PALONOSETRON MACURE 250 mikrog injektioneste, liuos

Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle

Palonosetron Macure 250 mikrogrammaa, injektioneste, liuos

palonosetroni

Lue tämä pakkausseloste huolellisesti ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen, sillä se sisältää

sinulle tärkeitä tietoja.

Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin.

Jos sinulla on kysyttävää, käänny lääkärin, apteekkihenkilökunnan

tai sairaanhoitajan

puoleen.

Tämä lääke on määrätty vain sinulle

eikä sitä tule antaa muiden käyttöön. Se voi aiheuttaa haittaa

muille,

vaikka heillä olisikin samanlaiset oireet kuin sinulla.

Jos havaitset haittavaikutuksia,

käänny lääkärin, apteekkihenkilökunnan tai sairaanhoitajan

puoleen. Tämä koskee myös sellaisia mahdollisia haittavaikutuksia,

joita ei ole mainittu

tässä

pakkausselosteessa. Ks. kohta 4.

Tässä pakkausselosteessa kerrotaan:

Mitä Palonosetron Macure on ja mihin sitä käytetään

Mitä sinun on tiedettävä, ennen kuin käytät Palonosetron Macure -valmistetta

Miten Palonosetron Macure -valmistetta käytetään

Mahdolliset

haittavaikutukset

Palonosetron Macure -valmisteen säilyttäminen

Pakkauksen sisältö ja muuta tietoa

1.

Mitä Palonosetron Macure on ja mihin sitä käytetään

Palonosetron Macure kuuluu lääkeryhmään nimeltä serotoniiniantagonistit

(5-HT

Näillä

kyky

estää

kemiallisen

aineen,

serotoniinin,

vaikutus,

joka

aiheuttaa

pahoinvointia

oksentelua.

Palonosetron

Macure

-valmistetta

käytetään

syövän

solunsalpaajahoitoon

liittyvän

pahoinvoinnin

oksentelun ehkäisemiseen aikuisilla ja yli 1 kuukauden ikäisillä

lapsilla.

Palonosetroni

, jota

Palonosetron Macure

sisältää, voidaan joskus käyttää myös muiden kuin tässä

pakkausselosteessa mainittujen sairauksien hoitoon. Kysy neuvoa lääkäriltä,

apteekkihenkilökunnalta tai muulta terveydenhuollon ammattilaiselta tarvittaessa ja noudata aina

heiltä saamiasi ohjeita.

2.

Mitä sinun on tiedettävä, ennen kuin käytät Palonosetron Macure -valmistetta

Älä käytä Palonosetron Macure -valmistetta

jos olet allerginen

palonosetronille tai tämän lääkkeen jollekin

muulle aineelle (lueteltu

kohdassa 6).

Varoitukset ja varotoimet

Keskustele lääkärin tai apteekkihenkilökunnan

kanssa ennen kuin otat Palonosetron Macure -valmistetta

jos sinulla on äkillinen

suolitukos

tai sinulla

on aiemmin

toistuvasti

ollut ummetusta

käytät

Palonosetron

Macure

-valmistetta

muiden

sellaisten

lääkkeiden

lisäksi,

jotka

voivat

aiheuttaa

epänormaalin

sydänrytmin;

tällaisia

ovat

esim.

amiodaroni,

nikardipiini,

kinidiini,

moksifloksasiini,

erytromysiini,

haloperidoli,

klooripromatsiini,

ketiapiini,

tioridatsiini

domperidoni

sinulla

suvussasi

aikaisemmin

esiintynyt

sydänrytmin

muutoksia

(QT-ajan

pidentymistä)

jos sinulla on muita sydänongelmia

tiettyjen

suolojen

(esim.

kalium

magnesium)

pitoisuus veressäsi on poikkeava, eikä sitä

ole hoidettu.

Palonosetron

Macure

-valmistetta

suositella

käytettäväksi

solunsalpaajahoidon

jälkeisinä

päivinä,

ellei –Palonosetron Macure-lääkitys kuulu toiseen solunsalpaajajahoitojaksoon.

Muut lääkevalmisteet ja Palonosetron Macure

Kerro lääkärille tai apteekkihenkilökunnalle, jos parhaillaan

käytät tai olet äskettäin käyttänyt tai saatat

käyttää muita lääkkeitä, mukaan lukien

SSRI-lääkkeet

(selektiiviset

serotoniinin

takaisinoton

estäjät),

joita käytetään masennuksen ja/tai

ahdistuneisuuden

hoitoon,

mukaan

lukien

fluoksetiini,

paroksetiini,

sertraliini,

fluvoksamiini,

sitalopraami

ja essitalopraami

SNRI-lääkkeet

(serotoniinin

noradrenaliinin

takaisinoton

estäjät),

joita

käytetään

masennuksen ja/tai ahdistuneisuuden hoitoon,

mukaan lukien venlafaksiini

ja duloksetiini.

Raskaus ja imetys

Raskaus

Jos olet raskaana tai epäilet olevasi raskaana, lääkäri ei anna sinulle Palonosetron Macure -valmistetta, ellei

se ole selvästi tarpeen.

Ei tiedetä, aiheuttaako Palonosetron Macure haittavaikutuksia, kun sitä käytetään raskauden aikana.

Imetys

Ei tiedetä, erittyykö Palonosetron Macure rintamaitoon.

olet

raskaana

imetät,

epäilet

olevasi

raskaana

suunnittelet

lapsen

hankkimista,

kysy

lääkäriltä tai apteekista neuvoa ennen tämän lääkkeen käyttöä

Ajaminen ja koneiden käyttö

Palonosetron Macure saattaa aiheuttaa huimausta tai väsymystä. Jos vaikutuksia esiintyy, älä aja äläkä

käytä mitään työvälineitä

tai koneita.

Lääke voi heikentää kykyä kuljettaa moottoriajoneuvoa tai tehdä tarkkaa keskittymistä vaativia tehtäviä.

omalla

vastuullasi

arvioida,

pystytkö

näihin

tehtäviin

lääkehoidon

aikana.

Lääkkeen

vaikutuksia

haittavaikutuksia

kuvattu

muissa

kappaleissa.

koko

pakkausseloste

opastukseksesi.

Keskustele

lääkärin tai apteekkihenkilökunnan kanssa, jos olet epävarma.

Palonosetron Macure sisältää natriumia

Tämä lääkevalmiste sisältää 0,20 mmol (tai 4.65mg) natriumia annosta kohti (korkeintaan 1,2 mmol tai

27.9mg korkein annos). Tämä on otettava huomioon

potilailla,

vähäsuolaista

ruokavaliota.

3.

Miten Palonosetron Macure -valmistetta käytetään

Lääkäri

sairaanhoitaja

antaa

Palonosetron

Macure

-valmisteen

–laskimoon

yleensä

noin

30 minuuttia

ennen solunsalpaajahoidon aloittamista.

Aikuiset

Palonosetron

Macure

-valmisteen

suositeltu

250 mikrogramman

annos

annetaan

nopeana

injektiona

(bolusinjektio)

laskimoon.

Lapset ja nuoret (iältään 1 kuukausi–17 vuotta)

Lääkäri

määrää

annoksen

potilaan

painon

perusteella;

suurin

mahdollinen

annos

kuitenkin

1500

mikrogrammaa.

Palonosetron Macure annetaan hitaana tiputuksena

(infuusiona) laskimoon.

Jos sinulla on kysymyksiä tämän lääkkeen käytöstä, käänny lääkärin puoleen.

4.

Mahdolliset haittavaikutukset

Kuten kaikki

lääkkeet, tämäkin lääke voi aiheuttaa haittavaikutuksia.

Kaikki eivät kuitenkaan niitä saa.

Seuraavia haittavaikutuksia

on ilmoitettu

aikuisilla.

Yleiset (saattaa esiintyä enintään yhdellä potilaalla

kymmenestä):

päänsärky, huimaus,

ummetus ja ripuli.

Melko harvinaiset (saattaa esiintyä enintään yhdellä potilaalla

sadasta):

korkea tai matala verenpaine

epänormaali

sydämen lyöntitiheys

tai -sydämeen palaavan veren virtauksen puute

laskimoiden

värimuutos

tai -laajentuminen

veren kaliumin

epänormaalit

korkeat tai matalat tasot

verensokerin korkeat tasot tai sokeria virtsassa

veren kalsiumin

matalat tasot

veren –bilirubiinin korkeat tasot

tiettyjen maksaentsyymien

korkeat tasot

mielialan

kohoaminen

tai levottomuuden

tunteiden lisääntyminen

uneliaisuus

tai nukkumisvaikeudet

ruokahalun

vähentyminen

tai puute

heikkous,

väsymys, kuume tai flunssan kaltaiset oireet

tunnottomuus,

polttava, pistävä tai kutiava tunne iholla

kutiava ihottuma

näön heikkeneminen

tai silmien ärtyneisyys

matkapahoinvointi

korvien soiminen

nikotus,

ilmavaivat,

suun kuivuminen

tai ruoansulatusvaivat

vatsakipu

virtsaamisvaikeudet

nivelkipu

sydänfilmissä (elektrokardiogrammissa)

esiintyvät poikkeamat (pidentynyt

QT-aika).

Hyvin harvinaiset (saattaa esiintyä enintään yhdellä potilaalla

kymmenestätuhannesta):

Palonosetronin

aiheuttamat

allergiset

reaktiot.

Tällaisten

reaktioiden

merkkejä

voivat

olla

huulten,

kasvojen,

kielen

nielun

turvotus,

hengitysvaikeudet

pyörtyminen

sekä

kutiava,

paukamainen

ihottuma (nokkosihottuma)

polte tai kipu lääkkeen antopaikassa (injektiopaikassa).

Seuraavia haittavaikutuksia

on ilmoitettu

lapsilla.

Yleiset (saattaa esiintyä enintään yhdellä potilaalla

kymmenestä):

päänsärky.

Melko harvinaiset (saattaa esiintyä enintään yhdellä potilaalla

sadasta):

huimaus

pakkoliikkeet

poikkeava sydämen lyöntitiheys

yskä tai hengenahdistus

nenäverenvuoto

kutiava ihottuma tai nokkosihottuma

kuume

kipu lääkkeen antopaikassa (infuusiopaikassa).

Haittavaikutuksista ilmoittaminen

havaitset

haittavaikutuksia,

kerro

niistä

lääkärille

sairaanhoitajalle.

Tämä

koskee myös sellaisia

mahdollisia

haittavaikutuksia,

joita

mainittu

tässä

pakkausselosteessa.

Voit

ilmoittaa

haittavaikutuksista

myös suoraan (ks. yhteystiedot

alla).

www-sivusto:

www.fimea.fi

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus

Fimea

Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri

PL 55

00034 FIMEA

Ilmoittamalla

haittavaikutuksista

voit

auttaa

saamaan

enemmän

tietoa

tämän

lääkevalmisteen

turvallisuudesta.

5.

Palonosetron Macure -valmisteen säilyttäminen

Ei lasten ulottuville

eikä näkyville.

Älä

käytä

tätä

lääkettä

ampullissa

kotelossa

mainitun

viimeisen

käyttöpäivämäärän

(EXP)

jälkeen.

Viimeinen

käyttöpäivämäärä tarkoittaa kuukauden viimeistä päivää.

Tämä

lääke

vaadi

lämpötilan

suhteen

erityisiä

säilytysolosuhteita.

Säilytä

alkuperäispakkauksessa.

Herkkä valolle.

Ainoastaan kertakäyttöön. Käyttämätön liuos on hävitettävä.

Lääkkeitä

tule

heittää

viemäriin

eikä

hävittää

talousjätteiden

mukana.

Kysy

käyttämättömien

lääkkeiden hävittämisestä

apteekista. Näin menetellen suojelet luontoa.

6.

Pakkauksen sisältö ja muuta tietoa

Mitä Palonosetron Macure sisältää

Vaikuttava

aine

palonosetroni

(hydrokloridina).

Yksi

liuosta

sisältää

50 mikrogrammaa

palonosetronia. Yksi 5 millilitran ampulli

liuosta sisältää 250 mikrogrammaa palonosetronia.

Muut

aineet

ovat

mannitoli,

dinatriumedetaatti,

natriumsitraatti,

sitruunahappomonohydraatti,

natriumhydroksidi

(pH:n

säätöä

varten),

suolahappo

(pH:n

säätöä

varten)

injektionesteisiin

käytettävä vesi.

Lääkevalmisteen kuvaus ja pakkauskoot

Palonosetron

Macure

-injektioneste

kirkas

väritön

liuos,

toimitetaan

kirkkaassa

5 millilitran

lasiampullissa.

Kotelossa on 1, 5 tai 10 ampullia.

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

Myyntiluvan haltija

MACURE PHARMA ApS

Hejrevej 39

DK-2400 Kööpenhamina NV

Tanska

Valmistaja

Medochemie Ltd,

48 Iapetou Street, Agios Athanassios Industrial Area, Agios Athanassios,

4101 Limassol, Kypros

Tämä pakkausseloste on tarkistettu viimeksi 26-09-2018

Bipacksedel: Information till användaren

Palonosetron Macure 250 mikrogram injektionsvätska, lösning

palonosetron

Läs noga igenom denna bipacksedel innan du börjar använda detta läkemedel. Den innehåller

information som är viktig för dig.

Spara denna information,

du kan behöva läsa den igen.

Om du har ytterligare frågor vänd dig till läkare, apotekspersonal eller sjuksköterska.

Detta läkemedel har ordinerats enbart åt dig. Ge det inte till andra. Det kan skada dem, även om

de uppvisar sjukdomstecken

som liknar dina.

Om du får biverkningar,

tala med läkare, apotekspersonal

eller sjuksköterska. Detta gäller även

eventuella biverkningar

som inte nämns i denna information.

Se avsnitt 4.

I denna bipacksedel finns information om följande:

1. Vad Palonosetron Macure är och vad det används för

2. Vad du behöver veta innan du använder Palonosetron Macure

3. Hur du använder Palonosetron Macure

4. Eventuella biverkningar

5. Hur Palonosetron Macure ska förvaras

6. Förpackningens innehåll och övriga upplysningar

1.

Vad Palonosetron Macure är och vad det används för

Palonosetron Macure tillhör en grupp läkemedel som kallas serotonin (5-HT

) antagonister.

De kan blockera kemikalien serotonins verkan som kan orsaka illamående och kräkningar.

Palonosetron Macure används för att förebygga illamående och kräkningar hos vuxna, ungdomar och barn

över en månads ålder i samband med kemoterapi mot cancer.

Palonosetron som finns i Palonosetron Macure kan också vara godkänd för att behandla andra sjukdomar

som inte nämns i denna produktinformation. Fråga läkare, apoteks- eller annan hälso- och sjukvårdspersonal

om du har ytterligare frågor och följ alltid deras instruktion.

2.

Vad du behöver veta innan du använder Palonosetron Macure

Använd inte Palonosetron Macure:

allergisk

palonosetron

eller

något

annat

innehållsämne

detta

läkemedel

(anges

avsnitt 6).

Varningar

och försiktighet

Tala med läkare eller apotekspersonal innan du använder Palonosetron Macure:

om du har akut tarmhinder eller tidigare råkat ut för förstoppning vid upprepade tillfällen.

använder

Palonosetron

Macure

tillsammans

andra

läkemedel

utlösa

onormal

hjärtrytm

amiodaron,

nikardipin,

kinidin,

moxifloxacin,

erytromycin,

haloperidol,

klorpromazin,

quetiapin,

tioridazin,

domperidon.

om du eller någon i familjen

har eller har haft förändringar i hjärtrytmen

(förlängt QT-intervall).

om du har andra hjärtproblem.

obalans

vissa

mineraler

blodet,

t.ex.

kalium

och magnesium, som inte har

behandlats.

Användning av Palonosetron Macure de närmaste dagarna efter kemoterapi rekommenderas endast om

en ny kemoterapicykel

ska påbörjas.

Andra läkemedel och Palonosetron Macure

Tala om för läkare eller apotekspersonal om du tar, nyligen har tagit eller kan tänkas ta andra läkemedel,

inklusive:

SSRI-läkemedel

(selektiva

serotoninåterupptagshämmare)

inklusive

fluoxetin,

paroxetin,

sertralin,

fluvoxamin,

citalopram

escitalopram

används

för

behandla

depression

och/eller ångest.

SNRI-läkemedel

(serotonin-

noradrenalinåterupptagshämmare)

inklusive

venlafaxin

duloxetin

som används för att behandla depression och/eller ångest.

Graviditet och amning

Graviditet

gravid

eller

tror

vara

gravid,

kommer

läkare att sätta in behandling med

Palonosetron Macure endast då det är absolut nödvändigt.

Det är inte känt om Palonosetron Macure kan ge upphov till skadliga effekter när det används under

graviditet.

Amning

Det är inte känt om Palonosetron Macure passerar över i bröstmjölk.

Om du är gravid eller ammar, tror att du kan vara gravid eller planerar att skaffa barn, rådfråga läkare eller

apotekspersonal innan du använder detta läkemedel.

Körförmåga och användning av maskiner

Palonosetron Macure kan orsaka yrsel eller trötthet. Om detta inträffar ska du inte köra bil eller använda

verktyg eller maskiner.

Du är själv ansvarig för att bedöma om du är i kondition att framföra motorfordon eller utföra arbeten

som kräver skärpt uppmärksamhet. En av faktorerna som kan påverka din förmåga i dessa avseenden är

användning

läkemedel

grund

deras

effekter

och/eller

biverkningar.

Beskrivning

dessa

effekter

biverkningar

finns

andra

avsnitt.

Läs

därför

information

denna

bipacksedel

för

vägledning.

Diskutera med din läkare eller apotekspersonal

om du är osäker.

Palonosetron Macure innehåller natrium

Detta läkemedel innehåller 0,20 mmol (4,65 mg) natrium per dos (upp till 1,2 mmol eller 27.9 mg för

den högsta dosen). Detta ska tas i beaktande av patienter som ordinerats saltfattig kost.

3.

Hur du använder Palonosetron Macure

Som regel är det en läkare eller sjuksköterska som ger injektionen med Palonosetron Macure omkring

30 minuter innan kemoterapin påbörjas.

Vuxna

Rekommenderad

dos av Palonosetron Macure är 250 mikrogram,

som ges som snabb injektion

i en ven.

Barn och ungdomar (i åldern 1 månad till 17 år):

Läkaren bestämmer dosen beroende på kroppsvikt,

men den högsta dosen är 1 500 mikrogram.

Palonosetron Macure kommer att ges som en långsam infusion

i en ven.

Om du har ytterligare frågor om detta läkemedel, kontakta läkare.

4.

Eventuella biverkningar

Liksom

alla

läkemedel

detta

läkemedel

orsaka

biverkningar,

men alla användare behöver inte få

dem.

Följande

biverkningar

rapporterades hos vuxna:

Vanliga (kan förekomma hos upp till 1 av 10 personer):

huvudvärk,

yrsel, förstoppning

och diarré.

Mindre vanliga biverkningar (kan förekomma hos upp till 1 av 100 personer):

högt eller lågt blodtryck

onormal hjärtfrekvens eller otillräcklig

blodtillförsel

till hjärtat

färgförändringar

och/eller förstoring av venerna

onormalt hög eller låg mängd kalium

i blodet

höga sockerhalter i blodet eller socker i urinen

låg kalciumhalt

i blodet

höga halter av pigmentet bilirubin

i blodet

höga halter av vissa leverenzymer

upprymdhet

eller ångestkänslor

sömnighet

eller sömnlöshet

aptitminskning

eller aptitförlust

svaghet, trötthet, feber eller influensaliknande

symtom

domningar,

sveda, stickningar

eller myrkrypningar

i huden

hudutslag med klåda

nedsatt syn eller ögonirritation

rörelsesjuka

öronsusningar

hicka, gasbildning,

muntorrhet eller matsmältningsbesvär

magsmärta

urineringssvårigheter

ledvärk

EKG-avvikelser

(förlängt QT-intervall)

Mycket sällsynta biverkningar (kan förekomma hos upp till 1 av 10 000 personer):

Allergiska

reaktioner

mot palonosetron (eventuella tecken

är svullnad av läppar, ansikte, tunga

eller svalg, andningssvårigheter, kollaps, upphöjda och kliande utslag (nässelutslag)).

Sveda eller smärta vid injektionsstället.

Följande

biverkningar

rapporterades hos barn:

Vanliga biverkningar (kan förekomma hos upp till 1 av 10 personer):

huvudvärk

Mindre vanliga biverkningar (kan förekomma hos upp till 1 av 100 personer):

yrsel

ryckiga kroppsrörelser

onormal hjärtfrekvens

hosta eller andfåddhet

näsblod

kliande hudutslag eller nässelutslag

feber

smärta vid infusionsstället

Rapportering av biverkningar

Om du får biverkningar, tala med läkare eller apotekspersonal. Detta gäller även eventuella biverkningar

som inte nämns i denna information.

Du kan också rapportera biverkningar

direkt via

I Sverige

Läkemedelsverket

Box 26

751 03 Uppsala

Webbplats:

www.lakemedelsverket.se

I Finland

webplats: www.fimea.fi

Säkerhets- och utvecklingscentret

för läkemedelsområdet

Fimea

Biverkningsregistret

PB 55

00034 FIMEA

Genom att rapportera biverkningar

kan du bidra till att öka informationen

om läkemedels säkerhet.

5.

Hur Palonosetron Macure ska förvaras

Förvara detta läkemedel utom syn- och räckhåll för barn.

Används

före

utgångsdatum

anges på ampull och kartongen efter EXP. Utgångsdatumet är den

sista dagen i angiven månad.

Inga särskilda temperaturanvisningar. Förvaras i originalförpackningen.

Ljuskänsligt.

Endast engångsanvändning,

eventuell överbliven

lösning

skall kasseras.

Läkemedel ska inte kastas i avloppet eller bland hushållsavfall. Fråga apotekspersonalen hur man kastar

läkemedel som inte längre används. Dessa åtgärder är till för att skydda miljön.

6.

Förpackningens innehåll och övriga upplysningar

Innehållsdeklaration

Den aktiva substansen är palonosetron

(som hydroklorid).

1 ml lösning

innehåller

50 mikrogram

palonosetron.

1 ampull

med 5 ml lösning

innehåller

250 mikrogram

palonosetron.

Övriga innehållsämnen

är mannitol,

dinatriumedetat, natriumcitrat, citronsyramonohydrat,

natriumhydroxid

(för pH-justering),

saltsyra (för pH-justering)

och vatten för injektionsvätskor.

Läkemedlets utseende och förpackningsstorlekar

Palonosetron Macure injektionsvätska, lösning, är en klar, färglös lösning och levereras i klara ampuller

av glas med kapacitet på 5 ml.

Finns i kartonger med 1, 5 och 10 ampuller.

Eventuellt

kommer inte alla förpackningsstorlekar att marknadsföras.

Innehavare av godkännande för försäljning

MACURE PHARMA ApS

Hejrevej 39

2400 Köpenhamn NV

Danmark

Tillverkare

Medochemie Ltd, 48 Iapetou Street, Agios Athanassios Industrial Area, Agios Athanassios,

4101 Limassol, Cypern

Denna bipacksedel ändrades senast

26-09-2018

VALMISTEYHTEENVETO

1.

LÄÄKEVALMISTEEN NIMI

Palonosetron Macure 250 mikrogrammaa, injektioneste, liuos

2.

VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

Yksi ml liuosta sisältää 50 mikrogrammaa palonosetronia (hydrokloridina).

Yksi 5 ml:n ampulli liuosta sisältää 250 mikrogrammaa palonosetronia (hydrokloridina).

Apuaine(et), joiden vaikutus tunnetaan:

Yksi 5 ml:n ampulli liuosta sisältää 0,20 mol (4.65mg) natriumia.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1.

3.

LÄÄKEMUOTO

Injektioneste, liuos.

Kirkas, väritön liuos jonka pH on 4,5-6,5.

4.

KLIINISET TIEDOT

4.1

Käyttöaiheet

Palonosetron Macure on tarkoitettu aikuisten hoitoon:

äkillisen pahoinvoinnin ja oksentelun ehkäisemiseen syövän hoidossa käytettävän voimakkaasti

-pahoinvointia aiheuttavan solunsalpaajahoidon yhteydessä ja

pahoinvoinnin

oksentelun

ehkäisemiseen

syövän

hoidossa

käytettävän

kohtalaisesti

pahoinvointia –aiheuttavan solunsalpaajahoidon yhteydessä.

Palonosetron Macure on tarkoitettu vähintään 1 kuukauden ikäisten pediatristen potilaiden hoitoon:

äkillisen pahoinvoinnin ja oksentelun ehkäisemiseen syövän hoidossa käytettävän voimakkaasti

–pahoinvointia aiheuttavan solunsalpaajahoidon yhteydessä sekä pahoinvoinnin ja oksentelun

ehkäisemiseen syövän hoidossa käytettävän kohtalaisesti pahoinvointia aiheuttavan -

solunsalpaajahoidon yhteydessä.

4.2

Annostus ja antotapa

Annostus

Aikuiset

250 mikrogrammaa palonosetronia annosteltuna yksittäisenä laskimonsisäisenä bolusannoksena noin

30 minuuttia ennen solunsalpaajahoidon alkamista. Palonosetron Macure tulee injisoida 30 sekunnin

kuluessa.

Palonosetron Macure -valmisteen tehoa voimakkaasti emeettisen solunsalpaajahoidon aikaansaaman

pahoinvoinnin ja oksentelun ehkäisyn yhteydessä voidaan parantaa antamalla kortikosteroidia ennen

solunsalpaajahoitoa.

Iäkkäät henkilöt

Annosta ei tarvitse muuttaa iäkkäillä henkilöillä.

Pediatriset potilaat

Lapset ja nuoret (iältään 1 kuukausi–17 vuotta)

20 mikrogrammaa palonosetronia / kg (suurin kokonaisannos ei saa ylittää 1500 mikrogrammaa)

kerralla annettavana 15 minuutin pituisena laskimonsisäisenä infuusiona, joka aloitetaan noin

30 minuuttia ennen solunsalpaajahoidon aloittamista.

Palonosetronin turvallisuutta ja tehoa alle 1 kuukauden ikäisten lasten hoidossa ei ole varmistettu.

Tietoja ei ole saatavilla. Tiedot palonosetronin käytöstä alle 2 vuoden ikäisten lasten pahoinvoinnin ja

oksentelun ehkäisyssä ovat rajallisia.

Maksan vajaatoiminta

Annosta ei tarvitse muuttaa maksan vajaatoimintaa sairastavilla potilailla.

Munuaisten vajaatoiminta

Annosta ei tarvitse muuttaa munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla potilailla.

Hemodialyysihoidossa olevia, loppuvaiheen munuaissairautta sairastavia potilaita koskevaa tietoa ei

ole saatavilla.

Antotapa

Laskimoon.

Palonosetron Macure -valmistetta saa käyttää ainoastaan ennen solunsalpaajahoitoa. Tätä

lääkevalmistetta saavat antaa terveydenhuollon ammattilaiset asianmukaisessa lääketieteellisessä

valvonnassa.

4.3

Vasta-aiheet

Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa 6.1 mainituille apuaineille.

4.4

Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Koska palonosetroni saattaa pidentää paksunsuolen läpikulkuaikaa, tulee ummetusta tai subakuuttia

suolitukosta aiemmin sairastaneita potilaita tarkkailla annostelun jälkeen. Palonosetronin

750 mikrogramman käytön yhteydessä on raportoitu ulosteen pakkautumisen takia kaksi

sairaalahoitoa –vaatinutta ummetustapausta.

Palonosetroni ei aiheuttanut kliinisesti merkitsevää QTc-ajan pidentymistä millään mitatulla

annostasolla. Terveillä vapaaehtoisilla tehtiin erityinen perusteellinen QT/QTc-tutkimus varman

tiedon saamiseksi palonosetronin vaikutuksesta QT/QTc-aikaan (ks. kohta 5.1). Kuten muidenkin 5- HT

antagonistien suhteen, varovaisuutta tulee kuitenkin

noudattaa palonosetronin käytössä potilailla, joilla on

pidentynyt QT-aika tai joilla se todennäköisesti tulee pidentymään. Näihin kuuluvat potilaat, joilla on tai

joiden

suvussa on aikaisemmin ollut QT-ajan pidentymistä, epänormaaleja elektrolyyttitasoja,

kongestiivinen sydämen vajaatoiminta, bradyarytmiaa ja sydämen johtumishäiriöitä sekä potilaat, jotka

saavat rytmihäiriölääkkeitä tai muita lääkevalmisteita, jotka aiheuttavat QT-ajan pidentymistä tai

epänormaaleja elektrolyyttitasoja.

Hypokalemia ja hypomagnesemia on korjattava ennen 5-HT

-antagonistien antoa.

Serotoniinioireyhtymää on raportoitu, kun 5-HT

-antagonisteja on käytetty joko

yksin tai yhdessä

muiden serotonergisten lääkkeiden kanssa (mukaan lukien selektiiviset serotoniinin takaisinoton

estäjät [SSRI] ja serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjät [SNRI]). Potilaiden asianmukaista

monitorointia serotoniinioireyhtymän kaltaisten oireiden varalta suositellaan.

Palonosetron Macure -valmistetta ei tule käyttää pahoinvoinnin

ja oksentelun ehkäisyyn tai hoitoon

solunsalpaajahoidon annostelun jälkeisinä päivinä, ellei sen käyttöön liity toinen solunsalpaajahoidon

annostelu.

Tämä lääkevalmiste sisältää 0,20 mmol natriumia per ampulli (jopa 1,2 mmol

korkein annos). Tämä

on otettava huomioon potilailla, jotka noudattavat vähäsuolaista ruokavaliota.

4.5

Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset

Palonosetroni metaboloituu pääasiassa CYP2D6:n avulla ja vähäisessä määrin CYP3A4- ja CYP1A2-

isoentsyymien katalysoimana. In vitro -tutkimusten mukaan palonosetroni ei inhiboi eikä indusoi

sytokromi P450 -isoentsyymiä kliinisesti merkittävillä

pitoisuuksilla.

Solunsalpaajalääkeaineet

Prekliinisissä

tutkimuksissa

palonosetroni

inhiboinut

viiden

tutkitun

solunsalpaajan

antituumoriaktiviteettia (sisplatiini, siklofosfamidi, sytarabiini, doksorubisiini ja mitomysiini

Metoklopramidi

Kliinisessä tutkimuksessa ei osoitettu mitään merkitsevää farmakokineettistä yhteisvaikutusta

palonosetronin laskimonsisäisen kerta-annoksen ja oraalisen metoklopramidin (CYP2D6-inhibiittori)

vakaan tilan pitoisuuden välillä.

CYP2D6-indusorit ja -inhibiittorit

Farmakokineettisessä väestötutkimuksessa on osoitettu, ettei palonosetronin puhdistumaan

vaikuttanut merkitsevästi sen samanaikainen annostelu yhdessä CYP2D6-indusorien (deksametasoni

ja rifampisiini) ja CYP2D6-inhibiittorien (mukaan lukien amiodaroni, selekoksibi, klorpromatsiini,

simetidiini, doksorubisiini, fluoksetiini, haloperidoli, paroksetiini, kinidiini, ranitidiini, ritonaviiri,

sertraliini tai terbinafiini) kanssa.

Kortikosteroidit

Palonosetronia on annosteltu turvallisesti yhdessä kortikosteroidien kanssa.

Serotonergiset lääkkeet (esim. SSRI ja SNRI)

Serotoniinioireyhtymää on raportoitu 5-HT

-antagonistien ja muiden serotonergisten lääkkeiden

(ml. SSRI ja SNRI) samanaikaisen käytön jälkeen.

Muut lääkevalmisteet

Palonosetronia on annosteltu turvallisesti analgeettien, antiemeettisten/pahoinvointia ehkäisevien

aineiden, antispasmodisten aineiden ja antikolinergisten lääkeaineiden kanssa.

4.6

Hedelmällisyys, raskaus ja imetys

Raskaus

Palonosetronin käytöstä raskaana olevilla naisilla ei ole kliinistä tietoa. Eläinkokeissa ei ole havaittu

suoria tai epäsuoria haitallisia vaikutuksia raskauteen, alkion/sikiön kehitykseen, synnytykseen tai

postnataaliseen kehitykseen. Eläinkokeiden perusteella istukan läpäisevyyttä koskevaa tietoa on

saatavilla vain rajoitetusti (ks. kohta 5.3).

Palonosetronin käytöstä raskauden aikana ihmisillä ei ole kokemusta. Siksi palonosetronia ei tule

käyttää raskaana olevilla naisilla, jollei lääkäri katso sen käytön olevan välttämätöntä.

Imetys

Koska palonosetronin erittymisestä rintamaitoon ei ole tietoja, rintaruokinta on lopetettava hoidon

ajaksi.

Hedelmällisyys

Tietoja palonosetronin vaikutuksesta hedelmällisyyteen ei ole.

4.7

Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn

Tutkimuksia valmisteen vaikutuksesta ajokykyyn tai koneiden käyttökykyyn ei ole tehty.

Koska palonosetroni saattaa aiheuttaa heitehuimausta, uneliaisuutta tai väsymystä, potilaita tulee

kehottaa olemaan varovaisia ajaessaan autolla tai käyttäessään koneita.

4.8

Haittavaikutukset

Kliinisissä tutkimuksissa aikuisilla käytettyjen 250 mikrogramman annosten yhteydessä (yhteensä

633 potilasta) useimmin todettuja haittavaikutuksia, jotka ainakin mahdollisesti liittyivät

palonosetronin käyttöön, olivat päänsärky (9 %) ja ummetus (5 %).

Kliinisissä tutkimuksissa todettiin seuraavia haittavaikutuksia, jotka luultavasti tai todennäköisesti

liittyivät palonosetronin käyttöön. Ne luokiteltiin yleisiksi (≥1/100, <1/10) tai melko harvinaisiksi

(≥1/1 000, <1/100). Hyvin harvinaisia (<1/10 000) haittavaikutuksia raportoitiin valmisteen

markkinoille tulon

jälkeen.

Seuraavassa haittavaikutukset on lueteltu vakavuuden suhteen alenevassa järjestyksessä jokaisessa

esiintyvyysryhmässä.

Elinjärjestelmäluokka

Yleinen

haittavaikutus

(

≥

1/100, <1/10)

Melko

harvinainen

haittavaikutus

(

≥

1/1 000, <1/100)

Hyvin

harvinainen

haittavaikutus

(<1/10 000)

Immuunijärjestelmä

Yliherkkyys,

anafylaksia,

anafylaktiset/anafylaktoidit

reaktiot ja sokki

Aineenvaihdunta

ravitsemus

Hyperkalemia,

aineenvaihduntahäiriöt,

hypokalsemia,

hypokalemia,

ruokahaluttomuus,

hyperglykemia,

vähentynyt ruokahalu

Psyykkiset häiriöt

Levottomuus,

euforinen tila

Hermosto

Päänsärky,

heitehuimaus

Uneliaisuus,

unettomuus, parestesia,

hypersomnia,

perifeerinen sensorinen

neuropatia

Silmät

Silmän

ärsytys,

amblyopia

Kuulo ja tasapainoelin

Matkapahoinvointi,

tinnitus

Sydän

Takykardia,

bradykardia,

lisälyöntisyys,

sydänlihasiskemia,

sinustakykardia,

sinusarytmia,

supraventrikulaariset

lisälyönnit

Verisuonisto

Hypotensio,

hypertensio,

verisuonten

värinmuutos, laskimon

laajentuma

Hengityselimet,

rintakehä ja välikarsina

Nikotus

Ruoansulatuselimistö

Ummetus, ripuli

Dyspepsia,

vatsakipu,

ylävatsakipu,

suun

kuivuminen,

ilmavaivat

Maksa ja sappi

Hyperbilirubinemia

ihonalainen

kudos

Allerginen

dermatiitti,

kutiseva ihottuma

Luusto,

lihakset

sidekudos

Nivelkivut

Munuaiset ja virtsatiet

Virtsaumpi, glukosuria

Yleisoireet

antopaikassa todettavat

haitat

Heikotus,

kuumeilu,

väsymys, kuumotus,

flunssan

kaltainen

sairaus

Injektiokohdan reaktio*

Tutkimukset

Transaminaasitason

kohoaminen,

EKG:n

pidentynyt QT-aika

° Raportoitu markkinoille

tulon jälkeisen ajan kokemuksiin perustuen.

* Käsitti seuraavaa: polttava tunne, kovettuma, epämukava tunne ja kipu.

Pediatriset potilaat

Pediatrisissa kliinisissä tutkimuksissa, jotka koskivat kohtalaisesti tai voimakkaasti emeettisen

solunsalpaajahoidon aikaansaaman pahoinvoinnin ja oksentelun ehkäisyä, 402 potilasta sai kerta-

annoksen palonosetronia (3, 10 tai 20 mikrog/kg). Palonosetronille raportoitiin seuraavia yleisiä ja

melko harvinaisia haittavaikutuksia. Esiintymistiheydellä >1 % ei raportoitu haittavaikutuksia.

Elinjärjestelmäluokka

Yleinen

haittavaikutus

(≥1/10

0, <1/10)

Melko harvinainen haittavaikutus

(≥1/1 000, <1/100)

Hermosto

Päänsärky

Heitehuimaus, pakkoliikkeet

Sydän

Pidentynyt

QT-aika

EKG:ssä,

johtumishäiriö, sinustakykardia

Hengityselimet,

rintakehä

välikarsina

Yskä, hengenahdistus, nenäverenvuoto

Iho ja ihonalainen kudos

Allerginen

dermatiitti, kutina, ihosairaus,

nokkosihottuma

Yleisoireet

antopaikassa

todettavat haitat

Kuumeilu,

kipu

infuusiopaikassa,

infuusiopaikan reaktio, kipu

Haittavaikutuksia

arvioitiin

pediatrisilla

potilailla,

jotka

saivat

palonosetronia

enintään

solunsalpaajajakson ajan.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen

On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä

haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haitta-tasapainon jatkuvan arvioinnin.

Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista

seuraavalle taholle:

www-sivusto: www.fimea.fi

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri

PL 55

00034 FIMEA

4.9

Yliannostus

Oireet

Yliannostustapauksia ei ole raportoitu.

Kliinisissä tutkimuksissa on käytetty korkeintaan 6 milligramman annoksia. Korkein annosryhmä

osoitti samaa haittavaikutusten ilmaantuvuutta kuin muutkin annosryhmät, eikä annoksesta johtuvia

vaikutuksia ole havaittu.

Hoito

Jos Palonosetron Macure -valmistetta kuitenkin vastoin oletusta yliannosteltaisiin, potilasta tulee

hoitaa tukihoitoa antamalla. Dialyysitutkimuksia ei ole tehty, mutta suuren jakaantumistilavuuden

takia on epätodennäköistä, että dialyysi olisi Palonosetron Macure -valmisteen yliannostuksen tehokas

hoitomuoto.

Pediatriset potilaat

Pediatrisissa kliinisissä tutkimuksissa ei ole raportoitu yliannostustapauksia.

5.

FARMAKOLOGISET OMINAISUUDET

5.1

Farmakodynamiikka

Farmakoterapeuttinen

ryhmä: Pahoinvointilääkkeet, serotoniiniantagonistit (5-HT

). ATC-koodi:

A04AA05.

Palonosetroni on 5-HT

-reseptoriin voimakkaasti sitoutuva selektiivinen reseptoriantagonisti.

Kahdessa satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa, joissa 1132 potilasta sai kohtalaisen emeettistä

solunsalpaajahoitoa joka sisälsi sisplatiinia ≤ 50 mg/m

, karboplatiinia, siklofosfamidia ≤ 1500 mg/m

ja doksorubisiinia > 25 mg/m

, verrattiin palonosetronia 250 ja 750 mikrogrammaa ondansetroniin

32 milligrammaa (puoliintumisaika 4 tuntia) tai dolasetroniin 100 milligrammaa (puoliintumisaika

7,3 tuntia), jota annettiin laskimonsisäisesti 1. päivänä ilman deksametasonia.

Satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa, jossa kaikkiaan 667 potilasta sai voimakkaasti

emeettistä solunsalpaajahoitoa sisältäen sisplatiinia ≥ 60 mg/m

, siklofosfamidia > 1500 mg/m

dakarbatsiinia, verrattiin palonosetronia 250 ja 750 mikrogrammaa ondansetroniin 32 milligrammaa,

jota annettiin laskimonsisäisesti 1. päivänä. Deksametasonia annettiin 67 %:lle potilaista

profylaktisesti ennen solunsalpaajahoitoa.

Keskeisiä tutkimuksia ei ollut suunniteltu osoittamaan palonosetronin tehoa viivästyneen

pahoinvoinnin ja oksentelun hoidossa. Pahoinvointia ehkäisevää vaikutusta havaittiin 0 ja 24 tunnin

välisenä aikana, 24 ja 120 tunnin sekä 0 ja 120 tunnin välisenä aikana. Kohtalaisen emeettistä

solunsalpaajahoitoa ja voimakkaasti emeettistä solunsalpaajahoitoa koskevien tutkimusten tulokset on

esitetty alla olevissa taulukoissa.

Sekä kohtalaista että vaikeaa pahoinvointia koskeneissa tapauksissa palonosetroni ei oksentelun

akuutissa vaiheessa osoittautunut muihin lääkeaineisiin verrattuna heikompitehoiseksi.

Vaikka palonosetronin tehoa toistuvissa hoitosykleissä ei ole osoitettu kontrolloitujen vertailevien

kliinisten tutkimusten avulla, 875 potilasta, jotka osallistuivat kolmeen faasi III:n tutkimukseen, jatkoi

avoimessa lääketurvallisuutta koskevassa tutkimuksessa, ja heitä hoidettiin 750 mikrogrammalla

palonosetronia vielä enintään 9 solunsalpaajajakson ajan. Yleisturvallisuus säilyi kaikkien jaksojen

aikana.

Taulukko 1: Hoitoon vastaavien potilaiden

a

prosentuaalinen määrä hoitoryhmittäin ja

faaseittain kohtalaisen emeettistä solunsalpaajahoitoa koskevassa tutkimuksessa verrattuna

ondansetroniin

Palonosetroni

250 mikrogrammaa

(n = 189)

Ondansetroni

32 milligrammaa

(n = 185)

Delta

%

%

%

Täydellinen vaste (ei oksentelua eikä apulääkitystä)

97,5 % CI

0–24 tuntia

81,0

68,6

12,4

[1,8 %, 22,8 %]

24–120 tuntia

74,1

55,1

19,0

[7,5 %, 30,3 %]

0–120 tuntia

69,3

50,3

19,0

[7,4 %, 30,7 %]

Täydellinen hallinta (täydellinen vaste ja vain lievä pahoinvointi)

p-arvo

0–24 tuntia

76,2

65,4

10,8

24–120 tuntia

66,7

50,3

16,4

0,001

0–120 tuntia

63,0

44,9

18,1

0,001

Ei pahoinvointia (Likert-asteikko)

p-arvo

0–24 tuntia

60,3

56,8

24–120 tuntia

51,9

39,5

12,4

0–120 tuntia

45,0

36,2

ITT-kohortti

Tutkimus suunniteltiin osoittamaan tehon vertailukelpoisuutta. Alhaisempi, yli -15 %:n raja osoittaa

palonosetronin ja verrokin vertailukelpoisuutta.

Khiin neliötesti. Merkitsevyystaso α = 0,05.

Taulukko 2: Hoitoon vastaavien potilaiden

a

prosentuaalinen määrä hoitoryhmittäin ja

faaseittain kohtalaisen emeettistä solunsalpaajahoitoa koskevassa tutkimuksessa verrattuna

dolasetroniin

Palonosetroni

250 mikrogrammaa

(n = 189)

Dolasetroni

100 milligrammaa

(n = 191)

Delta

%

%

%

Täydellinen vaste (ei oksentelua eikä apulääkitystä)

97,5 % CI

0–24 tuntia

63,0

52,9

10,1

[-1,7 %, 21,9 %]

24–120 tuntia

54,0

38,7

15,3

[3,4 %, 27,1 %]

0–120 tuntia

46,0

34,0

12,0

[0,3 %, 23,7 %]

Täydellinen hallinta (täydellinen vaste ja vain lievä pahoinvointi)

p-arvo

0–24 tuntia

57,1

47,6

24–120 tuntia

48,1

36,1

12,0

0,018

0–120 tuntia

41,8

30,9

10,9

0,027

Ei pahoinvointia (Likert-asteikko)

p-arvo

0–24 tuntia

48,7

41,4

24–120 tuntia

41,8

26,2

15,6

0,001

0–120 tuntia

33,9

22,5

11,4

0,014

ITT-kohortti

Tutkimus suunniteltiin osoittamaan tehon vertailukelpoisuutta. Alhaisempi, yli -15 %:n raja osoittaa

palonosetronin ja verrokin vertailukelpoisuutta.

Khiin neliötesti. Merkitsevyystaso α = 0,05.

Taulukko 3: Hoitoon vastaavien potilaiden

a

prosentuaalinen määrä hoitoryhmittäin ja

faaseittain voimakkaasti emeettistä solunsalpaajahoitoa koskevassa tutkimuksessa verrattuna

ondansetroniin

Palonosetroni

250 mikrogrammaa

(n = 223)

Ondansetroni

32 milligrammaa

(n = 221)

Delta

%

%

%

Täydellinen vaste (ei oksentelua eikä apulääkitystä)

97,5 % CI

0–24 tuntia

59,2

57,0

[-8,8 %, 13,1 %]

24–120 tuntia

45,3

38,9

[-4,6 %, 17,3 %]

0–120 tuntia

40,8

33,0

[-2,9 %, 18,5 %]

Täydellinen hallinta (täydellinen vaste ja vain lievä pahoinvointi)

p-arvo

0–24 tuntia

56,5

51,6

24–120 tuntia

40,8

35,3

0–120 tuntia

37,7

29,0

Ei pahoinvointia (Likert-asteikko)

p-arvo

0–24 tuntia

53,8

49,3

24–120 tuntia

35,4

32,1

0–120 tuntia

33,6

32,1

a

ITT-kohortti

Tutkimus suunniteltiin osoittamaan tehon vertailukelpoisuutta. Alhaisempi, yli -15 %:n raja osoittaa

palonosetronin ja verrokin vertailukelpoisuutta.

Khiin neliötesti. Merkitsevyystaso α = 0,05.

Kliinisissä tutkimuksissa palonosetronin vaikutus verenpaineeseen, sydämen lyöntitiheyteen ja EKG-

parametreihin, mukaan lukien QTc, oli verrattavissa ondansetroniin ja dolasetroniin. Non-kliinisissä

tutkimuksissa palonosetronilla

on kyky tukkia ionikanavat, jotka osallistuvat ventrikulaariseen de- ja

repolarisaatioon, ja pidentää vaikutuksen potentiaalia kestoa.

Palonosetronin vaikutusta QTc-väliin arvioitiin aikuisilla miehillä ja naisilla kaksoissokkoutetussa,

satunnaistetussa lume- ja positiivi- (moksifloksasiini-) kontrolloidussa rinnakkaistutkimuksessa.

Tavoitteena oli arvioida laskimonsisäisesti annostellun palonosetronin EKG-vaikutuksia, kun sitä

annettiin 0,25, 0,75 tai 2,25 milligramman kerta-annoksina terveille tutkimuspotilaille. Tutkimus

osoittanut mitään vaikutusta QT/QTc-väliajan pituuteen tai mihinkään muuhun EKG-väliaikaan, kun

annokset olivat korkeintaan 2,25 milligrammaa. Mitään kliinisesti merkitseviä muutoksia ei osoitettu

sydämen lyöntitiheyteen, eteis-kammiojohtumiseen (AV) tai sydämen repolarisaatioon.

Pediatriset potilaat

Solunsalpaajahoidon

aiheuttaman pahoinvoinnin

ja oksentelun ehkäisy:

Palonosetronin turvallisuutta ja tehoa laskimonsisäisillä kerta-annoksilla 3 mikrog/kg ja 10 mikrog/kg

tutkittiin ensimmäisessä kliinisessä tutkimuksessa 72 potilaalla, jotka jaettiin seuraaviin ikäryhmiin:

> 28 vrk–23 kuukautta (12 potilasta), 2–11 vuotta (31 potilasta) ja 12–17 vuotta (29 potilasta).

Potilaat saivat voimakkaasti tai kohtalaisesti –pahoinvointia aiheuttavaa solunsalpaajahoitoa.

Kummallakaan annostasolla ei ilmennyt turvallisuuteen liittyviä ongelmia. Tärkein tehomuuttuja oli

niiden

potilaiden osuus, joiden vaste oli täydellinen ensimmäisten 24 tunnin aikana

solunsalpaajahoidon aloittamisesta (täydellinen vaste määriteltiin oksennusepisodien ja

apulääkityksen tarpeen puuttumisena). Tämä osuus oli 10 mikrog/kg:n palonosetroniannoksen jälkeen

54,1 % ja 3 mikrog/kg:n palonosetroniannoksen jälkeen 37,1 %.

Palonosetronin teho solunsalpaajahoidon aiheuttaman pahoinvoinnin ja oksentelun ehkäisyssä syöpää

sairastavilla pediatrisilla potilailla osoitettiin toisessa keskeisessä vertailukelpoisuustutkimuksessa,

jossa verrattiin yksittäistä laskimonsisäistä palonosetroni-infuusiota laskimonsisäisen ondansetronin hoito-

ohjelmaan. Yhteensä 493 pediatrista potilasta, joiden ikä vaihteli 64 vuorokaudesta

16,9 vuoteen ja jotka saivat kohtalaisesti (69,2 %) tai voimakkaasti emeettistä solunsalpaajahoitoa

(30,8 %), saivat 10 mikrog/kg

palonosetronia (enintään 0,75 milligrammaa), 20 mikrog/kg

palonosetronia (enintään 1,5 milligrammaa) tai ondansetronia (3 x 0,15 mg/kg, suurin kokonaisannos

32 milligrammaa) 30 minuuttia ennen emeettisen solunsalpaajahoidon alkamista ensimmäisellä

jaksolla. Useimmat potilaat hoitoryhmästä riippumatta olivat

saaneet solunsalpaajahoitoa aikaisemmin

(78,5 %). Annettuihin emeettisiin solunsalpaajahoitoihin kuuluivat doksorubisiini, syklofosfamidi

(< 1500 mg/m

), ifosfamidi, sisplatiini, daktinomysiini, karboplatiini ja daunorubisiini.

Kortikosteroideja, mukaan lukien deksametasonia, annettiin liitännäishoitona 55 %:lle potilaista.

Tehon ensisijainen päätetapahtuma oli täydellinen vaste ensimmäisen solunsalpaajajakson akuutissa

vaiheessa. Täydellinen vaste määriteltiin oksentelun, yökkäilyn ja apulääkityksen puuttumisena

solunsalpaajahoidon aloittamisen jälkeisinä 24 tuntina. Tehon arviointi perustui laskimonsisäisen

palonosetronin vertailukelpoisuuden osoittamiseen laskimonsisäiseen ondansetroniin verrattuna.

Vertailukelpoisuuskriteerit täyttyivät, jos laskimonsisäisen palonosetronin täydellisen vasteen

97,5 %:n luottamusvälin alempi raja vähennettynä laskimonsisäisellä ondansetronilla oli suurempi

kuin -15 %. Täydellisen vasteen (CR

0-24h

) saavuttaneiden potilaiden osuudet olivat palonosetronin

10 mikrog/kg -ryhmässä 54,2 %, palonosetronin 20 mikrog/kg

-ryhmässä 59,4 % ja

ondansetroniryhmissä 58,6 %. Koska palonosetronin 20 mikrog/kg -ryhmän ja ondansetronin CR

0-24h

vasteen eron 97,5 %:n luottamusväli (ositettu Mantel-Haenszelin testi) oli [-11,7 %, 12,4 %],

palonosetronin 20 mikrog/kg -annos oli vertailukelpoinen ondansetronin kanssa.

Vaikka tutkimus osoitti pediatristen potilaiden tarvitsevan solunsalpaajahoidon aiheuttaman

pahoinvoinnin ja oksentelun ehkäisyyn suuremman palonosetroniannoksen kuin

aikuiset,

turvallisuusprofiili oli yhdenmukainen aikuisilla varmistetun profiilin kanssa (ks. kohta 4.8).

Farmakokineettiset tiedot, ks. kohta 5.2.

Leikkauksen jälkeisen pahoinvoinnin

ja oksentelun ehkäisy:

Pediatrisia tutkimuksia tehtiin kaksi. Ensimmäisessä kliinisessä tutkimuksessa palonosetronin

turvallisuutta ja tehoa laskimonsisäisillä kerta-annoksilla 1 mikrog/kg ja 3 mikrog/kg verrattiin 150:llä

elektiivistä kirurgista hoitoa saavalla potilaalla, jotka jaettiin seuraaviin ikäryhmiin: > 28 vrk–

23 kuukautta (7 potilasta), 2–11 vuotta (96 potilasta) ja 12–16 vuotta (47 potilasta). Kummassakaan

hoitoryhmässä ei ilmennyt turvallisuuteen liittyviä ongelmia. Niiden potilaiden osuus, joilla ei

ilmennyt oksennusepisodeja 0–72 tunnin jälkeen leikkauksesta, oli samankaltainen kummankin

palonosetroniannoksen (1 mikrog/kg tai 3 mikrog/kg) jälkeen (88 % ja 84 %).

Toinen pediatrinen tutkimus oli kaksoissokkoutettu, kahden valemuuttujan, satunnaistettu,

rinnakkaisryhmillä toteutettava, aktiivikontrolloitu kerta-annoksen vertailukelpoisuutta arvioiva

monikeskustutkimus, jossa verrattiin laskimonsisäistä palonosetronia (1 mikrog/kg, enintään

0,075 milligrammaa) laskimonsisäiseen ondansetroniin. Tutkimukseen osallistui yhteensä

670 pediatrista leikkauspotilasta, joiden ikä vaihteli 30 vuorokaudesta 16,9 vuoteen. Tehon

ensisijainen päätetapahtuma oli täydellinen vaste (ei oksentelua, yökkäilyä

eikä oksentelua ehkäisevää

apulääkitystä) leikkauksen jälkeisten 24 tunnin aikana. Täydellisen vasteen saavutti 78,2 %

palonosetroniryhmän potilaista ja 82,7 % ondansetroniryhmän potilaista. Kun etukäteen määritetty -

10 %:n vertailukelpoisuusmarginaali otettiin huomioon, tilastollisen vertailukelpoisuuden

luottamusväli (ositettu Mantel-Haenszelin testi) ensisijaisen päätetapahtuman eli täydellisen vasteen

erolle oli [-10,5 %, 1,7 %]; näin ollen vertailukelpoisuutta ei osoitettu. Uusia turvallisuuteen liittyviä

ongelmia ei ilmennyt

kummassakaan hoitoryhmässä.

Tietoa käytöstä pediatrisilla potilailla,

ks. kohta 4.2.

5.2

Farmakokinetiikka

Imeytyminen

Laskimonsisäisen annostelun jälkeen plasmapitoisuuksien ensivaiheen laskua seuraa hidas

eliminoituminen kehosta, jolloin lopullisen eliminaation puoliintumisajan keskiarvo on noin 40 tuntia.

Suurimman plasmapitoisuuden keskiarvo (Cmax) ja AUC0-∞ ovat yleensä suhteessa annokseen

annosrajoissa 0,3–90 mikrog/kg terveillä henkilöillä ja syöpäpotilailla.

Kun palonosetronia annettiin 0,25 milligrammaa laskimonsisäisesti kerran vuorokaudessa joka toinen

vuorokausi 3 annoksen verran kivessyöpää sairastavalle 11 potilaalle, palonosetronin

plasmapitoisuuden keskimääräinen (± SD) nousu vuorokaudesta 1 vuorokauteen 5 oli 42 ± 34 %. Kun

palonosetronia annettiin 0,25 milligrammaa kerran vuorokaudessa 3 vuorokauden ajan

laskimonsisäisesti 12 terveelle koehenkilölle, palonosetronin plasmapitoisuuden keskimääräinen

(± SD) nousu vuorokaudesta 1 vuorokauteen 3 oli 110 ± 45 %.

Farmakokineettiset simulaatiot osoittavat, että 0,25 milligramman laskimonsisäisesti annostellun

palonosetronin kokonaisaltistus (AUC0-∞), kun se annostellaan kerran vuorokaudessa 3 peräkkäisen

vuorokauden ajan, on laskimonsisäisen 0,75 milligramman kerta-annoksen kaltainen, vaikka

0,75 milligramman kerta-annoksen Cmax oli korkeampi.

Jakautuminen

Suositelluin annoksin käytettynä palonosetroni jakaantuu laajasti kehoon jakaantumistilavuuden

ollessa 6,9–7,9 l/kg. Noin 62 % palonosetronista sitoutuu plasman proteiineihin.

Biotransformaatio

Palonosetroni eliminoituu kahta reittiä: noin 40 % eliminoituu munuaisten kautta ja noin 50 %

metaboloituu muodostaen kaksi päämetaboliittia, joiden 5-HT

-reseptoriantagonistivaikutus on alle

1 % palonosetronin vaikutuksesta. In vitro -metaboliatutkimukset ovat osoittaneet, että CYP2D6- ja

vähäisemmässä määrin CYP3A4- ja CYP1A2-isoentsyymit osallistuvat palonosetronin metaboliaan.

Kliiniset farmakokineettiset parametrit eivät kuitenkaan eroa merkittävästi toisistaan huonosti ja

laajasti CYP2D6-substraatteja metaboloivien välillä. Palonosetroni ei inhiboi

eikä indusoi sytokromi

P540 -isoentsyymejä kliinisesti merkitsevillä

pitoisuuksilla.

Eliminaatio

Yhden laskimonsisäisen 10 mikrog/kg:n [14C] palonosetroniannoksen jälkeen noin 80 % annoksesta

löydettiin 144 tunnin

kuluessa virtsasta, jossa palonosetronia oli muuttumattomana aktiivisena aineena

noin 40 % annostellun annoksen määrästä. Laskimonsisäisen bolusannoksen kerta-annostelun jälkeen

terveillä koehenkilöillä palonosetronin kokonaispuhdistuma kehosta oli 173 ± 73 ml/min ja

munuaispuhdistuma oli 53 ± 29 ml/min.

Alhainen kokonaispuhdistuma kehosta ja laaja

jakaantumistilavuus saivat aikaan noin 40 tuntia kestävän plasman lopullisen

eliminaation

puoliintumisajan. 10 %:lla potilaista lopullisen eliminaation puoliintumisajan keskiarvo on yli

100 tuntia.

Farmakokinetiikka erityisissä väestöryhmissä

Iäkkäät henkilöt

Ikä ei vaikuta palonosetronin farmakokinetiikkaan. Annosta ei tarvitse muuttaa iäkkäillä potilailla.

Sukupuoli

Sukupuoli ei vaikuta palonosetronin farmakokinetiikkaan. Annosta ei tarvitse muuttaa sukupuolen

mukaan.

Pediatriset potilaat

Laskimonsisäistä palonosetronin kerta-annosta koskevat farmakokineettiset tiedot saatiin syöpää

sairastavien pediatristen potilaiden muodostamasta alaryhmästä (n = 280), joka sai 10 mikrog/kg tai

20 mikrog/kg. Kun annosta suurennettiin 10 mikrog/kg:sta 20 mikrog/kg:aan, keskimääräisen AUC-

arvon havaittiin suurenevan suhteessa annokseen. Laskimonsisäisenä infuusiona annetun 20

mikrog/kg:n palonosetronin kerta-annoksen jälkeen raportoidut huippuarvot plasmassa (C

) 15

minuuttia kestäneen infuusion lopussa vaihtelivat suuresti kaikissa ikäryhmissä, ja ne olivat yleensä

pienempiä alle 6-vuotiailla potilailla kuin vanhemmilla pediatrisilla potilailla. Ikäryhmästä riippumaton

puoliintumisajan mediaani 20 mikrog/kg:n annoksen antamisen jälkeen oli 29,5 tuntia ja vaihtelu noin 20–30

tuntia.