiheuttaa

vakavia haittavaikutuksia, myös kuoleman. Lue tämä valmisteyhteenvedon kohta erityisen huolellisesti.

Lääkettä määräävän lääkärin on varmistettava, että potilaat tai heidän hoitajansa pystyvät noudattamaan

kerran viikossa tapahtuvaa annostelua.

Potilaalle on kerrottava selkeästi, että reumatautien, psoriaasin tai vaikean nivelpsoriaasin hoidossa

metotreksaattia annetaan vain kerran viikossa. Lääkkeen määrääjän tulee merkitä lääkkeenottopäivä

lääkemääräykseen.

Metotreksaatin eliminaatio on vähentynyt potilailla, joilla on kolmas jakautumistila (askites, pleuraeffuusiot).

Näitä potilaita on seurattava erityisen huolellisesti toksisuuden varalta. Heille on käytettävä pienempää

annosta, ja joissakin tapauksissa metotreksaatin anto on lopetettava (ks. kohdat 5.2 ja 4.4).

Nivelreuma

Tavanomainen annos on 7,5–15 mg kerran viikossa. Annosta voidaan suurentaa asteittain optimaalisen

hoitovasteen aikaansaamiseksi, mutta 25 mg:n kokonaisviikkoannosta ei saa ylittää. Tämän jälkeen annosta

pyritään pienentämään pienimpään tehokkaaseen annokseen, joka saavutetaan useimmiten kuuden viikon

kuluessa.

Psoriaasi

Ennen varsinaisen hoidon aloittamista potilaalle on suotavaa antaa 2,5–5 mg:n koeannos, jotta voidaan sulkea

pois odottamattomat toksiset vaikutukset. Jos tarkoituksenmukaiset laboratoriotutkimukset ovat viikon kuluttua

normaaleja, aloitetaan hoito. Tavallinen annos on 7,5–15 mg kerran viikossa. Tarvittaessa

kokonaisviikkoannosta voidaan suurentaa 25 mg:aan asti. Tämän jälkeen annosta pyritään pienentämään

pienimpään tehokkaaseen annokseen hoitovasteen mukaan, joka saavutetaan useimmiten 4–8 viikon kuluessa.

Potilaalle on kerrottava selkeästi hoitoon liittyvistä riskeistä, ja hoitavan lääkärin pitää kiinnittää erityistä

huomiota maksatoksisuuden merkkeihin ja tarkistaa maksan toimintaa kuvaavia laboratorioarvoja ennen

metotreksaattihoidon aloittamista ja 2–4 kuukauden välein hoidon aikana. Hoidon aikana pyritään

vähentämään lääkitystä niin, että annos on mahdollisimman pieni ja annostusten välinen tauko mahdollisimman

pitkä. Metotreksaattihoidon ansiosta tavanomaiseen paikallishoitoon palaaminen voi olla mahdollista, ja tähän

on myös pyrittävä.

Sytostaatti

Annostus akuutin lymfoblastileukemian yhteydessä

Metotreksaattia käytetään pieninä annoksina akuuttia lymfoblastileukemiaa sairastavien vähintään

3-vuotiaiden lasten, nuorten ja aikuisten ylläpitohoidossa osana kompleksia hoito-ohjelmaa yhdessä muiden

sytostaattisten lääkevalmisteiden kanssa. Hoidossa on noudatettava voimassa olevia hoito-ohjelmia.

Yleisesti hyväksyttyjen kerta-annosten vaihteluväli on 20–40 mg/m

kehon pinta-alan neliömetriä kohti ja se

annetaan yleensä kerran viikossa.

Jos metotreksaattia annetaan solunsalpaajahoitojen kanssa, mahdollinen päällekkäinen toksisuus muiden

lääkevalmisteiden aineosien kanssa on otettava huomioon.

Suuremmat annokset on annettava parenteraalisesti.

Pediatriset potilaat

Metotreksaattia on käytettävä pediatrisilla potilailla varoen. Hoidossa on noudatettava kulloinkin

voimassa olevia lasten hoito-ohjelmia. Annokset perustuvat yleensä potilaan kehon pinta-alaan, ja

ylläpitohoidossa on kyse pitkäaikaisesta hoidosta.

Valmisteen käyttöä alle 3-vuotiaille ei suositella, koska turvallisuudesta ja tehosta tässä ikäryhmässä ei ole

riittävästi tietoa (ks. kohta 4.4).

Erityiset potilasryhmät

Käyttö iäkkäille

Metotreksaattia on käytettävä erittäin varoen iäkkäille potilaille, ja annoksen pienentämistä pitää harkita, koska

maksan ja munuaisten toiminta heikkenee ja folaattivarastot pienenevät iän myötä.

Annostus munuaisten vajaatoimintaa sairastaville

Metotreksaattia on annettava varoen potilaille, joiden munuaisten toiminta on heikentynyt. Annosta säädetään

seuraavasti:

Annossuositukset

Kreatiniinipuhdistuma (ml/min)

Annos

≥ 60

100 %

30–59

50 %

< 30

Metotreksaattia ei saa käyttää

Ks. kohdat 4.3 ja 4.4.

Maksan vajaatoiminta

Metotreksaattia on annettava hyvin varoen, jos ollenkaan, merkittävää maksasairautta sairastaville tai

sairastaneille potilaille, erityisesti jos maksasairaus johtuu alkoholista. Metotreksaatin käyttö potilaille, joiden

maksan toiminta on heikentynyt merkittävästi, on vasta-aiheista (ks. kohdat 4.3 ja 4.4).

Käyttö potilaille, joilla on kolmas jakautumistila (pleuraeffuusio, askites)

Metotreksaatin puoliintumisaika voi pidentyä nelinkertaiseksi potilailla, joilla on kolmas jakautumistila. Siksi

metotreksaattiannoksen pienentäminen tai joissakin tapauksissa käytön lopettaminen voi olla tarpeen (ks.

kohdat 5.2 ja 4.4).

Erityisesti huomioitavaa

Siirryttäessä suun kautta otettavasta lääkemuodosta parenteraaliseen lääkemuotoon saattaa annoksen

pienentäminen olla tarpeen, koska metotreksaatin hyötyosuus oraalisen annon jälkeen vaihtelee.

Foolihappo- tai foliinihappolisää voidaan harkita nykyisten hoito-ohjeiden mukaisesti.

4.3

Vasta-aiheet

Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa 6.1 mainituille apuaineille

Merkittävä maksan vajaatoiminta

Alkoholismi

Merkittävä munuaisten vajaatoiminta

Aiemmin todetut verisoluihin liittyvät muutokset, kuten luuytimen hypoplasia, leukopenia,

trombosytopenia tai merkittävä anemia

Vaikeat akuutit tai krooniset infektiot ja immuunipuutosoireyhtymät

Suutulehdus, suuontelon haavaumat ja tiedossa oleva aktiivinen ruuansulatuskanavan haavaumasairaus

Imetys (ks. kohta 4.6)

Elävällä rokotteella rokottaminen on vasta-aiheista metotreksaattihoidon aikana.

Lisäksi muissa kuin onkologisissa käyttöaiheissa

Raskaus (ks. kohta 4.6).

4.4

Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Varoitukset

Metotreksaattia saavat määrätä vain lääkärit, joilla on kokemusta antimetaboliittikemoterapiasta.

Lääkkeen määrääjän tulee merkitä lääkkeenottopäivä lääkemääräykseen.

Lääkkeen määrääjän on varmistettava, että potilaat ymmärtävät sen, että reumatautien, psoriaasin tai vaikean

nivelpsoriaasin hoidossa Trexan-valmiste (metotreksaatti) otetaan vain kerran viikossa. Potilaille on

kerrottava, kuinka tärkeää on noudattaa ohjetta lääkkeen ottamisesta kerran viikossa.

Hepato- tai hematotoksisten DMARD-lääkkeiden (disease modifying antirheumatic drug) kuten leflunomidin

samanaikaista käyttöä metotreksaatin kanssa ei suositella.

Lääkärin on syytä informoida potilasta metotreksaattihoitoon liittyvien hengenvaarallisten tai vakavien

toksisten reaktioiden vaarasta, ja potilaita on seurattava jatkuvasti. Potilaita on seurattava hoidon aikana

asianmukaisesti, jotta mahdollisten toksisten vaikutusten merkit tai haittavaikutukset voidaan havaita ja

arvioida mahdollisimman nopeasti.

Potilasta on seurattava erityisen tarkasti aiemman (etenkin lantion alueen) sädehoidon jälkeen,

vertamuodostavan järjestelmän toiminnan heikkenemisen (esim. aiemman sädehoidon tai solunsalpaajahoidon)

jälkeen, yleistilan heikkenemisen jälkeen sekä jos potilas on iäkäs tai hyvin nuori lapsi.

Koska toksiset reaktiot voivat olla vaikeita tai jopa kuolemaan johtavia, hoitavan lääkärin on kerrottava

potilaille perusteellisesti niihin liittyvistä riskeistä (myös toksisuuden varhaisista löydöksistä ja oireista) ja

suositeltavista turvallisuustoimista. Potilaita on kehotettava ilmoittamaan mahdollisista yliannostuksen oireista

heti lääkärilleen ja yliannostuksen oireita on tarkkailtava (myös säännöllisten laboratoriokokeiden avulla).

Toksisuus, etenkin luuydinsuppressio, voi lisääntyä huomattavasti, silloin kun annos on yli 20 mg/viikko.

Koska munuaisten vajaatoiminta hidastaa metotreksaatin erittymistä, tällaisten potilaiden hoidossa on oltava

erityisen varovainen ja käytettävä vain pientä metotreksaattiannosta (ks. kohta 4.2).

Metotreksaattia saa käyttää vain suurta varovaisuutta noudattaen tai ei lainkaan potilaille, joilla on merkittävä

maksasairaus, etenkin alkoholiin liittyvä/liittynyt (ks. kohdat 4.2 ja 4.3).

Hedelmällisyys ja lisääntyminen

Hedelmällisyys

Metotreksaatin on ilmoitettu heikentävän hedelmällisyyttä ja aiheuttavan ihmisille oligospermiaa,

kuukautishäiriöitä ja amenorreaa hoidon aikana ja jonkin aikaa hoidon lopettamisen jälkeen. Lisäksi

metotreksaatti vaikuttaa spermatogeneesiin ja oogeneesiin annostelun aikana, ja se voi vähentää

hedelmällisyyttä – kuitenkin niin, että vaikutukset saattavat olla palautuvia, kun hoito päättyy.

Teratogeenisuus - lisääntymiseen kohdistuvat riskit

Metotreksaatti aiheuttaa ihmisille alkiotoksisuutta, keskenmenoja ja sikiön epämuodostumia. Siksi

sellaisten naispotilaiden kanssa, jotka voivat tulla raskaaksi, on keskusteltava lisääntymiseen,

keskenmenoon ja synnynnäisiin epämuodostumiin liittyvistä riskeistä (ks. kohta 4.6). Muissa kuin

syöpätautien käyttöaiheissa on varmistettava ennen Trexan-valmisteen käyttöä, ettei nainen ole

raskaana. Sukukypsässä iässä olevien naisten on käytettävä tehokasta ehkäisymenetelmää hoidon

aikana ja vähintään kuusi kuukautta hoidon jälkeen.

Ehkäisyohjeet miehille, ks. kohta 4.6.

Suositellut tutkimukset ja turvallisuuteen liittyvät toimenpiteet

Ennen hoidon aloittamista tai sen aloittamista uudelleen toipumisvaiheen jälkeen

Täydellinen verenkuva, johon kuuluu erittelylaskenta ja verihiutaleet, maksaentsyymit, bilirubiini,

seerumin albumiini, keuhkojen röntgenkuva sekä munuaisten toimintakokeet. Tuberkuloosi sekä

hepatiitti B ja C on poissuljettava, mikäli se on kliinisesti aiheellista.

Hoidon aikana

Jäljempänä luetellut kokeet on otettava viikoittain kahden ensimmäisen viikon aikana ja sitten joka toinen

viikko kuukauden ajan. Sen jälkeen kokeet on otettava leukosyyttiarvon ja potilaan tilan vakauden mukaan

vähintään kerran kuussa seuraavien kuuden kuukauden aikana ja sitten vähintään joka kolmas kuukausi.

Seurannan lisäämistä on harkittava annoksen suurentamisen yhteydessä. Varsinkin iäkkäitä potilaita on

seurattava lyhyin väliajoin toksisuuden varhaisten merkkien varalta (ks. kohta 4.2).

Suun ja kurkun tutkimus limakalvomuutosten varalta.

Täydellinen verenkuva, johon kuuluu erittelylaskenta ja verihiutaleet. Metotreksaatin indusoima

hematopoieettinen suppressio voi ilmetä äkillisesti myös näennäisesti turvallisina pidettyjen annostusten

yhteydessä. Jos leukosyyttien tai verihiutaleiden määrä vähenee vakavasti, hoito on lopetettava

välittömästi ja asianmukainen tukihoito on aloitettava. Potilaita on kehotettava ilmoittamaan lääkärille

kaikista infektioon viittaavista merkeistä ja oireista. Samanaikaisesti hematotoksisia lääkevalmisteita

(kuten leflunomidia) käyttävien potilaiden verenkuvaa ja verihiutaleiden määrää on seurattava tiiviisti.

Maksan toimintakokeet

erityistä huomiota on kiinnitettävä maksatoksisuuden esiintymiseen.

Hoitoa ei saa aloittaa tai se on lopetettava, jos maksan toimintakokeissa, muissa maksafibroosin

ei-invasiivisissa tutkimuksissa tai maksabiopsiassa ilmenee pysyviä tai merkittäviä poikkeavuuksia.

Transaminaasiarvojen on raportoitu suurentuneen tilapäisesti kaksin- tai kolminkertaisiksi

suhteessa normaaliarvojen ylärajaan 13–20 %:lla potilaista. Pysyvä maksaentsyymipitoisuuden

suurentuminen ja/tai seerumin albumiinipitoisuuden pienentyminen voi olla merkki vaikeasta

maksatoksisuudesta. Jos maksan entsyymipitoisuus suurenee pysyvästi, on harkittava annoksen

pienentämistä tai hoidon lopettamista.

Histologisia muutoksia, fibroosia ja harvinaisissa tapauksissa maksakirroosia saattaa ilmetä, vaikka

maksan toimintakokeissa ei todettaisi poikkeavuuksia. Joissakin kirroositapauksissa

transaminaasiarvot ovat normaalit. Tästä syystä maksan toimintakokeiden lisäksi pitää harkita

maksan toiminnan seurantaa ei-invasiivisin diagnostisin menetelmin. Maksabiopsiaa pitää harkita

yksilöllisesti potilaan muiden samanaikaisten sairauksien ja sairaushistorian sekä biopsiaan liittyvien

riskien perusteella. Maksatoksisuuden riskitekijöitä ovat aiempi alkoholin liikakäyttö,

maksaentsyymipitoisuuden pysyvä suureneminen, aiemmat maksasairaudet, suvussa esiintyneet

perinnölliset maksasairaudet, diabetes, liikalihavuus ja aiempi altistuminen maksatoksisille lääkkeille

tai kemikaaleille sekä pitkittynyt metotreksaattihoito.

Metotreksaattihoidon aikana ei pidä antaa muita maksatoksisia lääkevalmisteita, ellei se ole

ehdottoman välttämätöntä. Alkoholin käyttöä on vältettävä (ks. kohdat 4.3 ja 4.5).

Maksaentsyymejä on seurattava tarkoin potilailta, jotka käyttävät samanaikaisesti muita

maksatoksisia lääkevalmisteita.

Insuliinista riippuvaista diabetesta sairastavien potilaiden hoito edellyttää erityistä varovaisuutta,

koska yksittäisissä tapauksissa metotreksaattihoidon aikana on kehittynyt maksakirroosi ilman, että

transaminaasiarvot olisivat suurentuneet.

Munuaisten toimintaa on seurattava munuaisten toimintakokeilla ja virtsakokeilla. Jos seerumin

kreatiniinipitoisuus suurenee, annosta on pienennettävä. Jos kreatiniinipuhdistuma on alle 30 ml/min,

metotreksaattihoitoa ei saa antaa (ks. kohdat 4.2 ja 4.3).

Jos virtsan pH-arvo on alle 7,0, metotreksaattihoitoa keskisuurilla ja suurilla annoksilla ei saa

aloittaa. Virtsan alkaloitumista on testattava toistuvin pH-kokein (arvo suurempi tai yhtä suuri

kuin 6,8) vähintään ensimmäisten 24 tunnin ajan metotreksaattihoidon aloittamisen jälkeen.

Hengityselinten tutkimus – potilaita on seurattava keuhkojen toimintahäiriön oireiden varalta, ja

keuhkojen toimintakokeet on tarvittaessa tehtävä. Metotreksaattihoidon aikana ilmaantuvat keuhkoihin

liittyvät oireet (etenkin kuiva, limaa irrottamaton yskä) tai epäspesifinen pneumoniitti voivat olla

merkkejä mahdollisesta vaarallisesta vauriosta, ja ne edellyttävät hoidon lopettamista ja huolellista

seurantaa. Vaikka kliininen kuva vaihtelee, metotreksaatista johtuvista keuhkosairauksista kärsivillä

potilailla on tyypillisesti kuumetta, yskää, hengenahdistusta tai hypoksemiaa. Keuhkojen röntgenkuva

on otettava, jotta infektio voidaan sulkea pois. Akuuttia tai kroonista interstitiaalista keuhkokuumetta,

johon liittyy veren eosinofiliaa, voi esiintyä, ja myös kuolemantapauksia on ilmoitettu. Potilaille on

kerrottava keuhkokuumeen riskistä, ja heitä on neuvottava ottamaan yhteyttä lääkäriin välittömästi, jos

heille kehittyy jatkuva yskä tai jatkuvaa hengenahdistusta.

Lisäksi on raportoitu keuhkojen alveolaarisesta verenvuodosta käytettäessä metotreksaattia

reumatologisissa ja niihin liittyvissä käyttöaiheissa. Se saattaa liittyä myös verisuonitulehdukseen ja

muihin komorbiditeetteihin. Kun keuhkojen alveolaarista verenvuotoa epäillään, on harkittava välittömiä

tutkimuksia diagnoosin vahvistamiseksi.

Metotreksaattihoito on lopetettava potilailta, joilla on keuhko-oireita, ja heidät on tutkittava viipymättä

(keuhkoröntgen mukaan luettuna) infektion ja kasvainten poissulkemiseksi. Jos epäillään metotreksaatin

aiheuttamaa keuhkosairautta, on aloitettava kortikosteroidihoito eikä metotreksaattihoitoa saa aloittaa

uudestaan.

Keuhko-oireet edellyttävät nopeaa diagnoosia ja metotreksaattihoidon lopettamista. Metotreksaatin

aiheuttamat keuhkosairaudet, kuten pneumoniitti, voivat kehittyä äkkiä ja milloin tahansa hoidon

aikana. Ne eivät aina parane kokonaan, ja niitä on jo havaittu aiheutuvan kaikilla annoksilla (myös

pienillä annoksilla, joiden suuruus on 7,5 mg viikossa).

Metotreksaattihoidon aikana voi ilmaantua myös opportunistisia infektioita, kuten

Pneumocystis-keuhkokuume, ja ne voivat myös olla hengenvaarallisia. Jos potilaalle kehittyy keuhko-

oireita, Pneumocystis-keuhkokuumeen mahdollisuus on otettava huomioon.

Erityistä varovaisuutta vaativat potilaat, joiden keuhkojen toiminta on heikentynyt.

Erityistä varovaisuutta on noudatettava myös inaktiivisten kroonisten infektioiden (esimerkiksi

herpes zosterin, tuberkuloosin, hepatiitti B:n tai hepatiitti C:n) yhteydessä, koska näiden infektioiden

aktivoituminen on mahdollista.

Munuaisten vajaatoiminta ja potilaat, joilla on munuaisten vajaatoiminnan riski

Koska metotreksaatti poistuu pääasiassa munuaisten kautta, pitoisuuden suurenemista voidaan olettaa

esiintyvän munuaisten vajaatoiminnan yhteydessä, ja se voi johtaa vaikeisiin haittavaikutuksiin.

Jos epäillään munuaisten vajaatoimintaa (esimerkiksi iäkkäillä potilailla), potilasta on seurattava tavallista

lyhyemmin väliajoin. Näin on tehtävä erityisesti silloin, kun potilaalle annetaan samanaikaisesti

lääkevalmisteita, jotka vaikuttavat metotreksaatin eliminoitumiseen tai jotka aiheuttavat munuaisvaurioita

(esim. tulehduskipulääkkeet) tai jotka voivat mahdollisesti heikentää hematopoieesia (ks. kohta 4.5).

Jos potilaalla on riskitekijöitä, kuten munuaisten toimintahäiriöitä, mukaan lukien lievä munuaisten

vajaatoiminta, tulehduskipulääkkeiden samanaikaista käyttöä ei suositella. Myös kuivuminen voi lisätä

metotreksaatin toksisuutta. (Ks. munuaisten toiminnan seuranta)

Immuunijärjestelmä

Immuunijärjestelmään kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi metotreksaatti saattaa heikentää rokotusvastetta ja

vaikuttaa immunologisten kokeiden tuloksiin. Potilaalle ei tule antaa samanaikaisesti rokotetta, joka sisältää

eläviä viruksia.

Pahanlaatuiset lymfoomat

Potilaille, joita hoidetaan pieniannoksisella metotreksaatilla, voi kehittyä pahanlaatuisia lymfoomia, jolloin

hoito on lopetettava. Jos lymfoomat eivät häviä itsekseen, on aloitettava sytotoksinen hoito.

Keuhkopussin nestekertymät tai askites

Keuhkopussin nestekertymät tai askites on tyhjennettävä ennen metotreksaattihoidon aloittamista (ks.

kohta 4.2).

Kuivumista aiheuttavat sairaudet, kuten oksentelu, ripuli tai suutulehdus

Kuivumista aiheuttavat sairaudet, kuten oksentelu, ripuli tai suutulehdus, voivat lisätä toksisuutta, koska

vaikuttavan aineen pitoisuus suurenee. Tällöin metotreksaattihoito on lopetettava, kunnes oireet ovat

hävinneet.

Vaikuttavan aineen pitoisuuden mahdollinen suureneminen on tärkeää määrittää 48 tunnin kuluessa hoidon

aloittamisesta, sillä muutoin voi ilmetä korjaantumatonta metotreksaattitoksisuutta.

Ripuli ja haavainen suutulehdus voivat olla merkkejä toksisista vaikutuksista ja edellyttää hoidon

lopettamista. Muutoin voi kehittyä vertavuotava suolitulehdus ja kuolemaan johtava suolen puhkeaminen.

Jos verioksentelua, mustia ulosteita tai veriulosteita ilmaantuu, hoito on lopetettava.

Foolihappolisä

Jos akuuttia metotreksaattitoksisuutta ilmaantuu, potilas saattaa tarvita foliinihappohoitoa. Nivelreuma- tai

psoriaasipotilailla foolihappo- tai foliinihappolisä saattaa vähentää metotreksaattitoksisuutta, joka aiheuttaa

esimerkiksi ruuansulatuskanavan oireita, suutulehdusta, alopesiaa ja maksaentsyymiarvojen suurenemista.

On suositeltavaa tarkistaa B12-vitamiinin pitoisuus ennen foolihappolisän aloittamista etenkin yli

50-vuotiailla aikuisilla, sillä foolihapon saanti voi peittää B12-vitamiinin puutoksen.

Vitamiinivalmisteet

Vitamiinivalmisteet tai muut foolihappoa, foliinihappoa tai niiden johdannaisia sisältävät valmisteet

saattavat heikentää metotreksaatin tehokkuutta (ks. kohdat 4.2 ja 4.5).

Ihotulehdus ja auringonpolttama

Säteilyn aiheuttama ihotulehdus ja auringonpolttama voivat ilmaantua uudelleen metotreksaattihoidon

aikana (uusiutuvat reaktiot). Psoriaattiset leesiot voivat pahentua samanaikaisen UV-säteilyn ja

metotreksaattihoidon aikana.

Ihoon kohdistuva toksisuus

Metotreksaatin kerta-annoksen tai toistuvan annon jälkeen on ilmoitettu vaikeita, joskus kuolemaan

johtaneita rakkuloivia ihoreaktioita, mukaan lukien toksinen epidermaalinen nekrolyysi (Lyellin

oireyhtymä) tai Stevens-Johnsonin oireyhtymä.

Enkefalopatia/leukoenkefalopatia

Koska metotreksaatilla hoidetuilla yksittäisillä syöpäpotilailla on esiintynyt enkefalopatiaa/leukoenkefalopatiaa,

sitä ei voida poissulkea myöskään niiltä potilailta, joita hoidetaan muiden kuin syöpään liittyvien käyttöaiheiden

vuoksi.

Progressiivinen multifokaalinen leukoenkefalopatia (PML)

Metotreksaattia saavilla potilailla on raportoitu progressiivisia multifokaalisia leukoenkefalopatiatapauksia

(PML), useimmiten silloin, kun metotreksaattia on käytetty yhdessä muiden immunosuppressiivisten

lääkkeiden kanssa. Progressiivinen multifokaalinen leukoenkefalopatia voi johtaa kuolemaan. Siksi sairauden

mahdollisuus on otettava huomioon erotusdiagnoosissa immunosuppressiopotilailla, joilla on uusia tai

pahentuneita neurologisia oireita.

Tabletit sisältävät laktoosia. Potilaiden, joilla on harvinainen perinnöllinen galaktoosi-intoleranssi, täydellinen

laktaasinpuutos tai glukoosi-galaktoosi-imeytymishäiriö, ei tule käyttää tätä lääkettä.

4.5

Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset

Farmakodynaamiset yhteisvaikutukset

Maksatoksiset aineet

Metotreksaatin maksaan kohdistuvien mahdollisten toksisten vaikutusten vuoksi metotreksaattihoidon aikana ei

pidä käyttää muita maksatoksisia lääkevalmisteita. Jos samanaikaista antoa ei voida välttää, potilasta on

seurattava maksatoksisuuden merkkien ja oireiden varalta tarkoin, mukaan lukien maksaentsyymiarvojen

tiiviimpi seuranta. Alkoholin käyttöä on vältettävä tai sen käyttö on vähennettävä minimiin (ks. kohta 4.4).

Mahdollisesti maksatoksisia aineita ovat mm. retinoidit (esim. asitretiini, etrenitaatti), atsatiopriini ja

leflunomidi.

Hematotoksiset aineet

Metotreksaattihoidon aikana ei saa ottaa hematotoksisia lääkevalmisteita. Jos samanaikaista käyttöä ei voida

välttää, potilaita on seurattava hematotoksisuuden merkkien ja oireiden varalta tarkoin, mukaan lukien

verenkuvan ja verihiutalemäärän tiivis seuranta (ks. kohta 4.4).

Muiden hematotoksisten lääkevalmisteiden (esim. metamitsolin) anto suurentaa metotreksaatin aiheuttamien

vaikeiden hematotoksisten vaikutusten todennäköisyyttä. Samanaikainen leflunomidin anto suurentaa

pansytopenian riskiä.

Jos potilaalle annetaan (esi)hoitoa luuytimeen mahdollisesti haitallisesti vaikuttavilla lääkevalmisteilla (esim.

sulfonamidit, trimetopriimi/sulfametoksatsoli, kloramfenikoli, pyrimetamiini), on otettava huomioon, että

verenmuodostus voi heiketä voimakkaasti.

Folaattiantagonistien, kuten trimetopriimin/sulfametoksatsolin, samanaikaisen annon on ilmoitettu joissakin

harvinaisissa tapauksissa aiheuttavan akuutin megaloblastisen pansytopenian.

Folaattipitoisuuteen vaikuttavat lääkevalmisteet ja foolihappoa sisältävät vitamiinivalmisteet

Folaatinpuutosta aiheuttavien valmisteiden (esim. sulfonamidit, trimetopriimi/sulfametoksatsoli) samanaikainen

anto saattaa lisätä metotreksaatin toksisuutta. Erityistä varovaisuutta on siksi noudatettava, jos potilaalla on jo

foolihaponpuutos.

Dityppioksidin käyttö voimistaa metotreksaatin vaikutusta folaattiaineenvaihduntaan aiheuttaen lisääntynyttä

toksisuutta, kuten vaikeaa ennakoimatonta myelosuppressiota ja stomatiittia sekä intratekaalisessa annossa

lisääntynyttä vaikeaa ennakoimatonta neurotoksisuutta. Vaikka tätä vaikutusta voidaankin heikentää antamalla

kalsiumfolinaattia, dityppioksidin ja metotreksaatin samanaikaista käyttöä on vältettävä.

Vaikka metotreksaatin ja sulfasalatsiinin yhdistelmä voi lisätä metotreksaatin tehoa ja sulfasalatsiinin

aiheuttaman foolihapposynteesin estymisen seurauksena sen haittavaikutuksia, näitä haittavaikutuksia on

kuitenkin havaittu vain harvoissa yksittäistapauksissa useiden tutkimusten kuluessa.

Vitamiinivalmisteet tai muut foolihappoa, foliinihappoa tai niiden johdannaisia sisältävät valmisteet saattavat

heikentää metotreksaatin tehokkuutta (ks. kohta 4.4).

Siklosporiini

Siklosporiini voi voimistaa metotreksaatin tehoa ja toksisuutta. Tällainen yhdistelmä aiheuttaa riskin liiallisesta

immunosuppressiosta, johon puolestaan liittyy lymfoproliferaation riski.

Farmakokineettiset yhteisvaikutukset

Yhteisvaikutukset, jotka voivat suurentaa metotreksaattipitoisuutta

Potilasta on seurattava tiheään, erityisesti jos hänelle annetaan suuria metotreksaattiannoksia yhdessä

sellaisten lääkevalmisteiden kanssa, jotka vähentävät metotreksaatin sitoutumista proteiineihin, metotreksaatin

eliminaatiota tai jotka aiheuttavat munuaisvaurioita. Jos samanaikaista antoa ei voida välttää, on harkittava

metotreksaattiannoksen muuttamista. Seerumin metotreksaattipitoisuuden seuranta voi olla hyödyllistä.

Probenesidi, heikot orgaaniset hapot, kuten loop-diureetit, sekä pyratsolit (fenyylibutatsoni) voivat heikentää

metotreksaatin eliminaatiota ja suurentaa sen pitoisuutta seerumissa ja siten lisätä hematologista toksisuutta.

Metotreksaatti sitoutuu plasman proteiineihin, ja muun muassa seuraavat tietyt lääkkeet vähentävät tätä

sitoutumista, jolloin samanaikainen käyttö voi lisätä toksisuutta: suun kautta otettavat hypoglykemialääkkeet,

tiatsididiureetit, sulfonamidit, fenytoiini, barbituraatit, rauhoittavat lääkkeet, suun kautta otettavat

ehkäisyvalmisteet, amidopyriinijohdannaiset, doksorubisiini, p-aminobentsoiinihappo, jotkin antibiootit (kuten

penisilliini, tetrasykliinit, kloramfenikoli).

Toksisuus saattaa myös lisääntyä, kun pieniannoksiseen metotreksaattiin yhdistetään tulehduskipulääkkeitä tai

salisylaatteja. Tulehduskipulääkkeet voivat aiheuttaa munuaisvaurion.

Levetirasetaamin ja metotreksaatin samanaikaisen annon on raportoitu pienentävän metotreksaatin

puhdistumaa, jolloin metotreksaatin pitoisuus veressä on suurentunut tai pysynyt pitempään mahdollisesti

toksisella tasolla. Veren metotreksaatti- ja levetirasetaamipitoisuuksia on seurattava tarkoin, jos potilas saa

näitä kahta lääkettä samanaikaisesti.

Metotreksaatin ja protonipumpun estäjien, kuten omepratsolin tai pantopratsolin, samanaikaisella annolla voi

olla yhteisvaikutuksia. Metotreksaatin ja omepratsolin samanaikainen anto hidasti metotreksaatin poistumista

munuaisten kautta. Yhdessä tapauksessa on metotreksaatin ja pantopratsolin yhteiskäytön yhteydessä

ilmoitettu 7-hydroksimetotreksaatin metaboliitin munuaispoistuman estymisestä, johon liittyi lihaskipuja ja

vilunväristyksiä.

Penisilliinit, glykopeptidit, sulfonamidit, siprofloksasiini ja kefalotiini voivat yksittäistapauksissa heikentää

metotreksaatin munuaispuhdistumaa niin, että samanaikaisesti voi esiintyä seerumin

metotreksaattipitoisuuksien suurenemista sekä hemato- ja gastrointestinaalista toksisuutta.

Prokarbatsiinin anto suuriannoksisen metotreksaattihoidon aikana suurentaa munuaistoiminnan heikkenemisen

riskiä. Metotreksaatin puhdistuman hidastuminen on otettava huomioon yhteiskäytössä muiden sytostaattisten

lääkevalmisteiden kanssa.

Yhteisvaikutukset, jotka voivat pienentää metotreksaattipitoisuutta

Entsyymejä indusoivien epilepsialääkkeiden (karbamatsepiini, fenytoiini, fenobarbitaali, primidoni)

samanaikainen käyttö voi vähentää metotreksaatin altistusta ja heikentää sen hoitovastetta. Jos näitä

käytetään samanaikaisesti, on harkittava metotreksaattiannoksen muuttamista. Seerumin

metotreksaattipitoisuuden seurannasta voi olla hyötyä.

Kolestyramiini keskeyttää enterohepaattisen kierron ja voi siten suurentaa metotreksaatin eliminaatiota muuta

kautta kuin munuaisteitse. Jos kolestyramiinin antoa ei voida välttää, kolestyramiini- ja metotreksaattiannokset

on annettava mahdollisimman erillään toisistaan.

Suun kautta otettavat antibiootit, kuten tetrasykliinit, kloramfenikoli ja imeytymättömät laajakirjoiset antibiootit,

voivat häiritä enterohepaattista kiertoa estämällä suolistoflooran kasvua tai heikentämällä bakteerimetaboliaa.

Metotreksaatin vaikutukset muihin lääkevalmisteisiin

Metotreksaatti suurentaa merkaptopuriinin pitoisuutta plasmassa. Siksi metotreksaatin ja merkaptopuriinin

samanaikainen käyttö voi vaatia annoksen muuttamista.

On huomattava, että metotreksaatilla on farmakokineettisiä yhteisvaikutuksia 5-fluorourasiilin kanssa

(5-fluorourasiilin puoliintumisaika pitenee). Jos samanaikainen anto on tarpeen, potilasta on seurattava

5-fluorourasiilin toksisuuden varalta ja annoksen muuttamista on harkittava tarpeen mukaan.

Teofylliini ja kofeiini

Kofeiinia tai teofylliiniä sisältävien juomien (kahvi, kofeiinia sisältävät virvoitusjuomat, musta tee) liiallista

nauttimista pitää välttää metotreksaattihoidon aikana, koska metotreksaatin ja metyyliksantiinien mahdollinen

yhteisvaikutus adenosiinireseptoreissa voi heikentää metotreksaatin tehoa.

Metotreksaatti saattaa vähentää teofylliinin puhdistumaa; teofylliinipitoisuutta pitää seurata, kun sitä käytetään

samanaikaisesti metotreksaatin kanssa.

Infektioriski ja rokotukset

Eläviä taudinaiheuttajia sisältävän rokotteen anto samanaikaisesti sytostaatteja saavalle potilaalle voi aiheuttaa

vaikeita ja kuolemaan johtavia infektioita (ks. kohta 4.3). Koska metotreksaatti voi vaikuttaa

immuunijärjestelmään, se voi vääristää rokotus- ja tutkimustuloksia (immunologiset toimenpiteet

immuunireaktion selvittämiseksi). Metotreksaattihoidon aikana ei saa antaa eläviä taudinaiheuttajia sisältäviä

rokotteita (ks. kohdat 4.3 ja 4.4).

Samankaltaiset tuotteet

Etsi tähän tuotteeseen liittyviä ilmoituksia

Näytä asiakirjojen historia

Jaa nämä tiedot