RAMEAM 10 mg / 5 mg kapseli, kova

Suomi - suomi - Fimea (Suomen lääkevirasto)

Osta se nyt

Pakkausseloste Pakkausseloste (PIL)

21-03-2019

Valmisteyhteenveto Valmisteyhteenveto (SPC)

13-09-2019

Aktiivinen ainesosa:
Amlodipini besilas,Ramiprilum
Saatavilla:
KRKA, d.d., Novo mesto
ATC-koodi:
C09BB07
INN (Kansainvälinen yleisnimi):
Amlodipini besilas,Ramiprilum
Annos:
10 mg / 5 mg
Lääkemuoto:
kapseli, kova
Prescription tyyppi:
Resepti
Terapeuttinen alue:
ramipriili ja amlodipiini
Valtuutuksen tilan:
Myyntilupa myönnetty
Myyntiluvan numero:
34107
Valtuutus päivämäärä:
2017-06-16

Lue koko asiakirja

Pakkausseloste: Tietoa potilaalle

Rameam 5 mg/5 mg kovat kapselit

Rameam 5 mg/10 mg kovat kapselit

Rameam 10 mg/5 mg kovat kapselit

Rameam 10 mg/10 mg kovat kapselit

ramipriili/amlodipiini

Lue tämä pakkausseloste huolellisesti ennen kuin aloitat lääkkeen ottamisen, sillä se

sisältää sinulle tärkeitä tietoja.

Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin.

Jos sinulla on kysyttävää, käänny lääkärin tai apteekkihenkilökunnan puoleen.

Tämä lääke on määrätty vain sinulle eikä sitä tule antaa muiden käyttöön. Se voi aiheuttaa

haittaa muille, vaikka heillä olisikin samanlaiset oireet kuin sinulla.

Jos havaitset haittavaikutuksia, käänny lääkärin tai apteekkihenkilökunnan puoleen. Tämä koskee

myös sellaisia mahdollisia haittavaikutuksia, joita ei ole mainittu tässä pakkausselosteessa. Ks.

kohta 4.

Tässä pakkausselosteessa kerrotaan:

Mitä Rameam on ja mihin sitä käytetään

Mitä sinun on tiedettävä, ennen kuin otat Rameam-valmistetta

Miten Rameam-valmistetta otetaan

Mahdolliset haittavaikutukset

Rameam-valmisteen säilyttäminen

Pakkauksen sisältö ja muuta tietoa

1.

Mitä Rameam on ja mihin sitä käytetään

Rameam sisältää kahta vaikuttavaa ainetta, ramipriilia ja amlodipiinia. Ramipriili kuuluu lääkeryhmään

nimeltä ACE:n estäjät (angiotensiiniä konvertoivan entsyymin estäjät), ja amlodipiini kuuluu

lääkeaineryhmään nimeltä kalsiumkanavan salpaajat.

Ramipriili vaikuttaa

vähentämällä elimistösi tuottamia aineita, jotka voivat nostaa verenpainettasi

rentouttamalla ja laajentamalla verisuoniasi

helpottamalla sydämesi pumppaustyötä eli verenkierron ylläpitäminen elimistössäsi helpottuu.

Amlodipiini vaikuttaa

rentouttamalla ja laajentamalla verisuonia, jolloin veri pääsee virtaamaan niissä helpommin.

Rameam-valmistetta voidaan käyttää korkean verenpaineen (hypertension) hoitoon potilaille, joiden

verenpaine on jo ennestään hallinnassa samanaikaisesti annettavilla ramipriililla ja amlodipiinillä, kun

niitä annetaan samoina annoksina kuin yhdistelmävalmisteessa, mutta erillisinä tabletteina.

Ramipriilia ja amlodipiinia, joita Rameam sisältää, voidaan joskus käyttää myös muiden kuin tässä

pakkausselosteessa mainittujen sairauksien hoitoon. Kysy neuvoa lääkäriltä, apteekkihenkilökunnalta tai

muulta terveydenhuollon ammattilaiselta tarvittaessa ja noudata aina heiltä saamiasi ohjeita.

2.

Mitä sinun on tiedettävä, ennen kuin otat Rameam-valmistetta

Älä ota Rameam-valmistetta

jos olet allerginen ramipriilille tai amlodipiinille, jollekin muulle ACE:n estäjälle tai kalsiumkanavan

salpaajalle tai tämän lääkkeen jollekin muulle aineelle (lueteltu kohdassa 6).

Allergisen reaktion oireita voivat olla ihottuma, nielemis- tai hengitysvaikeudet, huulien, kasvojen,

kurkun tai kielen turpoaminen, kutina tai ihon punoitus.

jos sinulla on joskus ollut vakava allerginen reaktio nimeltä angioedeema. Oireisiin kuuluu kutina,

nokkosrokko (urtikaria), punaiset läiskät käsissä, jaloissa ja kurkussa, kurkun ja kielen

turpoaminen, silmien ympärystän ja huulien turpoaminen, hengitys- ja nielemisvaikeudet

jos saat dialyysihoitoa tai jotain muuta kehonulkoista hoitoa veren suodattamiseksi. Voi olla, ettei

Rameam sovi sinulle riippuen käytetystä laitteesta.

jos sinulla on munuaisongelma, jossa verenvirtaus munuaisiin on vähentynyt (munuaisvaltimoiden

ahtauma)

6 viimeisen raskauskuukauden aikana (ks. jäljempänä kohta ”Raskaus ja imetys”)

jos verenpaineesi on epätavallisen matala tai hyvin vaihteleva. Lääkärisi arvioi tämän.

jos sinulla on diabetes tai munuaisten vajaatoiminta ja sinua hoidetaan verenpainetta alentavalla

lääkkeellä, joka sisältää aliskireeniä

jos sinulla sydämen ulosvirtauskanavan ahtauma (aorttaläpän ahtauma) tai sydänperäinen sokki

(tila, jossa sydän ei kykene pumppaamaan riittävästi verta elimistöön)

jos sinulla on sydäninfarktin jälkeen ilmaantunut sydämen vajaatoiminta

jos olet ottanut tai parhaillaan otat sakubitriilia ja valsartaania sisältävää yhdistelmävalmistetta,

joka on aikuisten eräänlaisen pitkäaikaisen (kroonisen) sydämen vajaatoiminnan hoitoon

käytettävä lääke, sillä angioedeeman (ihonalaisen kudoksen nopea turpoaminen esim. kurkussa)

riski on tavanomaista suurempi.

Jos jokin yllämainituista tiloista koskee sinua, älä ota Rameam-valmistetta. Jos olet epävarma,

keskustele lääkärin kanssa ennen Rameam-valmisteen ottamista.

Varoitukset ja varotoimet

Keskustele lääkärin tai apteekkihenkilökunnan kanssa ennen kuin otat Rameam-valmistetta. Kerro

lääkärille, jos jokin seuraavista koskee sinua:

jos sinulla on sydän-, maksa- tai munuaisongelmia

jos olet menettänyt paljon suoloja tai nestettä elimistöstäsi huonovointisuuden (oksentelun), ripulin,

tavallista runsaamman hikoilun, vähäsuolaisen dieetin tai diureettien (nesteenpoistotablettien)

pitkäaikaisen käytön vuoksi tai olet ollut dialyysihoidossa

jos aiot mennä hoitoon lievittääksesi allergiaasi mehiläisten tai ampiaisten pistoille (siedätyshoito)

jos sinulle aiotaan antaa nukutus- tai puudutusaineita. Näitä voidaan antaa leikkauksen tai

hammashoidon yhteydessä. Voi olla, että sinun täytyy keskeyttää Rameam-hoito päivää ennen

toimenpidettä; kysy lääkäriltäsi neuvoa.

jos sinulla on suuri veren kaliumpitoisuus (näkyy verikokeissa)

jos käytät lääkkeitä, jotka saattavat pienentää veren natriumpitoisuutta, tai sinulla on sairaus, joka

voi vaikuttaa tällä tavalla. Lääkäri saattaa teettää säännöllisesti verikokeita erityisesti veren

natriumpitoisuuden tarkistamiseksi, varsinkin jos olet iäkäs.

jos arvelet olevasi raskaana (tai saatat tulla raskaaksi). Rameam-valmistetta ei suositella

käytettäväksi raskauden ensimmäisen kolmen kuukauden aikana. Raskauden ensimmäisen

kolmen kuukauden jälkeen käytettynä se voi aiheuttaa vakavaa haittaa lapsellesi (ks. jäljempänä

kohta ”Raskaus ja imetys”).

jos sinulla on verisuonten kollageenisairaus, kuten skleroderma tai systeeminen lupus

erythematosus

jos sinulla on voimakas verenpaineen nousu (hypertensiivinen kriisi)

jos olet iäkäs ja annostasi on suurennettava

jos otat mitä tahansa seuraavista korkean verenpaineen hoitoon käytetyistä lääkkeistä:

angiotensiini II -reseptorin salpaaja (tunnetaan myös sartaaneina, esimerkiksi

valsartaani, telmisartaani, irbesartaani), erityisesti, jos sinulla on diabetekseen

liittyviä munuaisongelmia

aliskireeni

jos käytät mitään seuraavista lääkkeistä, angioedeeman (sellaisten alueiden kuin kurkun ihon nopea

turpoaminen) riski kasvaa:

rasekadotriilia, joka on ripulin hoitoon käytettävä lääke

elinsiirteen hyljintäreaktioiden estämiseen ja syövän hoitoon käytettäviä lääkkeitä

(esim. temsirolimuusia, sirolimuusia, everolimuusia)

vildagliptiiniä, joka on diabeteksen hoitoon käytettävä lääke.

Lääkärisi saattaa tarkistaa munuaistesi toiminnan, verenpaineen ja veresi elektrolyyttien

(esim.kaliumin) määrän säännöllisesti.

Katso myös kohdassa ”Älä ota Rameam-valmistetta” olevat tiedot.

Jos sinulle ilmaantuu äkillistä huulien ja kasvojen, kielen ja kurkun sekä mahdollisesti myös käsien ja

jalkaterien turpoamista, nielemis- tai hengitysvaikeuksia, nokkosihottuma tai äänen käheys

(”angioedeema”). Tämä voi olla vaikean allergisen reaktion oire. Se voi ilmetä milloin tahansa hoidon

aikana. Mustaihoisilla potilailla voi olla suurempi riski saada tällaisia reaktioita. Jos sinulla ilmenee edellä

mainittuja oireita, kerro niistä välittömästi lääkärille.

Lapset ja nuoret

Rameam-valmistetta ei suositella käytettäväksi lapsille ja alle 18-vuotiaille nuorille, koska valmisteen

turvallisuutta ja tehoa lasten hoidossa ei ole vielä varmistettu.

Muut lääkevalmisteet ja Rameam

Kerro lääkärille tai apteekkihenkilökunnalle, jos parhaillaan käytät tai olet äskettäin käyttänyt tai saatat

käyttää muita lääkkeitä.

Kerro lääkärillesi, jos käytät jotain seuraavista lääkkeistä:

kivun ja tulehduksen lievittämiseen käytettävät lääkkeet (tulehduskipulääkkeet eli NSAID-

lääkkeet, kuten ibuprofeeni ja indometasiini, tai asetyylisalisyylihappo)

matalan verenpaineen, sokin, sydämen vajaatoiminnan, astman tai allergian hoitoon käytettävät

lääkkeet, kuten efedriini, noradrenaliini tai adrenaliini. Lääkärisi on mitattava verenpaineesi.

syövän hoitoon käytetyt lääkkeet (kemoterapia)

elimistön hylkimisreaktion estämiseksi elinsiirron jälkeen käytetyt lääkkeet, kuten siklosporiini

diureetit (nesteenpoistolääkkeet), kuten furosemidi

lääkkeet, jotka voivat lisätä veresi kaliumpitoisuutta, kuten spironolaktoni, triamtereeni, amiloridi,

kaliumsuolat ja hepariini (veren ohentamiseen)

steroideihin kuuluvat tulehduksiin käytettävät lääkkeet, kuten prednisoloni

allopurinoli (käytetään veren virtsahapon määrän vähentämiseksi)

prokainamidi (sydämen rytmiongelmiin)

temsirolimuusi (syöpään)

vildagliptiini (tyypin 2 diabeteksen hoitoon)

diabeteksen hoitoon käytetyt lääkkeet, kuten suun kautta otettavat verensokeria alentavat

lääkkeet tai insuliini. Rameam voi madaltaa verensokeriasi. Seuraa verensokeria tarkasti

käyttäessäsi Rameam-valmistetta.

litium (mielenterveysongelmiin). Rameam voi lisätä litiumin määrää veressä. Lääkärisi on

seurattava tarkkaan litiumin määrää veressäsi.

ketokonatsoli, itrakonatsoli (sienilääkkeitä)

ritonaviiri, indinaviiri, nelfinaviiri (ns. proteaasinestäjiin kuuluvia HIV-lääkkeitä)

rifampisiini, erytromysiini, klaritromysiini (antibiootteja, joita käytetään bakteeri-infektioihin)

mäkikuisma (Hypericum perforatum)

verapamiili, diltiatseemi (sydän- ja verenpainelääkkeitä)

dantroleeni-infuusio (vakavien kehon lämpötilapoikkeavuuksien hoitoon)

takrolimuusi (elimistön immuunivastetta muuntava lääke, joka auttaa elimistöä hyväksymään

elinsiirteen)

simvastatiini (veren kolesteroliarvoja alentava lääke)

lääkkeet, joita käytetään useimmiten siirrettyjen elinten hylkimisen estämiseksi (sirolimuusi,

everolimuusi ja muut lääkkeet, jotka kuuluvat mTOR:n estäjien luokkaan). Katso kohta

”Varoitukset ja varotoimet”

kaliumlisiä (mukaan lukien suolankorvikkeita), kaliumia säästäviä diureetteja ja muita lääkkeitä,

jotka voivat suurentaa veressä olevan kaliumin määrää (esim. trimetopriimia ja kotrimoksatsolia

bakteerien aiheuttamien infektioiden hoitoon, siklosporiinia elinsiirteiden hyljintäreaktioiden estoon

ja hepariinia, joka on verenohennuslääke veritulppien estoon).

Lääkärin on ehkä muutettava annostustasi ja/tai ryhdyttävä muihin varotoimenpiteisiin:

jos otat angiotensiini II -reseptorin salpaajaa tai aliskireeniä (katso tietoja myös kohdista ”Älä ota

Rameam-valmistetta” ja ”Varoitukset ja varotoimet”).

Jos jokin yllä mainituista kohdista sopii sinuun (tai jos olet epävarma), keskustele lääkärisi kanssa ennen

kuin alat ottaa Rameam-valmistetta.

Rameam ruuan, juoman ja alkoholin kanssa

Rameam voidaan ottaa aterian yhteydessä tai tyhjään mahaan.

Alkoholin käyttö Rameam-valmisteen kanssa voi aiheuttaa sinulle huimausta tai omituisen olon

päähän. Jos olet huolestunut siitä, kuinka paljon voit juoda Rameam-hoidon aikana, keskustele

lääkärisi kanssa, sillä verenpainetta alentavilla lääkkeillä ja alkoholilla voi olla toisiaan vahvistava

vaikutus.

Älä syö greippiä tai juo greippimehua, jos käytät Rameam-valmistetta. Greippi ja greippimehu voivat

suurentaa lääkkeen toisen vaikuttavan aineen, amlodipiinin, pitoisuutta veressä, mikä voi johtaa

Rameam-valmisteen verenpainetta alentavan vaikutuksen arvaamattomaan voimistumiseen.

Raskaus ja imetys

Raskaus

Sinun on kerrottava lääkärille, jos epäilet olevasi raskaana (tai saatat tulla raskaaksi).

Rameam-valmisteen käyttöä ei suositella ensimmäisten 12 raskausviikon aikana, etkä saa käyttää sitä

lainkaan 13. raskausviikon jälkeen, koska valmisteen käyttö raskauden aikana voi olla vahingollista

vauvalle.

Kerro välittömästi lääkärillesi, jos tulet raskaaksi Rameam-hoidon aikana. Ennen suunniteltua raskautta

lääkitys on vaihdettava toiseen raskauden aikana sopivaan lääkitykseen.

Imetys

Älä ota Rameam-valmistetta, jos imetät. Pieniä määriä amlodipiinia on havaittu erittyvän äidinmaitoon.

Kysy lääkäriltäsi tai apteekista neuvoa ennen minkään lääkkeen käyttöä.

Ajaminen ja koneiden käyttö

Rameam voi vaikuttaa kykyyn ajaa autoa tai käyttää koneita. Jos kapselit aiheuttavat huonovointisuutta,

huimausta tai väsymystä tai saat niistä päänsärkyä, älä aja autoa äläkä käytä koneita ja ota välittömästi

yhteys lääkäriin. Tämä on todennäköisempää kun aloitat Rameam-valmisteen oton tai kun annosta

suurennetaan.

Lääke voi heikentää kykyä kuljettaa moottoriajoneuvoa tai tehdä tarkkaa keskittymistä vaativia tehtäviä.

On omalla vastuullasi arvioida, pystytkö näihin tehtäviin lääkehoidon aikana. Lääkkeen vaikutuksia ja

haittavaikutuksia on kuvattu muissa kappaleissa. Lue koko pakkausseloste opastukseksesi. Keskustele

lääkärin tai apteekkihenkilökunnan kanssa, jos olet epävarma.

3.

Miten Rameam-valmistetta otetaan

Ota tätä lääkettä juuri siten kuin lääkäri on määrännyt tai apteekkihenkilökunta on neuvonut. Tarkista

ohjeet lääkäriltä tai apteekista, jos olet epävarma.

Ota lääke suun kautta samaan aikaan vuorokaudesta joka päivä, ennen ruokailua tai sen jälkeen.

Niele kapselit kokonaisina nesteen kera.

Älä ota Rameam-valmistetta greippimehun kanssa.

Rameam-valmistetta otetaan kerran päivässä.

Iäkkäät

Lääkärisi pienentää aloitusannosta ja säätää hoitoasi hitaammin.

Jos otat enemmän Rameam-valmistetta kuin sinun pitäisi

Jos olet ottanut liian suuren määrän kapseleita, verenpaineesi voi laskea jopa vaarallisen paljon. Voit

tuntea huimausta, heikotusta, pyörrytystä tai voimattomuutta. Jos verenpaine laskee liikaa, siitä voi

aiheutua sokki. Ihosi saattaa tuntua kylmältä ja nihkeältä ja saatat menettää tajuntasi. Kerro lääkärille

tai hakeudu heti lähimmän sairaalan ensiapuun. Älä aja sairaalaan, vaan pyydä joku viemään sinut tai

soita ambulanssi. Ota lääkepakkaus mukaasi, jotta lääkäri tietää, mitä olet ottanut.

Jos olet ottanut liian suuren lääkeannoksen tai vaikkapa lapsi on ottanut lääkettä vahingossa, ota aina

yhteyttä lääkäriin, sairaalaan tai Myrkytystietokeskukseen (puh. 0800 147 111) riskien arvioimiseksi ja

lisäohjeiden saamiseksi.

Jos unohdat ottaa Rameam-valmistetta

Jos unohdat ottaa kapselin, jätä annos väliin kokonaan. Ota seuraava annos normaaliin aikaan. Älä ota

kaksinkertaista annosta korvataksesi unohtamasi kerta-annoksen.

Jos lopetat Rameam-valmisteen oton

Lääkäri kertoo, miten pitkään sinun on otettava tätä lääkettä. Jos lopetat hoidon liian aikaisin, oireet

saattavat uusiutua.

Jos sinulla on kysymyksiä tämän lääkkeen käytöstä, käänny lääkärin tai apteekkihenkilökunnan puoleen.

4.

Mahdolliset haittavaikutukset

Kuten kaikki lääkkeet, tämäkin lääke voi aiheuttaa haittavaikutuksia. Kaikki eivät kuitenkaan niitä saa.

Lopeta Rameam-valmisteen ottaminen ja mene välittömästi lääkäriin, jos huomaat seuraavia

vakavia haittavaikutuksia – voit tarvita kiireellistä lääkärin hoitoa:

kasvojen, huulien tai kurkun turpoaminen, mistä seuraa nielemis- ja hengitysvaikeuksia, sekä

kutina ja ihottumat. Nämä voivat olla merkkejä vaikeasta allergisesta reaktiosta Rameam-

valmisteelle.

vaikeat ihoreaktiot mukaan lukien ihottuma, suun haavaumat, olemassa olevan ihosairauden

paheneminen, punoitus, ihon rakkulointi tai kuoriutuminen, ihon vaikea kutina, rakkulointi, hilseily

ja turvotus, limakalvotulehdus (kuten Stevens–Johnsonin oireyhtymä, toksinen epidermaalinen

nekrolyysi tai erythema multiforme).

Kerro lääkärillesi välittömästi, jos sinulle ilmaantuu:

nopeampi sydämen syke, epätasaisia tai voimakkaita sydämenlyöntejä (tykyttelyä), rintakipua,

puristuksen tunnetta rintaan tai vakavampia ongelmia, kuten sydänkohtaus tai aivohalvaus

hengenahdistusta, yskää, äkillistä hengityksen vinkumista, rintakipua tai hengitysvaikeuksia.

Nämä voivat olla merkkejä keuhko-ongelmista.

ruhjeita herkemmin, tavallista pidempikestoista verenvuotoa, merkkejä verenvuodosta (esim.

ikenien verenvuotoa), purppuran värisiä pisteitä iholle tai infektioita tavallista herkemmin, kipeä

kurkku tai kuumetta, väsymyksen tunnetta, pyörtyilyä, huimausta tai kalpea iho. Nämä voivat olla

merkkejä veren tai luuytimen ongelmista.

vaikea vatsakipu, joka voi säteillä selkään. Tämä voi olla merkki pankreatiitista

(haimatulehduksesta).

kuumetta, vilunväristyksiä, väsymystä, ruokahalun puutetta, vatsakipua, pahoinvointia, ihon tai

silmien keltaisuutta (keltatautia). Nämä voivat olla merkkejä maksan ongelmista, kuten

hepatiitista (maksatulehduksesta) tai maksavauriosta.

silmäluomien tai kielen turpoaminen

allergiset reaktiot.

Ramipriiliin liittyvät haittavaikutukset:

Yleiset (voi esiintyä enintään 1 käyttäjällä 10:stä)

päänsärky tai väsymyksen tunne

huimauksen tunne. Se on todennäköisempi, kun aloitat Rameam-valmisteen käytön tai kun

annostasi suurennetaan.

pyörtyily, hypotensio (epätavallisen matala verenpaine), erityisesti, kun nouset seisomaan tai

istumaan nopeasti

kuiva ärsytysyskä, poskionteloiden tulehdus (sinuiitti) tai bronkiitti, hengenahdistus

vatsa- tai suolistokipu, ripuli, ruoansulatushäiriö, pahoinvoinnin tunne tai pahoinvointi

ihottuma, johon voi liittyä turvotusta

rintakipu

krampit tai lihaskipu

verikokeissa todettava tavallista suurempi kaliumpitoisuus.

Melko harvinaiset (voi esiintyä enintään 1 käyttäjällä 100:sta)

tasapainohäiriöt (kiertohuimaus)

kutina ja epätavalliset ihotuntemukset, kuten tunnottomuus, kihelmöinti, pistely, polttelu tai

poikkeavat tuntemukset iholla (harhatuntemukset)

makuaistin menetys tai muuttuminen

uniongelmat

masentuneisuuden, ahdistuneisuuden, levottomuuden tunne tai lisääntynyt hermostuneisuus

nenän tukkoisuus, hengitysvaikeudet tai astman paheneminen

suolen turpoaminen, jota kutsutaan intestinaaliseksi angioedeemaksi, jonka oireita ovat vatsakipu,

oksentelu ja ripuli

närästys, ummetus tai kuiva suu

tavallista suurempi päivittäinen nesteen (virtsan) eritys

tavallista suurempi hikoilu

ruokahalun menetys tai heikkeneminen (ruokahaluttomuus)

lisääntyneet tai epäsäännölliset sydämen lyönnit

turvonneet käsivarret tai jalat. Tämä voi olla merkki elimistöösi kertyneestä nesteestä.

punastelu

näön hämärtyminen

nivelkipu

kuume

kyvyttömyys yhdyntään (miehet), seksuaalisten halujen väheneminen (miehet ja naiset)

tiettyjen veren valkosolujen suurentunut määrä (eosinofilia), mikä todetaan verikokeissa

verikokeissa todettavat muutokset maksan, haiman ja munuaisten toiminnassa.

Harvinaiset (voi esiintyä enintään 1 käyttäjällä 1 000:sta)

hutera olo tai sekavuuden tunne

punainen ja turvonnut kieli

ihon vaikea hilseily tai kesiminen; kutiseva, kuhmurainen ihottuma

kynsiongelmat (kuten kynnen osittainen tai täydellinen irtoaminen kynsipedistä)

ihottuma tai mustelmat

läiskät iholla ja kylmät raajat

punaiset, kutisevat, turvonneet tai vetiset silmät

kuulohäiriöt tai korvien soiminen

heikkouden tunne

verikokeissa todettavat pienemmät punasolu-, valkosolu-, verihiutale- tai hemoglobiiniarvot.

Hyvin harvinaiset (voi esiintyä enintään 1 käyttäjällä 10 000:sta)

herkistyminen auringonvalolle.

Tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin)

väkevöitynyt virtsa (väriltään tumma), pahoinvointi tai oksentelu, lihaskrampit, sekavuus ja

kouristuskohtaukset, jotka voivat johtua antidiureettisen hormonin (ADH) epäasianmukaisesta

erityksestä. Jos sinulla esiintyy näitä oireita, ota yhteys lääkäriin niin pian kuin mahdollista.

Muut raportoidut haittavaikutukset:

Kerro lääkärillesi, jos jokin seuraavista muuttuu vakavaksi tai kestää muutamaa päivää pidempään.

keskittymisvaikeus

suun turvotus

verikokeissa todettava verisolujen liian vähäinen määrä

verikokeissa todettava tavallista pienempi veren natriumpitoisuus

sormien ja varpaiden värinmuutos, kun palelet, ja sitten kihelmöinti ja kiputuntemukset, kun

lämpenet (Raynaud’n oireyhtymä)

rintojen kasvu (miehet)

hidastuneet tai heikentyneet reaktiot

polttelun tunne

hajuaistin muutokset

hiusten lähtö.

Amlodipiiniin liittyvät haittavaikutukset:

Hyvin yleiset (voi esiintyä yli 1 käyttäjällä 10:stä)

nilkkojen turvotus (edeema)

Yleiset (voi esiintyä enintään 1 käyttäjällä 10:stä)

päänsärky, huimaus, uneliaisuus (erityisesti hoidon alussa)

sydämentykytys (tietoisuus sydämen lyönneistä), punastelu

vatsakipu, pahoinvointi

suolentoiminnan muutokset, ripuli, ummetus, ruoansulatushäiriö

väsymys, heikotus

näköhäiriöt, kahtena näkeminen

lihaskrampit.

Seuraavassa on lueteltu muita ilmoitettuja haittavaikutuksia. Jos havaitset sellaisia

haittavaikutuksia, joita ei ole tässä pakkausselosteessa mainittu, tai kokemasi haittavaikutus on vakava,

kerro niistä lääkärille tai apteekkihenkilökunnalle.

Melko harvinaiset (voi esiintyä enintään 1 käyttäjällä 100:sta)

mielialan muutokset, ahdistuneisuus, masennus, unettomuus

vapina, makuhäiriöt, pyörtyminen

raajojen puutuminen tai pistely, kivuntunnon häviäminen

korvien soiminen

matala verenpaine

aivastelu/nenän vuotaminen, joka johtuu nenän limakalvon tulehduksesta (nuha)

yskä

suun kuivuminen, oksentelu

hiustenlähtö, lisääntynyt hikoilu, ihon kutina, punaiset läiskät iholla, ihon värimuutos

virtsaamishäiriöt, lisääntynyt virtsaamistarve yöllä, tihentynyt virtsaamistarve

erektiokyvyttömyys, miehen rintarauhasten kipu tai suurentuminen

kipu, huonovointisuus

nivel- tai lihaskipu, selkäkipu

painonnousu tai painonlasku.

Harvinaiset (voi esiintyä enintään 1 käyttäjällä 1 000:sta)

sekavuus.

Hyvin harvinaiset (voi esiintyä enintään 1 käyttäjällä 10 000:sta)

veren valkosolujen määrän väheneminen, verihiutalemäärän väheneminen, mikä saattaa aiheuttaa

epätavallista mustelmien muodostumista tai verenvuotoherkkyyttä (punasoluvaurio)

kohonnut verensokeri (hyperglykemia)

hermosairaus, joka saattaa aiheuttaa lihasheikkoutta, pistelyä tai puutumista

ikenien turvotus

vatsan turvotus (gastriitti)

maksan toimintahäiriö, maksatulehdus (hepatiitti), ihon keltaisuus, kohonneet maksaentsyymit,

jotka saattavat vaikuttaa joihinkin laboratoriotutkimustuloksiin

lisääntynyt lihasjännitys

verisuonitulehdus, johon usein liittyy ihottuma

valoyliherkkyys

sairaudet, joihin liittyy kankeutta, vapinaa ja/tai liikehäiriöitä.

Tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin)

vapina, vartalon jäykkyys, kasvojen ilmeettömyys, hitaat liikkeet ja köpöttävä, epätasapainoinen

kävely.

Haittavaikutuksista ilmoittaminen

Jos havaitset haittavaikutuksia, kerro niistä lääkärille tai apteekkihenkilökunnalle. Tämä koskee myös

sellaisia mahdollisia haittavaikutuksia, joita ei ole mainittu tässä pakkausselosteessa. Voit ilmoittaa

haittavaikutuksista myös suoraan (ks. yhteystiedot alla). Ilmoittamalla haittavaikutuksista voit auttaa

saamaan enemmän tietoa tämän lääkevalmisteen turvallisuudesta.

sivusto: www.fimea.fi

Lääkealan turvallisuus

ja kehittämiskeskus Fimea

Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri

PL 55

00034 FIMEA

5.

Rameam-valmisteen säilyttäminen

Ei lasten ulottuville eikä näkyville.

Älä käytä tätä lääkettä pakkauksessa mainitun viimeisen käyttöpäivämäärän (EXP) jälkeen. Viimeinen

käyttöpäivämäärä tarkoittaa kuukauden viimeistä päivää.

Säilytä alle 30

Säilytä alkuperäispakkauksessa. Herkkä valolle. Herkkä kosteudelle.

Lääkkeitä ei tule heittää viemäriin eikä hävittää talousjätteiden mukana. Kysy käyttämättömien

lääkkeiden hävittämisestä apteekista. Näin menetellen suojelet luontoa.

6.

Pakkauksen sisältö ja muuta tietoa

Mitä Rameam sisältää

Vaikuttavat aineet ovat ramipriili ja amlodipiini (amlodipiinibesilaattina).

5 mg/5 mg kovat kapselit: Yksi kova kapseli sisältää 5 mg ramipriilia ja amlodipiinibesilaattia

määrän, joka vastaa 5 mg amlodipiinia.

5 mg/10 mg kovat kapselit: Yksi kova kapseli sisältää 5 mg ramipriilia ja amlodipiinibesilaattia

määrän, joka vastaa 10 mg amlodipiinia.

10 mg/5 mg kovat kapselit: Yksi kova kapseli sisältää 10 mg ramipriilia ja amlodipiinibesilaattia

määrän, joka vastaa 5 mg amlodipiinia.

10 mg/10 mg kovat kapselit: Yksi kova kapseli sisältää 10 mg ramipriilia ja amlodipiinibesilaattia

määrän, joka vastaa 10 mg amlodipiinia.

Kapselin sisällön muut aineet ovat: hypromelloosi 6cP, esigelatinoitu maissitärkkelys,

mikrokiteinen selluloosa, magnesiumstearaatti (E470b).

Kapselin kuoren muut aineet ovat: 5 mg/5 mg kovat kapselit ja 10 mg/5 mg kovat kapselit:

titaanidioksidi (E171), keltainen rautaoksidi (E172), punainen rautaoksidi (E172), musta

rautaoksidi (E172), liivate, musta painomuste (shellakka (E904), propyleeniglykoli (E1520),

kaliumhydroksidi (E525), musta rautaoksidi (E172)).

Kapselin kuoren muut aineet ovat: 5 mg/10 mg kovat kapselit: titaanidioksidi (E171), punainen

rautaoksidi (E172), liivate, musta painomuste (shellakka (E904), propyleeniglykoli (E1520),

kaliumhydroksidi (E525), musta rautaoksidi (E172)).

Kapselin kuoren muut aineet ovat: 10 mg/10 mg kovat kapselit: titaanidioksidi (E171), punainen

rautaoksidi (E172), liivate, valkoinen painomuste (shellakka (E904), propyleeniglykoli (E1520),

kaliumhydroksidi (E525), titaanidioksidi (E171).

Lääkevalmisteen kuvaus ja pakkauskoko (-koot)

5 mg/5 mg kovat kapselit (kapselit): Kapselin pohjaosa on oranssinruskea, ja siihen on painettu mustalla

painomusteella merkintä 0505. Kapselin kansiosa on oranssinruskea. Kapselin sisältö on valkoista tai

melkein valkoista jauhetta, jossa voi olla kiteitä. Kapselin koko on 2.

5 mg/10 mg kovat kapselit (kapselit): Kapselin pohjaosa on valkoinen tai melkein valkoinen, ja siihen on

painettu mustanharmaalla painomusteella merkintä 0510. Kapselin kansiosa on ruskeanpunainen.

Kapselin sisältö on valkoista tai melkein valkoista jauhetta, jossa voi olla kiteitä. Kapselin koko on 0.

10 mg/5 mg kovat kapselit (kapselit): Kapselin pohjaosa on valkoinen tai melkein valkoinen, ja siihen on

painettu mustanharmaalla painomusteella merkintä 1005. Kapselin kansiosa on oranssinruskea.

Kapselin sisältö on valkoista tai melkein valkoista jauhetta, jossa voi olla kiteitä. Kapselin koko on 0.

10 mg/10 mg kovat kapselit (kapselit): Kapselin pohjaosa on ruskeanpunainen, ja siihen on painettu

valkoisella painomusteella merkintä 1010. Kapselin kansiosa on ruskeanpunainen. Kapselin sisältö on

valkoista tai melkein valkoista jauhetta, jossa voi olla kiteitä. Kapselin koko on 0.

Rameam on saatava rasioissa, joissa on

30, 50, 60, 90 tai 100 kovaa kapselia läpipainopakkauksissa

30 x 1, 50 x 1, 60 x 1, 90 x 1 tai 100 x 1 kova kapseli yksittäispakatuissa läpipainopakkauksissa.

Myyntiluvan haltija ja valmistaja

KRKA, d.d. Novo mesto, Šmarješka cesta 6, 8501 Novo mesto, Slovenia

Myyntiluvanhaltijan paikallinen edustaja

KRKA Finland Oy, Bertel Jungin aukio 5, 02600 Espoo, Suomi

Tämä pakkausseloste on tarkistettu viimeksi

21.3.2019

Bipacksedel: Information till patienten

Rameam 5 mg/5 mg hårda kapslar

Rameam 5 mg/10 mg hårda kapslar

Rameam 10 mg/5 mg hårda kapslar

Rameam 10 mg/10 mg hårda kapslar

ramipril/amlodipin

Läs noga igenom denna bipacksedel innan du börjar ta detta läkemedel. Den innehåller

information som är viktig för dig.

Spara denna information, du kan behöva läsa den igen.

Om du har ytterligare frågor vänd dig till läkare eller apotekspersonal.

Detta läkemedel har ordinerats enbart åt dig. Ge det inte till andra. Det kan skada dem, även om

de uppvisar sjukdomstecken som liknar dina.

Om du får biverkningar, tala med läkare eller apotekspersonal. Detta gäller även eventuella

biverkningar som inte nämns i denna information. Se avsnitt 4.

I denna bipacksedel finns information om följande :

Vad Rameam är och vad det används för

Vad du behöver veta innan du tar Rameam

Hur du tar Rameam

Eventuella biverkningar

Hur Rameam ska förvaras

Förpackningens innehåll och övriga upplysningar

1.

Vad Rameam är och vad det används för

Rameam innehåller två aktiva substanser kallade ramipril och amlodipin. Ramipril tillhör en grupp av

läkemedel som kallas ACE-hämmare (angiontensin-konverterande-enzym-hämmare), medan amlodipin

tillhör en grupp läkemedel som kallas kalciumantagonister.

Ramipril verkar genom att:

minska kroppens produktion av substanser som skulle kunna höja ditt blodtryck

göra så att dina blodkärl slappnar av och vidgas

göra det lättare för ditt hjärta att pumpa runt blodet i din kropp

Amlodipin verkar genom att:

slappna av och vidga blodkärlen, så att blodet lättare kan passera

Rameam kan användas för att behandla högt blodtryck (hypertoni) hos patienter som uppnår

tillfredställande blodtryckskontroll med de enskilda produkterna givna samtidigt och i samma doser som

i kombinationspreparatet, men som separata tabletter.

Ramipril och amlodipin som finns i Rameam kan också vara godkända för att behandla andra

sjukdomar som inte nämns i denna bipacksedel. Fråga läkare, apotekspersonal eller annan hälso- och

sjukvårdspersonal om du har ytterligare frågor och följ alltid deras instruktion.

2.

Vad du behöver veta innan du tar Rameam

Ta inte Rameam:

om du är allergisk mot ramipril eller amlodipin (de aktiva substanserna), någon annan ACE-

hämmare eller kalciumantagonist, eller något annat innehållsämne i detta läkemedel (anges i

avsnitt 6). Tecken på en allergisk reaktion kan omfatta utslag, svårigheter att svälja eller andas,

svullnad av dina läppar, ansikte, hals eller tunga, klåda eller hudrodnad.

om du någonsin haft en allvarlig allergisk reaktion som kallas ”angioödem”. Tecknen på detta

inkluderar klåda, nässelutslag (urtikaria), röda märken på händer, fötter och hals, svullnad av

hals och tunga, svullnad kring ögonen och läpparna, svårigheter att andas och svälja.

om du genomgår dialys eller någon annan typ av blodfiltrering. Beroende på vilken maskin som

används så kan Rameam möjligen inte vara lämplig för dig.

om du har njurproblem som innebär att blodtillförseln till dina njurar är minskad (stenos i

njurartären).

under de sista 6 månaderna av graviditeten (se avsnittet ”Graviditet och amning”).

om ditt blodtryck är onormalt lågt (hypotoni) eller instabilt. Din läkare kommer att göra denna

bedömning.

om du har diabetes eller nedsatt njurfunktion och behandlas med ett blodtryckssänkande

läkemedel som innehåller aliskiren

om du har en förträngning i aortaklaffen (aortastenos), kardiogen chock (ett tillstånd som

innebär att hjärtat inte orkar förse kroppen med tillräckliga mängder blod)

om du har hjärtsvikt efter en hjärtinfarkt

om du har tagit eller tar sakubitril/valsartan, ett läkemedel som används för att behandla en

sorts långvarig (kronisk) hjärtsvikt hos vuxna, eftersom det ökar risken för angioödem (snabb

svullnad under huden i ett område som t.ex. strupen).

Ta inte Rameam om något av det som nämns ovan gäller för dig. Om du är osäker, tala med din läkare

innan du tar Rameam.

Varningar och försiktighet

Tala med läkare eller apotekspersonal innan du tar Rameam. Berätta för din läkare om du har eller har

haft något av följande:

om du har hjärt-, lever- eller njurproblem.

om du har förlorat mycket kroppssalter eller kroppsvätska (genom kräkningar, diarré, onormalt

mycket svettningar, strängt saltfattig kost, behandling med urindrivande medel under en lång tid

eller har genomgått dialys).

om du skall genomgå en behandling för att minska din allergi mot geting- eller bistick

(hyposensibilisering).

om du kommer att få bedövningsmedel. Detta kan ges till dig inför en operation eller

tandläkarbehandling. Du kan komma att behöva sluta ta Rameam en dag före operation; fråga din

läkare om råd.

om du har höga nivåer av kalium i blodet (visas med blodprov)

om du tar läkemedel eller har ett tillstånd som kan minska natriumnivåerna i ditt blod. Din läkare

kan komma att utföra regelbundna blodprover, särskilt för att kontrollera nivåerna av natrium i

blodet, i synnerhet om du är äldre.

om du tror att du är gravid (eller kan bli gravid) under behandlingen med Rameam. Användning av

Rameam rekommenderas inte under de tre första månaderna av graviditeten, och kan om det

används efter graviditetens tredje månad orsaka allvarlig skada på spädbarnet (se avsnittet

”Graviditet och amning”).

om du har en bindvävssjukdom som sklerodermi eller SLE (systemisk lupus erythematosus)

mycket högt blodtryck (hypertensiv kris)

om du är äldre och din dos behöver ökas

om du tar något av följande läkemedel som används för att behandla högt blodtryck:

en angiotensin II-receptorblockerare (ARB) (kallas även för sartaner – till exempel valsartan,

telmisartan, irbesartan), särskilt om du har diabetesrelaterade njurproblem.

aliskiren

om du tar något av följande läkemedel är risken för angioödem (snabbt uppkommande svullnad

under huden i områden såsom svalget) högre:

racekadotril, ett läkemedel som används för att behandla diarré

läkemedel som används för att förhindra avstötning av transplanterade organ och mot cancer

(t.ex. temsirolimus, sirolimus, everolimus)

vildagliptin, ett läkemedel som används för att behandla diabetes.

Din läkare kan behöva kontrollera njurfunktion, blodtryck och mängden elektrolyter (t.ex. kalium) i

blodet med jämna mellanrum.

Se även informationen under rubriken ”Ta inte Rameam”.

Om du får plötslig svullnad av läppar, ansikte, tunga, strupe, hals och eventuellt händer och fötter, eller

svårigheter att andas eller svälja, utslag eller heshet (”angioödem”). Detta kan vara tecken på en

allvarlig allergisk reaktion. Det kan uppstå när som helst under behandlingen. Patienter med svart hud

kan ha högre risk att drabbas av detta tillstånd. Om du utvecklar dessa symtom ska du informera din

läkare omedelbart.

Barn och ungdomar

Rameam rekommenderas inte till barn och ungdomar under 18 års ålder på grund av att säkerhet och

effekt för Rameam ännu inte fastställts hos barn.

Andra läkemedel och Rameam

Tala om för läkare eller apotekspersonal om du tar, nyligen har tagit eller kan tänkas ta andra

läkemedel.

Tala om för din läkare om du använder något av följande läkemedel.

läkemedel som används för att lindra smärta och inflammation (icke-steroida

antiinflammatoriska läkemedel) såsom ibuprofen eller indometacin och acetylsalicylsyra.

läkemedel som används vid behandling av lågt blodtryck, chock, hjärtsvikt, astma eller allergier

såsom efedrin, noradrenalin eller adrenalin. Din läkare kommer att kontrollera ditt blodtryck.

läkemedel mot cancer (kemoterapi)

läkemedel som förhindrar avstötning av transplanterade organ såsom ciklosporin

diuretika (vattendrivande läkemedel) såsom furosemid

läkemedel som kan öka mängden kalium i ditt blod såsom spironolakton, triamteren, amilorid,

kaliumsalter och heparin (blodförtunnande)

steroider som används vid inflammation såsom prednisolon

allopurinol (används för att minska mängden urinsyra i ditt blod)

prokainamid (används för hjärtrytmrubbningar)

temsirolimus (mot cancer)

vildagliptin (används för behandling av typ 2-diabetes)

läkemedel mot diabetes såsom orala glukossänkande läkemedel och insulin. Rameam kan

komma att minska dina blodsockernivåer. Kontrollera dina blodsockernivåer noga medan du tar

Rameam.

litium (används vid psykiska sjukdomar). Rameam kan öka mängden litium i ditt blod. Dina

litiumnivåer kommer att behöva kontrolleras noga av din läkare.

ketokonazol, itrakonazol (läkemedel mot svamp)

ritonavir, indinavir, nelfinavir (så kallade proteashämmare som används för att behandla HIV)

rifampicin, erytromycin, klaritromycin (antibiotika som används mot infektioner orsakade av

bakterier)

Hypericum perforatum (Johannesört)

verapamil, diltiazem (hjärtmedicin)

dantrolen (infusion vid allvarliga störningar på kroppstemperaturen)

takrolimus (används för att kontrollera kroppens immunsvar, gör att kroppen kan acceptera

transplanterade organ)

simvastatin (läkemedel som används för att sänka halten kolesterol i blodet)

läkemedel som oftast används för att förhindra avstötning av transplanterade organ (sirolimus,

everolimus och andra läkemedel som tillhör gruppen mTOR-hämmare). Se avsnitt “Varningar

och försiktighet”.

kaliumtillskott (inklusive saltersättning), kaliumsparande urindrivande medel (diuretikum), och

andra läkemedel som kan öka mängden kalium i ditt blod (t.ex. trimetoprim och kotrimoxazol

(trimetoprim/sulfametoxazol) mot infektioner som orsakas av bakterier; ciklosporin, ett

immundämpande läkemedel som förhindrar avstötning av transplanterade organ; och heparin,

ett läkemedel som används för att förtunna blodet för att förhindra blodproppar).

Din läkare kan behöva ändra din dos och/eller vidta andra försiktighetsåtgärder:

om du tar en angiotensin II-receptorblockerare (ARB) eller aliskiren (se även informationen

under rubrikerna ”Ta inte Rameam” och ”Varningar och försiktighet”)

Om något av det som nämns ovan gäller för dig (eller om du är osäker), tala med din läkare innan du

tar Rameam.

Rameam med mat, dryck och alkohol

Rameam kan tas med eller utan mat.

Om du dricker alkohol när du tar Rameam kan du känna dig yr och vimmelkantig. Om du är orolig

för hur mycket du kan dricka medan du tar Rameam, diskutera med din läkare eftersom alkohol

kan förstärka effekten av blodtryckssänkande läkemedel.

Om du tar Rameam ska du inte äta grapefrukt eller dricka grapefruktjuice. Grapefrukt och

grapefruktjuice kan nämligen leda till att mängden av den aktiva substansen amlodipin i blodet ökar,

vilket kan ge en oförutsägbar ökning av Rameams blodtrycksänkande effekt.

Graviditet och amning

Graviditet

Du måste tala om för din läkare om du tror att du är gravid (eller kan bli gravid) under behandlingen.

Du bör inte använda Rameam under de första 12 veckorna av graviditeten, och du får inte använda

Rameam över huvud taget efter den 13:e veckan då användning eventuellt kan skada barnet.

Om du blir gravid under tiden du använder Rameam, tala omedelbart med din läkare. Innan planerad

graviditet kan läkaren bestämma att läkemedlet ska bytas ut till lämpligare alternativ.

Amning

Du ska inte använda Rameam under tiden du ammar. Amlodipin passerar över i bröstmjölk i små

mängder. Tala med läkare eller apotekspersonal innan då använder något läkemedel.

Körförmåga och användning av maskiner

Rameam kan påverka din förmåga att köra eller använda maskiner. Om du känner dig illamående av

kapslarna eller du känner dig yr i huvudet, sömnig eller får ont i huvudet, kör inte eller använd maskiner

och kontakta din läkare omedelbart. Det är mer troligt att detta händer när du börjar ta Rameam eller

om du tar en högre dos.

Du är själv ansvarig för att bedöma om du är i kondition att framföra motorfordon eller utföra arbeten

som kräver skärpt uppmärksamhet. En av faktorerna som kan påverka din förmåga i dessa avseenden

är användning av läkemedel på grund av deras effekter och/eller biverkningar. Beskrivning av dessa

effekter och biverkningar finns i andra avsnitt. Läs därför all information i denna bipacksedel för

vägledning. Diskutera med din läkare eller apotekspersonal om du är osäker.

3.

Hur du tar Rameam

Ta alltid detta läkemedel enligt läkarens eller apotekspersonalens anvisningar. Rådfråga läkare eller

apotekspersonal om du är osäker.

Läkemedlet ska sväljas vid samma tid varje dag, före eller efter en måltid.

Svälj kapseln hel tillsammans med vätska. Ta inte Rameam tillsammans med grapefruktjuice.

Rameam ska tas en gång dagligen.

Äldre

Din läkare kommer att minska startdosen och justera din behandling i en långsammare takt.

Om du har tagit för stor mängd av Rameam

Om man tar för många kapslar kan blodtrycket bli lågt eller till och med farligt lågt. Du kan känna dig

yr, vimmelkantig, svimfärdig eller svag. Om blodtrycket sjunker tillräckligt lågt kan man drabbas av

chock. Huden känns då kall och fuktig och man kan bli medvetslös. Tala om för din läkare eller uppsök

akutmottagningen på närmaste sjukhus snarast. Kör inte till sjukhuset, be någon annan att köra dig eller

ring en ambulans. Ta med din läkemedelsförpackning. Detta för att läkaren skall veta vad du tagit.

Om du har fått i dig för stor mängd läkemedel eller om t.ex. ett barn fått i sig läkemedlet av misstag

kontakta läkare, sjukhus eller Giftinformationscentralen (tel. 0800 147 111) för bedömning av risken

samt rådgivning.

Om du har glömt att ta Rameam

Om du glömmer att ta en kapsel ska du bara strunta i den dosen. Ta nästa dos i rätt tid. Ta inte dubbel

dos för att kompensera för glömd dos.

Om du slutar att ta Rameam

Läkaren kommer att ange hur länge du ska ta ditt läkemedel. Din sjukdom kan komma tillbaka om du

slutar ta medicinen tidigare.

Om du har ytterligare frågor om detta läkemedel, kontakta läkare eller apotekspersonal.

4.

Eventuella biverkningar

Liksom alla läkemedel kan detta läkemedel orsaka biverkningar, men alla användare behöver inte få

dem.

Sluta ta Rameam och uppsök omedelbart läkare om du märker någon av följande allvarliga

biverkningar – du kan behöva akut sjukvård:

Svullnad av ansikte, läppar eller hals vilket gör det svårt att svälja eller andas, men även klåda och

utslag. Detta kan vara tecken på en allvarlig allergisk reaktion på Rameam.

Allvarliga hudreaktioner inklusive utslag, munsår, försämring av hudåkommor, rodnad, blåsor eller

hudavlossning, svår klåda, blåsor, hudavflagning och svullnad, inflammerade slemhinnor (så som

Stevens-Johnsons syndrom, toxisk epidermal nekrolys eller erythema multiforme).

Berätta omedelbart för din läkare om du upplever att du fått:

Ökad hjärtfrekvens, oregelbundna eller kraftiga hjärtslag (palpitationer), bröstsmärta, tryck över

bröstet eller allvarligare problem inklusive hjärtinfarkt och stroke.

Andfåddhet, hosta, plötslig väsande andning, bröstsmärtor eller andningssvårigheter. Detta kan vara

tecken på lungproblem.

Blåmärken som uppkommer lättare än vanligt, förlängd blödningstid, tecken på blödning (t.ex.

blödningar i tandköttet), lila fläckar på huden eller ökad infektionskänslighet, ont i halsen och feber,

trötthet, svaghet, yrsel eller blek hud. Detta kan vara tecken på blod- eller benmärgsproblem.

Kraftig magsmärta som kan kännas hela vägen in till ryggen. Detta kan vara tecken på pankreatit

(inflammation i bukspottskörteln).

Feber, frossa, trötthet, aptitförlust, magsmärta, illamående, gulfärgning av huden eller ögonen

(gulsot). Detta kan vara tecken på leverproblem såsom hepatit (inflammation i levern) eller andra

leverskador.

Svullnad i ögonlock eller tunga

Allergiska reaktioner

I samband med ramipril:

Vanliga (kan förekomma hos upp till 1 av 10 användare)

Huvudvärk eller trötthet

Yrsel. Det är mer troligt att detta händer när du börjar ta Rameam eller om du börjar ta en högre

dos.

Svimning, onormalt lågt blodtryck (hypotoni), speciellt när du ställer eller sätter dig upp fort

Torr rethosta, bihåleinflammation eller bronkit, andfåddhet

Mag-tarmsmärta, diarré, matsmältningsbesvär, illamående eller kräkningar

Hudutslag med eller utan svullnad

Bröstsmärta

Kramp eller muskelsmärta

Blodprov som visar på mer kalium än normalt

Mindre vanliga (kan förekomma hos upp till 1 av 100 användare)

Balansproblem (svindel)

Klåda och onormala känsloförnimmelser i huden såsom domnad, stickningar, brännande känsla eller

myrkrypningar (parestesi)

Förändrad eller förlorad smakupplevelse

Sömnstörningar

Nedstämdhet, oro, ökad nervositet eller rastlöshet

Täppt näsa, andningssvårigheter eller försämring av astma

Svullnad i magen som kallas ”intestinalt angioödem” som ger symtom som magsmärta, kräkningar

och diarré

Halsbränna, förstoppning eller muntorrhet

Ökad urinering

Ökad svettning

Förlorad eller minskad aptit (anorexi)

Ökad eller oregelbunden hjärtrytm.

Svullna armar och ben. Detta kan vara tecken på att din kropp lagrar mer vatten än vanligt

Blodvallningar

Dimsyn

Ledsmärta

Feber

Sexuell oförmåga hos män, minskad sexuell lust hos män eller kvinnor

Ökat antal av vissa vita blodkroppar (eosinofili) som upptäcks via blodprov

Blodprover som visar på förändringar i din leverfunktion, bukspottskörtel eller njurfunktion

Sällsynta (kan förekomma hos upp till 1 av 1000 användare)

Darrningar eller förvirring

Röd och svullen tunga

Allvarlig flagning eller fjällning av huden, kliande knöligt utslag

Nagelproblem (t.ex. löst sittande naglar eller att nageln lossnar från sitt fäste)

Hudutslag eller blåmärken

Fläckar på huden och kalla lemmar

Röda, kliande, svullna eller rinnande ögon

Påverkad hörsel och ringningar i öronen

Svaghetskänsla

Blodprover som visar på en minskning av mängden röda blodkroppar, vita blodkroppar eller

blodplättar eller minskning av nivån av hemoglobin

Mycket sällsynta (kan förekomma hos upp till 1 av 10 000 användare)

Ökad solkänslighet

Har rapporterats (förekommer hos ett okänt antal användare)

Koncentrerad (mörkfärgad) urin, illamående och kräkningar, muskelkramper, förvirring och anfall,

vilket kan bero på en felaktig utsöndring av antidiuretiskt hormon (ADH). Om du upplever dessa

symtom ska du kontakta din läkare så snart som möjligt.

Övriga rapporterade biverkningar:

Tala om för din läkare om någon av följande blir allvarligt eller kvarstår i mer än ett par dagar.

Koncentrationssvårigheter

Svullnad av munnen

Blodprover som visar på för få blodkroppar i ditt blod

Blodprover som visar på mindre natrium i ditt blod än normalt

Färgändring av fingrar och tår vid kyla och sedan smärta och krypningar när de värms upp

(Raynauds fenomen)

Förstorade bröst hos män

Förlångsammade eller försämrade reaktioner

Brännande känsla

Förändring av luktsinnet

Håravfall

I samband med amlodipin:

Mycket vanliga (kan förekomma hos fler än 1 av 10 användare)

ankelsvullnad (ödem)

Vanliga (kan förekomma hos upp till 1 av 10 användare)

huvudvärk, yrsel, sömnighet (särskilt i början av behandlingen)

hjärtklappning (du känner av hjärtslagen), vallningar

buksmärtor, illamående

förändrade tarmvanor, diarré, förstoppning, matsmältningsbesvär

trötthet, svaghet

synrubbningar, dubbelseende

muskelkramper

Andra biverkningar som rapporterats finns i följande lista. Om några biverkningar blir värre eller om

du märker några biverkningar som inte nämns i denna information kontakta läkare eller

apotekspersonal.

Mindre vanliga (kan förekomma hos upp till 1 av 100 användare)

humörsvängningar, ångest, depression, sömnlöshet

darrningar, smakförändring, svimning

domningar eller stickningar i armar och ben, oförmåga att känna smärta

öronringningar

lågt blodtryck

nysningar/rinnande näsa på grund av inflammation i nässlemhinnan (rinit)

hosta

muntorrhet, kräkningar

håravfall, ökad svettning, kliande hud, röda fläckar på huden, hudmissfärgning

urineringsbesvär, ökat urineringsbehov på natten, ökad urineringsfrekvens

impotens, obehag från eller förstorade bröst hos män

smärtor, sjukdomskänsla

led- eller muskelsmärtor, ryggsmärtor

viktökning eller viktminskning

Sällsynta (kan förekomma hos upp till 1 av 1 000 användare)

förvirring

Mycket sällsynta (kan förekomma hos upp till 1 av 10 000 användare)

minskat antal vita blodkroppar, minskat antal blodplättar som kan leda till blåmärken eller att man

blöder lätt (skador på röda blodkroppar)

förhöjt blodsocker (hyperglykemi)

en nervrubbning som kan orsaka svaghet, stickningar och domningar

svullet tandkött

uppsvullen buk (gastrit)

onormal leverfunktion, inflammation i levern (hepatit), gulfärgad hud (gulsot), förhöjda

leverenzymer som kan påverka vissa medicinska tester

ökad muskeltonus (muskelspänning)

inflammation i blodkärlen, ofta med hudutslag

ljuskänslighet

sjukdomar som kombinerar rigiditet, tremor och/eller rörelsestörningar

Har rapporterats (förekommer hos ett okänt antal användare):

darrningar, stel kropphållning, nedsatt ansiktsmimik, långsamma rörelser och släpande

obalanserad gång.

Rapportering av biverkningar

Om du får biverkningar, tala med läkare eller apotekspersonal. Detta gäller även eventuella

biverkningar som inte nämns i denna information. Du kan också rapportera biverkningar direkt (se

detaljer nedan). Genom att rapportera biverkningar kan du bidra till att öka informationen om

läkemedels säkerhet.

Webbplats: www.fimea.fi

Säkerhets- och utvecklingscentret för läkemedelsområdet Fimea

Biverkningsregistret

PB 55

00034 FIMEA

5.

Hur Rameam ska förvaras

Förvara detta läkemedel utom syn- och räckhåll för barn.

Används före utgångsdatum som anges på förpackningen efter EXP. Utgångsdatumet är den sista

dagen i angiven månad.

Förvaras vid högst 30

Förvaras i originalförpackningen. Ljuskänsligt. Fuktkänsligt.

Läkemedel ska inte kastas i avloppet eller bland hushållsavfall. Fråga apotekspersonalen hur man

kastar läkemedel som inte längre används. Dessa åtgärder är till för att skydda miljön.

6.

Förpackningens innehåll och övriga upplysningar

Innehållsdeklaration

De aktiva substanserna är ramipril och amlodipin (som amlodipinbesilat).

5 mg/5 mg hårda kapslar: Varje hård kapsel innehåller 5 mg ramipril och amlodipinbesilat

motsvarande 5 mg amlodipin.

5 mg/10 mg hårda kapslar: Varje hård kapsel innehåller 5 mg ramipril och amlodipinbesilat

motsvarande 10 mg amlodipin.

10 mg/5 mg hårda kapslar: Varje hård kapsel innehåller 10 mg ramipril och amlodipinbesilat

motsvarande 5 mg amlodipin.

10 mg/10 mg hårda kapslar: Varje hård kapsel innehåller 10 mg ramipril och amlodipinbesilat

motsvarande 10 mg amlodipin.

Övriga innehållsämnen är hypromellos 6cP, pregelatiniserad majsstärkelse, mikrokristallin

cellulosa, magnesiumstearat (E470b) i kapselinnehållet.

Övriga innehållsämnen i 5 mg/5 mg hårda kapslar och 10 mg/5 mg hårda kapslar är: titandioxid

(E171), gul järnoxid (E172), röd järnoxid (E172), svart järnoxid (E172), gelatin, svart bläck

(shellack (E904), propylenglykol (E1520), kaliumhydroxid (E525), svart järnoxid (E172)) i

kapselskalet.

Övriga innehållsämnen i 5 mg/10 mg hårda kapslar är: titandioxid (E171), röd järnoxid (E172),

gelatin, svart bläck (shellack (E904), propylenglykol (E1520), kaliumhydroxid (E525), svart

järnoxid (E172)) i kapselskalet.

Övriga innehållsämnen i 10 mg/10 mg hårda kapslar är: titandioxid (E171), röd järnoxid (E172),

gelatin, vitt bläck (shellack (E904), propylenglykol (E1520), kaliumhydroxid (E525), titandioxid

(E171)) i kapselskalet.

Läkemedlets utseende och förpackningsstorlekar

5 mg/5 mg hårda kapslar (kapslar): Kapselkroppen är orangebrun med tryckt svart märkning 0505.

Kapselhatten är orangebrun. Innehållet i kapseln är vitt till nästan vitt pulver med eventuella kristaller.

Kapselstorlek nr. 2.

5 mg/10 mg hårda kapslar (kapslar): Kapselkroppen är vit till nästan vit med tryckt grå till svart

märkning 0510. Kapselhatten är brunröd. Innehållet i kapseln är vitt till nästan vitt pulver med

eventuella kristaller. Kapselstorlek nr. 0.

10 mg/5 mg hårda kapslar (kapslar): Kapselkroppen är vit till nästan vit med tryckt grå till svart

märkning 1005. Kapselhatten är orangebrun. Innehållet i kapseln är vitt till nästan vitt pulver med

eventuella kristaller. Kapselstorlek nr. 0.

10 mg/10 mg hårda kapslar (kapslar): Kapselkroppen är brunröd med tryckt vit märkning 1010.

Kapselhatten är brunröd. Innehållet i kapseln är vitt till nästan vitt pulver med eventuella kristaller.

Kapselstorlek nr. 0.

Rameam finns tillgängligt i kartonger med:

30, 50, 60, 90 och 100 hårda kapslar i blister

30 x 1, 50 x 1, 60 x 1, 90 x 1 och 100 x 1 hårda kapslar i endos-blister.

Eventuellt kommer inte alla förpackningsstorlekar att marknadsföras.

Innehavare av godkännande för försäljning och tillverkare

KRKA, d.d. Novo mesto, Šmarješka cesta 6, 8501 Novo mesto, Slovenien

Lokal företrädare

KRKA Finland Oy, Bertel Jungs plats 5, 02600 Esbo, Finland

Denna bipacksedel ändrades senast

21.3.2019

Lue koko asiakirja

1.

LÄÄKEVALMISTEEN NIMI

Rameam 5 mg/5 mg kovat kapselit

Rameam 5 mg/10 mg kovat kapselit

Rameam 10 mg/5 mg kovat kapselit

Rameam 10 mg/10 mg kovat kapselit

2.

VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

5 mg/5 mg kovat kapselit:

Yksi kova kapseli sisältää 5 mg ramipriilia ja amlodipiinibesilaattia määrän, joka vastaa 5 mg

amlodipiinia.

5 mg/10 mg kovat kapselit:

Yksi kova kapseli sisältää 5 mg ramipriilia ja amlodipiinibesilaattia määrän, joka vastaa 10 mg

amlodipiinia.

10 mg/5 mg kovat kapselit:

Yksi kova kapseli sisältää 10 mg ramipriilia ja amlodipiinibesilaattia määrän, joka vastaa 5 mg

amlodipiinia.

10 mg/10 mg kovat kapselit:

Yksi kova kapseli sisältää 10 mg ramipriilia ja amlodipiinibesilaattia määrän, joka vastaa 10 mg

amlodipiinia.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1

3.

LÄÄKEMUOTO

Kapseli, kova (kapseli)

5 mg/5 mg kovat kapselit:

Kapselin pohjaosa on oranssinruskea, ja siihen on painettu mustalla painomusteella merkintä 0505.

Kapselin kansiosa on oranssinruskea. Kapselin sisältö on valkoista tai melkein valkoista jauhetta, jossa

voi olla kiteitä. Kapselin koko on 2.

5 mg/10 mg kovat kapselit:

Kapselin pohjaosa on valkoinen tai melkein valkoinen, ja siihen on painettu mustanharmaalla

painomusteella merkintä 0510. Kapselin kansiosa on ruskeanpunainen. Kapselin sisältö on valkoista tai

melkein valkoista jauhetta, jossa voi olla kiteitä. Kapselin koko on 0.

10 mg/5 mg kovat kapselit:

Kapselin pohjaosa on valkoinen tai melkein valkoinen, ja siihen on painettu mustanharmaalla

painomusteella merkintä 1005. Kapselin kansiosa on oranssinruskea. Kapselin sisältö on valkoista tai

melkein valkoista jauhetta, jossa voi olla kiteitä. Kapselin koko on 0.

10 mg/10 mg kovat kapselit:

Kapselin pohjaosa on ruskeanpunainen, ja siihen on painettu valkoisella painomusteella merkintä 1010.

Kapselin kansiosa on ruskeanpunainen. Kapselin sisältö on valkoista tai melkein valkoista jauhetta, jossa

voi olla kiteitä. Kapselin koko on 0.

4.

KLIINISET TIEDOT

4.1

Käyttöaiheet

Rameam on tarkoitettu korvaavaksi hoidoksi potilaille, joiden hypertensio on jo ennestään hallinnassa

samanaikaisesti annettavilla ramipriililla ja amlodipiinillä, kun niitä annetaan samoina annoksina kuin

yhdistelmävalmisteessa, mutta erillisinä tabletteina.

4.2

Annostus ja antotapa

Annostus

Suositeltu annos on yksi kapseli vuorokaudessa.

Kiinteä annosyhdistelmä ei sovi hoidon aloittamiseen.

Ennen Rameam-hoitoon siirtymistä potilaan verenpaineen tulee olla hallinnassa valmisteen sisältämillä

vaikuttavilla aineilla, kun niitä käytetään samanaikaisesti vakiintuneina annoksina. Rameam-annoksen

tulee perustua siirtymävaiheessa käytössä olleisiin vaikuttavien aineiden annoksiin.

Jos annosta on tarpeen muuttaa, annostitraus on tehtävä samoja vaikuttavia aineita sisältävillä erillisillä

valmisteilla.

Erityispotilasryhmät

Diureettihoitoa saavat potilaat

Varovaisuutta suositellaan annettaessa valmistetta diureettihoitoa saaville potilaille, sillä näillä potilailla

voi olla neste- ja/tai suolavajausta. Munuaisten toimintaa ja kaliumin pitoisuutta seerumissa on

seurattava.

Potilaat, joilla on munuaisten vajaatoiminta

Jotta maksan vajaatoimintaa sairastavalle potilaalle löydetään optimaalinen aloitus- ja ylläpitoannos,

potilaan annos on titrattava yksilöllisesti erillisillä amlodipiini- ja ramipriilivalmisteilla.

Munuaisten toimintaa ja seerumin kaliumpitoisuutta on seurattava Rameam-hoidon aikana. Munuaisten

toiminnan heikentyessä Rameam-valmisteen käyttö on lopetettava ja sen tilalle vaihtaa hoito valmisteen

vaikuttavia aineita sisältävillä erillisillä valmisteilla, joiden annosta muutetaan asianmukaisesti.

Munuaisten vajaatoimintaa sairastavien potilaiden päivittäisen ramipriiliannoksen on perustuttava

kreatiniinipuhdistumaan (ks. kohta 5.2):

jos kreatiniinipuhdistuma on ≥ 60 ml/min, aloitusannosta (2,5 mg/vrk) ei tarvitse muuttaa;

ramipriilin enimmäisvuorokausiannos on 10 mg

jos kreatiniinipuhdistuma on 30–60 ml/min aloitusannosta (2,5 mg/vrk) ei tarvitse muuttaa;

ramipriilin enimmäisvuorokausiannos on 5 mg

jos kreatiniinipuhdistuma on 10–30 ml/min, aloitusannos on 1,25 mg/vrk ja ramipriilin

enimmäisvuorokausiannos on 5 mg

hemodialyysihoitoa saavat verenpainepotilaat: ramipriili dialysoituu hieman; ramipriilin

aloitusannos on 1,25 mg/vrk ja enimmäisvuorokausiannos on 5 mg; lääkevalmiste on annettava

muutama tunti hemodialyysin jälkeen.

Amlodipiinin annosta ei tarvitse muuttaa potilaille, joilla on munuaisten vajaatoiminta.

Amlodipiini ei dialysoidu. Dialyysihoitoa saaville potilaille amlodipiinia on annettava erityisen varoen (ks.

kohta 4.4).

Potilaat, joilla on maksan vajaatoiminta

Amlodipiinin eliminaatio voi olla hidastunut potilailla, joilla on maksan vajaatoiminta. Tarkkoja

annossuosituksia ei ole määritetty, mutta amlodipiinia on annettava erityisen varoen näille potilaille (ks.

kohta 4.4).

Maksan vajaatoimintapotilaiden ramipriilihoito on aloitettava vain lääkärin tarkassa valvonnassa ja

enimmäisvuorokausiannos on 2,5 mg.

Ramipriiliannosta 2,5 mg ei ole mahdollista toteuttaa tällä lääkevalmisteella.

Iäkkäät potilaat

Iäkkäille potilaille voidaan käyttää tavanomaista annostusta, mutta varovaisuutta on noudatettava

annosta suurennettaessa (ks. kohta 5.2).

Ramipriilin aloitusannoksen on oltava pienempi ja sitä seuraava annostitraus on tehtävä useammassa

vaiheessa, koska haittavaikutukset ovat todennäköisempiä. Rameam-hoitoa ei suositella erittäin iäkkäille

ja hauraille potilaille.

Pediatriset potilaat

Rameam-valmistetta ei suositella käytettäväksi lapsille ja alle 18-vuotiaille nuorille, koska tietoja

valmisteen turvallisuudesta ja tehosta ei ole.

Antotapa

Suun kautta.

Kapselit otetaan suun kautta kerran vuorokaudessa joka päivä samaan aikaan aterian yhteydessä tai

tyhjään mahaan. Kapseleita ei saa pureskella tai murskata. Kapseleita ei saa ottaa greippimehun kera.

4.3

Vasta-aiheet

Ramipriiliin liittyvät:

Aikaisempi angioedeema (perinnöllinen, idiopaattinen tai aikaisempi ACE:n estäjien tai

angiotensiinireseptorin salpaajien aiheuttama angioedeema)

Kehonulkoiset hoidot, jotka johtavat veren kosketukseen negatiivisesti varautuneiden pintojen

kanssa (ks. kohta 4.5)

Merkittävä ahtauma munuaisvaltimoissa bilateraalisesti tai ainoan toimivan munuaisen

valtimoahtauma

2. tai 3. raskauskolmannes (ks. kohdat 4.4 ja 4.6)

Ramipriilia ei saa antaa potilaalle, joka on hypotensiivinen tai jonka verenkierron tila on labiili

Rameam-valmisteen käyttö samanaikaisesti aliskireeniä sisältävien valmisteiden kanssa on vasta-

aiheista, jos potilaalla on diabetes mellitus tai munuaisten vajaatoiminta (glomerulusten

suodatusnopeus < 60 ml/min/1,73 m

) (ks. kohdat 4.5 ja 5.1).

Samanaikainen käyttö sakubitriilia ja valsartaania sisältävän yhdistelmävalmisteen kanssa.

Rameam-hoitoa ei saa aloittaa ennen kuin viimeisen sakubitriilia ja valsartaania sisältävän

yhdistelmävalmisteannoksen ottamisesta on kulunut vähintään 36 tuntia (ks. myös kohdat 4.4 ja

4.5).

Amlodipiiniin liittyvät:

vaikea hypotensio

sokki (mukaan lukien sydänperäinen sokki)

sydämen vasemman kammion ulosvirtauskanavan ahtauma (esim. vaikea-asteinen

aorttastenoosi)

akuutin sydäninfarktin jälkeinen hemodynaamisesti epästabiili sydämen vajaatoiminta.

Ramipriilin ja amlodipiinin yhdistelmään liittyvät:

Alla luetellut valmisteen kumpaakin vaikuttavaa ainetta yksinään koskevat vasta-aiheet koskevat

myös ramipriilin ja amlodipiinin kiinteää yhdistelmää.

Yliherkkyys vaikuttaville aineille, muille ACE:n estäjille, dihydropyridiinijohdoksille tai kohdassa

6.1 mainituille apuaineille.

4.4

Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Alla luetellut valmisteen kumpaakin vaikuttavaa ainetta yksinään koskevat varoitukset koskevat myös

ramipriilin ja amlodipiinin kiinteää yhdistelmää.

Ramipriiliin liittyvät varoitukset:

Erityispotilasryhmät

Raskaus:

ACE:n estäjien, kuten ramipriilin, tai angiotensiinireseptorin salpaajien käyttöä ei saa aloittaa raskauden

aikana. Jos jatkuva ACE:n estäjä/angiotensiinireseptorin salpaajahoito ei ole välttämätön, raskautta

suunnittelevan potilaan on vaihdettava toiseen verenpainelääkitykseen, jonka käyttö raskauden aikana

on osoitettu turvalliseksi. Kun raskaus on todettu, ACE:n estäjä/angiotensiinireseptorin salpaajahoito on

lopettava välittömästi ja vaihtoehtoinen hoito on aloitettava tarvittaessa (ks. kohdat 4.3 ja 4.6)

Potilaat, joilla on erityinen hypotension vaara

potilaat, joiden reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmä on merkittävästi aktivoitunut.

Kun potilaan reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmä on merkittävästi aktivoitunut, on vaara liian

voimakkaaseen verenpaineen laskuun ja munuaistoiminnan heikentymiseen ACE:n eston takia. Vaara

on erityisen suuri, kun ensimmäistä kertaa annetaan samanaikaisesti ACE:n estäjää ja diureettia tai

annosta nostetaan ensimmäistä kertaa.

Merkittävä reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmän aktivaatio on odotettavissa ja edellyttää tarkkaa

lääkärin valvontaa, verenpaineen valvonta mukaan luettuna, esimerkiksi seuraavissa tapauksissa:

jos potilaalla on vaikea hypertensio

jos potilaalla on dekompensoitu kongestiivinen sydämen vajaatoiminta

jos potilaalla on hemodynaamisesti merkittävä vasemman kammion sisään- tai ulosvirtauksen

este (esim. aortta- tai mitraaliläpän ahtauma)

jos potilaalla on unilateraalinen ahtauma toisen munuaisen munuaisvaltimossa

jos potilaalla on tai potilaalle voi kehittyä nesteen tai suolan vajausta (diureetteja käyttävät potilaat

mukaan luettuina)

jos potilaalla on maksakirroosi ja/tai askites

jos potilas on menossa suureen leikkaukseen tai potilas nukutetaan lääkkeillä, jotka aiheuttavat

hypotensiota.

Yleensä suositellaan dehydraation, hypovolemian tai suolavajauksen korjaamista ennen hoidon

aloittamista (hoidettaessa sydämen vajaatoimintaa sairastavaa potilasta on kuitenkin tarkkaan harkittava

tilavuusylikuormituksen vaara).

Reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmän (RAA-järjestelmä) kaksoisesto

On olemassa näyttöä siitä, että ACE:n estäjien, angiotensiini II -reseptorin salpaajien tai aliskireenin

samanaikainen käyttö lisää hypotension, hyperkalemian ja munuaisten toiminnan heikkenemisen

(mukaan lukien akuutin munuaisten vajaatoiminnan) riskiä. Sen vuoksi RAA-järjestelmän kaksoisestoa

ACE:n estäjien, angiotensiini II -reseptorin salpaajien tai aliskireenin samanaikaisen käytön avulla ei

suositella (ks. kohdat 4.5 ja 5.1).

Jos kaksoisestohoitoa pidetään täysin välttämättömänä, sitä on annettava vain erikoislääkärin

valvonnassa ja munuaisten toimintaa, elektrolyyttejä ja verenpainetta on tarkkailtava tiheästi ja

huolellisesti.

ACE:n estäjiä ja angiotensiini II -reseptorin salpaajia ei pidä käyttää samanaikaisesti potilaille, joilla on

diabeettinen nefropatia.

Ohimenevä tai pysyvä sydämen vajaatoiminta sydäninfarktin jälkeen.

Potilaat, joilla on sydämen tai aivojen iskeamian vaara akuutissa hypotensiossa.

Hoidon aloitus vaatii tarkkaa lääkärin valvontaa.

Iäkkäät potilaat

Ks. kohta 4.2.

Leikkaus

ACE:n estäjähoidon, kuten ramipriilin, keskeyttämistä suositellaan yksi päivä ennen leikkausta, jos se

vain on mahdollista.

Munuaisten toiminnan seuraaminen

Munuaisten toiminta on arvioitava ennen hoitoa ja hoidon aikana ja annos on sovitettava erityisesti

hoidon ensimmäisten viikkojen aikana. Erityisen tarkkaa seurantaa vaativat potilaat, joilla on munuaisten

vajaatoiminta (ks. kohta 4.2). Munuaistoiminta on vaarassa heikentyä erityisesti munuaissiirron jälkeen

tai jos potilas sairastaa kongestiivista sydämen vajaatoimintaa.

Angioedeema

Angioedeemaa on raportoitu potilailla, joita on hoidettu ACE:n estäjillä mukaan lukien ramipriililla (ks.

kohta 4.8).

Angioedeeman ilmetessä ramipriililääkitys on keskeytettävä.

Ensiapu on aloitettava välittömästi. Potilasta on tarkkailtava vähintään 12–24 tuntia ja potilaan voi

kotiuttaa vasta, kun oireet ovat täysin hävinneet.

Intestinaalista angioedeemaa on raportoitu potilailla, joita on hoidettu ACE:n estäjillä mukaan lukien

ramipriililla (ks. kohta 4.8). Näillä potilailla ilmeni vatsakipua (johon osalla potilaista liittyy pahoinvointia

tai oksentelua).

ACE:n estäjien samanaikainen käyttö sakubitriilia ja valsartaania sisältävän yhdistelmävalmisteen

kanssa on vasta-aiheista lisääntyneen angioedeeman riskin vuoksi. Hoitoa sakubitriilia ja valsartaania

sisältävällä yhdistelmävalmisteella ei saa aloittaa ennen kuin viimeisen ramipriiliannoksen ottamisesta on

kulunut vähintään 36 tuntia. Ramipriilihoitoa ei saa aloittaa ennen kuin viimeisen sakubitriilia ja

valsartaania sisältävän yhdistelmävalmisteannoksen ottamisesta on kulunut vähintään 36 tuntia (ks.

kohdat 4.3 ja 4.5).

ACE:n estäjien samanaikainen käyttö rasekadotriilin, mTOR:n estäjien (esim. sirolimuusin,

everolimuusin, temsirolimuusin) ja vildagliptiinin kanssa saattaa lisätä angioedeeman (esim.

hengitysteiden tai kielen turpoaminen, johon saattaa liittyä hengityksen heikentymistä) riskiä (ks. kohta

4.5). Jos potilas käyttää jo ennestään jotakin ACE:n estäjää, rasekadotriilin, mTOR:n estäjien (esim.

sirolimuusin, everolimuusin, temsirolimuusin) ja vildagliptiinin käytön aloittamisessa pitää olla varovainen.

mTOR-kinaasin estäjien (esim. sirolimuusi, everolimuusi, temsirolimuusi) samanaikainen

käyttö

mTOR-kinaasin estäjiä (esim. sirolimuusia, everolimuusia, temsirolimuusia)

samanaikaisesti käyttävillä potilailla saattaa olla tavanomaista suurempi angioedeeman

riski (esim. hengitysteiden tai kielen turpoaminen, mihin saattaa liittyä hengityksen

vajaatoimintaa) (ks. kohta 4.5).

Anafylaktiset reaktiot siedätyshoidon aikana

Hyönteis- ja muiden allergeenien aiheuttamien anafylaktisten ja anafylaktoidisten reaktioiden

todennäköisyys ja vaikeus on kasvanut ACE:n estäjähoidon aikana. Ramipriilihoidon tilapäistä

keskeyttämistä on harkittava ennen siedätyshoidon aloitusta.

Elektrolyyttien seuranta: hyperkalemia

Hyperkalemiaa on huomattu osalla potilaista, joita on hoidettu ACE:n estäjillä, mukaan lukien

ramipriililla. ACE:n estäjät voivat aiheuttaa hyperkalemiaa, koska ne estävät aldosteronin vapautumista.

Jos potilaan munuaisten toiminta on normaali, tällainen vaikutus ei tavallisesti ole merkittävä.

Hyperkalemian suhteen riskiryhmään kuuluvat potilaat, joilla on munuaisten vajaatoiminta, jotka ovat

iäkkäitä (> 70-vuotiaita) tai joilla on hoitamaton diabetes tai potilaat, jotka käyttävät kaliumsuoloja,

kaliumia säästäviä diureetteja tai muita lääkeaineita, jotka nostavat kaliumin pitoisuutta plasmassa (esim.

hepariini, trimetopriimi tai kotrimoksatsoli, joka tunnetaan myös nimellä trimetopriimi/sulfametoksatsoli ja

aldosteronin estäjät tai angiotensiinireseptorin salpaajat), tai joilla on kuivumista, akuutti dekompensoitu

sydämen vajaatoiminta tai metabolinen asidoosi. Jos edellä mainittujen lääkkeiden samanaikainen käyttö

on tarpeellista, suositellaan seerumin kaliumpitoisuuden ja munuaisten toiminnan säännöllistä seurantaa

(ks. kohta 4.5).

Elektrolyyttien seuranta: hyponatremia

Antidiureettisen hormonin epäasianmukaisen erityksen oireyhtymä (SIADH) ja sen jälkeen ilmenevää

hyponatremiaa on havaittu joillakin ramipriililla hoidetuilla potilailla. Seerumin natriumpitoisuuksia

suositellaan seuraamaan säännöllisin välein iäkkäillä potilailla ja potilailla, joilla on hyponatremian vaara.

Neutropenia/agranulosytoosi

Neutropeniaa/agranulosytoosia kuten myös trombosytopeniaa ja anemiaa on todettu harvoin ja myös

luuydinsuppressiota on raportoitu. Verenkuvan valkosolujen seurantaa suositellaan mahdollisen

leukopenian havaitsemiseksi. Tarkempaa seurantaa suositellaan hoidon alkuvaiheessa ja potilaille, joiden

munuaisten toiminta on heikentynyt, tai joilla on samanaikainen kollageenisairaus (esim. lupus

erythematosus tai skleroderma), ja kaikille, joita hoidetaan muilla lääkevalmisteilla, jotka voivat muuttaa

verenkuvaa (ks. kohta 4.5 ja 4.8).

Etniset erot

ACE:n estäjän aiheuttama angioedeema on tavallisempaa mustaihoisilla potilailla kuin muilla. Muiden

ACE:n estäjien tapaan ramipriilin verenpainetta laskeva teho voi olla vähäisempi mustaihoisilla potilailla

kuin muilla, mahdollisesti koska mustaihoisessa väestössä esiintyy enemmän verenpainetautia, johon

liittyy matala reniinipitoisuus.

Yskä

Yskää on raportoitu ACE:n estäjien käytön yhteydessä. Tyypillisesti yskä on jatkuva ärsytysyskä, joka

helpottuu, kun hoito lopetetaan. ACE:n estäjän aiheuttama yskä on otettava huomioon yskän

erotusdiagnostiikassa.

Amlodipiiniin liittyvät varoitukset:

Amlodipiinin turvallisuutta ja tehoa hypertensiivisen kriisin hoidossa ei ole varmistettu.

Sydämen vajaatoimintapotilaat

Sydämen vajaatoimintapotilaita hoidettaessa on noudatettava varovaisuutta. Vaikeaa sydämen

vajaatoimintaa (NYHA-luokka III tai IV) sairastavilla potilailla tehdyssä pitkäkestoisessa,

lumelääkekontrolloidussa tutkimuksessa amlodipiinin käytön yhteydessä raportoitiin ilmenneen

keuhkoedeemaa useammin kuin lumelääkeryhmässä (ks. kohta 5.1). Varovaisuutta on noudatettava

annettaessa kalsiumkanavan salpaajia, amlodipiini mukaan lukien, kongestiivista sydämen vajaatoimintaa

sairastaville potilaille, koska ne saattavat lisätä kardiovaskulaaritapahtumien ja kuolleisuuden riskiä.

Maksan vajaatoimintapotilaat

Amlodipiinin puoliintumisaika pidentyy ja kokonaisaltistus (AUC) kohoaa potilailla, joilla maksan toiminta

on heikentynyt. Annossuosituksia ei ole määritetty. Sen vuoksi amlodipiinin aloitusannos on valittava

annostusasteikon pienemmästä päästä ja varovaisuutta on noudatettava sekä hoitoa aloitettaessa että

annosta suurennettaessa. Vaikeaa maksan vajaatoimintaa sairastaville potilaille hidas annoksen

suurentaminen ja huolellinen seuranta voivat olla tarpeen.

Iäkkäät potilaat

Iäkkäille potilaille lääkeannosta suurennettaessa on noudatettava varovaisuutta (ks. kohdat 4.2 ja 5.2).

Munuaisten vajaatoimintapotilaat

Amlodipiinia voidaan antaa tavanomaisina annoksina. Amlodipiinipitoisuuden muutokset plasmassa eivät

riipu munuaisten vajaatoiminnan vaikeusasteesta. Amlodipiini ei dialysoidu.

4.5

Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset

Ramipriiliin liittyvät yhteisvaikutukset:

Vasta-aiheiset yhdistelmät

Kehonulkoiset hoidot, jotka johtavat veren kosketukseen negatiivisesti varautuneiden pintojen kanssa,

kuten dialyysi tai hemofiltraatio tiettyjen high-flux -kalvojen kanssa (esim. polyakrylonitriilikalvot) ja

LDL-afereesi dekstraanisulfaatin kanssa, koska vaikeiden anafylaktisten reaktioiden riski on lisääntynyt

(ks. kohta 4.3). Jos tällaisia hoitoja tarvitaan, on harkittava toisentyyppisten dialyysikalvojen käyttöä tai

eri lääkeryhmään kuuluvaa verenpainelääkettä. ACE:n estäjien samanaikainen käyttö sakubitriilia ja

valsartaania sisältävän yhdistelmävalmisteen kanssa on vasta-aiheista, koska se lisää angioedeeman

riskiä (ks. kohta 4.3 ja 4.4).

Käyttöön liittyvät varotoimet

Kaliumsuolat, hepariini, kaliumia säästävät diureetit ja muut vaikuttavat aineet, jotka lisäävät

kaliumin pitoisuutta plasmassa (mukaan lukien angiotensiini II -reseptorin salpaajat,

takrolimuusi, siklosporiini): Hyperkalemiaa voi ilmetä ja sen vuoksi vaaditaan seerumin

kaliumpitoisuuden tarkkaa seurantaa. Hoidossa on oltava varovainen myös, jos ramipriilin kanssa

samanaikaisesti käytetään muita lääkeaineita, jotka suurentavat seerumin kaliumpitoisuutta, kuten

trimetopriimia ja kotrimoksatsolia (trimetopriimia ja sulfametoksatsolia sisältävä yhdistelmävalmiste),

sillä trimetopriimilla tiedetään olevan amiloridin kaltainen kaliumia säästävä diureettivaikutus. Ramipriilin

ja edellä mainittujen lääkkeiden käyttöä yhdistelmänä ei sen vuoksi suositella.

Siklosporiini

ACE:n estäjien ja siklosporiinin samanaikaisessa käytössä voi esiintyä hyperkalemiaa. Seerumin

kaliumpitoisuuden seurantaa suositellaan.

Hepariini

ACE:n estäjien ja hepariinin samanaikaisessa käytössä voi esiintyä hyperkalemiaa. Seerumin

kaliumpitoisuuden seurantaa suositellaan.

Antihypertensiiviset aineet (esim. diureetit) ja muut verenpainetta laskevat aineet (esim. nitraatit,

trisykliset antidepressantit, anestesia-aineet, akuutti alkoholin käyttö, baklofeeni, alfutsosiini,

doksatsosiini, pratsosiini, tamsulosiini, teratsosiini): Verenpainetta laskevan vaikutuksen

tehostuminen on odotettavissa (diureettien osalta ks. myös kohta 4.2).

RAA-järjestelmän kaksoisesto ACE:n estäjillä, angiotensiini II -reseptorin salpaajilla tai

aliskireenillä

Kliinisissä tutkimuksissa on havaittu, että reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmän (RAA-järjestelmä)

kaksoisestoon ACE:n estäjien, angiotensiini II -reseptorin salpaajien tai aliskireenin samanaikaisen

käytön avulla liittyy haittavaikutusten, esimerkiksi hypotension, hyperkalemian ja munuaisten toiminnan

heikkenemisen (mukaan lukien akuutin munuaisten vajaatoiminnan) suurentunut esiintyvyys vain yhden

RAA-järjestelmään vaikuttavan aineen käyttöön verrattuna (ks. kohdat 4.3, 4.4 ja 5.1).

Vasopressori-sympatomimeetit ja muut aineet (kuten isoprenaliini, dobutamiini, dopamiini,

adrenaliini), jotka voivat vähentää ramipiriilin verenpainetta laskevaa vaikutusta: Verenpaineen

seurantaa suositellaan.

Allopurinoli, immunosuppressantit, kortikosteroidit, prokainamidi, sytostaatit ja muut aineet,

jotka saattavat aiheuttaa muutoksia verenkuvassa: Lisääntynyt todennäköisyys hematologisille

reaktioille (ks. kohta 4.4).

Litiumsuolat: ACE:n estäjät voivat vähentää litiumin poistumista elimistöstä ja siksi litiumin toksisuus

voi kasvaa. Litiumpitoisuuksia on seurattava.

Diabeteslääkkeet, mukaan lukien insuliini: Hypoglykeemiset reaktiot ovat mahdollisia.

Verensokerin seurantaa suositellaan.

Tulehduskipulääkkeet ja asetyylisalisyylihappo: Ramipriilin verenpainetta laskevan vaikutuksen

väheneminen on odotettavissa. Lisäksi ACE:n estäjien ja tulehduskipulääkkeiden samanaikainen käyttö

voi lisätä munuaistoiminnan heikentymisen ja kaliumpitoisuuden lisääntymisen riskiä.

ACE:n estäjien samanaikainen käyttö rasekadotriilin, mTOR:n estäjien (esim. sirolimuusin,

everolimuusin, temsirolimuusin) ja vildagliptiinin kanssa saattaa lisätä angioedeeman riskiä (ks.

kohta 4.4).

Amlodipiiniin liittyvät yhteisvaikutukset:

Muiden lääkevalmisteiden vaikutukset amlodipiiniin

CYP3A4:n estäjät: Amlodipiinin samanaikainen käyttö voimakkaiden tai kohtalaisten CYP3A4:n

estäjien (proteaasin estäjät, atsoliryhmän sienilääkkeet, makrolidit, kuten erytromysiini tai klaritromysiini,

verapamiili tai diltiatseemi) kanssa voi aiheuttaa merkittävää amlodipiinialtistuksen suurenemista.

Näiden farmakokineettisten vaihteluiden kliininen vaikutus saattaa olla voimakkaampi iäkkäillä potilailla.

Näin ollen potilaan kliininen seuranta ja annoksen muuttaminen voivat olla tarpeen.

Klaritromysiini: Klaritromysiini on CYP3A4:n estäjä. Hypotension riski saattaa kasvaa, jos potilas saa

klaritromysiiniä yhdessä amlodipiinin kanssa. Potilaiden tarkkaa seurantaa suositellaan, kun amlodipiinia

annetaan yhdessä klaritromysiinin kanssa.

CYP3A4:n induktorit: Tunnettujen CYP3A4:n induktoreiden samanaikaisen käytön yhteydessä

amlodipiinin pitoisuus plasmassa saattaa vaihdella. Verenpainetta pitää siksi seurata ja annoksen

säätämistä harkita etenkin voimakkaiden CYP3A4:n induktoreiden (esim. rifampisiini, mäkikuisma)

samanaikaisen käytön aikana ja sen jälkeen.

Amlodipiinin antoa samanaikaisesti greipin tai greippimehun kanssa ei suositella, sillä joillakin potilailla

amlodipiinin biologinen hyötyosuus voi kasvaa, mikä johtaa verenpainetta laskevien vaikutusten

voimistumiseen.

Dantroleeni (infuusio): Eläimiä hoidettaessa on havaittu kuolemaan johtaneita kammiovärinöitä ja

kardiovaskulaarisia kollapseja hyperkalemiaan liittyneinä, kun eläimille annettiin verapamiilia ja

dantroleenia laskimoon. Hyperkalemian vaaran vuoksi kalsiumkanavan salpaajien, kuten amlodipiinin,

samanaikaista antoa on syytä välttää hoidettaessa potilaita, jotka ovat alttiita malignille hypertermialle,

sekä malignin hypertermian hoidossa.

Amlodipiinin vaikutukset muihin lääkevalmisteisiin

Amlodipiini lisää muiden verenpainetta alentavien lääkkeiden vaikutusta.

Takrolimuusi: Veren takrolimuusipitoisuus saattaa suurentua, kun takrolimuusia käytetään

samanaikaisesti amlodipiinin kanssa. Jos takrolimuusia käyttävälle potilaalle annetaan amlodipiinia,

potilaan veren takrolimuusipitoisuutta on seurattava ja takrolimuusiannosta tarvittaessa säädettävä

takrolimuusin toksisuuden välttämiseksi.

mTOR:in (nisäkkään rapamysiinin kohde -proteiini) estäjät: mTOR:in estäjät kuten sirolimuusi,

temsirolimuusi ja everolimuusi ovat CYP3A:n substraatteja. Amlodipiini on heikko CYP3A:n estäjä.

Samanaikaisesti käytettäessä amlodipiini saattaa lisätä mTOR:in estäjien altistusta.

Siklosporiini: Siklosporiinin ja amlodipiinin yhteisvaikutustutkimuksia ei ole tehty terveillä

vapaaehtoisilla eikä muilla potilasryhmillä kuin munuaissiirtopotilailla, joilla havaittiin siklosporiinin

minimipitoisuuden vaihtelevaa nousua (keskimäärin 0 % – 40 %). Amlodipiinia käyttävien

munuaissiirtopotilaiden veren siklosporiiniarvojen tarkkailua on harkittava ja siklosporiiniannosta on

tarvittaessa pienennettävä.

Simvastatiini: Amlodipiinin (10 mg toistuvasti) ja simvastatiinin (80 mg) samanaikaisen annon

yhteydessä simvastatiinialtistus kasvoi 77 % pelkkään simvastatiinin antoon verrattuna. Amlopidiinia

käyttävien potilaiden simvastatiiniannos saa olla enintään 20 mg vuorokaudessa.

Kliinisissä yhteisvaikutustutkimuksissa amlodipiini ei vaikuttanut atorvastatiinin, digoksiinin tai varfariinin

farmakokinetiikkaan.

4.6

Hedelmällisyys, raskaus ja imetys

Ottaen huomioon tämän yhdistelmävalmisteen sisältämien yksittäisten aineiden vaikutukset raskauteen

ja imetykseen:

Rameam-valmisteen käyttöä ei suositella ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana, ja käyttö on

vasta-aiheinen toisen ja kolmannen raskauskolmanneksen aikana.

Rameam-valmisteen käyttöä imetyksen aikana ei suositella. On päätettävä lopetetaanko rintaruokinta

vai lopetetaanko Rameam-hoito ottaen huomioon rintaruokinnasta aiheutuvat hyödyt lapselle ja

amlodipiinihoidosta koituvat hyödyt äidille.

Raskaus

Ramipriili:

Rameam-valmisteen käyttöä ei suositella ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana (ks. kohta 4.4), ja

käyttö on vasta-aiheinen toisen ja kolmannen raskauskolmanneksen aikana (ks. kohta 4.3).

Epidemiologisten tutkimusten tulokset viittaavat siihen, että altistuminen ACE:n estäjille ensimmäisen

raskauskolmanneksen aikana lisää sikiön epämuodostumien riskiä. Tulokset eivät kuitenkaan ole

vakuuttavia, mutta pientä riskin suurenemista ei voida sulkea pois. Jos ACE:n estäjiä käyttävä nainen

aikoo tulla raskaaksi, hänelle tulee vaihtaa muu, raskauden aikanakin turvallinen verenpainelääkitys, ellei

ACE:n estäjien käyttöä pidetä välttämättömänä. Kun raskaus todetaan, ACE:n estäjien käyttö tulee

lopettaa heti, ja tarvittaessa on aloitettava muu lääkitys.

Tiedetään, että altistus ACE:n estäjille tai angiotensiini II -reseptorin salpaajille toisen ja kolmannen

raskauskolmanneksen aikana on haitallista sikiön kehitykselle (munuaisten toiminta heikkenee,

lapsiveden määrä pienenee, kallon luutuminen hidastuu) ja vastasyntyneen kehitykselle (munuaisten

toiminta voi pettää ja voi ilmetä hypotensiota ja hyperkalemiaa) (ks. kohta 5.3). Jos sikiö on raskauden

toisen ja kolmannen kolmanneksen aikana altistunut ACE:n estäjille, suositellaan sikiölle tehtäväksi

munuaisten toiminnan ja kallon ultraäänitutkimus. Vastasyntyneitä, joiden äiti on käyttänyt ACE:n

estäjiä, on seurattava huolellisesti hypotension, oligurian ja hyperkalemian varalta (ks. kohdat 4.3 ja 4.4).

Amlodipiini:

Amlodipiinin käytön turvallisuutta raskauden aikana ei ole varmistettu.

Eläinkokeissa on havaittu lisääntymistoksisuutta suurilla annoksilla (ks. kohta 5.3).

Amlodipiinin käyttöä raskausaikana suositellaan vain, jos turvallisempaa hoitovaihtoehtoa ei ole tai jos

sairaus itsessään aiheuttaa suuremman riskin äidille ja sikiölle.

Imetys

Ramipriili:

Koska ramipriilin käytöstä imetyksen aikana ei ole riittävästi tietoa (ks. kohta 5.2), ramipriilin käyttöä ei

suositella, vaan on suositeltavampaa käyttää vaihtoehtoisia hoitoja, joiden turvallisuus imetyksen aikana

on osoitettu, erityisesti kun imetetään vastasyntynyttä tai keskosta.

Amlodipiini:

Amlodipiini erittyy ihmisen rintamaitoon. Lapsen saama osuus äidin annoksesta on 3–7 % (arvioitu

kvartiiliväli), enintään 15 %. Amlodipiinin vaikutusta imeväiseen ei tunneta. On päätettävä lopetetaanko

rintaruokinta vai lopetetaanko amlodipiinihoito ottaen huomioon rintaruokinnasta aiheutuvat hyödyt

lapselle ja amlodipiinihoidosta koituvat hyödyt äidille.

Hedelmällisyys

Joillakin kalsiumkanavan salpaajilla hoidetuilla potilailla on ilmoitettu siittiöiden pään palautuvia

biokemiallisia muutoksia. Amlodipiinin mahdollista hedelmällisyyteen kohdistuvaa vaikutusta koskevat

kliiniset tiedot ovat riittämättömät. Yhdessä rotilla tehdyssä tutkimuksessa todettiin haitallisia vaikutuksia

urosten hedelmällisyyteen (ks. kohta 5.3).

4.7

Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn

Rameam-valmisteella voi olla vähäinen tai kohtalainen vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn.

Osa haittavaikutuksista (esim. verenpaineen lasku ja siitä seuraavat oireet, kuten huimaus, päänsärky,

väsymys) voivat heikentää potilaan kykyä keskittyä ja reagoida. Tämä voi aiheuttaa vaaraa tilanteissa,

joissa nämä kyvyt ovat erittäin tärkeitä (kuten autolla ajo tai koneiden käyttö).

Tämä on mahdollista erityisesti hoidon alussa tai lääkkeen vaihdon yhteydessä. Varovaisuutta on

noudatettava erityisesti hoidon alussa.

4.8

Haittavaikutukset

Turvallisuusprofiilin yhteenveto

Ramipriilin haittavaikutusprofiiliin kuuluvat kuiva ärsytysyskä sekä hypotensiosta johtuvat reaktiot.

Vakaviin haittavaikutuksiin kuuluvat aivohalvaus, sydäninfarkti, angioedeema, hyperkalemia, munuaisten

tai maksan vajaatoiminta, haimatulehdus, vaikeat ihoreaktiot ja neutropenia/agranulosytoosi.

Amlodipiinihoidon aikana yleisimmin raportoituja haittavaikutuksia ovat uneliaisuus, heitehuimaus,

päänsärky, sydämentykytys, punoitus, vatsakipu, pahoinvointi, nilkkojen turvotus, turvotus ja väsymys.

Haittavaikutustaulukko

Haittavaikutusten yleisyydet on määritetty seuraavasti:

hyvin yleinen (≥ 1/10), yleinen (≥ 1/100, < 1/10), melko harvinainen (≥ 1/1 000, < 1/100); harvinainen

(≥ 1/10 000, < 1/1 000), hyvin harvinainen (< 1/10 000).

Seuraavia haittavaikutuksia on raportoitu ramipriili- ja amlodipiinihoidon aikana, kun valmisteita on

käytetty yksinään:

Elinjärjestelmä

Esiintymistiheys

Ramipriili

Amlodipiini

Veri ja imukudos

melko harvinainen

Eosinofilia

harvinainen

valkosolujen vähyys

(mukaan lukien

neutropenia tai

agranulosytoosi),

punasolujen vähyys,

matala hemoglobiini,

verihiutaleiden vähyys

hyvin harvinainen

leukopenia,

trombosytopenia

tuntematon

luuydindepressio,

pansytopenia,

hemolyyttinen anemia

Immuunijärjestelmä

hyvin harvinainen

allergiset reaktiot

tuntematon

anafylaktiset tai

anafylaktoidiset reaktiot,

tumavasta-aineiden nousu

Umpieritys

tuntematon

antidiureettisen hormonin

epäasianmukaisen

erityksen oireyhtymä

(SIADH)

Aineenvaihdunta ja

ravitsemus

yleinen

veren kaliumpitoisuuden

nousu

melko harvinainen

anoreksia, ruokahalun

heikkeneminen

hyvin harvinainen

hyperglykemia

tuntematon

veren natriumpitoisuuden

lasku

Psyykkiset häiriöt

melko harvinainen

masentuneisuus,

ahdistuneisuus,

hermostuneisuus,

levottomuus, unihäiriöt

mukaan lukien uneliaisuus

unettomuus, mielialan

muutokset (mukaan lukien

ahdistuneisuus),

masennus

Elinjärjestelmä

Esiintymistiheys

Ramipriili

Amlodipiini

harvinainen

sekavuustila

sekavuus

tuntematon

keskittymiskyvyn häiriöt

Hermosto

yleinen

päänsärky, heitehuimaus

uneliaisuus, heitehuimaus,

päänsärky (varsinkin

hoidon alussa)

melko harvinainen

kiertohuimaus,

tuntoharha, makuaistin

puute, makuhäiriö

vapina, makuaistin

muutokset, pyörtyminen,

hypestesia, parestesiat

harvinainen

vapina, tasapainohäiriö

hyvin harvinainen

lisääntynyt lihasjännitys,

perifeerinen neuropatia

tuntematon

aivojen iskemia, mukaan

lukien iskeeminen

aivohalvaus ja ohimenevä

iskeeminen kohtaus,

psykomotoristen taitojen

heikkeneminen, polttelun

tunne, hajuharha

ekstrapyramidaalinen

häiriö

Silmät

melko harvinainen

näköhäiriöt, mukaan

lukien näön

hämärtyminen

näköhäiriöt (mukaan

lukien diplopia)

harvinainen

sidekalvotulehdus

Kuulo ja tasapainoelin

melko harvinainen

tinnitus

harvinainen

heikentynyt kuulo, tinnitus

Sydän

yleinen

sydämentykytys

melko harvinainen

sydänlihaksen iskemia,

mukaan lukien angina

pectoris tai sydäninfarkti,

takykardia, rytmihäiriö,

sydämentykytys,

perifeerinen turvotus

rytmihäiriöt (mukaan

lukien bradykardia,

kammiotakykardia ja

eteisvärinä)

hyvin harvinainen

sydäninfarkti

Verisuonisto

yleinen

hypotensio, ortostaattinen

verenpaineen aleneminen,

pyörtyminen

punastuminen

melko harvinainen

punastuminen

hypotensio

harvinainen

verisuonten ahtaumat,

hypoperfuusio, vaskuliitti

hyvin harvinainen

verisuonitulehdus

tuntematon

Raynaud’n oireyhtymä

Hengityselimet,

rintakehä ja välikarsina

yleinen

kuiva ärsytysyskä,

bronkiitti, poskiontelon

tulehdus, hengenahdistus

hengenahdistus

melko harvinainen

bronkospasmi, mukaan

lukien pahentunut astma,

nenän tukkoisuus

yskä, nuha

Ruoansulatuselimistö

yleinen

ruoansulatuskanavan

tulehdusreaktiot,

ruoansulatusvaivat,

vatsavaivat,

ylävatsavaivat, ripuli,

vatsakipu, pahoinvointi,

dyspepsia,

suolentoiminnan

muutokset (mukaan lukien

ripuli ja ummetus)

Elinjärjestelmä

Esiintymistiheys

Ramipriili

Amlodipiini

pahoinvointi, oksentelu

melko harvinainen

haimatulehdus (ACE:n

estäjillä on raportoitu

joitakin poikkeuksellisia

kuolemaan johtaneita

tapauksia),

haimaentsyymien nousu,

ohutsuolen angioedeema,

ylävatsakivut mukaan

lukien gastriitti, ummetus,

kuiva suu

oksentelu, suun

kuivuminen

harvinainen

glossiitti

hyvin harvinainen

haimatulehdus, gastriitti,

ienhyperplasia

tuntematon

aftainen suutulehdus

Maksa ja sappi

melko harvinainen

maksaentsyymiarvojen

ja/tai konjugoidun

bilirubiinin

nousu

harvinainen

kolestaattinen keltaisuus,

maksasolujen vaurio

hyvin harvinainen

maksatulehdus, keltaisuus,

kohonneet

maksaentsyymiarvot*

tuntematon

akuutti maksan

vajaatoiminta,

kolestaattinen tai

sytolyyttinen hepatiitti

(hyvin harvoissa

poikkeustapauksissa

johtanut kuolemaan)

Iho ja ihonalainen kudos

yleinen

ihottuma, erityisesti

makulopapulaarinen

melko harvinainen

angioedeema; hyvin

harvoissa

poikkeustapauksissa

angioedeemasta johtuva

hengitysteiden

tukkeutuminen voi johtaa

kuolemaan; kutina,

liikahikoilu

alopesia, purppura, ihon

värimuutos, lisääntynyt

hikoilu, kutina, ihottuma,

eksanteema,

nokkosihottuma

harvinainen

hilseilevä ihottuma,

urtikaria, kynsien

irtoaminen

hyvin harvinainen

valoyliherkkyys

angioedeema, erythema

multiforme,

eksfoliatiivinen dermatiitti,

Stevens-Johnsonin

oireyhtymä, Quincken

edeema, valoyliherkkyys

tuntematon

toksinen epidermaalinen

nekrolyysi, Stevens-

Toksinen epidermaalinen

nekrolyysi

Elinjärjestelmä

Esiintymistiheys

Ramipriili

Amlodipiini

Johnsonin oireyhtymä,

erythema multiforme,

pemfigoidi, psoriasiksen

paheneminen,

psoriasiforminen

dermatiitti, pemfigoidi tai

lichenoidi eksanteema tai

enanteema, alopesia

Luusto, lihakset ja

sidekudos

yleinen

lihaskouristukset,

lihaskipu

nilkkojen turvotus,

lihaskrampit

melko harvinainen

nivelkipu

nivelkipu, lihaskipu,

selkäkipu

Munuaiset ja virtsatiet

melko harvinainen

munuaistoiminnan

heikentyminen mukaan

lukien akuutti munuaisten

vajaatoiminta,

virtsanerityksen

lisääntyminen,

proteinurian

lisääntyminen, veren

urea- ja

kreatiniinipitoisuuksien

nousu

virtsaamishäiriöt, nokturia,

tihentynyt virtsaamistarve

Sukupuolielimet ja rinnat

melko harvinainen

ohimenevä

erektioimpotenssi, libidon

väheneminen

impotenssi, gynekomastia

tuntematon

gynekomastia

Yleisoireet ja

antopaikassa todettavat

haitat

hyvin yleinen

turvotukset

yleinen

rintakipu, väsymys

väsymys, voimattomuus

melko harvinainen

kuume

rintakipu, kivuntunne,

huonovointisuus

harvinainen

voimattomuus

Tutkimukset

melko harvinainen

painonnousu, painonlasku

*viittaa useimmmiten kolestaasiin

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen

On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä

haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty–haitta-tasapainon jatkuvan arvioinnin.

Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista

seuraavalle taholle:

sivusto: www.fimea.fi

Lääkealan turvallisuus

ja kehittämiskeskus Fimea

Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri

PL 55

00034 FIMEA

4.9

Yliannostus

Ramipriilin ja amlodipiinin yhdistelmän yliannostuksesta ihmisellä ei ole tietoja.

Ramipriili:

ACE:n estäjien yliannostusoireita voivat olla liiallinen perifeerinen vasodilataatio (merkittävä hypotensio,

sokki), bradykardia, elektrolyyttitasapainon häiriöt ja munuaisten vajaatoiminta. Potilasta on seurattava

tarkkaan ja hoidon on oltava oireiden mukaista ja supportiivista. Hoitona on ensisijaisesti detoksifikaatio

(mahahuuhtelu, adsorboivien aineiden antaminen) sekä toimenpiteet hemodynaamisen tilan pitämiseksi

vakaana, α

-adrenergisten agonistien tai angiotensiini II:n (angiotensiiniamidin) anto mukaan luettuna.

Ramiprilaatti, ramipriilin aktiivinen metaboliitti, poistuu verenkierrosta huonosti hemodialyysissä.

Amlodipiini:

Kokemusta tahallisesta yliannostuksesta on vähän.

Oireet

Käytettävissä olevan tiedon mukaan suuri yliannostus saattaa aiheuttaa voimakkaan perifeerisen

vasodilataation ja mahdollisesti reflektorisen takykardian. Joissakin tapauksissa on ilmoitettu voimakasta

ja todennäköisesti pitkittynyttä verenpaineen laskua, josta on voinut seurata jopa kuolemaan johtava

sokki.

Hoito

Amlodipiinin yliannostuksesta johtuvaa kliinisesti merkitsevää hypotensiota hoidetaan tukemalla

aktiivisesti sydäntä ja verenkiertoa, muun muassa seuraamalla tiiviisti sydämen ja hengityksen toimintaa,

kohottamalla raajat ja tarkkailemalla kiertävän veren määrää ja erittyneen virtsan määrää.

Vasokonstriktorista voi olla hyötyä verisuonten tonuksen ja verenpaineen normalisoinnissa edellyttäen,

ettei sen käyttö ole vasta-aiheista. Kalsiumglukonaatin anto laskimoon voi auttaa kumoamaan

kalsiumkanavan salpauksen vaikutukset.

Joissakin tapauksissa mahahuuhtelu voi auttaa. Amlodipiinin imeytyminen väheni, kun terveille

vapaaehtoisille tutkimushenkilöille annettiin aktiivihiiltä kahden tunnin kuluessa 10 mg

amlodipiiniannoksen jälkeen.

Koska amlodipiini sitoutuu hyvin suuressa määrin proteiineihin, dialyysistä ei todennäköisesti ole hyötyä.

5.

FARMAKOLOGISET OMINAISUUDET

5.1

Farmakodynamiikka

Farmakoterapeuttinen ryhmä: reniini-angiotensiinijärjestelmään vaikuttavat lääkeaineet, ACE:n estäjät ja

kalsiumkanavan salpaajat, ATC-koodi: C09BB07

Ramipriili

Vaikutusmekanismi

Ramiprilaatti, ramipriilin aktiivinen metaboliitti, estää dipeptidyylikarboksypeptidaasi I -entsyymin

toimintaa (synonyymit: angiotensiiniä konvertoiva entsyymi (ACE); kininaasi II). Plasmassa ja

kudoksissa tämä entsyymi katalysoi angiotensiini I:n muuttumista aktiiviseksi vasokonstriktiota

aiheuttavaksi angiotensiini II:ksi sekä aktiivisen vasodilataattorin bradykiniinin hajoamista. Vähentynyt

angiotensiini II:n muodostuminen sekä bradykiniinin hajoamisen estyminen johtavat vasodilataatioon.

Koska angiotensiini II stimuloi myös aldosteronin vapautumista, ramiprilaatti aiheuttaa aldosteronin

erityksen laskun. Mustaihoisten (afrokaribialaisten) hypertensiivisten potilaiden (yleisesti vähäreniinisiä

verenpainepotilaita) keskimääräinen vaste ACE:n estäjä -monoterapiaan on vähäisempi kuin ei-

mustaihoisten potilaiden.

Farmakodynaamiset vaikutukset

Verenpainetta alentava ominaisuus:

Ramipriilin antamisesta seuraa merkittävä perifeerisen valtimopaineen lasku. Yleensä munuaisen

plasman virtaus ja glomerulusten filtraationopeus eivät suuresti muutu. Ramipriili laskee hypertensiota

sairastavien potilaiden verenpainetta sekä makuu- että pystyasennossa lisäämättä kompensatorisesti

sydämen lyöntitiheyttä.

Yleensä antihypertensiivinen vaikutus alkaa 1–2 tunnissa suun kautta otetun kerta-annoksen jälkeen ja

on voimakkaimmillaan 3–6 tunnin kuluttua valmisteen ottamisesta. Vaikutus kestää yleensä 24 tuntia

kerta-annoksen jälkeen.

Maksimaalinen vaste verenpaineeseen saavutetaan yleensä 3–4 viikon säännöllisen ramipriilihoidon

jälkeen. On osoitettu, että verenpainetta laskeva teho säilyy pitkäaikaisessa kaksi vuotta kestäneessä

hoidossa.

Äkillinen ramipriilihoidon keskeyttäminen ei aiheuta nopeaa ja suurta verenpaineen kohoamista.

Kliininen tehokkuus ja turvallisuus

Sydän- ja verisuonitapahtumien ennaltaehkäisy:

Ennaltaehkäisevässä lumekontrolloidussa tutkimuksessa (HOPE-tutkimus) ramipriiliä annettiin

tavanomaisen hoidon lisänä yli 9 200 potilaalle. Tutkimukseen otettiin potilaita, joilla oli suurentunut

sydän- ja verisuonitautien riski johtuen joko aterotromboottisesta sydän- ja verisuonisairaudesta

(aikaisempi sepelvaltimotauti, aivohalvaus tai perifeerinen valtimotauti) tai diabeteksestä, johon liittyi

vähintään yksi muu riskitekijä (todettu mikroalbuminuria, kohonnut verenpaine, kohonnut

kokonaiskolesterolitaso, matala HDL-kolesterolitaso tai tupakointi).

Tutkimus osoitti, että ramipriili vähensi tilastollisesti merkitsevästi sydäninfarktien,

kardiovaskulaarikuolemien ja aivohalvausten esiintymistä sekä yksittäisinä primaarisina

päätetapahtumina että yhdistetysti arvioituna.

Taulukko 1. HOPE-tutkimus, päätulokset:

Ramipriili

Lumelääke

Suhteellinen riski

(95 %:n luottamusväli)

p-arvo

Kaikki potilaat

n = 4 645

N = 4 652

Primaariset yhdistetyt

tapahtumat

14,0

17,8

0,78 (0,70–0,86)

< 0,001

Sydäninfarkti

12,3

0,80 (0,70–0,90)

< 0,001

Kardiovaskulaarikuolema

0,74 (0,64–0,87)

< 0,001

Aivohalvaus

0,68 (0,56–0,84)

< 0,001

Sekundaariset

päätetapahtumat

Kuolema mistä tahansa

syystä

10,4

12,2

0,84 (0,75–0,95)

0,005

Revaskularisaation tarve

16,0

18,3

0,85 (0,77–0,94)

0,002

Sairaalahoito epästabiilin

anginan vuoksi

12,1

12,3

0,98 (0,87–1,10)

Sairaalahoito sydämen

vajaatoiminnan vuoksi

0,88(0,70–1,10)

0,25

Diabetekseen liittyvät

komplikaatiot

0,84 (0,72–0,98)

0,03

MICRO-HOPE -tutkimuksessa, joka oli ennalta määrätty HOPE-tutkimuksen alatutkimus, potilaiden

aiempaan lääkitykseen lisättiin joko ramipriili 10 mg tai lumelääke ja tutkittiin lisälääkityksen vaikutusta 3

577 potilaaseen, jotka olivat vähintään 55-vuotiaita (ei yläikärajaa) ja joista suurimmalla osalla oli tyypin

2 diabetes (ja vähintään yksi muu CV-riskitekijä) ja joiden verenpaine oli normaali tai kohonnut.

Primaarianalyysi osoitti, että selkeä nefropatia kehittyi 117:lle (6,5 %) ramipriiliryhmään ja 149:lle

(8,4 %) lumeryhmään kuuluneista henkilöistä, mikä vastaa arvoja RRR 24 %; 95 %:n luottamusväli [3–

40], p = 0,027.

Kahdessa suuressa satunnaistetussa, kontrolloidussa tutkimuksessa (ONTARGET [ONgoing

Telmisartan Alone and in combination with Ramipril Global Endpoint Trial] ja VA NEPHRON-D [The

Veterans Affairs Nephropathy in Diabetes]) tutkittiin ACE:n estäjän ja angiotensiini II -reseptorin

salpaajan samanaikaista käyttöä.

ONTARGET-tutkimuksessa potilailla oli aiemmin ollut kardiovaskulaarisia tai serebrovaskulaarisia

sairauksia tai tyypin 2 diabetes sekä esiintyi merkkejä kohde-elinvauriosta. VA NEPHRON-D

-tutkimuksessa potilailla oli tyypin 2 diabetes ja diabeettinen nefropatia.

Nämä tutkimukset eivät osoittaneet merkittävää suotuisaa vaikutusta renaalisiin tai kardiovaskulaarisiin

lopputapahtumiin ja kuolleisuuteen, mutta hyperkalemian, akuutin munuaisvaurion ja/tai hypotension

riskin havaittiin kasvavan verrattuna monoterapiaan. Nämä tulokset soveltuvat myös muihin ACE:n

estäjiin ja angiotensiini II -reseptorin salpaajiin, ottaen huomioon niiden samankaltaiset

farmakodynaamiset ominaisuudet.

Sen vuoksi potilaiden, joilla on diabeettinen nefropatia, ei pidä käyttää ACE:n estäjiä ja angiotensiini II

-reseptorin salpaajia samanaikaisesti.

ALTITUDE (Aliskiren Trial in Type 2 Diabetes Using Cardiovascular and Renal Disease Endpoints,)

-tutkimuksessa testattiin saavutettavaa hyötyä aliskireenin lisäämisestä vakiohoitoon, jossa käytetään

ACE:n estäjää tai angiotensiini II -reseptorin salpaajaa potilaille, joilla on sekä tyypin 2 diabetes että

krooninen munuaissairaus, kardiovaskulaarinen sairaus, tai molemmat. Tutkimus päätettiin aikaisin

haittavaikutusten lisääntyneen riskin vuoksi. Kardiovaskulaariset kuolemat ja aivohalvaukset olivat

lukumääräisesti yleisempiä aliskireeniryhmässä kuin lumelääkeryhmässä ja haittavaikutuksia sekä

vakavia haittavaikutuksia (hyperkalemia, hypotensio ja munuaisten vajaatoiminta) raportoitiin useammin

aliskireeniryhmässä kuin lumelääkeryhmässä.

Amlodipiini

Vaikutusmekanismi

Amlodipiini on dihydropyridiinien ryhmään kuuluva kalsiumionien sisäänvirtauksen estäjä (hitaan

kanavan sulkija tai kalsiumionin salpaaja) ja se estää solukalvon läpi tapahtuvaa kalsiumionien

sisäänvirtausta sydämen ja verisuonten sileään lihakseen.

Amlodipiinin verenpainetta alentava vaikutusmekanismi perustuu sen suoraan verisuonten sileää lihasta

relaksoivaan vaikutukseen. Tarkkaa vaikutusmekanismia, jolla amlodipiini lievittää angina pectoriksen

oireita, ei ole täysin selvitetty. Amlodipiini vähentää kuitenkin iskeemistä kokonaiskuormitusta

seuraavalla kahdella tavalla:

1) Amlodipiini laajentaa perifeerisiä arterioleja, mikä vähentää ääreisverenkierron kokonaisvastusta

(afterload), jota vastaan sydän työskentelee. Koska sydämen rytmi pysyy vakaana, tämä sydämen

kuormituksen väheneminen pienentää sydänlihaksen energiankulutusta ja hapentarvetta.

2) Amlodipiini laajentaa todennäköisesti myös suuria ja pieniä sepelvaltimoita sekä normaaleilla että

iskeemisillä alueilla. Dilataatio lisää sydänlihaksen hapensaantia koronaarispasmissa (Prinzmetalin

angina, variantti angina).

Kerran vuorokaudessa tapahtuva anto alentaa verenpainepotilaiden verenpainetta kliinisesti

merkitsevästi sekä makuulla että pystyasennossa koko 24 tunnin antovälin ajan. Koska amlodipiinin

vaikutus alkaa hitaasti, se ei aiheuta akuuttia hypotensiota.

Amlodipiinin käyttöön ei ole liittynyt haitallisia vaikutuksia aineenvaihduntaan eikä se aiheuta muutoksia

plasman lipideihin, joten se sopii myös niiden potilaiden hoitoon, joilla on astma, diabetes tai kihti.

Käyttö potilaille, joilla on sydämen vajaatoiminta

NYHA-luokan II–IV sydämen vajaatoimintaa sairastavilla potilailla tehdyt hemodynaamiset tutkimukset

ja rasituksensiedon mittaamiseen perustuvat kontrolloidut kliiniset tutkimukset ovat osoittaneet, ettei

amlodipiini heikennä kliinistä tilaa rasituksen sietokyvyn, vasemman kammion ejektiofraktion ja kliinisten

oireiden osalta.

Digoksiini-, diureetti- ja ACE:n estäjähoitoa saaneiden NYHA-luokan III-IV sydämen vajaatoimintaa

sairastavien potilaiden arvioimiseen suunniteltu lumelääkekontrolloitu tutkimus (PRAISE) osoitti, ettei

amlodipiini suurentanut kuolleisuuden riskiä eikä kuolleisuuden ja sydämen vajaatoimintaan

sairastuvuuden yhdistettyä riskiä.

Amlodipiini ei vaikuttanut sydän- ja verisuoniperäiseen kokonaiskuolleisuuteen pitkäkestoisessa

lumelääkekontrolloidussa seurantatutkimuksessa (PRAISE-2) kiinteäannoksista ACE:n estäjää,

digitalista ja diureettia saavilla potilailla, joilla oli NYHA-luokan III-IV sydämen vajaatoiminta ilman

kliinisiä oireita tai iskeemiseen perussairauteen viittaavia objektiivisia löydöksiä. Samassa

potilaspopulaatiossa amlodipiinihoitoon liittyi keuhkoedeeman lisääntymistä.

ALLHAT-tutkimus (Treatment to Prevent Heart Attack Trial)

Satunnaistettu, kaksoissokkoutettu sairastuvuus-kuolleisuustutkimus ALLHAT (Antihypertensive and

Lipid- Lowering Treatment to Prevent Heart Attack Trial) tehtiin potilailla, joilla oli lievästi tai

kohtalaisesti kohonnut verenpaine. Tutkimuksessa vertailtiin uudempia lääkehoitoja: amlodipiini 2,5–

10 mg/vrk (kalsiumkanavan salpaaja) tai lisinopriili 10–40 mg/vrk (ACE:n estäjä) ensilinjan hoitona

verrattuna hoitoon tiatsididiureetti klooritalidonilla 12,5–25 mg/vrk.

Tutkimukseen satunnaistettiin yhteensä 33 357 vähintään 55-vuotiasta verenpainepotilasta, joita

seurattiin keskimäärin 4,9 vuotta. Potilailla oli lisäksi vähintään yksi muu sepelvaltimotaudin riskiä

lisäävä tekijä, kuten aiempi sydäninfarkti tai aivohalvaus (> 6 kk ennen tutkimukseen osallistumista) tai

viitteet jostakin muusta ateroskleroottisesta sydän- ja verisuonitaudista (yhteensä 51,5 %), tyypin 2

diabetes (36,1 %), HDL-kolesteroli < 0,90 mmol/l (11,6 %), EKG:llä tai kaikukardiografialla diagnosoitu

sydämen vasemman kammion hypertrofia (20,9 %) tai tupakointitottumus tutkimushetkellä (21,9 %).

Ensisijainen päätetapahtuma oli kuolemaan johtaneen sepelvaltimotaudin ja ei-kuolemaan johtaneen

sydäninfarktin yhdistelmä. Ensisijaisen päätetapahtuman osalta merkitsevää eroa ei havaittu

amlodipiiniin perustuvan ja klooritalidoniin perustuvan hoidon välillä: suhteellinen riski 0,98 (95 %:n

luottamusväli [0,90–1,07], p = 0,65). Toissijaisista päätetapahtumista sydämen vajaatoiminnan

esiintyvyys (osa yhdistetystä sydän- ja verisuonitaudin päätetapahtumasta) oli merkitsevästi suurempi

amlodipiiniryhmässä verrattuna klooritalidoniryhmään (10,2 % vs. 7,7 %, suhteellinen riski 1,38 (95 %:n

luottamusväli [1,25–1,52], p < 0,001)). Amlodipiiniryhmän ja klooritalidoniryhmän välinen ero ei

kuitenkaan ollut merkitsevä kokonaiskuolleisuuden suhteen: suhteellinen riski 0,96 (95 %:n luottamusväli

[0,89–1,02], p = 0,20).

5.2

Farmakokinetiikka

Ramipriili

Imeytyminen

Suun kautta otettu ramipriili imeytyy nopeasti maha-suolikanavasta: pitoisuushuippu plasmassa

saavutetaan yhden tunnin kuluessa. Virtsan jäämien perusteella vähintään 56 % imeytyy eikä ruokailu

merkittävästi vaikuta imeytymiseen maha-suolikanavassa. Suun kautta otetun 2,5 mg:n ja 5 mg:n

ramipriiliannoksen aktiivisen metaboliitin ramiprilaatin biologinen hyötyosuus on 45 %. Ramiprilaatin,

ramipriilin ainoan aktiivisen metaboliitin, huippupitoisuudet plasmassa saavutetaan 2–4 tunnin kuluessa

ramipriilin ottamisesta. Tavanomaisella, kerran päivässä otettavalla ramipriiliannoksella ramiprilaatin

steady state -plasmapitoisuudet saavutetaan neljäntenä hoitopäivänä.

Jakautuminen

Noin 73 % ramipriilista ja noin 56 % ramiprilaatista sitoutuu seerumin proteiineihin.

Metabolia

Ramipriili metaboloituu melkein täysin ramiprilaatiksi ja diketopiperatsiiniesteriksi,

diketopiperatsiinihapoksi ja ramipriilin ja ramiprilaatin glukuronideiksi.

Eliminaatio

Metaboliitit erittyvät pääasiassa munuaisten kautta. Seerumin ramiprilaattipitoisuudet vähenevät

polyfaasisesti. Ramiprilaatin ominaisuuksista, kuten saturoituvasta sitoutumisesta ACE:hen ja hitaasta

entsyymistä irtautumisesta johtuu, että ramiprilaatin terminaalinen eliminaatiovaihe erittäin matalilla

plasmapitoisuuksilla on hidastunut. Useiden kerran päivässä annettujen ramipriiliannosten jälkeen,

ramiprilaattipitoisuuksien puoliintumisaika oli 13–17 tuntia 5–10 mg:n annoksille ja pidempi pienemmille

1,25–2,5 mg:n annoksille. Tämä ero liittyy ramiprilaattia sitovan entsyymin kapasiteetin saturoitumiseen.

Potilaat, joilla on munuaisten vajaatoiminta (ks. kohta 4.2)

Potilaan munuaistoiminnan ollessa heikentynyt ramiprilaatin erittyminen munuaisten kautta vähenee ja

ramiprilaatin munuaispuhdistuma on verrannollinen kreatiniinipuhdistumaan. Tällöin plasman

ramiprilaattipitoisuudet nousevat ja ne laskevat hitaammin verrattuna henkilöihin, joiden munuaistoiminta

on normaali.

Potilaat, joilla on maksan vajaatoiminta (ks. kohta 4.2)

Potilaan maksantoiminnan ollessa heikentynyt ramipriilin metaboloituminen ramiprilaatiksi viivästyi

johtuen maksaesteraasien pienemmästä aktiivisuudesta ja näiden potilaiden plasman ramipriilipitoisuudet

nousivat. Näiden potilaiden ramiprilaatin huippupitoisuudet olivat kuitenkin vastaavat kuin niiden

henkilöiden, joiden maksatoiminta oli normaalia.

Imetys

Yhden suun kautta otetun 10 mg ramipriilikerta-annoksen jälkeen ramipriilia ei voitu todeta

rintamaidosta. Toistuvien annosten vaikutuksia ei kuitenkaan tunneta.

Amlodipiini

Imeytyminen, jakautuminen, sitoutuminen plasman proteiineihin

Suun kautta annettuina hoitoannoksina amlodipiini imeytyy hyvin ja huippupitoisuus saavutetaan 6–

12 tunnin kuluttua lääkkeen ottamisesta. Absoluuttinen biologinen hyötyosuus on arviolta 64–80 %.

Jakautumistilavuus on noin 21 l/kg. In vitro -tutkimukset ovat osoittaneet, että noin 97,5 %

verenkierrossa olevasta amlodipiinista sitoutuu plasman proteiineihin.

Ruoan nauttiminen ei vaikuta amlodipiinin hyötyosuuteen.

Biotransformaatio/eliminaatio

Amlodipiinin plasmasta mitattu terminaalinen eliminaation puoliintumisaika on noin 35–50 tuntia, mikä

mahdollistaa kerran päivässä tapahtuvan annostelun. Amlodipiini metaboloituu suurelta osin maksassa

inaktiivisiksi metaboliiteikseen. Amlodipiinista kulkeutuu virtsaan 10 % kanta-aineena ja 60 %

metaboliitteina.

Maksan vajaatoimintapotilaat

Kliinistä tietoa amlodipiinin antamisesta maksanvajaatoimintapotilaille on hyvin vähän. Maksan

vajaatoimintaa sairastavilla potilailla amlodipiinin puhdistuma on pienentynyt, mistä seuraa

puoliintumisajan pidentyminen ja kokonaisaltistuksen (AUC) suureneminen (noin 40−60 %).

Iäkkäät potilaat

Amlodipiinin huippupitoisuuden saavuttamiseen plasmassa kuluu iäkkäillä ja nuoremmilla potilailla yhtä

kauan aikaa. Potilaan ikääntyessä amlodipiinin puhdistuma pyrkii hidastumaan, jolloin kokonaisaltistus

suurenee ja eliminaation puoliintumisaika pitenee. Kokonaisaltistuksen suureneminen ja eliminaation

puoliintumisajan piteneminen olivat tutkitulle ikäryhmälle odotetun mukaiset, kun potilailla oli

kongestiivinen sydämen vajaatoiminta.

5.3

Prekliiniset tiedot turvallisuudesta

Ramipriili

Suun kautta otetulla ramipriililla ei ole todettu akuuttia toksisuutta jyrsijöitä tai koiria tutkittaessa.

Toksisuuskokeita pitkäkestoisesta suun kautta annosta on tehty rotille, koirille ja apinoille. Kaikilla

3 eläinlajilla todettiin muutoksia plasman elektrolyyteissä ja verenkuvassa. Ramipriilin

farmakodynaamisen aktiivisuuden osoituksena rottien ja koirien jukstaglomerulaariset elimet kasvoivat

merkittävästi päivittäisellä annoksella 250 mg/kg/vrk. Rotat, koirat ja apinat sietivät vastaavia päivittäisiä

annoksia 2 mg/kg/vrk, 2,5 mg/kg/vrk ja 8 mg/kg/vrk ilman haitallisia vaikutuksia.

Reproduktiotoksisuuskokeet rotille, kaneille ja apinoille eivät paljastaneet teratogeenisiä ominaisuuksia.

Kumpaakaan sukupuolta olevien rottien lisääntymiskyky ei heikentynyt.

Ramipriilin anto naarasrotille tiineyden tai imetyksen aikana aiheutti palautumattomia munuaisvaurioita

(munuaisaltaan laajentuma) jälkeläisille annoksen ollessa vähintään 50 mg/kg.

Lukuisissa, useita menetelmiä kattavissa mutageenisuustesteissä ei ole osoitettu, että ramipriili olisi

mutageeninen tai genotoksinen. Palautumattomia munuaisvaurioita on havaittu hyvin nuorilla rotilla

yhdenkin ramipriiliannoksen jälkeen.

Amlodipiini

Lisääntymistoksisuus

Rotilla ja hiirillä tehdyissä lisääntymistoksisuustutkimuksissa havaittiin synnytyksen viivästymistä,

synnytyksen pidentymistä ja poikasten eloonjäännin heikkenemistä, kun käytetyt annokset olivat noin

50-kertaiset ihmiselle suositeltuun enimmäisannokseen (mg/kg) nähden.

Hedelmällisyyden heikkeneminen

Amlodipiinia saaneiden rottien (urokset 64 vuorokautta ja naaraat 14 vuorokautta ennen parittelua)

hedelmällisyyteen kohdistuvia vaikutuksia ei esiintynyt, kun käytetyt annokset olivat enintään 10 mg

amlodipiinia/kg/vrk (noin 8* kertaa ihmiselle suositeltu ihon pinta-alaan perustuva [mg/m

enimmäisannos 10 mg).

Toisessa rotilla tehdyssä tutkimuksessa, jossa uroksille annettiin amlodipiinibesilaattia 30 päivän ajan ja

käytetyt annokset olivat verrannolliset ihmiselle tarkoitettuun annokseen (elimistön pinta-alan [mg/m

mukaan laskettuna), todettiin follikkelia stimuloivan hormonin ja testosteronin pitoisuuden plasmassa

pienentyneen samoin kuin siemennesteen tiheyden ja kypsien spermatidien ja Sertolin solujen

lukumäärän vähentyneen.

Karsinogeenisuus, mutageenisuus

Rotilla ja hiirillä, jotka saivat amlodipiinia ravinnon mukana 2 vuoden ajan pitoisuuksilla, joiden laskettiin

vastaavan 0,5, 1,25 ja 2,5 mg/kg/vrk vuorokausiannostasoa, karsinogeenisuutta ei todettu. Suurin annos

(hiirillä vastaava kuin ja rotilla 2-kertainen* suurimpaan suositeltuun ihon pinta-alaan perustuvaan

[mg/m

] 10 mg:n hoitoannokseen nähden) oli lähellä suurinta siedettyä annosta hiirillä, mutta ei rotilla.

Mutageenisuustutkimuksissa ei ilmennyt lääkkeeseen liittyviä vaikutuksia geeneissä eikä

kromosomeissa.

*perustuu potilaan painoon 50 kg

6.

FARMASEUTTISET TIEDOT

6.1

Apuaineet

Kapselin sisältö

Hypromelloosi 6cP

Maissitärkkelys, esigelatinoitu

Selluloosa, mikrokiteinen

Magnesiumstearaatti (E470b)

Kapselin kuori

5 mg/5 mg kovat kapselit ja 10 mg/5 mg kovat kapselit

Titaanidioksidi (E171)

Rautaoksidi, keltainen (E172)

Rautaoksidi, punainen (E172)

Rautaoksidi, musta (E172)

Liivate

Musta painomuste (shellakka (E904), propyleeniglykoli (E1520), kaliumhydroksidi (E525), musta

rautaoksidi (E172))

5 mg/10 mg kovat kapselit

Titaanidioksidi (E171)

Rautaoksidi, punainen (E172)

Liivate

Musta painomuste (shellakka (E904), propyleeniglykoli (E1520), kaliumhydroksidi (E525), musta

rautaoksidi (E172))

10 mg/10 mg kovat kapselit

Titaanidioksidi (E171)

Rautaoksidi, punainen (E172)

Liivate

Valkoinen painomuste (shellakka (E904), propyleeniglykoli (E1520), kaliumhydroksidi (E525),

titaanidioksidi (E171))

6.2

Yhteensopimattomuudet

Ei oleellinen.

6.3

Kestoaika

3 vuotta

6.4

Säilytys

Säilytä alle 30

Säilytä alkuperäispakkauksessa. Herkkä valolle. Herkkä kosteudelle.

6.5

Pakkaustyyppi ja pakkauskoko (pakkauskoot)

Läpipainopakkaus (OPA/alumiini/PVC//alumiinikalvo): 30, 50, 60, 90 ja 100 kovaa kapselia rasiassa.

Yksittäispakattu läpipainopakkaus (OPA/alumiini/PVC//alumiinikalvo): 30 x 1, 50 x 1, 60 x 1, 90 x 1 ja

100 x 1 kova kapseli rasiassa.

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

6.6

Erityiset varotoimet hävittämiselle

Ei erityisvaatimuksia hävittämisen suhteen.

7.

MYYNTILUVAN HALTIJA

Krka, d.d., Novo mesto

Šmarješka cesta 6

8501 Novo mesto

Slovenia

8.

MYYNTILUVAN NUMERO(T)

5 mg/5 mg: 34105

5 mg/10 mg: 34106

10 mg/5 mg: 34107

10 mg/10 mg: 34108

9.

MYYNTILUVAN MYÖNTÄMISPÄIVÄMÄÄRÄ/UUDISTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ

Myyntiluvan myöntämisen päivämäärä: 16.6.2017

10.

TEKSTIN MUUTTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ

13.9.2019

Samankaltaiset tuotteet

Etsi tähän tuotteeseen liittyviä ilmoituksia

Näytä asiakirjojen historia

Jaa nämä tiedot