Cyltezo

Euroopan unioni - suomi - EMA (European Medicines Agency)

Osta se nyt

Pakkausseloste Pakkausseloste (PIL)

12-11-2018

Valmisteyhteenveto Valmisteyhteenveto (SPC)

12-11-2018

Aktiivinen ainesosa:
adalimumabi
Saatavilla:
Boehringer Ingelheim International GmbH
ATC-koodi:
L04AB04
INN (Kansainvälinen yleisnimi):
adalimumab
Terapeuttinen ryhmä:
immunosuppressantit
Terapeuttinen alue:
Hidradenitis Suppurativa, Nivelreuma, Nivelpsoriaasi, Psoriaasi, Crohnin Tauti, Nivelreuma, Nuoruusiän Nivelreuma, Uveiitti, Niveltulehdus, Nivelreuma, Koliitti, Haavainen, Selkärankareuma, Selkärankareuman
Käyttöaiheet:
Katso kohta 4. 1 tuoteselosteesta tuotetietoasiakirjassa.
Tuoteyhteenveto:
Revision: 2
Valtuutuksen tilan:
peruutettu
Myyntiluvan numero:
EMEA/H/C/004319
Valtuutus päivämäärä:
2017-11-10
EMEA-koodi:
EMEA/H/C/004319

Asiakirjat muilla kielillä

Pakkausseloste Pakkausseloste - bulgaria

12-11-2018

Valmisteyhteenveto Valmisteyhteenveto - bulgaria

12-11-2018

Julkisesta arviointikertomuksesta Julkisesta arviointikertomuksesta - bulgaria

17-11-2017

Pakkausseloste Pakkausseloste - espanja

12-11-2018

Valmisteyhteenveto Valmisteyhteenveto - espanja

12-11-2018

Julkisesta arviointikertomuksesta Julkisesta arviointikertomuksesta - espanja

17-11-2017

Pakkausseloste Pakkausseloste - tšekki

12-11-2018

Valmisteyhteenveto Valmisteyhteenveto - tšekki

12-11-2018

Julkisesta arviointikertomuksesta Julkisesta arviointikertomuksesta - tšekki

17-11-2017

Pakkausseloste Pakkausseloste - tanska

12-11-2018

Valmisteyhteenveto Valmisteyhteenveto - tanska

12-11-2018

Julkisesta arviointikertomuksesta Julkisesta arviointikertomuksesta - tanska

17-11-2017

Pakkausseloste Pakkausseloste - saksa

12-11-2018

Valmisteyhteenveto Valmisteyhteenveto - saksa

12-11-2018

Pakkausseloste Pakkausseloste - viro

12-11-2018

Valmisteyhteenveto Valmisteyhteenveto - viro

12-11-2018

Pakkausseloste Pakkausseloste - kreikka

12-11-2018

Valmisteyhteenveto Valmisteyhteenveto - kreikka

12-11-2018

Julkisesta arviointikertomuksesta Julkisesta arviointikertomuksesta - kreikka

17-11-2017

Pakkausseloste Pakkausseloste - englanti

12-11-2018

Valmisteyhteenveto Valmisteyhteenveto - englanti

12-11-2018

Julkisesta arviointikertomuksesta Julkisesta arviointikertomuksesta - englanti

17-11-2017

Pakkausseloste Pakkausseloste - ranska

12-11-2018

Valmisteyhteenveto Valmisteyhteenveto - ranska

12-11-2018

Julkisesta arviointikertomuksesta Julkisesta arviointikertomuksesta - ranska

17-11-2017

Pakkausseloste Pakkausseloste - italia

12-11-2018

Valmisteyhteenveto Valmisteyhteenveto - italia

12-11-2018

Julkisesta arviointikertomuksesta Julkisesta arviointikertomuksesta - italia

17-11-2017

Pakkausseloste Pakkausseloste - latvia

12-11-2018

Valmisteyhteenveto Valmisteyhteenveto - latvia

12-11-2018

Julkisesta arviointikertomuksesta Julkisesta arviointikertomuksesta - latvia

17-11-2017

Pakkausseloste Pakkausseloste - liettua

12-11-2018

Valmisteyhteenveto Valmisteyhteenveto - liettua

12-11-2018

Julkisesta arviointikertomuksesta Julkisesta arviointikertomuksesta - liettua

17-11-2017

Pakkausseloste Pakkausseloste - unkari

12-11-2018

Valmisteyhteenveto Valmisteyhteenveto - unkari

12-11-2018

Julkisesta arviointikertomuksesta Julkisesta arviointikertomuksesta - unkari

17-11-2017

Pakkausseloste Pakkausseloste - malta

12-11-2018

Valmisteyhteenveto Valmisteyhteenveto - malta

12-11-2018

Pakkausseloste Pakkausseloste - hollanti

12-11-2018

Valmisteyhteenveto Valmisteyhteenveto - hollanti

12-11-2018

Julkisesta arviointikertomuksesta Julkisesta arviointikertomuksesta - hollanti

17-11-2017

Pakkausseloste Pakkausseloste - puola

12-11-2018

Valmisteyhteenveto Valmisteyhteenveto - puola

12-11-2018

Pakkausseloste Pakkausseloste - portugali

12-11-2018

Valmisteyhteenveto Valmisteyhteenveto - portugali

12-11-2018

Julkisesta arviointikertomuksesta Julkisesta arviointikertomuksesta - portugali

17-11-2017

Pakkausseloste Pakkausseloste - romania

12-11-2018

Valmisteyhteenveto Valmisteyhteenveto - romania

12-11-2018

Julkisesta arviointikertomuksesta Julkisesta arviointikertomuksesta - romania

17-11-2017

Pakkausseloste Pakkausseloste - slovakki

12-11-2018

Valmisteyhteenveto Valmisteyhteenveto - slovakki

12-11-2018

Julkisesta arviointikertomuksesta Julkisesta arviointikertomuksesta - slovakki

17-11-2017

Pakkausseloste Pakkausseloste - sloveeni

12-11-2018

Valmisteyhteenveto Valmisteyhteenveto - sloveeni

12-11-2018

Julkisesta arviointikertomuksesta Julkisesta arviointikertomuksesta - sloveeni

17-11-2017

Pakkausseloste Pakkausseloste - ruotsi

12-11-2018

Valmisteyhteenveto Valmisteyhteenveto - ruotsi

12-11-2018

Julkisesta arviointikertomuksesta Julkisesta arviointikertomuksesta - ruotsi

17-11-2017

Pakkausseloste Pakkausseloste - norjan bokmål

12-11-2018

Valmisteyhteenveto Valmisteyhteenveto - norjan bokmål

12-11-2018

Pakkausseloste Pakkausseloste - islanti

12-11-2018

Valmisteyhteenveto Valmisteyhteenveto - islanti

12-11-2018

Pakkausseloste Pakkausseloste - kroatia

12-11-2018

Valmisteyhteenveto Valmisteyhteenveto - kroatia

12-11-2018

Julkisesta arviointikertomuksesta Julkisesta arviointikertomuksesta - kroatia

17-11-2017

B. PAKKAUSSELOSTE

Pakkausseloste: Tietoa potilaalle

Cyltezo 40 mg injektioneste, liuos, esitäytetty ruisku

Adalimumabi

Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta

turvallisuutta koskevaa tietoa. Voit auttaa ilmoittamalla kaikista mahdollisesti saamistasi

haittavaikutuksista. Ks. kohdan 4 lopusta, miten haittavaikutuksista ilmoitetaan.

Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen, sillä se sisältää

sinulle tärkeitä tietoja.

Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin.

Lääkärisi antaa sinulle Potilaskortin, jossa kerrotaan ennen hoidon aloittamista ja Cyltezo-

hoidon aikana huomioitavat turvallisuusohjeet. Pidä tämä Potilaskortti mukanasi.

Jos sinulla on kysyttävää, käänny lääkärin tai apteekkihenkilökunnan puoleen.

Tämä lääke on määrätty vain sinulle eikä sitä tule antaa muiden käyttöön. Se voi aiheuttaa

haittaa muille, vaikka heillä olisikin samanlaiset oireet kuin sinulla.

Jos havaitset haittavaikutuksia, käänny lääkärin tai apteekkihenkilökunnan puoleen. Tämä

koskee myös sellaisia mahdollisia haittavaikutuksia, joita ei ole mainittu tässä

pakkausselosteessa. Ks. kohta 4.

Tässä pakkausselosteessa kerrotaan

Mitä Cyltezo on ja mihin sitä käytetään

Mitä sinun on tiedettävä, ennen kuin käytät Cyltezo-valmistetta

Miten Cyltezo-valmistetta käytetään

Mahdolliset haittavaikutukset

Cyltezo-valmisteen säilyttäminen

Pakkauksen sisältö ja muuta tietoa

Käyttöohjeet

1.

Mitä Cyltezo on ja mihin sitä käytetään

Cyltezo sisältää vaikuttavaa ainetta nimeltä adalimumabi. Tämä lääke vaikuttaa elimistösi

immuuni(puolustus)järjestelmään.

Cyltezo on tarkoitettu seuraavien tulehduksellisten sairauksien hoitoon:

nivelreuma

moninivelinen lastenreuma

entesiitteihin liittyvä niveltulehdus

selkärankareuma

aksiaalinen spondylartriitti (ilman radiografista näyttöä selkärankareumasta)

nivelpsoriaasi

psoriaasi

hidradenitis suppurativa

Crohnin tauti

haavainen paksusuolitulehdus ja

ei-infektioperäinen uveiitti.

Cyltezo-valmisteen vaikuttava aine, adalimumabi, on monoklonaalinen vasta-aine. Monoklonaaliset

vasta-aineet ovat proteiineja, jotka kiinnittyvät tiettyyn kohteeseen.

Adalimumabin kohde on tuumorinekroositekijä (TNFα) -niminen proteiini. TNFα:n pitoisuudet

nousevat potilailla, joilla on yllä mainittuja tulehduksellisia sairauksia. Kiinnittymällä TNFα:aan

Cyltezo vähentää tulehdusprosessia näissä sairauksissa.

Nivelreuma

Nivelreuma on tulehduksellinen nivelsairaus.

Cyltezo-valmistetta käytetään aikuisilla nivelreuman hoitoon. Jos sinulla on keskivaikea tai vaikea,

aktiivinen nivelreuma, sinulle voidaan määrätä aluksi muita tähän tautiin vaikuttavia lääkkeitä, kuten

metotreksaattia. Jos nämä lääkkeet eivät tehoa riittävän hyvin, sinulle voidaan määrätä nivelreuman

hoitoon Cyltezo-valmistetta.

Cyltezo-valmistetta voidaan käyttää vaikean, aktiivisen ja etenevän nivelreuman hoitoon myös ilman

aiempaa metotreksaattihoitoa.

Cyltezo voi hidastaa taudin aiheuttamaa nivelten luu- ja rustovaurioiden etenemistä ja edistää fyysistä

toimintakykyä.

Cyltezo-valmistetta käytetään yleensä yhdessä metotreksaatin kanssa. Jos lääkärisi arvioi, että

metotreksaatti on epätarkoituksenmukainen, Cyltezo-valmistetta voidaan antaa yksinään.

Moninivelinen lastenreuma ja entesiitteihin liittyvä niveltulehdus

Moninivelinen lastenreuma ja entesiitteihin liittyvä niveltulehdus ovat tulehduksellisia nivelsairauksia,

jotka yleensä ilmaantuvat ensimmäisen kerran lapsuudessa.

Cyltezo-valmistetta käytetään 2-17-vuotiailla lapsilla ja nuorilla moninivelisen lastenreuman ja

6-17-vuotiailla lapsilla ja nuorilla entesiitteihin liittyvän niveltulehduksen hoitoon. Potilaat saavat

ehkä ensin muita tautiprosessiin vaikuttavia lääkkeitä, kuten metotreksaattia. Jos nämä lääkkeet eivät

tehoa riittävän hyvin, potilaat saavat Cyltezo-valmistetta moninivelisen lastenreumansa tai

entesiitteihin liittyvän niveltulehduksensa hoitoon.

Selkärankareuma ja aksiaalinen spondylartriitti (ilman radiografista näyttöä selkärankareumasta)

Selkärankareuma ja aksiaalinen spondylartriitti (ilman radiografista näyttöä selkärankareumasta) ovat

selkärangan tulehduksellisia sairauksia.

Cyltezo-valmistetta käytetään aikuisilla selkärankareuman ja aksiaalinen spondylartriitin (ilman

radiografista näyttöä selkärankareumasta) hoitoon. Jos sinulla on selkärankareuma tai aksiaalinen

spondylartriitti (ilman radiografista näyttöä selkärankareumasta), saat ensin muita lääkkeitä. Jos nämä

lääkkeet eivät tehoa riittävän hyvin, saat Cyltezo-hoitoa sairautesi merkkien ja oireiden

vähentämiseen.

Nivelpsoriaasi

Nivelpsoriaasi on tulehduksellinen niveltauti, joka liittyy psoriaasiin.

Cyltezo-valmistetta käytetään aikuisilla nivelpsoriaasin hoitoon. Cyltezo voi hidastaa taudin

aiheuttamaa nivelten luu- ja rustovaurioiden etenemistä sekä parantaa fyysistä toimintakykyä.

Läiskäpsoriaasi aikuisilla ja lapsilla

Läiskäpsoriaasi on ihon tulehdussairaus, joka aiheuttaa punaisia, hilseileviä, koppuraisia

ihottumaläiskiä, joita peittää hopeanhohtoinen hilse. Läiskäpsoriaasi voi vaikuttaa myös kynsiin

aiheuttaen kynsien haurastumista, paksuuntumista ja irtoamista alustastaan. Tämä voi aiheuttaa kipua.

Psoriaasin uskotaan johtuvan elimistön immuunijärjestelmän häiriöstä, joka lisää ihosolujen tuotantoa.

Cyltezo-valmistetta käytetään aikuisilla keskivaikean ja vaikean psoriaasin hoitoon. Cyltezo-

valmistetta käytetään myös vaikean läiskäpsoriaasin hoitoon 4–17-vuotiailla lapsilla ja nuorilla, joilla

paikallishoito ja valohoidot eivät ole vaikuttaneet riittävän tehokkaasti tai joille ne eivät sovellu.

Hidradenitis suppurativa aikuisilla ja nuorilla

Hidradenitis suppurativa eli HS-tauti (jota nimitetään joskus taiveakneksi) on pitkäaikainen ja usein

kivulias tulehduksellinen ihosairaus. Sen oireita voivat olla mm. aristavat kyhmyt ja märkäpesäkkeet

(absessit), joista voi vuotaa märkää. Sairaus oireilee usein tietyillä ihoalueilla, kuten rintojen alla,

kainaloissa, sisäreisissä, nivusissa ja pakaroissa. Kyseisillä alueilla voi esiintyä myös arpeutumista.

Cyltezo-valmistetta käytetään HS-taudin hoitoon aikuisilla ja nuorilla 12 vuoden iästä alkaen.

Cyltezo voi vähentää kyhmyjen ja märkäpesäkkeiden määrää ja lievittää sairauteen usein liittyvää

kipua. Saat ehkä ensin muita lääkkeitä. Jos nämä lääkkeet eivät tehoa riittävän hyvin, saat Cyltezo-

valmistetta.

Crohnin tauti aikuisilla ja lapsilla

Crohnin tauti on tulehduksellinen suolistosairaus.

Adalimumabia käytetään aikuisilla ja 6-17-vuotiailla lapsilla Crohnin taudin hoitoon. Jos sairastat

Crohnin tautia, saat ensin muita lääkkeitä. Jos nämä lääkkeet eivät tehoa riittävän hyvin, saat Cyltezo-

valmistetta Crohnin taudin oireiden ja merkkien lievittämiseksi.

Haavainen paksusuolitulehdus

Haavainen paksusuolitulehdus on tulehduksellinen suolisairaus.

Cyltezo-valmistetta käytetään aikuisilla haavaisen paksusuolitulehduksen hoitoon. Jos sairastat

haavaista paksusuolitulehdusta, saat ensin muita lääkkeitä. Jos nämä lääkkeet eivät tehoa riittävän

hyvin, saat Cyltezo-valmistetta sairautesi oireiden ja merkkien lievittämiseksi.

Ei-infektioperäinen uveiitti aikuisilla ja lapsilla

Ei-infektioperäinen uveiitti on tulehduksellinen sairaus, joka kohdistuu tiettyihin silmän alueisiin.

Cyltezo toimii vähentäen tätä tulehdusta.

Cyltezo-valmistetta käytetään

aikuisilla ei-infektioperäisen uveiitin hoitoon, kun tulehdus on silmän takaosassa

lapsilla 2 vuoden iästä alkaen kroonisen ei-infektioperäisen uveiitin hoitoon, kun tulehdus on

silmän etuosassa.

Tämä tulehdus saattaa aiheuttaa näkökyvyn heikkenemistä ja/tai lasiaissamentumaa silmässä (mustia

täpliä tai rihmoja, jotka liikkuvat näkökentän poikki).

2.

Mitä sinun on tiedettävä, ennen kuin käytät Cyltezo-valmistetta

Älä käytä Cyltezo-valmistetta

Jos olet allerginen adalimumabille tai tämän lääkkeen jollekin muulle aineelle

(lueteltu kohdassa 6).

Jos sinulla on jokin vakava tulehdus, mukaan lukien tuberkuloosi (ks. Varoitukset ja

varotoimet). On tärkeätä, että kerrot lääkärillesi, jos sinulla on tulehduksen oireita, kuten esim.

kuumetta, haavoja, väsymystä tai hampaisiin liittyviä ongelmia.

Jos sinulla on keskivaikea tai vaikea sydämen vajaatoiminta. Jos sinulla on tai on ollut jokin

vakava sydänsairaus, on erityisen tärkeää, että kerrot asiasta lääkärille (ks. Varoitukset ja

varotoimet).

Varoitukset ja varotoimet

Keskustele lääkärin tai apteekkihenkilökunnan kanssa ennen kuin käytät Cyltezo-valmistetta.

Allerginen reaktio

Jos sinulla on allergisia reaktioita, joiden oireita voivat olla hengenahdistus, hengityksen

vinkuna, huimaus, turvotus tai ihottuma, lopeta Cyltezo-valmisteen käyttö ja ota heti yhteys

lääkäriisi, sillä reaktiot voivat joskus harvoin olla hengenvaarallisia.

Infektio

Jos sinulla on jokin tulehdus, kuten pitkäaikainen tai paikallinen tulehdus (esim. säärihaava),

neuvottele lääkärisi kanssa ennen kuin aloitat Cyltezo-valmisteen käytön. Mikäli olet epävarma,

käänny lääkärin puoleen.

Cyltezo saattaa lisätä infektio- eli tulehdusalttiutta. Tämä riski voi lisääntyä, jos keuhkojen

toiminta on heikentynyt. Nämä infektiot saattavat olla vakavia, ja niitä voivat olla esimerkiksi

tuberkuloosi viruksen, sienen, parasiitin tai bakteerin aiheuttama infektio, muut opportunistiset

infektiot (epätavallisia infektioita, jotka liittyvät heikentyneeseen immuunijärjestelmään) ja

verenmyrkytys (sepsis). Harvinaisissa tapauksissa nämä infektiot voivat olla hengenvaarallisia.

Jos sinulla esiintyy oireita, kuten kuumetta, haavoja, väsymystä tai hampaisiin liittyviä

ongelmia, on tärkeää, että kerrot niistä lääkärillesi. Lääkärisi voi suositella Cyltezo-valmisteen

väliaikaista keskeyttämistä.

Tuberkuloosi

Ennen Cyltezo-hoidon aloittamista lääkärisi tutkii sinut tuberkuloosin merkkien ja oireiden

varalta, koska adalimumabia saavilla potilailla on raportoitu tuberkuloosia. Tarkastukseen

kuuluu huolellinen aikaisempien sairauksien kartoitus, ja testit (kuten esim. keuhkojen

röntgenkuvaus ja tuberkuliinikoe). Nämä tiedot ja tulokset tulee merkitä potilaskorttiisi. Jos

sinulla on aikaisemmin ollut tuberkuloosi tai jos olet ollut tekemisissä sellaisen henkilön kanssa,

jolla on ollut tuberkuloosi, on erityisen tärkeää, että kerrot siitä lääkärillesi. Tuberkuloosi voi

kehittyä hoidon aikana, vaikka olet saanut ennaltaehkäisevää hoitoa tuberkuloosin varalta. Jos

havaitset hoidon aikana tai sen jälkeen tuberkuloosin (pitkittynyt yskä, painon lasku,

voimattomuus, lievä kuume) tai jonkin muun tulehduksen oireita, käänny välittömästi lääkärin

puoleen.

Matkustaminen / toistuva infektio

Kerro lääkärillesi, jos asut tai matkustat alueilla, joilla sieni-infektioita, kuten histoplasmoosia,

koksidioosia tai blastomykoosia, esiintyy.

Jos sinulla on esiintynyt toistuvia tulehduksia tai muita tulehdusriskiä lisääviä tiloja, kerro niistä

lääkärillesi.

B-hepatiittivirus

Kerro lääkärillesi, jos olet B-hepatiittiviruksen (HBV) kantaja, jos sinulla on aktiivinen HBV-

infektio, tai jos epäilet, että HBV-tartunta on kohdallasi mahdollinen. Lääkärin tulisi testata

sinut HBV-infektion varalta. Cyltezo saattaa aktivoida HBV-infektion uudelleen tämän viruksen

kantajilla. HBV-infektion uudelleenaktivoituminen voi joskus harvoin olla hengenvaarallista,

etenkin jos käytät muita immuunijärjestelmän toimintaa hillitseviä lääkkeitä.

Yli 65 vuoden ikä

Jos olet yli 65-vuotias, voit olla alttiimpi infektioille Cyltezo-hoidon aikana. Sinun ja lääkärisi

tulee erityisesti tarkkailla infektion merkkejä Cyltezo-hoidon aikana. On tärkeää, että kerrot

lääkärillesi, jos huomaat infektion merkkejä, kuten kuumetta, haavoja, väsymyksen tunnetta tai

ongelmia hampaiden kanssa.

Leikkaus tai hammashoito

Kerro lääkärillesi käyttäväsi Cyltezo-valmistetta, mikäli joudut leikkaukseen tai

hammashoitoon. Lääkärisi voi suositella Cyltezo-valmisteen väliaikaista keskeyttämistä.

Demyelinoiva sairaus

Jos sinulla on tai sinulle tulee demyelinoiva sairaus (sairaus, joka vaikuttaa hermojasi

ympäröivään eristävään kerrokseen, kuten esimerkiksi MS-tauti) lääkärisi päättää, sopiiko

Cyltezo-hoito sinulle tai voitko jatkaa sitä. Kerro lääkärillesi välittömästi, jos sinulle tulee

oireita kuten näkömuutoksia, käsivarsien tai jalkojen heikkoutta tai minkä tahansa ruumiinosan

puutumista tai pistelyä.

Rokote

Tietyt rokotteet sisältävät tauteja aiheuttavien bakteerien tai viruksien heikennettyjä, mutta

eläviä muotoja eikä niitä saa antaa Cyltezo-valmisteen käytön aikana, sillä ne saattavat aiheuttaa

infektioita. Kysy neuvoa lääkäriltäsi ennen minkään rokotuksen ottamista. On hyvä varmistaa

aina mahdollisuuksien mukaan, että lapsi saa kaikki rokotussuositusten mukaiset ikäisilleen

tarkoitetut rokotukset ennen Cyltezo-hoidon aloittamista. Jos käytät Cyltezo-valmistetta

raskaana ollessasi, vauvallasi voi olla korkeampi riski saada rokotteeseen liittyvä infektio noin

viisi kuukautta viimeisen raskaudenaikaisen Cyltezo-annoksen jälkeen. On tärkeää, että kerrot

vauvaasi hoitavalle lääkärille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille, että olet käyttänyt

Cyltezo-valmistetta raskauden aikana, jotta he voivat päättää, milloin vauvasi tulisi rokottaa.

Sydämen vajaatoiminta

Jos sinulla on lievä sydämen vajaatoiminta ja käytät Cyltezo-valmistetta, on lääkärisi seurattava

sydämen vajaatoiminnan tilaa tarkoin. On tärkeätä, että kerrot lääkärillesi, mikäli sinulla on tai

on ollut vakava sydänvaiva. Mikäli huomaat uusia sydänvaivoja tai aikaisemmat pahenevat

(esim. hengenahdistusta tai jalkojen turvotusta), on sinun otettava välittömästi yhteyttä

lääkäriisi. Lääkärisi päättää soveltuuko Cyltezo sinulle.

Kuume, mustelmat, verenvuodot tai kalpeus

Joidenkin potilaiden elimistö ei ehkä pysty tuottamaan riittävästi verisoluja, jotka torjuvat

infektioita ja auttavat pysäyttämään verenvuodon. Jos sinulla esiintyy pitkittynyttä kuumeilua

tai saat helposti mustelmia tai verenvuotoja, tai olet hyvin kalpea, ota välittömästi yhteyttä

lääkäriisi. Lääkärisi saattaa päättää keskeyttää hoidon.

Syöpä

Adalimumabia tai muita TNFα-salpaajia käyttäneille lapsille ja aikuisille on kehittynyt

harvinaisissa tapauksissa tietyntyyppisiä syöpiä. Potilailla, joilla on vakavampi ja pitkään

kestänyt nivelreuma, saattaa olla keskimääräistä suurempi lymfooman (syöpä, joka vaikuttaa

imukudoksiin) ja leukemian (syöpä, joka vaikuttaa vereen ja luuytimeen) riski. Jos käytät

Cyltezo-valmistetta, riski sairastua lymfoomaan, leukemiaan tai muuhun syöpään saattaa

suurentua. Harvinaisissa tapauksissa spesifistä ja vakavaa lymfoomatyyppiä on havaittu

adalimumabia käyttävillä potilailla. Jotkut näistä potilaista hoidettiin myös samanaikaisesti

atsatiopriini- tai merkaptopuriini-lääkkeillä. Kerro lääkärille, jos sinua hoidetaan atsatiopriinilla

tai merkaptopuriinilla Cyltezo-hoidon lisäksi.

Lisäksi adalimumabihoitoa saavilla potilailla on havaittu muita ihosyöpiä kuin melanoomia. Jos

sinulle ilmaantuu hoidon aikana uusia ihovaurioalueita tai aiempien jälkien tai ihovaurioiden

ulkonäkö muuttuu, kerro asiasta lääkärillesi.

Keuhkoahtaumatautipotilailla, joita on hoidettu eräällä toisella TNFα-salpaajalla, on esiintynyt

muita syöpiä kuin lymfoomia. Jos sinulla on keuhkoahtaumatauti tai tupakoit paljon, keskustele

lääkärisi kanssa siitä, sopiiko TNFα-salpaajahoito sinulle.

Lupuksen kaltainen oireyhtymä

Joskus harvoin Cyltezo-hoidosta saattaa seurata lupuksen kaltainen oireyhtymä. Käänny

lääkärin puoleen, jos ilmenee oireita kuten pitkään jatkuvaa kutiavaa ihottumaa, jonka syy ei

selviä, kuumetta, nivelkipua tai väsymystä.

Lapset ja nuoret

Rokotukset: Jos mahdollista, huolehdithan ennen Cyltezo-valmisteen käyttöä, että lapsesi

rokotteet ovat ajan tasalla.

Älä anna Cyltezo-valmistetta moninivelistä lastenreumaa sairastavalle alle 2-vuotiaalle lapselle.

Älä käytä 40 mg:n esitäytettyä ruiskua, jos muita kuin 40 mg:n annoksia suositellaan.

Muut lääkevalmisteet ja Cyltezo

Kerro lääkärille tai apteekkihenkilökunnalle, jos parhaillaan käytät tai olet äskettäin käyttänyt tai saatat

käyttää muita lääkkeitä.

Cyltezo-valmistetta voidaan käyttää samanaikaisesti metotreksaatin tai tiettyjen tautia hillitsevien

reumalääkkeiden (sulfasalatsiini, hydroksiklorokiini, leflunomidi tai injektioina annettavat

kultalääkkeet) sekä kortikosteroidien tai kipulääkkeiden, kuten steroideihin kuulumattomien

tulehduskipulääkkeiden (NSAID-lääkkeiden), kanssa.

Älä käytä Cyltezo-valmistetta sellaisten lääkkeiden kanssa, joiden vaikuttava aine on anakinra tai

abatasepti kohonneen vakavan infektioriskin takia. Jos sinulla on kysyttävää, ota yhteyttä lääkäriisi.

Raskaus ja imetys

Cyltezo-valmisteen vaikutuksia raskaana oleville naisille ei tunneta, joten sen käyttöä raskauden

aikana ei suositella. Cyltezo-hoidon aikana sekä vähintään 5 kuukauden ajan viimeisen Cyltezo-

injektion jälkeen on suositeltavaa välttää raskautta ja huolehdittava riittävästä ehkäisystä. Jos tulet

raskaaksi, tulee sinun käydä lääkärissä.

Ei tiedetä erittyykö adalimumabi äidinmaitoon.

Jos imetät, sinun tulee lopettaa imetys Cyltezo-valmisteen käytön ajaksi sekä ainakin 5 kuukaudeksi

viimeisen annoksen jälkeen. Jos käytit Cyltezo-valmistetta raskaana ollessasi, vauvallasi voi olla

korkeampi riski saada infektio. On tärkeää, että kerrot vauvaasi hoitavalle lääkärille ja muille

terveydenhuollon ammattilaisille, että olet käyttänyt Cyltezo-valmistetta raskauden aikana, ennen kuin

vauvasi saa mitään rokotteita (lisätiedot ks. rokotteet).

Jos epäilet olevasi raskaana tai jos suunnittelet lapsen hankkimista, kysy lääkäriltä tai apteekista

neuvoa ennen tämän lääkkeen käyttöä.

Ajaminen ja koneiden käyttö

Cyltezo-valmisteella voi olla vähäinen vaikutus autolla tai polkupyörällä ajokykyyn tai koneiden

käyttökykyyn. Cyltezo-valmisteen ottamisen jälkeen voi esiintyä kiertohuimausta eli tunnetta, että

ympäristö kieppuu silmissä (vertigo), ja näköhäiriöitä.

Ruiskun neulansuojus sisältää lateksia

Ruiskun korkin sisäosa (neulansuojus) sisältää luonnonkumia (lateksia). Se voi aiheuttaa vaikeita

allergisia reaktioita lateksiyliherkille potilaille.

Cyltezo sisältää natriumia

Tämä lääkevalmiste sisältää alle 1 mmol natriumia (23 mg) per 0,8 ml:n annos, eli se on olennaisesti

natriumiton.

3.

Miten Cyltezo-valmistetta käytetään

Käytä tätä lääkettä juuri siten kuin lääkäri on määrännyt tai apteekkihenkilökunta on neuvonut.

Tarkista ohjeet lääkäriltä tai apteekista, jos olet epävarma.

Aikuisten nivelreuma, nivelpsoriaasi, selkärankareuma tai aksiaalinen spondylartriitti ilman

radiografista näyttöä selkärankareumasta

Tavanomainen annos nivelreumaa, selkärankareumaa, aksiaalista spondylartriittia (ilman radiografista

näyttöä selkärankareumasta) tai nivelpsoriaasia sairastaville aikuisille on 40 mg:n kerta-annos

adalimumabia joka toinen viikko.

Nivelreumapotilailla metotreksaattilääkitystä jatketaan Cyltezo-valmisteen käytön aikana. Jos lääkärisi

pitää metotreksaattia epätarkoituksenmukaisena, Cyltezo-valmistetta voidaan antaa yksinään.

Jos sinulla on nivelreuma etkä saa Cyltezo-valmisteen lisäksi metotreksaattia, lääkärisi saattaa päättää

antaa 40 mg Cyltezo-valmistetta viikoittain tai 80 mg joka toinen viikko.

Lasten, nuorten ja aikuisten moninivelinen lastenreuma

Lapset ja nuoret 2 vuoden iästä alkaen, paino 10 kg tai enemmän mutta alle 30 kg

Cyltezo-valmistetta on saatavana ainoastaan 40 mg:n esitäytettynä ruiskuna ja esitäytettynä kynänä.

Näin ollen Cyltezo-valmistetta ei voida käyttää lapsilla, jotka tarvitsevat 40 mg:aa pienemmän

annoksen. Jos tarvitaan vaihtoehtoinen annos, on käytettävä muita adalimumabivalmisteita, joista

löytyy tarvittava vaihtoehto.

Lapset, nuoret ja aikuiset 2 vuoden iästä alkaen, paino 30 kg tai enemmän

Cyltezo-valmisteen suositusannos on 40 mg joka toinen viikko.

Lasten, nuorten ja aikuisten entesiitteihin liittyvä niveltulehdus

Lapset ja nuoret 6 vuoden iästä alkaen, paino 15 kg tai enemmän mutta alle 30 kg

Cyltezo-valmistetta on saatavana ainoastaan 40 mg:n esitäytettynä ruiskuna ja esitäytettynä kynänä.

Näin ollen Cyltezo-valmistetta ei voida käyttää lapsilla, jotka tarvitsevat 40 mg:aa pienemmän

annoksen. Jos tarvitaan vaihtoehtoinen annos, on käytettävä muita adalimumabivalmisteita, joista

löytyy tarvittava vaihtoehto.

Lapset, nuoret ja aikuiset 6 vuoden iästä alkaen, paino 30 kg tai enemmän

Cyltezo-valmisteen suositusannos on 40 mg joka toinen viikko.

Aikuisten psoriaasi

Psoriaasia sairastavilla aikuisilla tavanomainen aloitusannos on 80 mg (kaksi 40 mg injektiota yhtenä

päivänä), minkä jälkeen hoitoa jatketaan 40 mg annoksilla joka toinen viikko. Ensimmäinen 40 mg

annos otetaan viikon kuluttua aloitusannoksesta. Cyltezo-valmisteen käyttöä tulee jatkaa niin kauan

kuin sinulle on määrätty. Vasteestasi riippuen lääkäri voi suurentaa annostusta niin, että lääkettä

otetaan 40 mg joka viikko tai 80 mg joka toinen viikko.

Läiskäpsoriaasi lapsilla ja nuorilla

4–17-vuotiaat lapset ja nuoret, paino 15 kg tai enemmän mutta alle 30 kg

Cyltezo-valmistetta on saatavana ainoastaan 40 mg:n esitäytettynä ruiskuna ja esitäytettynä kynänä.

Näin ollen Cyltezo-valmistetta ei voida käyttää lapsilla, jotka tarvitsevat 40 mg:aa pienemmän

annoksen. Jos tarvitaan vaihtoehtoinen annos, on käytettävä muita adalimumabivalmisteita, joista

löytyy tarvittava vaihtoehto.

4–17-vuotiaat lapset ja nuoret, paino 30 kg tai enemmän

Cyltezo-valmisteen suositusannos on 40 mg:n aloitusannos, jonka jälkeen 40 mg viikon kuluttua.

Tämän jälkeen tavallinen annos on 40 mg joka toinen viikko.

Hidradenitis suppurativa aikuisilla

Tavanomainen annostus HS-taudin hoidossa on 160 mg aloitusannos (neljä 40 mg injektiota samana

päivänä tai kaksi 40 mg injektiota vuorokaudessa kahtena peräkkäisenä päivänä) ja kahden viikon

kuluttua tästä 80 mg annos (kaksi 40 mg injektiota yhtenä päivänä). Kaksi viikkoa myöhemmin

siirrytään käyttämään 40 mg annostusta kerran viikossa tai 80 mg annostusta joka toinen viikko

lääkärin määräyksen mukaan. On suositeltavaa, että käsittelet oireilevat alueet päivittäin antiseptisella

ihohuuhteella.

Hidradenitis suppurativa 12–17-vuotiailla nuorilla, paino 30 kg tai enemmän

Suositeltu Cyltezo-annos on 80 mg:n aloitusannos (kaksi 40 mg injektiota yhtenä päivänä), jonka

jälkeen 40 mg joka toinen viikko alkaen viikon kuluttua ensimmäisestä annoksesta. Jos tämä annos ei

tehoa riittävän hyvin, lääkärisi voi suurentaa annostusta niin, että lääkettä otetaan 40 mg joka viikko

tai 80 mg joka toinen viikko.

On suositeltavaa, että käsittelet oireilevat alueet päivittäin antiseptisella ihohuuhteella.

Aikuisten Crohnin tauti

Crohnin tautia hoidettaessa aloitusannos on 80 mg (kaksi 40 mg injektiota yhtenä päivänä) ja sen

jälkeen 40 mg joka toinen viikko alkaen kahden viikon kuluttua aloitusannoksesta. Jos nopeampi

vaikutus on tarpeen, lääkärisi voi määrätä sinulle 160 mg aloitusannoksen (neljä 40 mg injektiota

yhden vuorokauden aikana tai kaksi 40 mg injektiota vuorokaudessa kahtena peräkkäisenä päivänä).

Tämän jälkeen otetaan 80 mg (kaksi 40 mg injektiota yhtenä päivänä) kahden viikon kuluttua ja sen

jälkeen 40 mg (1 injektio) joka toinen viikko. Jos tämä annos ei tehoa riittävän hyvin, lääkäri voi

suurentaa annostusta niin, että lääkettä otetaan 40 mg joka viikko tai 80 mg joka toinen viikko.

Crohnin tauti lapsilla ja nuorilla

6–17-vuotiaat lapset ja nuoret, paino alle 40 kg

Cyltezo-valmistetta on saatavana ainoastaan 40 mg:n esitäytettynä ruiskuna ja esitäytettynä kynänä.

Näin ollen Cyltezo-valmistetta ei voida käyttää lapsilla, jotka tarvitsevat 40 mg:aa pienemmän

annoksen. Jos tarvitaan vaihtoehtoinen annos, on käytettävä muita adalimumabivalmisteita, joista

löytyy tarvittava vaihtoehto.

6–17-vuotiaat lapset ja nuoret, paino 40 kg tai enemmän

Tavanomainen annostus on 80 mg aloitusannos (kaksi 40 mg injektiota yhtenä päivänä) ja kahden

viikon kuluttua tästä 40 mg annos. Jos nopeampi vaste on tarpeen, lääkäri saattaa määrätä 160 mg

aloitusannoksen (neljä 40 mg injektiota yhtenä päivänä tai kaksi 40 mg injektiota kahtena

peräkkäisenä päivänä). Kahden viikon kuluttua tästä otetaan 80 mg annos (kaksi 40 mg injektiota

yhtenä päivänä).

Tämän jälkeen tavanomainen annos on 40 mg joka toinen viikko. Jos tämä annos ei tehoa riittävän

hyvin, lääkäri saattaa suurentaa annostusta 40 mg:aan joka viikko tai 80 mg:aan joka toinen viikko.

Aikuisten haavainen paksusuolitulehdus

Haavaista paksusuolitulehdusta sairastavilla aikuisilla tavanomainen Cyltezo-aloitusannos on 160 mg

(neljä 40 mg injektiota yhtenä päivänä tai kaksi 40 mg injektiota vuorokaudessa kahtena peräkkäisenä

päivänä) viikolla 0 ja 80 mg (kaksi 40 mg injektiota yhtenä päivänä) viikolla 2, ja sen jälkeen 40 mg

joka toinen viikko. Jos tämä annos ei tehoa riittävän hyvin, lääkäri voi suurentaa annostusta 40 mg:aan

joka viikko tai 80 mg:aan joka toinen viikko.

Aikuisten ei-infektioperäinen uveiitti

Ei-infektioperäistä uveiittia sairastavilla aikuisilla tavanomainen aloitusannos on 80 mg (kaksi

injektiota yhtenä päivänä) ja sen jälkeen 40 mg joka toinen viikko alkaen viikon kuluttua

aloitusannoksesta. Cyltezo-valmisteen käyttöä tulee jatkaa niin kauan kuin lääkäri on sinulle

määrännyt.

Ei-infektioperäisessä uveiitissa voi jatkaa kortikosteroidien tai muiden immuunijärjestelmään

vaikuttavien lääkkeiden käyttöä yhdessä Cyltezo-valmisteen kanssa. Cyltezo voidaan antaa myös

yksinään.

Ei-infektioperäinen uveiitti lapsilla ja nuorilla 2 vuoden iästä alkaen

Lapset ja nuoret 2 vuoden iästä alkaen, paino alle 30 kg

Cyltezo-valmistetta on saatavana ainoastaan 40 mg:n esitäytettynä ruiskuna ja esitäytettynä kynänä.

Näin ollen Cyltezo-valmistetta ei voida käyttää lapsilla, jotka tarvitsevat 40 mg:aa pienemmän

annoksen. Jos tarvitaan vaihtoehtoinen annos, on käytettävä muita adalimumabivalmisteita, joista

löytyy tarvittava vaihtoehto.

Lapset ja nuoret 2 vuoden iästä alkaen, paino 30 kg tai enemmän

Tavanomainen Cyltezo-annos on 40 mg joka toinen viikko metotreksaatin kanssa.

Lääkärisi voi määrätä myös 80 mg aloitusannoksen, joka otetaan viikko ennen tavanomaisen annoksen

aloitusta.

Antotapa ja antoreitti

Cyltezo pistetään ihon alle (subkutaanisesti).

Yksityiskohtaiset ohjeet Cyltezo-valmisteen pistämiseen on annettu kohdassa 7, Käyttöohjeet

Jos käytät enemmän Cyltezo-valmistetta kuin sinun pitäisi

Jos pistät Cyltezo-valmistetta vahingossa useammin kuin sinun pitäisi, ota yhteys lääkäriisi tai

apteekkihenkilökuntaan ja selitä, että olet ottanut enemmän kuin sinun piti. Ota lääkkeen ulkopakkaus

aina mukaasi, vaikka se olisi tyhjä.

Jos unohdat käyttää Cyltezo-valmistetta

Jos unohdat annoksen, pistä seuraava Cyltezo-annos heti kun muistat. Pistä seuraava annos

alkuperäisen aikataulun mukaisesti ikään kuin et olisi unohtanutkaan annosta.

Jos lopetat Cyltezo-valmisteen käytön

Päätöksestä lopettaa Cyltezo tulee keskustella lääkärin kanssa. Oireesi voivat palata hoidon

lopettamisen jälkeen.

Jos sinulla on kysymyksiä tämän lääkkeen käytöstä, käänny lääkärin tai apteekkihenkilökunnan

puoleen.

4.

Mahdolliset haittavaikutukset

Kuten kaikki lääkkeet, tämäkin lääke voi aiheuttaa haittavaikutuksia. Kaikki eivät kuitenkaan niitä saa.

Useimmat haittavaikutukset ovat lieviä tai kohtalaisia. Jotkut voivat kuitenkin olla vakavia ja hoitoa

vaativia. Haittavaikutuksia voi ilmetä vielä viimeisen Cyltezo-injektion jälkeisten 4 kuukauden aikana

tai myöhemmin.

Hakeudu kiireesti lääkärin hoitoon, jos havaitset jotain seuraavista:

vaikeaa ihottumaa, nokkosihottumaa tai muita allergisen reaktion merkkejä

kasvojen, käsien, jalkojen turvotusta

hengitys- tai nielemisvaikeuksia

hengenahdistusta rasituksessa tai makuulla tai jalkojen turvotusta.

Käänny lääkärin puoleen niin pian kuin mahdollista, jos havaitset jotain seuraavista:

infektion merkkejä, kuten kuumetta, sairaudentunnetta, haavaumia, hammasongelmia, kirvelyä

virtsatessa

heikkouden tai väsymyksen tunnetta

yskää

pistelyä

tunnottomuutta

kaksoiskuvia

käsien tai jalkojen heikkoutta

kuhmu tai avoin haava tai haavauma, joka ei parane kunnolla

verenkuvan häiriöihin viittaavia merkkejä ja oireita, kuten pitkittynyttä kuumeilua,

mustelmataipumusta, verenvuotoa, kalpeutta.

Ylläkuvatut oireet voivat olla adalimumabin käytön yhteydessä esiintyneiden alla mainittujen

haittavaikutusten merkkejä.

Hyvin yleiset (voi esiintyä yli yhdellä ihmisellä 10:stä):

pistoskohdan reaktiot (esim. kipu, turvotus, punoitus tai kutina)

hengitystieinfektiot (mm. nuhakuume, nuha, sinuiitti, keuhkokuume)

päänsärky

vatsakipu

pahoinvointi ja oksentelu

ihottuma

luusto- ja lihaskipu.

Yleiset (voi esiintyä enintään yhdellä ihmisellä 10:stä):

systeemiset tulehdukset (mm. verenmyrkytys ja influenssa)

suolistotulehdukset (mm. maha-suolitulehdus)

ihotulehdukset (mm. ihon ja ihonalaiskudoksen tulehdus tai vyöruusu)

korvatulehdukset

suutulehdukset (mm. hammastulehdukset ja huuliherpes)

sukuelininfektiot

virtsatieinfektiot

sieni-infektiot

nivelinfektiot

hyvänlaatuiset kasvaimet

ihosyöpä

allergiat (myös kausiallergiat)

nestehukka

mielialan muutokset (myös masentuneisuus)

ahdistuneisuus

univaikeudet

tuntohäiriöt, kuten pistely, kihelmöinti tai tunnottomuus

migreeni

hermojuuren puristustilan oireet (esim. alaselässä tai jalassa)

näköhäiriöt

silmätulehdus

silmäluomen tulehdus ja silmän turvotus

kiertohuimaus (tunne, että ympäristö kieppuu silmissä)

sydämentykytys

korkea verenpaine

kuumat aallot

verenpurkaumat (verihyytymän muodostama kiinteä turvotus)

yskä

astma

hengenahdistus

ruoansulatuskanavan verenvuoto

ylävatsavaivat (ruoansulatusvaivat, vatsan turvotus, närästys)

ruokatorven refluksitauti

Sjögrenin oireyhtymä (johon liittyy mm. suun ja silmien kuivumista)

kutina

kutiava ihottuma

mustelmanmuodostus

ihotulehdus (esim. ihottuma)

kynsien murtuminen

lisääntynyt hikoilu

hiusten lähtö

psoriaasin puhkeaminen tai paheneminen

lihaskrampit

verivirtsaisuus

munuaisvaivat

rintakipu

turvotus (nesteen kertyminen elimistöön aiheuttaen ko. kudoksen turpoamisen)

kuume

verihiutalemäärän väheneminen, jolloin verenvuotojen ja mustelmien riski suurenee

heikentynyt paraneminen.

Melko harvinaiset (voi esiintyä enintään yhdellä ihmisellä 100:sta):

opportunistiset infektiot (mm. tuberkuloosi ja muut vastustuskyvyn heikkenemisestä johtuvat

infektiot)

hermostoinfektiot (mm. virusperäinen aivokalvotulehdus)

silmätulehdukset

bakteerien aiheuttamat tulehdukset

divertikuliitti (paksusuolen umpipussin tulehdus)

syöpä

mukaan lukien imukudossyöpä (lymfooma) ja

melanooma (eräs ihosyöpätyyppi)

immunologinen häiriö, joka voi vaikuttaa keuhkoihin, ihoon ja imusolmukkeisiin (sairaus, joka

tunnetaan yleisimmin sarkoidoosi-nimellä)

vaskuliitti (verisuonitulehdus)

vapina

neuropatia (hermovaurio)

aivohalvaus

kuulon heikkeneminen, korvien soiminen

sydämentykytys tai muljahtelu

sydänvaivat, jotka voivat aiheuttaa hengenahdistusta tai nilkkojen turvotusta

sydänkohtaus

pullistumat suurten valtimoiden seinämissä; tulehdus ja veritulppa laskimossa; verisuonitukos

hengenahdistusta aiheuttavat keuhkosairaudet (mm. keuhkotulehdus)

keuhkoembolia (keuhkoveritulppa)

pleuraeffuusio (nesteen epänormaali kertyminen keuhkopussinonteloon)

haimatulehdus, joka aiheuttaa voimakasta vatsa- ja selkäkipua

nielemisvaikeudet

kasvojen turvotus

sappirakon tulehdus, sappikivet

maksan rasvoittuminen (rasvan kertyminen maksan soluihin, rasvamaksa)

öinen hikoilu

arpimuodostus

poikkeava lihaskudoksen hajoaminen

systeeminen lupus (SLE/LED, punahukka, oireina mm. ihon, sydämen, keuhkojen, nivelten ja

muiden elinjärjestelmien tulehdus)

unen katkonaisuus

impotenssi

tulehdukset.

Harvinaiset (voi esiintyä enintään yhdellä ihmisellä 1 000:sta):

leukemia (syöpä, joka vaikuttaa vereen ja luuytimeen)

vaikea allerginen reaktio ja sokki

MS-tauti

hermostohäiriöt (esim. näköhermon tulehdus ja Guillain–Barrén oireyhtymä, sairaus, johon voi

liittyä lihasheikkoutta, tuntohäiriöitä ja käsivarsien ja ylävartalon pistelyä)

sydänpysähdys

keuhkofibroosi (keuhkojen arpeutuminen)

suolen puhkeama

hepatiitti

B-hepatiitin uudelleenaktivoituminen

autoimmuunihepatiitti (immuunijärjestelmän aiheuttama maksatulehdus)

ihon verisuonitulehdus

Stevens–Johnsonin oireyhtymä (jonka varhaisoireita ovat huonovointisuus, kuume, päänsärky ja

ihottuma)

allergisiin reaktioihin liittyvä kasvojen turvotus

erythema multiforme (monimuotoinen punavihottuma)

lupuksen kaltainen oireyhtymä

angioödeema (pienen ihoalueen turvotus).

Tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin):

hepatospleeninen T-solulymfooma (harvinainen, mutta usein kuolemaan johtava verisyöpä)

merkelinsolukarsinooma (tietty ihosyöpätyyppi)

maksan vajaatoiminta

dermatomyosiitin paheneminen (ilmenee ihottumana, johon liittyy lihasheikkoutta).

Jotkin adalimumabin haittavaikutuksista ovat oireettomia ja tulevat esiin vain verikokeissa. Tällaisia

ovat esimerkiksi:

Hyvin yleiset (voi esiintyä yli yhdellä ihmisellä 10:stä):

alhaiset veren valkosoluarvot

alhaiset veren punasoluarvot

kohonneet veren rasva-arvot

kohonneet maksaentsyymiarvot.

Yleiset (voi esiintyä enintään yhdellä ihmisellä 10:stä):

korkeat veren valkosoluarvot

alhaiset verihiutalearvot

kohonneet veren virtsahappoarvot

poikkeavat veren natriumarvot

alhaiset veren kalsiumarvot

alhaiset veren fosfaattiarvot

korkeat verensokeriarvot

korkeat veren laktaattidehydrogenaasiarvot

autovasta-aineet veressä

veren alhainen kaliumpitoisuus.

Melko harvinaiset (voi esiintyä enintään yhdellä ihmisellä 100:sta):

kohonneet bilirubiiniarvot (maksakokeessa).

Harvinaiset (voi esiintyä enintään yhdellä ihmisellä 1 000:sta):

alhaiset valkosolu-, punasolu- ja verihiutalearvot.

Haittavaikutuksista ilmoittaminen

Jos havaitset haittavaikutuksia, kerro niistä lääkärille tai apteekkihenkilökunnalle. Tämä koskee myös

sellaisia mahdollisia haittavaikutuksia, joita ei ole mainittu tässä pakkausselosteessa.

Voit ilmoittaa haittavaikutuksista myös suoraan liitteessä V luetellun kansallisen ilmoitusjärjestelmän

kautta. Ilmoittamalla haittavaikutuksista voit auttaa saamaan enemmän tietoa tämän lääkevalmisteen

turvallisuudesta.

5.

Cyltezo-valmisteen säilyttäminen

Ei lasten ulottuville eikä näkyville.

Älä käytä tätä lääkettä etiketissä/läpipainopakkauksessa/kotelossa mainitun viimeisen

käyttöpäivämäärän jälkeen. Viimeinen käyttöpäivämäärä tarkoittaa kuukauden viimeistä päivää.

Säilytä jääkaapissa (2 °C-8 °C). Ei saa jäätyä.

Pidä esitäytetty ruisku ulkopakkauksessa. Herkkä valolle.

Vaihtoehtoinen säilytys:

Tarpeen mukaan (esim. matkustaessa) yksittäinen esitäytetty Cyltezo-ruisku voidaan säilyttää

huoneenlämmössä (25 °C asti) enintään 14 päivää – huolehdithan, että se on suojattu valolta. Kun

ruisku on kertaalleen otettu pois jääkaapista, on se käytettävä 14 päivän sisällä tai hävitettävä,

vaikka se palautettaisiin jääkaappiin.

Sinun tulisi merkitä päivämäärä, jolloin ensimmäisen kerran poistit ruiskun jääkaapista, ja päivämäärä,

jonka jälkeen se on hävitettävä.

Lääkkeitä ei tule heittää viemäriin eikä hävittää talousjätteiden mukana. Kysy käyttämättömien

lääkkeiden hävittämisestä apteekista. Näin menetellen suojelet luontoa.

6.

Pakkauksen sisältö ja muuta tietoa

Mitä Cyltezo sisältää

Vaikuttava aine on adalimumabi.

Muut aineet ovat natriumasetaattitrihydraatti, väkevä etikkahappo, trehaloosidihydraatti,

polysorbaatti 80 ja injektionesteisiin käytettävä vesi.

Lääkevalmisteen kuvaus ja pakkauskoko (-koot)

Cyltezo 40 mg injektioneste (injektio) esitäytetyssä ruiskussa on steriili 0,8 ml kirkas tai hieman

opaalinhohtoinen liuos, joka sisältää 40 mg adalimumabia.

Cyltezo esitäytetty ruisku on valmistettu lasista. Pakkauksessa on 1, 2, 4 tai 6 esitäytettyä ruiskua

potilaskäyttöön sekä vastaavasti 2, 2, 4 tai 6 puhdistuslappua. Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä

ole myynnissä.

Cyltezoa voi olla saatavilla esitäytetyissä ruiskuissa ja/tai esitäytetyissä kynissä.

Myyntiluvan haltija

Boehringer Ingelheim International GmbH

Binger Str. 173

D-55216 Ingelheim am Rhein

Saksa

Valmistaja

Boehringer Ingelheim Pharma GmbH & Co. KG

Birkendorfer Strasse 65

D-88397 Biberach an der Riss

Saksa

Lisätietoja tästä lääkevalmisteesta antaa myyntiluvan haltijan paikallinen edustaja:

België/Belgique/Belgien

SCS Boehringer Ingelheim Comm.V

Tél/Tel: +32 2 773 33 11

Lietuva

Boehringer Ingelheim RCV GmbH & Co KG

Lietuvos filialas

Tel: +370 37 473922

България

Бьорингер Ингелхайм РЦВ ГмбХ и Ко. КГ -

клон България

Тел: +359 2 958 79 98

Luxembourg/Luxemburg

SCS Boehringer Ingelheim Comm.V

Tél/Tel: +32 2 773 33 11

Česká republika

Boehringer Ingelheim spol. s r.o.

Tel: +420 234 655 111

Magyarország

Boehringer Ingelheim RCV GmbH & Co KG

Magyarországi Fióktelepe

Tel: +36 1 299 89 00

Danmark

Boehringer Ingelheim Danmark A/S

Tlf: +45 39 15 88 88

Malta

Boehringer Ingelheim Ireland Ltd.

Tel: +353 1 295 9620

Deutschland

Boehringer Ingelheim Pharma GmbH & Co. KG

Tel: +49 (0) 800 77 90 900

Nederland

Boehringer Ingelheim b.v.

Tel: +31 (0) 800 22 55 889

Eesti

Boehringer Ingelheim RCV GmbH & Co KG

Eesti filiaal

Tel: +372 612 8000

Norge

Boehringer Ingelheim Norway KS

Tlf: +47 66 76 13 00

Ελλάδα

Boehringer Ingelheim Ellas A.E.

Tηλ: +30 2 10 89 06 300

Österreich

Boehringer Ingelheim RCV GmbH & Co KG

Tel: +43 1 80 105-0

España

Boehringer Ingelheim España, S.A.

Tel: +34 93 404 51 00

Polska

Boehringer Ingelheim Sp.zo.o.

Tel: +48 22 699 0 699

France

Boehringer Ingelheim France S.A.S.

Tél: +33 3 26 50 45 33

Portugal

Boehringer Ingelheim, Unipessoal, Lda.

Tel: +351 21 313 53 00

Hrvatska

Boehringer Ingelheim Zagreb d.o.o.

Tel: +385 1 2444 600

România

Boehringer Ingelheim RCV GmbH & Co KG

Viena - Sucursala Bucureşti

Tel: +40 21 302 28 00

Ireland

Boehringer Ingelheim Ireland Ltd.

Tel: +353 1 295 9620

Slovenija

Boehringer Ingelheim RCV GmbH & Co KG

Podružnica Ljubljana

Tel: +386 1 586 40 00

Ísland

Vistor hf.

Sími: +354 535 7000

Slovenská republika

Boehringer Ingelheim RCV GmbH & Co KG

organizačná zložka

Tel: +421 2 5810 1211

Italia

Boehringer Ingelheim Italia S.p.A.

Tel: +39 02 5355 1

Suomi/Finland

Boehringer Ingelheim Finland Ky

Puh/Tel: +358 10 3102 800

Κύπρος

Boehringer Ingelheim Ellas A.E.

Tηλ: +30 2 10 89 06 300

Sverige

Boehringer Ingelheim AB

Tel: +46 8 721 21 00

Latvija

Boehringer Ingelheim RCV GmbH & Co KG

Latvijas filiāle

Tel: +371 67 240 011

United Kingdom

Boehringer Ingelheim Ltd.

Tel: +44 1344 424 600

Tämä pakkausseloste on tarkistettu viimeksi KK.VVVV.

Muut tiedonlähteet

Lisätietoa tästä lääkevalmisteesta on saatavilla Euroopan lääkeviraston verkkosivulla

http://www.ema.europa.eu/.

7.

Käyttöohjeet

Seuraavissa ohjeissa neuvotaan, miten pistät itse ihonalaisen Cyltezo-injektion esitäytettyä

ruiskua käyttäen. Lue ensin kaikki ohjeet huolellisesti ja noudata niitä sitten vaihe vaiheelta.

Lääkäri, sairaanhoitaja tai apteekkihenkilökunta neuvoo sinulle pistämistekniikan.

ÄLÄ yritä pistää itse ennen kuin varmasti osaat valmistella ja antaa pistoksen.

Oikean pistämistekniikan omaksumisen jälkeen voi pistoksen antaa itse tai sen voi antaa joku

toinen henkilö, kuten perheenjäsen tai ystävä.

Käytä kutakin esitäytettyä ruiskua vain yhteen pistokseen.

Ei lasten ulottuville.

Cyltezo esitäytetty ruisku.

Esitäytetty Cyltezo-ruisku on kertakäyttöinen ruisku, jolla voidaan antaa ennalta asetettu annos

lääkettä.

Irrota korkki vasta JUURI ENNEN pistämistä (vaihe 6).

1) Kokoa tarvikkeet

Kokoa tarvikkeet puhtaalle, tasaiselle alustalle:

yksi esitäytetty Cyltezo-ruisku, joka on otettu jääkaapista. Anna lääkkeen lämmetä 30 minuutin

ajan. Kylmän lääkkeen pistäminen voi tuntua epämiellyttävältä.

terävien esineiden säiliö (ei sisälly toimitukseen)

vanutuppo tai harsotaitos (ei sisälly toimitukseen)

puhdistuslappu.

Jos kaikkea yllä mainittua ei ole käytössäsi, käänny apteekin puoleen ennen jatkamista.

2) Tarkasta esitäytetty ruisku

Tarkasta esitäytetty Cyltezo-ruisku, lääke ja viimeinen käyttöpäivämäärä.

Ilmakuplan näkyminen on normaalia. Ilmakuplaa ei ole tarpeen poistaa ennen pistämistä.

ÄLÄ käytä esitäytettyä ruiskua seuraavissa tilanteissa:

esitäytettyyn ruiskuun tai pakkaukseen merkitty viimeinen käyttöpäivämäärä on jo

mennyt

lääke näyttää samealta, värjääntyneeltä tai jäätyneeltä tai siinä näkyy hiutaleita tai

hiukkasia

esitäytetyssä ruiskussa on särö tai se vaikuttaa vaurioituneelta tai vuotavalta

esitäytettyä ruiskua on käytetty aiemmin

esitäytetty ruisku on jätetty suoraan valoon.

3) Pese kädet

Pese kädet vedellä ja saippualla ja kuivaa ne sitten hyvin.

4) Valitse pistoskohta

Valitse kohta yläreisistä tai vatsan alueelta (vähintään 5 cm navasta).

Valitse joka kerralla uusi pistoskohta, joka on vähintään 2,5 cm edellisestä pistoskohdasta.

Älä valitse pistoskohdaksi arkaa, mustelmaista tai arpista aluetta.

Älä pistä lääkettä vaatteiden läpi.

5) Puhdista pistoskohta

Puhdista valittu pistoskohta puhdistuslapulla.

Älä kosketa aluetta enää ennen pistämistä.

6) Irrota korkki

Irrota korkki varovasti vetämällä se suoraan pois. Älä kosketa neulaa äläkä anna sen koskea

mihinkään.

Heitä korkki terävien esineiden säiliöön.

Älä yritä asettaa korkkia takaisin paikalleen.

7) Purista iho poimulle

Purista iho kevyesti poimulle puhdistetun pistoskohdan ympäriltä ja pidä sitä puristuksissa.

Lääke pistetään kohotettuun ihoon.

8) Työnnä neula ihon läpi

Pidä ruiskua noin 45 asteen kulmassa pistoskohtaan nähden ja työnnä neula sitten ihon läpi

nopealla, tasaisella liikkeellä.

9) Pistä lääke

Paina mäntää peukalolla hitaasti alas, kunnes ruisku on täysin tyhjentynyt. Männän pitäisi

mennä aivan ruiskun päähän asti.

10) Vedä neula ihosta

Vedä neula pois ihosta samassa kulmassa kuin työnsit sen ihoon (45 asteen kulma).

Älä kosketa neulaa.

Paina tarvittaessa pistoskohtaa vanutupolla tai harsotaitoksella verenvuodon tyrehdyttämiseksi.

Älä hiero pistoskohtaa.

11) Hävitä esitäytetty ruisku

Heitä esitäytetty Cyltezo-ruisku terävien esineiden säiliöön.

Älä käytä käytettyä esitäytettyä ruiskua uudelleen.

Säilytä terävien esineiden säiliö aina poissa lasten ulottuvilta ja näkyviltä.

ÄLÄ heitä (hävitä) esitäytettyjä ruiskuja talousjätteeseen.

Jos jokin menee pistoksessa vikaan, älä käytä uutta esitäytettyä Cyltezo-ruiskua. Soita

terveydenhuollon ammattilaiselle.

Pakkausseloste: Tietoa potilaalle

Cyltezo 40 mg injektioneste, liuos, esitäytetty kynä

adalimumabi

Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta

turvallisuutta koskevaa tietoa. Voit auttaa ilmoittamalla kaikista mahdollisesti saamistasi

haittavaikutuksista. Ks. kohdan 4 lopusta, miten haittavaikutuksista ilmoitetaan.

Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen, sillä se sisältää

sinulle tärkeitä tietoja.

Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin.

Lääkärisi antaa sinulle Potilaskortin, jossa kerrotaan ennen hoidon aloittamista ja Cyltezo-

hoidon aikana huomioitavat turvallisuusohjeet. Pidä tämä Potilaskortti mukanasi.

Jos sinulla on kysyttävää, käänny lääkärin tai apteekkihenkilökunnan puoleen.

Tämä lääke on määrätty vain sinulle eikä sitä tule antaa muiden käyttöön. Se voi aiheuttaa

haittaa muille, vaikka heillä olisikin samanlaiset oireet kuin sinulla.

Jos havaitset haittavaikutuksia, käänny lääkärin tai apteekkihenkilökunnan puoleen. Tämä

koskee myös sellaisia mahdollisia haittavaikutuksia, joita ei ole mainittu tässä

pakkausselosteessa. Ks. kohta 4.

Tässä pakkausselosteessa kerrotaan

Mitä Cyltezo on ja mihin sitä käytetään

Mitä sinun on tiedettävä, ennen kuin käytät Cyltezo-valmistetta

Miten Cyltezo-valmistetta käytetään

Mahdolliset haittavaikutukset

Cyltezo-valmisteen säilyttäminen

Pakkauksen sisältö ja muuta tietoa

Käyttöohjeet

1.

Mitä Cyltezo on ja mihin sitä käytetään

Cyltezo sisältää vaikuttavaa ainetta nimeltä adalimumabi. Tämä lääke vaikuttaa elimistösi

immuunipuolustusjärjestelmään.

Cyltezo on tarkoitettu seuraavien tulehduksellisten sairauksien hoitoon:

nivelreuma

moninivelinen lastenreuma

entesiitteihin liittyvä niveltulehdus

selkärankareuma

aksiaalinen spondylartriitti (ilman radiografista näyttöä selkärankareumasta)

nivelpsoriaasi

psoriaasi,

hidradenitis suppurativa

Crohnin tauti

haavainen paksusuolitulehdus ja

ei-infektioperäinen uveiitti.

Cyltezo-valmisteen vaikuttava aine, adalimumabi, on monoklonaalinen vasta-aine. Monoklonaaliset

vasta-aineet ovat proteiineja, jotka kiinnittyvät tiettyyn kohteeseen.

Adalimumabin kohde on tuumorinekroositekijä (TNFα) -niminen proteiini. TNFα:n pitoisuudet

nousevat potilailla, joilla on yllä mainittuja tulehduksellisia sairauksia. Kiinnittymällä TNFα:aan

Cyltezo vähentää tulehdusprosessia näissä sairauksissa.

Nivelreuma

Nivelreuma on tulehduksellinen nivelsairaus.

Cyltezo-valmistetta käytetään aikuisilla nivelreuman hoitoon. Jos sinulla on keskivaikea tai vaikea,

aktiivinen nivelreuma, sinulle voidaan määrätä aluksi muita tähän tautiin vaikuttavia lääkkeitä, kuten

metotreksaattia. Jos nämä lääkkeet eivät tehoa riittävän hyvin, sinulle voidaan määrätä nivelreuman

hoitoon Cyltezo-valmistetta.

Cyltezo-valmistetta voidaan käyttää vaikean, aktiivisen ja etenevän nivelreuman hoitoon myös ilman

aiempaa metotreksaattihoitoa.

Cyltezo voi hidastaa taudin aiheuttamaa nivelten luu- ja rustovaurioiden etenemistä ja edistää fyysistä

toimintakykyä.

Cyltezo-valmistetta käytetään yleensä yhdessä metotreksaatin kanssa. Jos lääkärisi arvioi, että

metotreksaatti on epätarkoituksenmukainen, Cyltezo-valmistetta voidaan antaa yksinään.

Moninivelinen lastenreuma ja entesiitteihin liittyvä niveltulehdus

Moninivelinen lastenreuma ja entesiitteihin liittyvä niveltulehdus ovat tulehduksellisia nivelsairauksia,

jotka yleensä ilmaantuvat ensimmäisen kerran lapsuudessa.

Cyltezo-valmistetta käytetään 2-17-vuotiailla lapsilla ja nuorilla moninivelisen lastenreuman ja

6-17-vuotiailla lapsilla ja nuorilla entesiitteihin liittyvän niveltulehduksen hoitoon. Potilaat saavat

ehkä ensin muita tautiprosessiin vaikuttavia lääkkeitä, kuten metotreksaattia. Jos nämä lääkkeet eivät

tehoa riittävän hyvin, potilaat saavat Cyltezo-valmistetta moninivelisen lastenreumansa tai

entesiitteihin liittyvän niveltulehduksensa hoitoon.

Selkärankareuma ja aksiaalinen spondylartriitti (ilman radiografista näyttöä selkärankareumasta)

Selkärankareuma ja aksiaalinen spondylartriitti (ilman radiografista näyttöä selkärankareumasta) ovat

selkärangan tulehduksellisia sairauksia.

Cyltezo-valmistetta käytetään aikuisilla selkärankareuman ja aksiaalinen spondylartriitin (ilman

radiografista näyttöä selkärankareumasta) hoitoon. Jos sinulla on selkärankareuma tai aksiaalinen

spondylartriitti (ilman radiografista näyttöä selkärankareumasta), saat ensin muita lääkkeitä. Jos nämä

lääkkeet eivät tehoa riittävän hyvin, saat Cyltezo-hoitoa sairautesi merkkien ja oireiden

vähentämiseen.

Nivelpsoriaasi

Nivelpsoriaasi on tulehduksellinen niveltauti, joka liittyy psoriaasiin.

Cyltezo-valmistetta käytetään aikuisilla nivelpsoriaasin hoitoon. Cyltezo voi hidastaa taudin

aiheuttamaa nivelten luu- ja rustovaurioiden etenemistä sekä parantaa fyysistä toimintakykyä.

Läiskäpsoriaasi aikuisilla ja lapsilla

Läiskäpsoriaasi on ihon tulehdussairaus, joka aiheuttaa punaisia, hilseileviä, koppuraisia

ihottumaläiskiä, joita peittää hopeanhohtoinen hilse. Läiskäpsoriaasi voi vaikuttaa myös kynsiin

aiheuttaen kynsien haurastumista, paksuuntumista ja irtoamista alustastaan. Tämä voi aiheuttaa kipua.

Psoriaasin uskotaan johtuvan elimistön immuunijärjestelmän häiriöstä, joka lisää ihosolujen tuotantoa.

Cyltezo-valmistetta käytetään aikuisilla keskivaikean ja vaikean psoriaasin hoitoon. Cyltezo-

valmistetta käytetään myös vaikean läiskäpsoriaasin hoitoon 4–17-vuotiailla lapsilla ja nuorilla, joilla

paikallishoito ja valohoidot eivät ole vaikuttaneet riittävän tehokkaasti tai joille ne eivät sovellu.

Hidradenitis suppurativa aikuisilla ja nuorilla

Hidradenitis suppurativa eli HS-tauti (jota nimitetään joskus taiveakneksi) on pitkäaikainen ja usein

kivulias tulehduksellinen ihosairaus. Sen oireita voivat olla mm. aristavat kyhmyt ja märkäpesäkkeet

(absessit), joista voi vuotaa märkää. Sairaus oireilee usein tietyillä ihoalueilla, kuten rintojen alla,

kainaloissa, sisäreisissä, nivusissa ja pakaroissa. Kyseisillä alueilla voi esiintyä myös arpeutumista.

Cyltezo-valmistetta käytetään HS-taudin hoitoon aikuisilla ja nuorilla 12 vuoden iästä alkaen.

Cyltezo voi vähentää kyhmyjen ja märkäpesäkkeiden määrää ja lievittää sairauteen usein liittyvää

kipua. Saat ehkä ensin muita lääkkeitä. Jos nämä lääkkeet eivät tehoa riittävän hyvin, saat Cyltezo-

valmistetta.

Crohnin tauti aikuisilla ja lapsilla

Crohnin tauti on tulehduksellinen suolistosairaus.

Adalimumabia käytetään aikuisilla ja 6-17-vuotiailla lapsilla Crohnin taudin hoitoon. Jos sairastat

Crohnin tautia, saat ensin muita lääkkeitä. Jos nämä lääkkeet eivät tehoa riittävän hyvin, saat Cyltezo-

valmistetta Crohnin taudin oireiden ja merkkien lievittämiseksi.

Haavainen paksusuolitulehdus

Haavainen paksusuolitulehdus on tulehduksellinen suolisairaus.

Cyltezo-valmistetta käytetään aikuisilla haavaisen paksusuolitulehduksen hoitoon. Jos sairastat

haavaista paksusuolitulehdusta, saat ensin muita lääkkeitä. Jos nämä lääkkeet eivät tehoa riittävän

hyvin, saat Cyltezo-valmistetta sairautesi oireiden ja merkkien lievittämiseksi.

Ei-infektioperäinen uveiitti aikuisilla ja lapsilla

Ei-infektioperäinen uveiitti on tulehduksellinen sairaus, joka kohdistuu tiettyihin silmän alueisiin.

Cyltezo toimii vähentäen tätä tulehdusta.

Cyltezo-valmistetta käytetään

aikuisilla ei-infektioperäisen uveiitin hoitoon, kun tulehdus on silmän takaosassa.

lapsilla 2 vuoden iästä alkaen kroonisen ei-infektioperäisen uveiitin hoitoon, kun tulehdus on

silmän etuosassa.

Tämä tulehdus saattaa aiheuttaa näkökyvyn heikkenemistä ja/tai lasiaissamentumaa silmässä (mustia

täpliä tai rihmoja, jotka liikkuvat näkökentän poikki).

2.

Mitä sinun on tiedettävä, ennen kuin käytät Cyltezo-valmistetta

Älä käytä Cyltezo-valmistetta

Jos olet allerginen adalimumabille tai tämän lääkkeen jollekin muulle aineelle

(lueteltu kohdassa 6).

Jos sinulla on jokin vakava tulehdus, mukaan lukien tuberkuloosi (ks. Varoitukset ja

varotoimet). On tärkeätä, että kerrot lääkärillesi, jos sinulla on tulehduksen oireita, kuten esim.

kuumetta, haavoja, väsymystä tai hampaisiin liittyviä ongelmia.

Jos sinulla on keskivaikea tai vaikea sydämen vajaatoiminta. Jos sinulla on tai on ollut jokin

vakava sydänsairaus, on erityisen tärkeää, että kerrot asiasta lääkärille (ks. Varoitukset ja

varotoimet).

Varoitukset ja varotoimet

Keskustele lääkärin tai apteekkihenkilökunnan kanssa ennen kuin käytät Cyltezo-valmistetta.

Allerginen reaktio

Jos sinulla on allergisia reaktioita, joiden oireita voivat olla hengenahdistus, hengityksen

vinkuna, huimaus, turvotus tai ihottuma, lopeta Cyltezo-valmisteen käyttö ja ota heti yhteys

lääkäriisi, sillä reaktiot voivat joskus harvoin olla hengenvaarallisia.

Infektio

Jos sinulla on jokin tulehdus, kuten pitkäaikainen tai paikallinen tulehdus (esim. säärihaava),

neuvottele lääkärisi kanssa ennen kuin aloitat Cyltezo-valmisteen käytön. Mikäli olet epävarma,

käänny lääkärin puoleen.

Cyltezo saattaa lisätä infektio- eli tulehdusalttiutta. Tämä riski voi lisääntyä, jos keuhkojen

toiminta on heikentynyt. Nämä infektiot saattavat olla vakavia, ja niitä voivat olla esimerkiksi

tuberkuloosi viruksen, sienen, parasiitin tai bakteerin aiheuttama infektio, muut opportunistiset

infektiot (epätavallisia infektioita, jotka liittyvät heikentyneeseen immuunijärjestelmään) ja

verenmyrkytys (sepsis). Harvinaisissa tapauksissa nämä infektiot voivat olla hengenvaarallisia.

Jos sinulla esiintyy oireita, kuten kuumetta, haavoja, väsymystä tai hampaisiin liittyviä

ongelmia, on tärkeää, että kerrot niistä lääkärillesi. Lääkärisi voi suositella Cyltezo-valmisteen

väliaikaista keskeyttämistä.

Tuberkuloosi

Ennen Cyltezo-hoidon aloittamista lääkärisi tutkii sinut tuberkuloosin merkkien ja oireiden

varalta, koska adalimumabia saavilla potilailla on raportoitu tuberkuloosia. Tarkastukseen

kuuluu huolellinen aikaisempien sairauksien kartoitus, ja testit (kuten esim. keuhkojen

röntgenkuvaus ja tuberkuliinikoe). Nämä tiedot ja tulokset tulee merkitä potilaskorttiisi. Jos

sinulla on aikaisemmin ollut tuberkuloosi tai jos olet ollut tekemisissä sellaisen henkilön kanssa,

jolla on ollut tuberkuloosi, on erityisen tärkeää, että kerrot siitä lääkärillesi. Tuberkuloosi voi

kehittyä hoidon aikana, vaikka olet saanut ennaltaehkäisevää hoitoa tuberkuloosin varalta. Jos

havaitset hoidon aikana tai sen jälkeen tuberkuloosin (pitkittynyt yskä, painon lasku,

voimattomuus, lievä kuume) tai jonkin muun tulehduksen oireita, käänny välittömästi lääkärin

puoleen.

Matkustaminen / toistuva infektio

Kerro lääkärillesi, jos asut tai matkustat alueilla, joilla sieni-infektioita, kuten histoplasmoosia,

koksidioosia tai blastomykoosia, esiintyy.

Jos sinulla on esiintynyt toistuvia tulehduksia tai muita tulehdusriskiä lisääviä tiloja, kerro niistä

lääkärillesi.

B-hepatiittivirus

Kerro lääkärillesi, jos olet B-hepatiittiviruksen (HBV) kantaja, jos sinulla on aktiivinen HBV-

infektio, tai jos epäilet, että HBV-tartunta on kohdallasi mahdollinen. Lääkärin tulisi testata

sinut HBV-infektion varalta. Cyltezo saattaa aktivoida HBV-infektion uudelleen tämän viruksen

kantajilla. HBV-infektion uudelleenaktivoituminen voi joskus harvoin olla hengenvaarallista,

etenkin jos käytät muita immuunijärjestelmän toimintaa hillitseviä lääkkeitä.

Yli 65 vuoden ikä

Jos olet yli 65-vuotias, voit olla alttiimpi infektioille Cyltezo-hoidon aikana. Sinun ja lääkärisi

tulee erityisesti tarkkailla infektion merkkejä Cyltezo-hoidon aikana. On tärkeää, että kerrot

lääkärillesi, jos huomaat infektion merkkejä, kuten kuumetta, haavoja, väsymyksen tunnetta tai

ongelmia hampaiden kanssa.

Leikkaus tai hammashoito

Kerro lääkärillesi käyttäväsi Cyltezo-valmistetta, mikäli joudut leikkaukseen tai

hammashoitoon. Lääkärisi voi suositella Cyltezo-valmisteen väliaikaista keskeyttämistä.

Demyelinoiva sairaus

Jos sinulla on tai sinulle tulee demyelinoiva sairaus (sairaus, joka vaikuttaa hermojasi

ympäröivään eristävään kerrokseen, kuten esimerkiksi MS-tauti), lääkärisi päättää, sopiiko

Cyltezo-hoito sinulle tai voitko jatkaa sitä. Kerro lääkärillesi välittömästi, jos sinulle tulee

oireita kuten näkömuutoksia, käsivarsien tai jalkojen heikkoutta tai minkä tahansa ruumiinosan

puutumista tai pistelyä.

Rokote

Tietyt rokotteet sisältävät tauteja aiheuttavien bakteerien tai viruksien heikennettyjä, mutta

eläviä muotoja, eikä niitä saa antaa Cyltezo-valmisteen käytön aikana, sillä ne saattavat

aiheuttaa infektioita. Kysy neuvoa lääkäriltäsi ennen minkään rokotuksen ottamista. On hyvä

varmistaa aina mahdollisuuksien mukaan, että lapsi saa kaikki rokotussuositusten mukaiset

ikäisilleen tarkoitetut rokotukset ennen Cyltezo-hoidon aloittamista. Jos käytät Cyltezo-

valmistetta raskaana ollessasi, vauvallasi voi olla korkeampi riski saada rokotteeseen liittyvä

infektio noin viisi kuukautta viimeisen raskaudenaikaisen Cyltezo-annoksen jälkeen. On

tärkeää, että kerrot vauvaasi hoitavalle lääkärille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille, että

olet käyttänyt Cyltezo-valmistetta raskauden aikana, jotta he voivat päättää, milloin vauvasi

tulisi rokottaa.

Sydämen vajaatoiminta

Jos sinulla on lievä sydämen vajaatoiminta ja käytät Cyltezo-valmistetta, on lääkärisi seurattava

sydämen vajaatoiminnan tilaa tarkoin. On tärkeätä, että kerrot lääkärillesi, mikäli sinulla on tai

on ollut vakava sydänvaiva. Mikäli huomaat uusia sydänvaivoja tai aikaisemmat pahenevat

(esim. hengenahdistusta tai jalkojen turvotusta), on sinun otettava välittömästi yhteyttä

lääkäriisi. Lääkärisi päättää soveltuuko Cyltezo sinulle.

Kuume, mustelmat, verenvuodot tai kalpeus

Joidenkin potilaiden elimistö ei ehkä pysty tuottamaan riittävästi verisoluja, jotka torjuvat

infektioita ja auttavat pysäyttämään verenvuodon. Jos sinulla esiintyy pitkittynyttä kuumeilua

tai saat helposti mustelmia tai verenvuotoja, tai olet hyvin kalpea, ota välittömästi yhteyttä

lääkäriisi. Lääkärisi saattaa päättää keskeyttää hoidon.

Syöpä

Adalimumabia tai muita TNFα-salpaajia käyttäneille lapsille ja aikuisille on kehittynyt

harvinaisissa tapauksissa tietyntyyppisiä syöpiä. Potilailla, joilla on vakavampi ja pitkään

kestänyt nivelreuma, saattaa olla keskimääräistä suurempi lymfooman (syöpä, joka vaikuttaa

imukudoksiin) ja leukemian (syöpä, joka vaikuttaa vereen ja luuytimeen) riski. Jos käytät

Cyltezo-valmistetta, riski sairastua lymfoomaan, leukemiaan tai muuhun syöpään saattaa

suurentua. Harvinaisissa tapauksissa spesifistä ja vakavaa lymfoomatyyppiä on havaittu

adalimumabia käyttävillä potilailla. Jotkut näistä potilaista hoidettiin myös samanaikaisesti

atsatiopriini- tai merkaptopuriini-lääkkeillä. Kerro lääkärille, jos sinua hoidetaan atsatiopriinilla

tai merkaptopuriinilla Cyltezo-hoidon lisäksi.

Lisäksi adalimumabihoitoa saavilla potilailla on havaittu muita ihosyöpiä kuin melanoomia. Jos

sinulle ilmaantuu hoidon aikana uusia ihovaurioalueita tai aiempien jälkien tai ihovaurioiden

ulkonäkö muuttuu, kerro asiasta lääkärillesi.

Keuhkoahtaumatautipotilailla, joita on hoidettu eräällä toisella TNFα-salpaajalla, on esiintynyt

muita syöpiä kuin lymfoomia. Jos sinulla on keuhkoahtaumatauti tai tupakoit paljon, keskustele

lääkärisi kanssa siitä, sopiiko TNFα-salpaajahoito sinulle.

Lupuksen kaltainen oireyhtymä

Joskus harvoin Cyltezo-hoidosta saattaa seurata lupuksen kaltainen oireyhtymä. Käänny

lääkärin puoleen, jos ilmenee oireita kuten pitkään jatkuvaa kutiavaa ihottumaa, jonka syy ei

selviä, kuumetta, nivelkipua tai väsymystä.

Lapset ja nuoret

Rokotukset: Jos mahdollista, huolehdithan ennen Cyltezo-valmisteen käyttöä, että lapsesi

rokotteet ovat ajan tasalla.

Älä anna Cyltezo-valmistetta moninivelistä lastenreumaa sairastavalle alle 2-vuotiaalle lapselle.

Älä käytä 40 mg:n esitäytettyä kynää, jos muita kuin 40 mg:n annoksia suositellaan.

Muut lääkevalmisteet ja Cyltezo

Kerro lääkärille tai apteekkihenkilökunnalle, jos parhaillaan käytät tai olet äskettäin käyttänyt tai saatat

käyttää muita lääkkeitä.

Cyltezo-valmistetta voidaan käyttää samanaikaisesti metotreksaatin tai tiettyjen tautia hillitsevien

reumalääkkeiden (sulfasalatsiini, hydroksiklorokiini, leflunomidi tai injektioina annettavat

kultalääkkeet) sekä kortikosteroidien tai kipulääkkeiden, kuten steroideihin kuulumattomien

tulehduskipulääkkeiden (NSAID-lääkkeiden), kanssa.

Älä käytä Cyltezo-valmistetta sellaisten lääkkeiden kanssa, joiden vaikuttava aine on anakinra tai

abatasepti kohonneen vakavan infektioriskin takia. Jos sinulla on kysyttävää, ota yhteyttä lääkäriisi.

Raskaus ja imetys

Cyltezo-valmisteen vaikutuksia raskaana oleville naisille ei tunneta, joten sen käyttöä raskauden

aikana ei suositella. Cyltezo-hoidon aikana sekä vähintään 5 kuukauden ajan viimeisen Cyltezo-

injektion jälkeen on suositeltavaa välttää raskautta ja huolehdittava riittävästä ehkäisystä. Jos tulet

raskaaksi, tulee sinun käydä lääkärissä.

Ei tiedetä erittyykö adalimumabi äidinmaitoon.

Jos imetät, sinun tulee lopettaa imetys Cyltezo-valmisteen käytön ajaksi sekä ainakin 5 kuukaudeksi

viimeisen annoksen jälkeen. Jos käytit Cyltezo-valmistetta raskaana ollessasi, vauvallasi voi olla

korkeampi riski saada infektio. On tärkeää, että kerrot vauvaasi hoitavalle lääkärille ja muille

terveydenhuollon ammattilaisille, että olet käyttänyt Cyltezo-valmistetta raskauden aikana, ennen kuin

vauvasi saa mitään rokotteita (lisätiedot ks. rokotteet).

Jos epäilet olevasi raskaana tai jos suunnittelet lapsen hankkimista, kysy lääkäriltä tai apteekista

neuvoa ennen tämän lääkkeen käyttöä.

Ajaminen ja koneiden käyttö

Cyltezo-valmisteella voi olla vähäinen vaikutus autolla tai polkupyörällä ajokykyyn tai koneiden

käyttökykyyn. Cyltezo-valmisteen ottamisen jälkeen voi esiintyä kiertohuimausta eli tunnetta, että

ympäristö kieppuu silmissä (vertigo), ja näköhäiriöitä.

Ruiskun neulansuojus sisältää lateksia

Ruiskun korkin sisäosa (neulansuojus) sisältää luonnonkumia (lateksia). Se voi aiheuttaa vaikeita

allergisia reaktioita lateksiyliherkille potilaille.

Cyltezo sisältää natriumia

Tämä lääkevalmiste sisältää alle 1 mmol natriumia (23 mg) per 0,8 ml:n annos, eli se on olennaisesti

natriumiton.

3.

Miten Cyltezo-valmistetta käytetään

Käytä tätä lääkettä juuri siten kuin lääkäri on määrännyt tai apteekkihenkilökunta on neuvonut.

Tarkista ohjeet lääkäriltä tai apteekista, jos olet epävarma.

Aikuisten nivelreuma, nivelpsoriaasi, selkärankareuma tai aksiaalinen spondylartriitti ilman

radiografista näyttöä selkärankareumasta

Tavanomainen annos nivelreumaa, selkärankareumaa, aksiaalista spondylartriittia (ilman radiografista

näyttöä selkärankareumasta) tai nivelpsoriaasia sairastaville aikuisille on 40 mg:n kerta-annos

adalimumabia joka toinen viikko.

Nivelreumapotilailla metotreksaattilääkitystä jatketaan Cyltezo-valmisteen käytön aikana. Jos lääkärisi

pitää metotreksaattia epätarkoituksenmukaisena, Cyltezo-valmistetta voidaan antaa yksinään.

Jos sinulla on nivelreuma etkä saa Cyltezo-valmisteen lisäksi metotreksaattia, lääkärisi saattaa päättää

antaa 40 mgCyltezo-valmistetta viikoittain tai 80 mg joka toinen viikko.

Lasten, nuorten ja aikuisten moninivelinen lastenreuma

Lapset ja nuoret 2 vuoden iästä alkaen, paino 10 kg tai enemmän mutta alle 30 kg

Cyltezo-valmistetta on saatavana ainoastaan 40 mg:n esitäytettynä ruiskuna ja esitäytettynä kynänä.

Näin ollen Cyltezo-valmistetta ei voida käyttää lapsilla, jotka tarvitsevat 40 mg:aa pienemmän

annoksen. Jos tarvitaan vaihtoehtoinen annos, on käytettävä muita adalimumabivalmisteita, joista

löytyy tarvittava vaihtoehto.

Lapset, nuoret ja aikuiset 2 vuoden iästä alkaen, paino 30 kg tai enemmän

Cyltezo-valmisteen suositusannos on 40 mg joka toinen viikko.

Lasten, nuorten ja aikuisten entesiitteihin liittyvä niveltulehdus

Lapset ja nuoret 6 vuoden iästä alkaen, paino 15 kg tai enemmän mutta alle 30 kg

Cyltezo-valmistetta on saatavana ainoastaan 40 mg:n esitäytettynä ruiskuna ja esitäytettynä kynänä.

Näin ollen Cyltezo-valmistetta ei voida käyttää lapsilla, jotka tarvitsevat 40 mg:aa pienemmän

annoksen. Jos tarvitaan vaihtoehtoinen annos, on käytettävä muita adalimumabivalmisteita, joista

löytyy tarvittava vaihtoehto.

Lapset, nuoret ja aikuiset 6 vuoden iästä alkaen, paino 30 kg tai enemmän

Cyltezo-valmisteen suositusannos on 40 mg joka toinen viikko.

Aikuisten psoriaasi

Psoriaasia sairastavilla aikuisilla tavanomainen aloitusannos on 80 mg (kaksi 40 mg injektiota yhtenä

päivänä), minkä jälkeen hoitoa jatketaan 40 mg annoksilla joka toinen viikko. Ensimmäinen 40 mg

annos otetaan viikon kuluttua aloitusannoksesta. Cyltezo-valmisteen käyttöä tulee jatkaa niin kauan

kuin sinulle on määrätty. Vasteestasi riippuen lääkäri voi suurentaa annostusta niin, että lääkettä

otetaan 40 mg joka viikko tai 80 mg joka toinen viikko.

Läiskäpsoriaasi lapsilla ja nuorilla

4–17-vuotiaat lapset ja nuoret, paino 15 kg tai enemmän mutta alle 30 kg

Cyltezo-valmistetta on saatavana ainoastaan 40 mg:n esitäytettynä ruiskuna ja esitäytettynä kynänä.

Näin ollen Cyltezo-valmistetta ei voida käyttää lapsilla, jotka tarvitsevat 40 mg:aa pienemmän

annoksen. Jos tarvitaan vaihtoehtoinen annos, on käytettävä muita adalimumabivalmisteita, joista

löytyy tarvittava vaihtoehto.

4–17-vuotiaat lapset ja nuoret, paino 30 kg tai enemmän

Cyltezo-valmisteen suositusannos on 40 mg:n aloitusannos, jonka jälkeen 40 mg viikon kuluttua.

Tämän jälkeen tavallinen annos on 40 mg joka toinen viikko.

Hidradenitis suppurativa aikuisilla

Tavanomainen annostus HS-taudin hoidossa on 160 mg aloitusannos (neljä 40 mg injektiota samana

päivänä tai kaksi 40 mg injektiota vuorokaudessa kahtena peräkkäisenä päivänä) ja kahden viikon

kuluttua tästä 80 mg annos (kaksi 40 mg injektiota yhtenä päivänä). Kaksi viikkoa myöhemmin

siirrytään käyttämään 40 mg annostusta kerran viikossa tai 80 mg annostusta joka toinen viikko

lääkärin määräyksen mukaan. On suositeltavaa, että käsittelet oireilevat alueet päivittäin antiseptisella

ihohuuhteella.

Hidradenitis suppurativa 12–17-vuotiailla nuorilla, paino 30 kg tai enemmän

Suositeltu Cyltezo-annos on 80 mg:n aloitusannos (kaksi 40 mg injektiota yhtenä päivänä), jonka

jälkeen 40 mg joka toinen viikko alkaen viikon kuluttua ensimmäisestä annoksesta. Jos tämä annos ei

tehoa riittävän hyvin, lääkärisi voi suurentaa annostusta niin, että lääkettä otetaan 40 mg joka viikko

tai 80 mg joka toinen viikko.

On suositeltavaa, että käsittelet oireilevat alueet päivittäin antiseptisella ihohuuhteella.

Aikuisten Crohnin tauti

Crohnin tautia hoidettaessa aloitusannos on 80 mg (kaksi 40 mg injektiota yhtenä päivänä) ja sen

jälkeen 40 mg joka toinen viikko alkaen kahden viikon kuluttua aloitusannoksesta. Jos nopeampi

vaikutus on tarpeen, lääkärisi voi määrätä sinulle 160 mg aloitusannoksen (neljä 40 mg injektiota

yhden vuorokauden aikana tai kaksi 40 mg injektiota vuorokaudessa kahtena peräkkäisenä päivänä).

Tämän jälkeen otetaan 80 mg (kaksi 40 mg injektiota yhtenä päivänä) kahden viikon kuluttua ja sen

jälkeen 40 mg (1 injektio) joka toinen viikko. Jos tämä annos ei tehoa riittävän hyvin, lääkäri voi

suurentaa annostusta niin, että lääkettä otetaan 40 mg joka viikko tai 80 mg joka toinen viikko.

Crohnin tauti lapsilla ja nuorilla

6–17-vuotiaat lapset ja nuoret, paino alle 40 kg

Cyltezo-valmistetta on saatavana ainoastaan 40 mg:n esitäytettynä ruiskuna ja esitäytettynä kynänä.

Näin ollen Cyltezo-valmistetta ei voida käyttää lapsilla, jotka tarvitsevat 40 mg:aa pienemmän

annoksen. Jos tarvitaan vaihtoehtoinen annos, on käytettävä muita adalimumabivalmisteita, joista

löytyy tarvittava vaihtoehto.

6–17-vuotiaat lapset ja nuoret, paino 40 kg tai enemmän

Tavanomainen annostus on 80 mg aloitusannos (kaksi 40 mg injektiota yhtenä päivänä) ja kahden

viikon kuluttua tästä 40 mg annos. Jos nopeampi vaste on tarpeen, lääkäri saattaa määrätä 160 mg

aloitusannoksen (neljä 40 mg injektiota yhtenä päivänä tai kaksi 40 mg injektiota kahtena

peräkkäisenä päivänä). Kahden viikon kuluttua tästä otetaan 80 mg annos (kaksi 40 mg injektiota

yhtenä päivänä).

Tämän jälkeen tavanomainen annos on 40 mg joka toinen viikko. Jos tämä annos ei tehoa riittävän

hyvin, lääkäri saattaa suurentaa annostusta 40 mg:aan joka viikko tai 80 mg:aan joka toinen viikko.

Aikuisten haavainen paksusuolitulehdus

Haavaista paksusuolitulehdusta sairastavilla aikuisilla tavanomainen Cyltezo-aloitusannos on 160 mg

(neljä 40 mg injektiota yhtenä päivänä tai kaksi 40 mg injektiota vuorokaudessa kahtena peräkkäisenä

päivänä) viikolla 0 ja 80 mg (kaksi 40 mg injektiota yhtenä päivänä) viikolla 2, ja sen jälkeen 40 mg

joka toinen viikko. Jos tämä annos ei tehoa riittävän hyvin, lääkäri voi suurentaa annostusta 40 mg:aan

joka viikko tai 80 mg:aan joka toinen viikko.

Aikuisten ei-infektioperäinen uveiitti

Ei-infektioperäistä uveiittia sairastavilla aikuisilla tavanomainen aloitusannos on 80 mg (kaksi

injektiota yhtenä päivänä) ja sen jälkeen 40 mg joka toinen viikko alkaen viikon kuluttua

aloitusannoksesta. Cyltezo-valmisteen käyttöä tulee jatkaa niin kauan kuin lääkäri on sinulle

määrännyt.

Ei-infektioperäisessä uveiitissa voi jatkaa kortikosteroidien tai muiden immuunijärjestelmään

vaikuttavien lääkkeiden käyttöä yhdessä Cyltezo-valmisteen kanssa. Cyltezo voidaan antaa myös

yksinään.

Ei-infektioperäinen uveiitti lapsilla ja nuorilla 2 vuoden iästä alkaen

Lapset ja nuoret 2 vuoden iästä alkaen, paino alle 30 kg

Cyltezo-valmistetta on saatavana ainoastaan 40 mg:n esitäytettynä ruiskuna ja esitäytettynä kynänä.

Näin ollen Cyltezo-valmistetta ei voida käyttää lapsilla, jotka tarvitsevat 40 mg:aa pienemmän

annoksen. Jos tarvitaan vaihtoehtoinen annos, on käytettävä muita adalimumabivalmisteita, joista

löytyy tarvittava vaihtoehto.

Lapset ja nuoret 2 vuoden iästä alkaen, paino 30 kg tai enemmän

Tavanomainen Cyltezo-annos on 40 mg joka toinen viikko metotreksaatin kanssa.

Lääkärisi voi määrätä myös 80 mg aloitusannoksen, joka otetaan viikko ennen tavanomaisen annoksen

aloitusta.

Antotapa ja antoreitti

Cyltezo pistetään ihon alle (subkutaanisesti).

Yksityiskohtaiset ohjeet Cyltezo-valmisteen pistämiseen on annettu kohdassa 7, ”Käyttöohjeet

Jos käytät enemmän Cyltezo-valmistetta kuin sinun pitäisi

Jos pistät Cyltezo-valmistetta vahingossa useammin kuin sinun pitäisi, ota yhteys lääkäriisi tai

apteekkihenkilökuntaan ja selitä, että olet ottanut enemmän kuin sinun piti. Ota lääkkeen ulkopakkaus

aina mukaasi, vaikka se olisi tyhjä.

Jos unohdat käyttää Cyltezo-valmistetta

Jos unohdat annoksen, pistä seuraava Cyltezo-annos heti kun muistat. Pistä seuraava annos

alkuperäisen aikataulun mukaisesti ikään kuin et olisi unohtanutkaan annosta.

Jos lopetat Cyltezo-valmisteen käytön

Päätöksestä lopettaa Cyltezo tulee keskustella lääkärin kanssa. Oireesi voivat palata hoidon

lopettamisen jälkeen.

Jos sinulla on kysymyksiä tämän lääkkeen käytöstä, käänny lääkärin tai apteekkihenkilökunnan

puoleen.

4.

Mahdolliset haittavaikutukset

Kuten kaikki lääkkeet, tämäkin lääke voi aiheuttaa haittavaikutuksia. Kaikki eivät kuitenkaan niitä saa.

Useimmat haittavaikutukset ovat lieviä tai kohtalaisia. Jotkut voivat kuitenkin olla vakavia ja hoitoa

vaativia. Haittavaikutuksia voi ilmetä vielä viimeisen Cyltezo-injektion jälkeisten 4 kuukauden aikana

tai myöhemmin.

Hakeudu kiireesti lääkärin hoitoon, jos havaitset jotain seuraavista:

vaikeaa ihottumaa, nokkosihottumaa tai muita allergisen reaktion merkkejä

kasvojen, käsien, jalkojen turvotusta

hengitys- tai nielemisvaikeuksia

hengenahdistusta rasituksessa tai makuulla tai jalkojen turvotusta.

Käänny lääkärin puoleen niin pian kuin mahdollista, jos havaitset jotain seuraavista:

infektion merkkejä, kuten kuumetta, sairaudentunnetta, haavaumia, hammasongelmia, kirvelyä

virtsatessa

heikkouden tai väsymyksen tunnetta

yskää

pistelyä

tunnottomuutta

kaksoiskuvia

käsien tai jalkojen heikkoutta

kuhmu tai avoin haava tai haavauma, joka ei parane kunnolla

verenkuvan häiriöihin viittaavia merkkejä ja oireita, kuten pitkittynyttä kuumeilua,

mustelmataipumusta, verenvuotoa, kalpeutta.

Ylläkuvatut oireet voivat olla adalimumabin käytön yhteydessä esiintyneiden alla mainittujen

haittavaikutusten merkkejä.

Hyvin yleiset (voi esiintyä yli yhdellä ihmisellä 10:stä):

pistoskohdan reaktiot (esim. kipu, turvotus, punoitus tai kutina)

hengitystieinfektiot (mm. nuhakuume, nuha, sinuiitti, keuhkokuume)

päänsärky

vatsakipu

pahoinvointi ja oksentelu

ihottuma

luusto- ja lihaskipu.

Yleiset (voi esiintyä enintään yhdellä ihmisellä 10:stä):

systeemiset tulehdukset (mm. verenmyrkytys ja influenssa)

suolistotulehdukset (mm. maha-suolitulehdus)

ihotulehdukset (mm. ihon ja ihonalaiskudoksen tulehdus tai vyöruusu)

korvatulehdukset

suutulehdukset (mm. hammastulehdukset ja huuliherpes)

sukuelininfektiot

virtsatieinfektiot

sieni-infektiot

nivelinfektiot

hyvänlaatuiset kasvaimet

ihosyöpä

allergiat (myös kausiallergiat)

nestehukka

mielialan muutokset (myös masentuneisuus)

ahdistuneisuus

univaikeudet

tuntohäiriöt, kuten pistely, kihelmöinti tai tunnottomuus

migreeni

hermojuuren puristustilan oireet (esim. alaselässä tai jalassa)

näköhäiriöt

silmätulehdus

silmäluomen tulehdus ja silmän turvotus

kiertohuimaus (tunne, että ympäristö kieppuu silmissä)

sydämentykytys

korkea verenpaine

kuumat aallot

verenpurkaumat (verihyytymän muodostama kiinteä turvotus)

yskä

astma

hengenahdistus

ruoansulatuskanavan verenvuoto

ylävatsavaivat (ruoansulatusvaivat, vatsan turvotus, närästys)

ruokatorven refluksitauti

Sjögrenin oireyhtymä (johon liittyy mm. suun ja silmien kuivumista)

kutina

kutiava ihottuma

mustelmanmuodostus

ihotulehdus (esim. ihottuma)

kynsien murtuminen

lisääntynyt hikoilu

hiusten lähtö

psoriaasin puhkeaminen tai paheneminen

lihaskrampit

verivirtsaisuus

munuaisvaivat

rintakipu

turvotus (nesteen kertyminen elimistöön aiheuttaen ko. kudoksen turpoamisen)

kuume

verihiutalemäärän väheneminen, jolloin verenvuotojen ja mustelmien riski suurenee

heikentynyt paraneminen.

Melko harvinaiset (voi esiintyä enintään yhdellä ihmisellä 100:sta):

opportunistiset infektiot (mm. tuberkuloosi ja muut vastustuskyvyn heikkenemisestä johtuvat

infektiot)

hermostoinfektiot (mm. virusperäinen aivokalvotulehdus)

silmätulehdukset

bakteerien aiheuttamat tulehdukset

divertikuliitti (paksusuolen umpipussin tulehdus)

syöpä

mukaan lukien imukudossyöpä (lymfooma) ja

melanooma (eräs ihosyöpätyyppi)

immunologinen häiriö, joka voi vaikuttaa keuhkoihin, ihoon ja imusolmukkeisiin (sairaus, joka

tunnetaan yleisimmin sarkoidoosi-nimellä)

vaskuliitti (verisuonitulehdus)

vapina

neuropatia (hermovaurio)

aivohalvaus

kuulon heikkeneminen, korvien soiminen

sydämentykytys tai muljahtelu

sydänvaivat, jotka voivat aiheuttaa hengenahdistusta tai nilkkojen turvotusta

sydänkohtaus

pullistumat suurten valtimoiden seinämissä; tulehdus ja veritulppa laskimossa; verisuonitukos

hengenahdistusta aiheuttavat keuhkosairaudet (mm. keuhkotulehdus)

keuhkoembolia (keuhkoveritulppa)

pleuraeffuusio (nesteen epänormaali kertyminen keuhkopussinonteloon)

haimatulehdus, joka aiheuttaa voimakasta vatsa- ja selkäkipua

nielemisvaikeudet

kasvojen turvotus

sappirakon tulehdus, sappikivet

maksan rasvoittuminen (rasvan kertyminen maksan soluihin, rasvamaksa)

öinen hikoilu

arpimuodostus

poikkeava lihaskudoksen hajoaminen

systeeminen lupus (SLE/LED, punahukka, oireina mm. ihon, sydämen, keuhkojen, nivelten ja

muiden elinjärjestelmien tulehdus)

unen katkonaisuus

impotenssi

tulehdukset.

Harvinaiset (voi esiintyä enintään yhdellä ihmisellä 1 000:sta):

leukemia (syöpä, joka vaikuttaa vereen ja luuytimeen)

vaikea allerginen reaktio ja sokki

MS-tauti

hermostohäiriöt (esim. näköhermon tulehdus ja Guillain–Barrén oireyhtymä, sairaus, johon voi

liittyä lihasheikkoutta, tuntohäiriöitä ja käsivarsien ja ylävartalon pistelyä)

sydänpysähdys

keuhkofibroosi (keuhkojen arpeutuminen)

suolen puhkeama

hepatiitti

B-hepatiitin uudelleenaktivoituminen

autoimmuunihepatiitti (immuunijärjestelmän aiheuttama maksatulehdus)

ihon verisuonitulehdus

Stevens–Johnsonin oireyhtymä (jonka varhaisoireita ovat huonovointisuus, kuume, päänsärky ja

ihottuma)

allergisiin reaktioihin liittyvä kasvojen turvotus

erythema multiforme (monimuotoinen punavihottuma)

lupuksen kaltainen oireyhtymä

angioödeema (pienen ihoalueen turvotus).

Tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin):

hepatospleeninen T-solulymfooma (harvinainen, mutta usein kuolemaan johtava verisyöpä)

merkelinsolukarsinooma (tietty ihosyöpätyyppi)

maksan vajaatoiminta

dermatomyosiitin paheneminen (ilmenee ihottumana, johon liittyy lihasheikkoutta).

Jotkin adalimumabin haittavaikutuksista ovat oireettomia ja tulevat esiin vain verikokeissa. Tällaisia

ovat esimerkiksi:

Hyvin yleiset (voi esiintyä yli yhdellä ihmisellä 10:stä):

alhaiset veren valkosoluarvot

alhaiset veren punasoluarvot

kohonneet veren rasva-arvot

kohonneet maksaentsyymiarvot.

Yleiset (voi esiintyä enintään yhdellä ihmisellä 10:stä):

korkeat veren valkosoluarvot

alhaiset verihiutalearvot

kohonneet veren virtsahappoarvot

poikkeavat veren natriumarvot

alhaiset veren kalsiumarvot

alhaiset veren fosfaattiarvot

korkeat verensokeriarvot

korkeat veren laktaattidehydrogenaasiarvot

autovasta-aineet veressä

veren alhainen kaliumpitoisuus.

Melko harvinaiset (voi esiintyä enintään yhdellä ihmisellä 100:sta):

kohonneet bilirubiiniarvot (maksakokeessa).

Harvinaiset (voi esiintyä enintään yhdellä ihmisellä 1 000:sta):

alhaiset valkosolu-, punasolu- ja verihiutalearvot.

Haittavaikutuksista ilmoittaminen

Jos havaitset haittavaikutuksia, kerro niistä lääkärille tai apteekkihenkilökunnalle. Tämä koskee myös

sellaisia mahdollisia haittavaikutuksia, joita ei ole mainittu tässä pakkausselosteessa.

Voit ilmoittaa haittavaikutuksista myös suoraan liitteessä V luetellun kansallisen ilmoitusjärjestelmän

kautta. Ilmoittamalla haittavaikutuksista voit auttaa saamaan enemmän tietoa tämän lääkevalmisteen

turvallisuudesta.

5.

Cyltezo-valmisteen säilyttäminen

Ei lasten ulottuville eikä näkyville.

Älä käytä tätä lääkettä etiketissä/läpipainopakkauksessa/kotelossa mainitun viimeisen

käyttöpäivämäärän jälkeen. Viimeinen käyttöpäivämäärä tarkoittaa kuukauden viimeistä päivää.

Säilytä jääkaapissa (2°C-8°C). Ei saa jäätyä.

Pidä esitäytetty kynä ulkopakkauksessa. Herkkä valolle.

Vaihtoehtoinen säilytys:

Tarpeen mukaan (esim. matkustaessa) yksittäinen esitäytetty Cyltezo-kynä voidaan säilyttää

huoneenlämmössä (25 °C asti) enintään 14 päivää – huolehdithan, että se on suojattu valolta. Kun

kynä on kertaalleen otettu pois jääkaapista, on se käytettävä 14 päivän sisällä tai hävitettävä, vaikka

se palautettaisiin jääkaappiin.

Sinun tulisi merkitä päivämäärä, jolloin ensimmäisen kerran poistit kynän jääkaapista, ja päivämäärä,

jonka jälkeen se on hävitettävä.

Lääkkeitä ei tule heittää viemäriin eikä hävittää talousjätteiden mukana. Kysy käyttämättömien

lääkkeiden hävittämisestä apteekista. Näin menetellen suojelet luontoa.

6.

Pakkauksen sisältö ja muuta tietoa

Mitä Cyltezo sisältää

Vaikuttava aine on adalimumabi.

Muut aineet ovat natriumasetaattitrihydraatti, väkevä etikkahappo, trehaloosidihydraatti,

polysorbaatti 80 ja injektionesteisiin käytettävä vesi.

Lääkevalmisteen kuvaus ja pakkauskoko (-koot)

Cyltezo 40 mg injektioneste (injektio) esitäytetyssä kynässä on steriili 0,8 ml kirkas tai hieman

opaalinhohtoinen liuos, joka sisältää 40 mg adalimumabia.

Cyltezo esitäytetty kynä on kertakäyttöinen valkovihreä kynä, jossa on harmaa korkki. Kynä sisältää

lasisen ruiskun, jossa on Cyltezo-liuosta. Kynän molemmissa sivuissa on ikkunat, joiden läpi Cyltezo-

liuos voidaan nähdä.

Cyltezo esitäytetty kynä on saatavana 1, 2, 4 ja 6 esitäytettyä kynää sisältävissä pakkauksissa.

1 esitäytetyn kynän pakkauksessa on 2 puhdistuslappua (1 varalappu). 2, 4, ja 6 esitäytetyn kynän

pakkauksissa kuhunkin kynään kuuluu 1 puhdistuslappu. Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole

myynnissä.

Cyltezoa voi olla saatavilla esitäytetyissä ruiskuissa ja/tai esitäytetyissä kynissä.

Myyntiluvan haltija

Boehringer Ingelheim International GmbH

Binger Str. 173

D-55216 Ingelheim am Rhein

Saksa

Valmistaja

Boehringer Ingelheim Pharma GmbH & Co. KG

Birkendorfer Strasse 65

D-88397 Biberach an der Riss

Saksa

Lisätietoja tästä lääkevalmisteesta antaa myyntiluvan haltijan paikallinen edustaja:

België/Belgique/Belgien

SCS Boehringer Ingelheim Comm.V

Tél/Tel: +32 2 773 33 11

Lietuva

Boehringer Ingelheim RCV GmbH & Co KG

Lietuvos filialas

Tel: +370 37 473922

България

Бьорингер Ингелхайм РЦВ ГмбХ и Ко. КГ -

клон България

Тел: +359 2 958 79 98

Luxembourg/Luxemburg

SCS Boehringer Ingelheim Comm.V

Tél/Tel: +32 2 773 33 11

Česká republika

Boehringer Ingelheim spol. s r.o.

Tel: +420 234 655 111

Magyarország

Boehringer Ingelheim RCV GmbH & Co KG

Magyarországi Fióktelepe

Tel: +36 1 299 89 00

Danmark

Boehringer Ingelheim Danmark A/S

Tlf: +45 39 15 88 88

Malta

Boehringer Ingelheim Ireland Ltd.

Tel: +353 1 295 9620

Deutschland

Boehringer Ingelheim Pharma GmbH & Co. KG

Tel: +49 (0) 800 77 90 900

Nederland

Boehringer Ingelheim b.v.

Tel: +31 (0) 800 22 55 889

Eesti

Boehringer Ingelheim RCV GmbH & Co KG

Eesti filiaal

Tel: +372 612 8000

Norge

Boehringer Ingelheim Norway KS

Tlf: +47 66 76 13 00

Ελλάδα

Boehringer Ingelheim Ellas A.E.

Tηλ: +30 2 10 89 06 300

Österreich

Boehringer Ingelheim RCV GmbH & Co KG

Tel: +43 1 80 105-0

España

Boehringer Ingelheim España, S.A.

Tel: +34 93 404 51 00

Polska

Boehringer Ingelheim Sp.zo.o.

Tel: +48 22 699 0 699

France

Boehringer Ingelheim France S.A.S.

Tél: +33 3 26 50 45 33

Portugal

Boehringer Ingelheim, Unipessoal, Lda.

Tel: +351 21 313 53 00

Hrvatska

Boehringer Ingelheim Zagreb d.o.o.

Tel: +385 1 2444 600

România

Boehringer Ingelheim RCV GmbH & Co KG

Viena - Sucursala Bucureşti

Tel: +40 21 302 28 00

Ireland

Boehringer Ingelheim Ireland Ltd.

Tel: +353 1 295 9620

Slovenija

Boehringer Ingelheim RCV GmbH & Co KG

Podružnica Ljubljana

Tel: +386 1 586 40 00

Ísland

Vistor hf.

Sími: +354 535 7000

Slovenská republika

Boehringer Ingelheim RCV GmbH & Co KG

organizačná zložka

Tel: +421 2 5810 1211

Italia

Boehringer Ingelheim Italia S.p.A.

Tel: +39 02 5355 1

Suomi/Finland

Boehringer Ingelheim Finland Ky

Puh/Tel: +358 10 3102 800

Κύπρος

Boehringer Ingelheim Ellas A.E.

Tηλ: +30 2 10 89 06 300

Sverige

Boehringer Ingelheim AB

Tel: +46 8 721 21 00

Latvija

Boehringer Ingelheim RCV GmbH & Co KG

Latvijas filiāle

Tel: +371 67 240 011

United Kingdom

Boehringer Ingelheim Ltd.

Tel: +44 1344 424 600

Tämä pakkausseloste on tarkistettu viimeksi KK.VVVV.

Muut tiedonlähteet

Lisätietoa tästä lääkevalmisteesta on saatavilla Euroopan lääkeviraston verkkosivulla

http://www.ema.europa.eu/.

7.

Käyttöohjeet

Seuraavissa ohjeissa neuvotaan, miten pistät itse ihonalaisen Cyltezo-injektion esitäytettyä kynää

käyttäen. Lue ensin kaikki ohjeet huolellisesti ja noudata niitä sitten vaihe vaiheelta.

Lääkäri, sairaanhoitaja tai apteekkihenkilökunta neuvoo sinulle pistämistekniikan.

ÄLÄ yritä pistää itse ennen kuin varmasti osaat valmistella ja antaa pistoksen.

Oikean pistämistekniikan omaksumisen jälkeen voi pistoksen antaa itse tai sen voi antaa joku

toinen henkilö, kuten perheenjäsen tai ystävä.

Käytä kutakin esitäytettyä kynää vain yhteen pistokseen.

Ei lasten ulottuville.

Cyltezo esitäytetty kynä.

Cyltezo-kynä on kertakäyttöinen esitäytetty kynä, jolla voidaan antaa ennalta asetettu annos lääkettä.

Irrota korkki vasta JUURI ENNEN pistämistä (vaihe 6).

1) Kokoa tarvikkeet

Kokoa tarvikkeet puhtaalle, tasaiselle alustalle:

yksi esitäytetty Cyltezo-kynä, joka on otettu jääkaapista. Anna lääkkeen lämmetä 30 minuutin

ajan. Kylmän lääkkeen pistäminen voi tuntua epämiellyttävältä.

terävien esineiden säiliö (ei sisälly toimitukseen)

vanutuppo tai harsotaitos (ei sisälly toimitukseen)

puhdistuslappu.

Jos kaikkea yllä mainittua ei ole käytössäsi, käänny apteekin puoleen ennen jatkamista.

2) Tarkasta kynä

Tarkasta Cyltezo-kynä, lääke ja viimeinen käyttöpäivämäärä.

Yhden tai usean ilmakuplan näkyminen lääkkeessä on normaalia.

ÄLÄ käytä Cyltezo-kynää seuraavissa tilanteissa:

esitäytettyyn kynään tai pakkaukseen merkitty viimeinen käyttöpäivämäärä on jo mennyt

lääke näyttää samealta, värjääntyneeltä tai jäätyneeltä tai siinä näkyy hiutaleita tai

hiukkasia

kynässä on särö tai se vaikuttaa vaurioituneelta tai vuotavalta

kynää on käytetty aiemmin

kynä on päässyt putoamaan

kynä on jätetty suoraan valoon.

3) Pese kädet

Pese kädet vedellä ja saippualla ja kuivaa ne sitten hyvin.

4) Valitse pistoskohta

Valitse kohta yläreisistä tai vatsan alueelta (vähintään 5 cm navasta).

Valitse joka kerralla uusi pistoskohta, joka on vähintään 2,5 cm edellisestä pistoskohdasta.

Älä valitse pistoskohdaksi arkaa, mustelmaista tai arpista aluetta.

Älä pistä lääkettä vaatteiden läpi.

5) Puhdista pistoskohta

Puhdista valittu pistoskohta puhdistuslapulla.

Älä kosketa aluetta enää ennen pistämistä.

6) Irrota korkki

Irrota korkki vetämällä se suoraan kynästä. Älä kierrä korkkia. Korkin kiertäminen voi

vaurioittaa neulaa.

Heitä korkki terävien esineiden säiliöön.

7) Purista iho poimulle

Purista iho kevyesti poimulle puhdistetun pistoskohdan ympäriltä ja pidä sitä puristuksissa.

Lääke pistetään kohotettuun ihoon.

Opettele oikea annoksen antotapa lukemalla ennen pistämistä vaiheet A-C.

8) Opettele oikea annoksen antotapa lukemalla ennen pistämistä vaiheet A-C.

A. Valmistaudu pistämään

Pidä kynää pystysuorassa pistoskohtaan nähden (90 asteen kulmassa). Vältä peittämästä ikkunaa

kädelläsi.

Paina kärki tiiviisti poimulle puristettua pistoskohtaa vasten. Injektionapin lukitus avautuu ja

kynä on valmis käytettäväksi.

B. Pistä annos

Pistä koko annos:

Paina injektionappia kerran (painettaessa kuuluu naksahdus, joka osoittaa injektion alkaneen)

ja pidä kynää tiiviisti ihoa vasten painettuna laskien samalla hitaasti kymmeneen.

Älä liikuta kynää injektion aikana.

Ennen kuin irrotat kynän ihosta, varmista, että koko annos on annettu: katso, että mäntä (joka

näkyy ikkunasta) on painunut aivan kynän pohjaan asti.

C. Nosta kynä ihosta

Nosta kynä irti ihosta suoraan ylös. Kärjen neulansuojus siirtyy automaattisesti alas neulan

päälle.

Paina tarvittaessa pistoskohtaa vanutupolla tai harsotaitoksella verenvuodon tyrehdyttämiseksi.

Älä hiero pistoskohtaa.

9) Hävitä kynä

Älä yritä käyttää käytettyä Cyltezo-kynää uudelleen.

Heitä koko Cyltezo-kynä terävien esineiden säiliöön.

Säilytä terävien esineiden säiliö aina poissa lasten ulottuvilta ja näkyviltä.

Jos jokin menee pistoksessa vikaan, älä käytä uutta Cyltezo-kynää. Soita terveydenhuollon

ammattilaiselle.

LIITE 1

VALMISTEYHTEENVETO

Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta

turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä

lääkkeen haittavaikutuksista. Ks. kohdasta 4.8, miten haittavaikutuksista ilmoitetaan.

1.

LÄÄKEVALMISTEEN NIMI

Cyltezo 40 mg injektioneste, liuos, esitäytetty ruisku

Cyltezo 40 mg injektioneste, liuos, esitäytetty kynä

2.

VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

Cyltezo 40 mg injektioneste, liuos, esitäytetty ruisku

Yksi esitäytetty 0,8 ml:n kerta-annosruisku sisältää 40 mg adalimumabia.

Cyltezo 40 mg injektioneste, liuos, esitäytetty kynä

Yksi esitäytetty 0,8 ml:n kerta-annoskynä sisältää 40 mg adalimumabia.

Adalimumabi on rekombinantti ihmisen monoklonaalinen vasta-aine, joka on tuotettu kiinanhamsterin

munasarjasoluissa (CHO).

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1.

3.

LÄÄKEMUOTO

Injektioneste, liuos (injektio).

Kirkas tai hieman opaalinhohtoinen liuos.

4.

KLIINISET TIEDOT

4.1

Käyttöaiheet

Nivelreuma

Cyltezo-valmisteen ja metotreksaatin yhdistelmä on tarkoitettu:

keskivaikeaa tai vaikeaa, aktiivista nivelreumaa sairastavien aikuispotilaiden hoitoon silloin,

kun varsinaisilla taudin kulkuun vaikuttavilla reumalääkkeillä (DMARD = disease-modifying

anti-rheumatic drugs), kuten metotreksaatilla, ei ole saatu riittävää vastetta

vaikean, aktiivisen ja progressiivisen nivelreuman hoitoon aikuisille, jotka eivät ole aiemmin

saaneet metotreksaattihoitoa.

Cyltezo-valmistetta voidaan antaa myös yksinään, jos potilas ei siedä metotreksaattia tai

metotreksaattihoidon jatkaminen ei ole tarkoituksenmukaista.

Metotreksaattiin yhdistettynä Cyltezo vähentää nivelvaurion etenemistä röntgenkuvista mitattuna ja

parantaa fyysistä toimintakykyä.

Idiopaattinen juveniili artriitti

Idiopaattinen juveniili polyartriitti

Adalimumabi yhdessä metotreksaatin kanssa on tarkoitettu käytettäväksi aktiivisen idiopaattisen

juveniilin polyartriitin hoitoon yli 2-vuotiaille potilaille, kun yhdellä tai useammalla DMARD-

lääkkeellä ei ole saatu riittävää vastetta. Adalimumabia voidaan antaa myös yksinään, jos potilas ei

siedä metotreksaattia tai metotreksaattihoidon jatkaminen ei ole tarkoituksenmukaista

(monoterapian teho, ks. kohta 5.1). Adalimumabia ei ole tutkittu alle 2-vuotiailla potilailla.

Entesiitteihin liittyvä artriitti

Adalimumabi on tarkoitettu aktiivisen entesiitteihin liittyvän artriitin hoitoon 6-vuotiaille ja sitä

vanhemmille potilaille, kun tavanomaisilla hoidoilla ei ole saatu riittävää vastetta tai ne ovat olleet

huonosti siedettyjä (ks. kohta 5.1).

Aksiaalinen spondylartriitti

Selkärankareuma

Cyltezo on tarkoitettu vaikean aktiivisen selkärankareuman hoitoon aikuisille, kun potilaan vaste

tavanomaisille hoidoille on ollut riittämätön.

Aksiaalinen spondylartriitti (ilman radiografista näyttöä selkärankareumasta)

Cyltezo on tarkoitettu vaikean aksiaalisen spondylartriitin (ilman radiografista näyttöä

selkärankareumasta, mutta selvät merkit tulehduksesta magneettikuvissa ja/tai kohonnut CRP) hoitoon

aikuisille, jotka eivät ole saaneet riittävää vastetta NSAID:lle tai jotka eivät siedä NSAID-hoitoa.

Nivelpsoriaasi

Cyltezo on tarkoitettu aktiivisen ja progressiivisen nivelpsoriaasin hoitoon aikuisille, kun potilaan

vaste aiemmalle DMARD-hoidolle on ollut riittämätön. Adalimumabin on osoitettu hidastavan

röntgenkuvissa todettavien perifeeristen nivelvaurioiden etenemistä symmetristä polyartikulaarista

nivelpsoriaasia sairastavilla potilailla (ks. kohta 5.1) ja parantavan potilaiden fyysistä toimintakykyä.

Psoriaasi

Cyltezo on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean läiskäpsoriaasin hoitoon aikuispotilaille, joille

harkitaan systeemistä hoitoa.

Läiskäpsoriaasi lapsilla

Cyltezo on tarkoitettu vaikean, kroonisen läiskäpsoriaasin hoitoon vähintään 4-vuotiaille lapsille ja

nuorille, joille paikallishoito ja valohoidot eivät ole tuottaneet riittävää vastetta tai joille ne eivät

sovellu.

Hidradenitis suppurativa (HS-tauti)

Cyltezo on tarkoitettu keskivaikean ja vaikean aktiivisen hidradenitis suppurativan (taiveaknen)

hoitoon aikuisille ja nuorille 12 vuoden iästä alkaen, kun tavanomaisella systeemisellä HS-hoidolla ei

ole saatu riittävää vastetta (ks. kohdat 5.1 ja 5.2).

Crohnin tauti

Cyltezo on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean aktiivisen Crohnin taudin hoitoon aikuisille potilaille,

joilla täysimääräinen ja riittävä kortikosteroidihoito ja/tai immunosuppressanttihoito ei ole saanut

aikaan hoitovastetta, sekä potilaille, jotka eivät siedä tällaisia hoitoja tai joilla on tällaisille hoidoille

jokin lääketieteellinen vasta-aihe.

Crohnin tauti lapsilla

Cyltezo on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean, aktiivisen Crohnin taudin hoitoon yli 6-vuotiaille

lapsipotilaille, kun tavanomaisilla hoidoilla (mm. primaarinen ravitsemushoito ja kortikosteroidi ja/tai

immunomodulantti) ei ole saavutettu riittävää vastetta tai ne ovat olleet huonosti siedettyjä tai kyseiset

hoidot ovat vasta-aiheisia.

Ulseratiivinen koliitti

Cyltezo on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean aktiivisen ulseratiivisen koliitin hoitoon

aikuispotilaille, joilla vaste tavanomaisille hoidoille mukaan lukien kortikosteroidi ja

6-merkaptopuriini (6-MP) tai atsatiopriini on ollut riittämätön, tai potilaille, jotka eivät siedä tällaisia

hoitoja tai joilla on tällaisille hoidoille jokin lääketieteellinen vasta-aihe.

Uveiitti

Cyltezo on tarkoitettu ei-infektioperäisen intermediaarisen, posteriorisen ja panuveiitin hoitoon

aikuispotilaille, joilla vaste kortikosteroideille on riittämätön, joiden kortikosteroidien käyttöä täytyy

rajoittaa, tai joille kortikosteroidihoito ei sovi.

Pediatrinen uveiitti

Cyltezo on tarkoitettu pediatrisen, kroonisen ei-infektioperäisen anteriorisen uveiitin hoitoon 2 vuoden

iästä alkaen, kun tavanomaiselle hoidolle ei ole saatu riittävää vastetta tai se on ollut huonosti

siedettyä, tai se ei ole tarkoituksenmukaista.

4.2

Annostus ja antotapa

Cyltezo-hoito tulee toteuttaa indikaation mukaiseen hoitoon perehtyneen lääkärin aloittamana ja

valvonnassa. Silmätautien erikoislääkäreitä kehotetaan konsultoimaan asianmukaista erikoislääkäriä

ennen Cyltezo-hoidon aloitusta (ks. kohta 4.4). Cyltezo-hoitoa saaville potilaille tulee antaa

potilaskortti.

Kun potilas hallitsee pistämistekniikan kunnolla, hän voi pistää Cyltezo-annoksensa itse, jos lääkäri

pitää tätä soveliaana ja seuraa tarvittaessa potilaan tilaa.

Muut samanaikaiset hoidot (esim. kortikosteroidit ja/tai immunomoduloivat hoidot) tulee optimoida

Cyltezo-hoidon aikana.

Annostus

Nivelreuma

Cyltezo-valmisteen suositusannos aikuisille nivelreumapotilaille on 40 mg adalimumabia kerta-

annoksena joka toinen viikko injektiona ihon alle. Metotreksaattihoitoa tulee jatkaa Cyltezo-hoidon

aikana.

Glukokortikoidien, salisylaattien, steroideihin kuulumattomien tulehduskipulääkkeiden tai

kipulääkkeiden käyttöä voidaan jatkaa Cyltezo-hoidon aikana. Yhdistäminen muihin taudin kulkuun

vaikuttaviin lääkkeisiin metotreksaattia lukuun ottamatta, ks. kohdat 4.4 ja 5.1.

Jos vaste Cyltezo-annostukselle 40 mg joka toinen viikko heikkenee monoterapiahoidon aikana, voi

annostuksen suurentaminen tasolle 40 mg adalimumabia kerran viikossa tai 80 mg joka toinen viikko

hyödyttää osaa potilaista.

Saatavilla olevien tietojen perusteella hoitovaste saavutetaan yleensä 12 viikon kuluessa. Jos

hoitovastetta ei saavuteta tämän ajan kuluessa, hoidon jatkamista tulee harkita uudelleen.

Hoidon keskeyttäminen

Valmisteen käyttö voi olla tarpeen keskeyttää esimerkiksi leikkauksen tai vakavan infektion takia.

Saatavilla olevien tietojen perusteella adalimumabin uudelleen aloittaminen 70 päivän tai pidemmän

tauon jälkeen johti samansuuruiseen kliiniseen vasteeseen ja samanlaiseen turvallisuusprofiiliin kuin

ennen taukoa.

Selkärankareuma, aksiaalinen spondylartriitti (ilman radiografista näyttöä selkärankareumasta) ja

nivelpsoriaasi

Cyltezo-valmisteen suositusannos selkärankareumaa, aksiaalista spondylartriittia (ilman radiografista

näyttöä selkärankareumasta) ja nivelpsoriaasia sairastaville potilaille on 40 mg adalimumabia kerta-

annoksena joka toinen viikko injektiona ihon alle.

Saatavilla olevien tietojen perusteella hoitovaste saavutetaan yleensä 12 viikon kuluessa. Jos

hoitovastetta ei saavuteta tämän ajan kuluessa, hoidon jatkamista tulee harkita uudelleen.

Psoriaasi

Aikuispotilaille suositellaan Cyltezo-hoidon aloittamista aloitusannoksella 80 mg ihon alle, minkä

jälkeen potilas jatkaa annoksella 40 mg ihon alle joka toinen viikko. Ensimmäinen 40 mg annos

otetaan viikon kuluttua aloitusannoksesta.

Jos potilaalla ei saavuteta vastetta 16 viikon hoidon aikana, hoidon jatkamista tulee harkita tarkoin.

Potilaat, joilla vaste ei ole riittävä Cyltezo-annostuksella 40 mg joka toinen viikko 16 viikon hoidon

jälkeen, voivat hyötyä Cyltezo-annostuksen suurentamisesta 40 milligrammaan kerran viikossa tai

80 milligrammaan joka toinen viikko. Jos potilaalla ei saavuteta riittävää vastetta annostuksen

suurentamisen jälkeen, viikoittaisen 40 mg annoksen tai joka toinen viikko otettavan 80 mg annoksen

jatkamisen hyödyt ja riskit tulee harkita tarkoin (ks. kohta 5.1). Jos riittävä vaste saavutetaan

annostuksella 40 mg kerran viikossa tai 80 mg joka toinen viikko, voidaan annostus myöhemmin

laskea takaisin 40 milligrammaan joka toinen viikko.

Hidradenitis suppurativa

Hidradenitis suppurativaa (HS-tautia) sairastaville aikuispotilaille suositeltava Cyltezo-annostus on

ensin 160 mg päivänä 1 (neljä 40 mg injektiota samana päivänä tai kaksi 40 mg injektiota

vuorokaudessa kahtena peräkkäisenä päivänä) ja tämän jälkeen 80 mg kaksi viikkoa myöhemmin

päivänä 15 (kaksi 40 mg injektiota samana päivänä). Kaksi viikkoa myöhemmin (päivänä 29)

siirrytään käyttämään 40 mg annosta kerran viikossa tai 80 mg annosta joka toinen viikko (kaksi

40 mg injektiota samana päivänä). Antibioottihoitoa voidaan tarvittaessa jatkaa Cyltezo-hoidon

aikana. On suositeltavaa, että potilas käsittelee HS-leesiot paikallisesti käytettävällä antiseptisella

ihohuuhteella päivittäin Cyltezo-hoidon aikana.

Jos oireet eivät lievity 12 viikon kuluessa, hoidon jatkamista on harkittava tarkoin.

Jos hoito on keskeytettävä, hoito voidaan aloittaa uudelleen Cyltezo-annostuksella 40 mg kerran

viikossa tai 80 mg joka toinen viikko (ks. kohta 5.1).

Pitkäaikaishoidon jatkamisen hyödyt ja riskit on arvioitava säännöllisin väliajoin (ks. kohta 5.1).

Crohnin tauti

Keskivaikeaa tai vaikeaa aktiivista Crohnin tautia sairastavien aikuispotilaiden Cyltezo-hoito tulisi

aloittaa annostuksella 80 mg viikolla 0 ja 40 mg viikolla 2. Jos hoitovaste on saavutettava nopeammin,

voidaan hoito aloittaa antamalla potilaalle 160 mg Cyltezo-valmistetta viikolla 0 (joko neljä 40 mg

injektiota samana päivänä tai kaksi 40 mg injektiota päivässä kahtena peräkkäisenä päivänä) ja 80 mg

viikolla 2 (kaksi 40 mg injektiota samana päivänä). Haittatapahtumariskin suureneminen hoidon

aloitusvaiheessa on kuitenkin otettava huomioon.

Aloitusvaiheen jälkeen suositusannos on 40 mg injektiona ihon alle joka toinen viikko. Mikäli potilas

on keskeyttänyt Cyltezo-hoidon ja taudin merkit ja oireet uusiutuvat, Cyltezo voidaan aloittaa

uudelleen. Hoidon uudelleenaloittamisesta tilanteessa, jossa edellisen annoksen antamisesta on

kulunut yli 8 viikkoa, on vain vähän kokemusta.

Kortikosteroidiannosta voidaan pienentää ylläpitohoidon aikana hoitosuositusten mukaisesti.

Cyltezo-annostuksen suurentamisesta 40 milligrammaan kerran viikossa tai 80 milligrammaan joka

toinen viikko voi olla hyötyä joillekin potilaille, joiden hoitovaste annostuksella 40 mg joka toinen

viikko osoittaa heikkenemisen merkkejä.

Myös sellaiset potilaat, jotka eivät ole saaneet vastetta viikkoon 4 mennessä, voivat hyötyä

ylläpitohoidon jatkamisesta 12 viikkoon asti. Hoidon jatkamista on harkittava huolellisesti uudelleen,

jos potilaalla ei saavuteta 12 viikossa hoitovastetta.

Ulseratiivinen koliitti

Keskivaikeaa tai vaikeaa ulseratiivista koliittia sairastavien aikuispotilaiden suositettu aloitusannos on

160 mg viikolla 0 (joko neljä 40 mg injektiota samana päivänä tai kaksi 40 mg injektiota päivässä

kahtena peräkkäisenä päivänä) ja 80 mg viikolla 2 (kaksi 40 mg injektiota samana päivänä).

Aloitusvaiheen jälkeen suositusannos on 40 mg injektiona ihon alle joka toinen viikko.

Kortikosteroidiannosta voidaan pienentää ylläpitohoidon aikana hoitosuositusten mukaisesti.

Cyltezo-annostuksen suurentamisesta 40 milligrammaan kerran viikossa tai 80 milligrammaan joka

toinen viikko voi olla hyötyä joillekin potilaille, joiden hoitovaste annostuksella 40 mg joka toinen

viikko osoittaa heikkenemisen merkkejä.

Saatavilla olevien tietojen perusteella hoitovaste saavutetaan yleensä 2-8 viikon kuluessa. Cyltezo-

hoitoa ei tule jatkaa potilailla, jotka eivät saa vastetta tässä ajassa.

Uveiitti

Uveiittia sairastaville aikuispotilaille suositeltava aloitusannos on 80 mg, jonka jälkeen annetaan

40 mg joka toinen viikko alkaen viikon kuluttua aloitusannoksesta. Kokemusta hoidon aloituksesta

yksinään adalimumabilla on rajallisesti. Cyltezo-hoidon voi aloittaa yhdessä kortikosteroidin ja/tai

toisen ei-biologisen immunomoduloivan hoidon kanssa.

Samanaikaista kortikosteroidiannosta voidaan pienentää hoitosuositusten mukaisesti kahden viikon

kuluttua Cyltezo-hoidon aloituksesta.

On suositeltavaa, että jatkuvan, pitkäaikaisen hoidon hyödyt ja riskit arvioidaan vuosittain

(ks. kohta 5.1).

Erityisryhmät

Iäkkäät potilaat

Annoksen muuttaminen ei ole tarpeen.

Munuaisten ja/tai maksan vajaatoiminta

Adalimumabia ei ole tutkittu näissä potilasryhmissä. Annossuosituksia ei voida antaa.

Pediatriset potilaat

Cyltezo on saatavana ainoastaan 40 mg:n esitäytettynä ruiskuna / esitäytettynä kynänä. Näin ollen

Cyltezo-valmistetta ei voida antaa pediatrisille potilaille, jotka tarvitsevat 40 mg:aa pienemmän

annoksen. Jos tarvitaan vaihtoehtoinen annos, on käytettävä muita adalimumabivalmisteita, joista

löytyy tarvittava vaihtoehto.

Idiopaattinen juveniili artriitti

Idiopaattinen juveniili polyartriitti 2 vuoden iästä alkaen:

Idiopaattista juveniilia polyartriittia sairastavien potilaiden adalimumabin suositeltu kerta-annos

2 vuoden iästä alkaen lasketaan potilaan painon perusteella (taulukko 1). Cyltezo annostellaan joka

toinen viikko injektiona ihon alle.

Taulukko 1

Cyltezo-annos idiopaattista juveniilia polyartriittia sairastaville potilaille

Potilaan paino

Annos

10 kg - < 30 kg

≥ 30 kg

40 mg joka toinen viikko

Ei sovellu. Cyltezo-valmistetta on saatavana ainoastaan 40 mg:n esitäytettynä ruiskuna /

esitäytettynä kynänä.

Saatavilla olevien tietojen perusteella kliininen vaste saavutetaan yleensä 12 hoitoviikossa. Jos potilas

ei saavuta vastetta tämän ajan kuluessa, hoidon jatkamista on harkittava tarkoin.

Ei ole asianmukaista käyttää adalimumabia alle 2 vuoden ikäisille tämän käyttöaiheen hoidossa.

Entesiitteihin liittyvä artriitti:

Entesiitteihin liittyvää artriittia sairastavien potilaiden Cyltezon suositeltu kerta-annos 6 vuoden iästä

alkaen lasketaan potilaan painon perusteella (taulukko 2). Cyltezo annostellaan joka toinen viikko

injektiona ihon alle.

Taulukko 2:

Cyltezo-annos entesiitteihin liittyvää artriittia sairastaville potilaille

Potilaan paino

Annos

15 kg - < 30 kg

≥ 30 kg

40 mg joka toinen viikko

Ei sovellu. Cyltezo-valmistetta on saatavana ainoastaan 40 mg:n esitäytettynä ruiskuna /

esitäytettynä kynänä.

Adalimumabia ei ole tutkittu entesiitteihin liittyvää artriittia sairastavilla alle 6-vuotiailla potilailla.

Läiskäpsoriaasi lapsilla

Läiskäpsoriaasia sairastavien 4–17-vuotiaiden potilaiden Cyltezon suositeltu kerta-annos lasketaan

painon perusteella (taulukko 3). Cyltezo annostellaan injektiona ihon alle.

Taulukko 3:

Cyltezo-annos läiskäpsoriaasia sairastaville lapsipotilaille

Potilaan paino

Annos

15 kg - < 30 kg

≥ 30 kg

Aloitusannos 40 mg, jonka jälkeen

40 mg joka toinen viikko alkaen viikon

kuluttua aloitusannoksesta.

Ei sovellu. Cyltezo-valmistetta on saatavana ainoastaan 40 mg:n esitäytettynä ruiskuna /

esitäytettynä kynänä.

Jos potilas ei saavuta vastetta 16 viikon kuluessa, hoidon jatkamista on harkittava tarkoin.

Jos uusintahoito adalimumabilla on aiheellista, noudatetaan edellä annettuja ohjeita annoksesta ja

hoidon kestosta.

Adalimumabin turvallisuutta on arvioitu pediatrisilla läiskäpsoriaasipotilailla keskimäärin

13 kuukauden ajan.

Ei ole asianmukaista käyttää adalimumabia alle 4 vuoden ikäisille lapsille tämän käyttöaiheen

hoidossa.

Hidradenitis suppurativa nuorilla (12 vuoden iästä alkaen, kun paino on vähintään 30 kg)

Nuorilla HS-tautia sairastavilla potilailla ei ole tehty kliinisiä adalimumabitutkimuksia. Adalimumabin

annostus näillä potilailla on määritetty farmakokineettisen mallinnuksen ja simulaation avulla

(ks. kohta 5.2).

Suositeltu Cyltezo-annos on 80 mg ihonalaisena injektiona viikolla 0, jonka jälkeen 40 mg joka toinen

viikko alkaen viikosta 1.

Nuorille potilaille, joilla vaste 40 mg Cyltezo-annokselle joka toinen viikko on riittämätön, voidaan

harkita annostuksen suurentamista 40 mg:aan joka viikko tai 80 mg:aan joka toinen viikko.

Antibioottihoitoa voidaan tarvittaessa jatkaa Cyltezo-hoidon aikana. On suositeltavaa, että potilas

käsittelee HS-leesiot paikallisesti käytettävällä antiseptisella ihohuuhteella päivittäin Cyltezo-hoidon

aikana.

Jos oireet eivät lievity 12 viikon kuluessa, hoidon jatkamista on harkittava tarkoin.

Jos hoito on keskeytettävä, Cyltezo voidaan aloittaa uudelleen tarvittaessa.

Pitkäaikaishoidon jatkamisen hyödyt ja riskit on arvioitava säännöllisin väliajoin (ks. aikuisia koskeva

tieto kohdasta 5.1).

Ei ole asianmukaista käyttää adalimumabia alle 12 vuoden ikäisille tämän käyttöaiheen hoidossa.

Crohnin tauti lapsilla

Crohnin tautia sairastavien 6–17-vuotiaiden potilaiden Cyltezon suositeltu kerta-annos lasketaan

painon perusteella (taulukko 4). Cyltezo annostellaan injektiona ihon alle.

Taulukko 4:

Cyltezo-annos Crohnin tautia sairastavilla pediatrisilla potilailla

Potilaan

paino

Aloitusannos

Ylläpitoannos

alkaen

viikolta 4

< 40 kg

≥ 40 kg

80 mg viikolla 0 ja 40 mg viikolla 2

Jos nopeampi hoitovaste on tarpeen, voidaan antaa

160 mg viikolla 0 ja 80 mg viikolla 2

On kuitenkin muistettava, että suurempia induktioannoksia käytettäessä

haittatapahtumariski voi olla suurempi.

40 mg joka

toinen viikko

Ei sovellu. Cyltezo-valmistetta on saatavana ainoastaan 40 mg:n esitäytettynä ruiskuna /

esitäytettynä kynänä.

Potilaat, joilla vaste on riittämätön, saattavat hyötyä annostuksen suurentamisesta:

< 40 kg:

Ei sovellu

Cyltezo-valmistetta on saatavana ainoastaan 40 mg:n

esitäytettynä ruiskuna / esitäytettynä kynänä.

≥ 40 kg:

40 mg joka viikko tai 80 mg joka toinen viikko.

Hoidon jatkamista on harkittava tarkoin, jos potilas ei saavuta vastetta viikkoon 12 mennessä.

Ei ole asianmukaista käyttää adalimumabia alle 6 vuoden ikäisille tämän käyttöaiheen hoidossa.

Uveiitti lapsilla

Uveittiia sairastavien lapsipotilaiden Cyltezon suositeltu kerta-annos 2 vuoden iästä alkaen lasketaan

painon perusteella (taulukko 5). Cyltezo pistetään injektiona ihon alle.

Ei ole olemassa kokemuksia lasten uveiitin hoidosta adalimumabilla ilman samanaikaista

metotreksaattihoitoa.

Taulukko 5:

Cyltezo-annos uveiittia sairastavilla pediatrisilla potilailla

Potilaan paino

Annos

< 30 kg

≥ 30 kg

40 mg joka toinen viikko yhdessä

metotreksaatin kanssa

Ei sovellu. Cyltezo-valmistetta on saatavana ainoastaan 40 mg:n esitäytettynä ruiskuna /

esitäytettynä kynänä.

Kun adalimumabihoito aloitetaan, voidaan viikkoa ennen ylläpitohoidon aloitusta antaa 40 mg

latausannos < 30 kg potilaille tai 80 mg latausannos ≥ 30 kg potilaille. Kliinistä tutkimustietoa

adalimumabilatausannoksen käytöstä alle 6-vuotiailla lapsilla ei ole (ks. kohta 5.2).

Ei ole asianmukaista käyttää adalimumabia alle 2 vuoden ikäisille tämän käyttöaiheen hoidossa.

Pitkäaikaisen hoidon hyödyt ja riskit on suositeltavaa arvioida vuosittain (ks. kohta 5.1).

Lasten ulseratiivinen koliitti

Adalimumabin turvallisuutta ja tehoa 4-17 vuoden ikäisten lasten hoidossa ei ole vielä varmistettu.

Tietoja ei ole saatavilla. Ei ole asianmukaista käyttää adalimumabia alle 4 vuoden ikäisille tämän

käyttöaiheen hoidossa.

Nivelpsoriaasi ja aksiaalinen spondylartriitti (myös selkärankareuma)

Ei ole asianmukaista käyttää adalimumabia pediatrisille potilaille selkärankareuman ja nivelpsoriaasin

hoidossa.

Antotapa

Cyltezo pistetään ihon alle (subkutaanisesti). Tarkat käyttöohjeet annetaan pakkausselosteessa.

Potilaille, jotka tarvitsevat täyttä 40 mg:n annosta pienemmän annoksen, ei ole saatavana lasten

annosmuotoa.

Saatavana on 40 mg:n esitäytetty ruisku / 40 mg:n esitäytetty kynä potilaille, jotka tarvitsevat täyden

40 mg:n annoksen.

4.3

Vasta-aiheet

Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa 6.1 mainituille apuaineille.

Aktiivinen tuberkuloosi tai jokin muu vakava infektio, kuten sepsis, sekä opportunistiset infektiot

(ks. kohta 4.4).

Keskivaikea tai vaikea sydämen vajaatoiminta (NYHA III/IV) (ks. kohta 4.4).

4.4

Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Jäljitettävyys

Biologisten lääkevalmisteiden jäljitettävyyden parantamiseksi annetun lääkevalmisteen nimi ja

eränumero tulisi kirjata ylös selkeästi.

Infektiot

Potilaat, jotka käyttävät TNF-antagonisteja ovat herkempiä vakaville infektioille. Heikentynyt

keuhkojen toiminta voi lisätä infektioiden kehittymisen riskiä. Potilaita tulee täten seurata huolellisesti

infektioiden (mm. tuberkuloosin) varalta ennen Cyltezo-hoidon aloittamista, hoidon aikana ja sen

jälkeen. Koska adalimumabin eliminoituminen voi viedä neljä kuukautta, seurantaa tulee jatkaa siihen

saakka.

Cyltezo-hoitoa ei tule aloittaa potilailla, joilla on aktiivinen infektio (krooninen tai paikallinen), ennen

kuin infektio on hallinnassa. Potilailla, jotka ovat altistuneet tuberkuloosille sekä potilailla, jotka ovat

matkustaneet alueilla, joilla on suuri tuberkuloosin tai endeemisen mykoosin (kuten histoplasmoosi,

koksidioosi tai blastomykoosi) riski, Cyltezo-hoidon hyödyt ja riskit on huomioitava ennen hoidon

aloittamista (ks. Muut opportunistiset infektiot).

Potilaita, joille kehittyy uusi infektio Cyltezo-hoidon aikana, tulee seurata huolellisesti ja heille on

tehtävä täydellinen diagnostinen arvio. Jos potilaalle kehittyy uusi, vakava infektio tai sepsis,

tarvittava antimikrobinen tai antimykoottinen hoito on aloitettava ja Cyltezo-valmisteen antaminen on

keskeytettävä välittömästi, kunnes infektio saadaan hallintaan. Lääkärien tulee noudattaa varovaisuutta

harkitessaan Cyltezo-valmisteen käyttöä potilailla, joilla on ollut toistuvia infektioita tai perussairaus,

joka voi altistaa infektioille mukaan lukien samanaikainen immunosuppressiivisen lääkityksen käyttö.

Vakavat infektiot

Vakavia infektioita, mukaan lukien sepsis, jotka johtuvat bakteereista, mykobakteereista, invasiivisista

sieni-infektioista, parasiiteista, viruksista tai muista opportunistisista infektioista, kuten listerioosista,

legionelloosista ja pneumokystoosista, on raportoitu adalimumabia käyttävillä potilailla.

Muita vakavia infektioita, joita on ilmennyt kliinisissä tutkimuksissa, ovat pneumonian, pyelonefriitin,

septisen niveltulehduksen ja sepsiksen kaltaiset infektiot. Infektioihin liittyvää sairaalahoitoa tai

kuolemaan johtaneita tapauksia on raportoitu.

Tuberkuloosi

Adalimumabihoitoa saaneilla potilailla on raportoitu tuberkuloosia, mukaan lukien tuberkuloosin

reaktivaatiota ja uusia tapauksia. Raportit sisälsivät sekä keuhko- että keuhkojen ulkopuolista

(eli disseminoitunutta) tuberkuloosia.

Ennen Cyltezo-hoidon aloittamista tulee kaikki potilaat tutkia aktiivisen tai inaktiivisen (”latentin”)

tuberkuloosin varalta. Tähän tutkimukseen tulee kuulua huolellinen potilaan arviointi, jotta saadaan

selville potilaan aikaisemmin sairastama tuberkuloosi ja aiemmat kontaktit aktiivista tuberkuloosia

sairastaneen henkilön kanssa sekä aikaisemmat ja/tai käynnissä olevat immunosuppressiiviset hoidot.

Asianmukaisia seulontatestejä (tuberkuliinikoe ja keuhkoröntgen) voidaan joutua tekemään kaikille

potilaille (paikallisten vaatimusten mukaisesti). Nämä kokeet ja niiden tulokset on merkittävä

potilaskorttiin. Lääkäriä muistutetaan, että tuberkuliinikokeessa saatetaan saada väärä negatiivinen

tulos, jos kyseessä on vakavasti sairas tai immuunivajavuudesta kärsivä potilas.

Jos todetaan aktiivinen tuberkuloosi, Cyltezo-hoitoa ei saa aloittaa (ks. kohta 4.3).

Alla kuvatuissa tilanteissa Cyltezo-hoidon hyötyjen ja riskien suhdetta on harkittava hyvin

huolellisesti.

Jos potilaalla epäillään latenttia tuberkuloosia, on tuberkuloosin hoitoon perehtynyttä lääkäriä

konsultoitava.

Jos potilaalla todetaan latentti tuberkuloosi, sen hoito profylaktisella tuberkuloosihoidolla on

käynnistettävä ennen Cyltezo-hoidon aloittamista ja paikallisten suositusten mukaisesti.

Profylaktista tuberkuloosihoitoa on harkittava ennen Cyltezo-hoidon aloittamista myös siinä

tapauksessa, että potilaalla on useita tai merkittäviä tuberkuloosin riskitekijöitä, mutta latentin

tuberkuloosin osoituskoe on negatiivinen, ja potilaalla, jolla on aiemmin ollut latentti tai aktiivinen

tuberkuloosi, eikä hoidon asianmukaisesta toteutuksesta ole varmuutta.

Adalimumabihoitoa saaneilla potilailla on ilmennyt tuberkuloosin reaktivaatiotapauksia tuberkuloosin

profylaktisesta hoidosta huolimatta. Joillekin potilaille, joita on aiemmin hoidettu menestyksekkäästi

aktiivisen tuberkuloosin vuoksi, on uudelleen kehittynyt tuberkuloosi adalimumabihoidon aikana.

Potilaita tulee myös kehottaa kääntymään lääkärin puoleen, jos heillä esiintyy tuberkuloosi-infektioon

viittaavia merkkejä/oireita (esim. sitkeää yskää, laihtumista/painon laskua, lämpöilyä, voimattomuutta)

Cyltezo-hoidon aikana tai sen jälkeen.

Muut opportunistiset infektiot

Adalimumabia saavilla potilailla on tavattu opportunistisia infektioita, kuten invasiivisia sieni-

infektioita. TNF-antagonisteja saavilla potilailla näitä infektioita ei ole välttämättä tunnistettu ja tämä

on johtanut asianmukaisen hoidon viivästymiseen ja joskus kuolemaan.

Jos potilaalle kehittyy sellaisia merkkejä ja oireita kuten kuume, huonovointisuus, painonlasku,

hikoilu, yskä, hengenahdistus, ja/tai keuhkoinfiltraatteja tai muita vakavia systeemisiä sairauksia,

liittyi niihin sokki tai ei, invasiivista sieni-infektiota tulisi epäillä ja Cyltezo-valmisteen anto lopettaa

viipymättä. Diagnoosi ja empiirisen antifungaalisen hoidon aloitus tulisi tehdä yhteistyössä lääkärin

kanssa, jolla on kokemusta invasiivisten sieni-infektioiden hoidosta.

B-hepatiitin uudelleenaktivoituminen

B-hepatiittiviruksen kroonisilla kantajilla (eli pinta-antigeeni-positiivisilla) on todettu B-hepatiitin

uudelleenaktivoitumista TNF-salpaajahoidon, myös adalimumabihoidon, aikana. Jotkut tapaukset ovat

johtaneet kuolemaan. Potilaat on tutkittava HBV-infektion varalta ennen Cyltezo-hoidon aloittamista.

Jos potilas osoittautuu HBV-tartunnan kantajaksi, suositellaan hepatiitti B-infektion hoitoon

perehtyneen lääkärin konsultoimista.

Jos HBV-kantaja tarvitsee ehdottomasti Cyltezo-hoitoa, häntä on seurattava tarkasti aktiiviseen HBV-

infektioon viittaavien merkkien ja oireiden varalta koko hoitojakson ajan ja useita kuukausia hoidon

päättymisen jälkeen. TNF-salpaajahoitoa saavien HBV-kantajien hoitamisesta samanaikaisesti

viruslääkkeillä B-hepatiitin uudelleenaktivoitumisen estämiseksi ei ole riittävästi tietoa. Jos potilaan

B-hepatiitti aktivoituu uudelleen, on Cyltezo-hoito lopetettava ja tehokas viruslääkitys ja

asianmukainen tukihoito aloitettava.

Neurologiset tapahtumat

TNF-salpaajiin, kuten adalimumabiin, on harvinaisissa tapauksissa liittynyt keskushermoston

demyelinoivan sairauden (mukaan lukien MS-taudin ja optikusneuriitin) ja ääreishermoston

demyelinoivan sairauden (mukaan lukien Guillain-Barrén syndrooman) kliinisten oireiden ja/tai

röntgenlöydösten ilmeneminen tai paheneminen. Varovaisuutta tulee siis noudattaa määrättäessä

Cyltezo-valmistetta potilaille, joilla on joko aiemmin tai hiljattain alkanut keskus- tai ääreishermoston

myeliinikatosairaus. Cyltezo-hoidon keskeytystä on harkittava, jos potilaalle kehittyy jokin näistä

sairauksista. Intermediaarisen uveiitin ja keskushermoston demyelinoivien sairauksien välillä on

tunnettu yhteys. Potilaille, joilla on ei-infektioperäinen intermediaarinen uveiitti, on ennen Cyltezo-

hoidon aloitusta sekä säännöllisesti hoidon aikana tehtävä neurologinen arvio, jossa arvioidaan

aiemmin alkaneita tai kehittymässä olevia keskushermoston demyelinoivia sairauksia.

Allergiset reaktiot

Kliinisissä tutkimuksissa adalimumabihoitoon liittyvät vakavat allergiset reaktiot olivat harvinaisia.

Adalimumabiin liitetyt lievät allergiset reaktiot olivat kliinisissä tutkimuksissa melko harvinaisia.

Adalimumabin annon yhteydessä on raportoitu vakavia allergisia reaktioita, mukaan lukien

anafylaksia. Jos anafylaktinen tai muu vakava allerginen reaktio ilmenee, tulee Cyltezo-valmisteen

antaminen keskeyttää välittömästi ja aloittaa asianmukainen hoito.

Yliherkkyys kuivalle luonnonkumille/lateksille

Ruiskun korkin sisäosa (neulansuojus) sisältää luonnonkumia (lateksia). Se voi aiheuttaa vakavia

allergisia reaktioita lateksiyliherkille potilaille.

Immunosuppressio

Tutkimuksessa, jossa 64 nivelreumapotilasta sai adalimumabihoitoa, ei havaittu viivästyneen

yliherkkyysreaktion heikkenemistä, immunoglobuliinipitoisuuden pienenemistä eikä muutoksia

efektori T-tai B-solujen, luonnollisten tappajasolujen, monosyyttien/makrofagien eikä neutrofiilien

määrässä.

Maligniteetit ja lymfoproliferatiiviset häiriöt

TNF-antagonisteilla tehtyjen kliinisten tutkimusten kontrolloiduissa osioissa TNF-antagonistia

saaneilla potilailla on havaittu enemmän maligniteetteja, mukaan lukien lymfoomia, kuin verrokeilla.

Niitä esiintyi kuitenkin harvoin. Leukemiaa on raportoitu markkinoilletulon jälkeen potilailla, joita

hoidettiin TNF-antagonisteilla. Lymfooman ja leukemian taustariski on suurentunut

nivelreumapotilailla, joilla on hyvin aktiivinen, pitkään kestänyt tulehduksellinen tauti, mikä

vaikeuttaa riskin arviointia. Tämänhetkisten tietojen perusteella lymfoomien, leukemian ja muiden

maligniteettien kehittymisriskiä ei voida sulkea pois TNF-antagonistihoitoa saavien potilaiden

kohdalla.

Maligniteetteja, myös kuolemaan johtaneita, on ilmoitettu lapsilla, nuorilla ja nuorilla aikuisilla

(alle 22-vuotiailla), jotka ovat saaneet TNF-antagonistihoitoa (hoidon aloitusikä ≤ 18 vuotta),

markkinoilletulon jälkeinen adalimumabihoito mukaan lukien. Noin puolet tapauksista oli lymfoomia.

Muut tapaukset olivat erilaisia maligniteetteja, ja mukana oli harvinaisia, yleensä immunosuppressioon

liittyviä muotoja. Maligniteettiriskiä ei voida sulkea pois lapsilla ja nuorilla, jotka saavat TNF-

antagonistihoitoa.

Adalimumabilla hoidetuilla potilailla on markkinoilletulon jälkeen raportoitu harvoin hepatospleenistä

T-solulymfoomaa. Tämä harvinainen T-solulymfooma on taudinkuvaltaan aggressiivinen ja

tavallisesti fataali. Osa adalimumabihoidon aikana ilmenneistä hepatospleenisistä T-solulymfoomista

on ilmennyt nuorilla aikuisilla, joilla on hoidettu tulehduksellista suolistotautia samanaikaisesti

atsatiopriinilla tai 6-merkaptopuriinilla. Atsatiopriinin tai 6-merkaptopuriinin ja Cyltezo-valmisteen

yhdistelmähoitoon liittyvä mahdollinen riski on huomioitava. Hepatospleenisen T-solulymfooman

kehittymisen riskiä ei voida poissulkea potilailla, joita hoidetaan Cyltezo-valmisteella (ks. kohta 4.8).

Tutkimuksia ei ole tehty potilailla, joilla on ollut jokin maligniteetti ennen adalimumabihoitoa, tai

joilla adalimumabihoitoa olisi jatkettu maligniteetin kehittymisen jälkeen. Siksi erityistä varovaisuutta

tulee noudattaa harkittaessa Cyltezo-hoitoa näille potilaille (ks. kohta 4.8).

Kaikki potilaat tulee tutkia muiden ihosyöpien kuin melanooman varalta ennen Cyltezo-hoitoa ja sen

aikana. Tämä koskee etenkin potilaita, jotka ovat käyttäneet runsaasti immunosuppressiivisia hoitoja,

sekä PUVA-hoitoa saaneita psoriaasipotilaita. TNF-salpaajia, kuten adalimumabia, saaneilla potilailla

on ilmoitettu esiintyneen myös melanoomaa ja merkelinsolukarsinoomaa (ks. kohta 4.8).

Eksploratiivisessa kliinisessä tutkimuksessa, jossa arvioitiin erään toisen TNF-antagonistin,

infliksimabin, käyttöä potilailla, joilla oli keskivaikea tai vaikea keuhkoahtaumatauti,

infliksimabihoitoa saaneilla potilailla ilmoitettiin enemmän maligniteetteja etenkin keuhkojen, pään ja

kaulan alueella kuin verrokkipotilailla. Kaikki potilaat olivat aiemmin tupakoineet runsaasti. Tämän

vuoksi varovaisuutta on noudatettava, kun keuhkoahtaumatautipotilaita hoidetaan millä tahansa TNF-

antagonistilla, samoin kuin potilailla, joiden maligniteettiriski on suurentunut runsaan tupakoinnin

vuoksi.

Tämänhetkisen tiedon perusteella ei tiedetä vaikuttaako adalimumabihoito dysplasian tai paksusuolen

syövän kehittymisen riskiin. Kaikki ulseratiivista koliittia sairastavat potilaat, joilla on lisääntynyt riski

dysplasiaan tai paksusuolen syöpään (esimerkiksi potilaat, joilla on pitkäaikainen ulseratiivinen koliitti

tai primaarinen sklerosoiva kolangiitti), tai potilaat, joilla on aiemmin ollut dysplasia tai paksusuolen

syöpä, tulee seuloa dysplasian varalta säännöllisin väliajoin ennen hoidon aloitusta ja hoidon aikana.

Seulonnan tulisi sisältää kolonoskopia ja biopsia paikallisten suositusten mukaisesti.

Verenkuvamuutokset

Pansytopeniaa, mukaan lukien aplastista anemiaa, on ilmoitettu harvinaisissa tapauksissa TNF-

salpaajien käytön yhteydessä. Hematologiseen järjestelmään kohdistuvia haittavaikutuksia, kuten

lääketieteellisesti merkitsevää sytopeniaa (esim. trombosytopenia, leukopenia) on ilmoitettu

adalimumabihoidon yhteydessä. Kaikkia potilaita tulee kehottaa hakeutumaan välittömästi lääkärin

hoitoon, jos heille kehittyy Cyltezo-hoidon aikana verenkuvamuutoksiin viittaavia merkkejä ja oireita

(esim. sitkeä kuume, mustelmanmuodostus, verenvuoto, kalpeus). Cyltezo-hoidon keskeyttämistä

tulee harkita, jos potilaalla todetaan merkitseviä hematologisia poikkeavuuksia.

Rokotukset

Kun 226 aikuista nivelreumapotilasta sai adalimumabi- tai lumelääkehoitoa, havaitut vasta-ainevasteet

tavanomaiselle 23-valentille pneumokokkirokotteelle ja trivalentille influenssavirusrokotteelle olivat

samankaltaiset. Elävien rokotteiden aiheuttamista infektioiden sekundaarisista siirtymistä ei ole tietoa

adalimumabihoitoa saaneilla potilailla.

Lapsipotilaiden kohdalla on suositeltavaa varmistaa, että potilas saa mahdollisuuksien mukaan kaikki

voimassaolevien rokotussuositusten mukaiset rokotukset ennen adalimumabihoidon aloittamista.

Potilaille voidaan antaa rokotuksia Cyltezo-hoidon aikana, eläviä rokotteita lukuun ottamatta. Elävien

rokotteiden antamista vauvoille, jotka ovat altistuneet adalimumabille kohdussa, ei suositella

5 kuukauteen äidin viimeisestä raskaudenaikaisesta adalimumabi-injektiosta.

Kongestiivinen sydämen vajaatoiminta

Erästä toista TNF-salpaajaa koskevassa kliinisessä tutkimuksessa havaittiin kongestiivisen sydämen

vajaatoiminnan pahenemista ja kongestiivisesta sydämen vajaatoiminnasta johtuvan kuolleisuuden

lisääntymistä. Myös adalimumabia saaneilla potilailla on raportoitu kongestiivisen sydämen

vajaatoiminnan pahenemista. Cyltezo-valmisteen käytössä on noudatettava varovaisuutta potilailla,

joilla on lievä sydämen vajaatoiminta (NYHA I/II). Keskivaikea ja vaikea sydämen vajaatoiminta ovat

Cyltezo-valmisteen käytön vasta-aiheita (ks. kohta 4.3). Cyltezo-hoito tulee keskeyttää, jos potilaalle

tulee kongestiivisen sydämen vajaatoiminnan oireita tai jos oireet pahenevat.

Autoimmuuniprosessit

Cyltezo-hoito voi johtaa autovasta-aineiden muodostukseen. Pitkäaikaisen Cyltezo-hoidon vaikutusta

autoimmuunisairauksien kehittymiseen ei tunneta. Jos potilaalle kehittyy lupuksen kaltaiseen

oireyhtymään viittaavia oireita Cyltezo-hoidon jälkeen ja hänellä todetaan vasta-aineita

kaksijuosteiselle DNA:lle, Cyltezo-hoitoa ei tule jatkaa (ks. kohta 4.8).

Samanaikainen biologisten DMARDien tai TNFα-salpaajan antaminen

Kliinisissä tutkimuksissa anakinran ja toisen TNFα-salpaajan, etanerseptin, yhteiskäytössä on todettu

vakavia infektioita, eikä yhteiskäytöstä ollut lisääntynyttä kliinistä hyötyä verrattuna etanerseptin

antamiseen yksinään. Etanerseptin ja anakinran yhteiskäytössä havaittujen haittavaikutusten luonteen

vuoksi samantyyppiset haittavaikutukset ovat mahdollisia anakinran ja adalimumabin yhteiskäytössä.

Siksi adalimumabin ja anakinran yhteiskäyttöä ei suositella (ks. kohta 4.5).

Adalimumabin ja muiden biologisten DMARDien (kuten anakinra ja abatasepti) tai muiden TNFα-

salpaajien samanaikaista antoa ei suositella perustuen infektioiden mahdollisesti lisääntyneeseen

riskiin, mukaan lukien vakavat infektiot ja muut farmakologiset yhteisvaikutukset (ks. kohta 4.5).

Leikkaus

Turvallisuustiedot adalimumabilla hoidettujen potilaiden leikkaushoidoista ovat rajalliset. Leikkausta

suunniteltaessa on otettava huomioon adalimumabin pitkä puoliintumisaika. Leikkaushoitoa vaatineen

Cyltezo-potilaan infektioita on tarkkaan seurattava ja asianmukaisiin toimenpiteisiin on tarvittaessa

ryhdyttävä. Turvallisuustiedot atroplastiahoitoa vaativien adalimumabipotilaiden hoidosta ovat

rajalliset.

Ohutsuolitukos

Jos Crohnin tauti ei reagoi hoitoon, potilaalla saattaa olla kiinteä fibroottinen striktuura, joka saattaa

vaatia leikkaushoitoa. Nykyisten tietojen perusteella adalimumabi ei pahenna striktuuroita eikä aiheuta

niitä.

Iäkkäät potilaat

Vakavien infektioiden esiintyvyys oli korkeampi adalimumabilla hoidetuilla yli 65-vuotiailla potilailla

(3,7 %) kuin alle 65-vuotiailla (1,5 %). Jotkut näistä infektioista olivat fataaleja. Vanhuksia

hoidettaessa tulee erityisesti ottaa huomioon infektioriski.

Pediatriset potilaat

Katso Rokotukset yllä.

Apuaineet, joiden vaikutus tunnetaan

Tämä lääkevalmiste sisältää alle 1 mmol natriumia (23 mg) per 0,8 ml:n annos, eli se on olennaisesti

natriumiton.

4.5

Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset

Adalimumabia on tutkittu nivelreumaa, idiopaattista juveniilia polyartriittia ja nivelpsoriaasia

sairastavilla potilailla sekä yksinään että metotreksaattiin yhdistettynä. Vasta-ainemuodostus oli

vähäisempää metotreksaatin kanssa annettuna kuin yksinään. Adalimumabin käyttö ilman

metotreksaattia lisäsi vasta-ainemuodostusta ja tehosti adalimumabin puhdistumaa ja heikensi sen

tehoa (ks. kohta 5.1).

Cyltezo-valmisteen ja anakinran yhdistämistä ei suositella (ks. kohta 4.4 Samanaikainen biologisten

DMARDien tai TNFα-salpaajan antaminen).

Cyltezo-valmisteen ja abataseptin yhdistämistä ei suositella (ks. kohta 4.4 Samanaikainen biologisten

DMARDien tai TNFα-salpaajan antaminen).

4.6

Hedelmällisyys, raskaus ja imetys

Naiset, jotka voivat tulla raskaaksi / raskauden ehkäisy miehillä ja naisilla

Naisten, jotka voivat tulla raskaaksi, on erittäin suositeltavaa huolehtia raskauden ehkäisystä Cyltezo-

hoidon aikana ja vähintään viiden kuukauden ajan viimeisen Cyltezo-annoksen jälkeen.

Raskaus

Adalimumabin käytöstä raskaana olevilla naisilla on rajallisesti kliinistä tietoa.

Apinoilla tehdyssä sikiökehityksen toksisuustutkimuksessa ei havaittu merkkejä emoon eikä alkioon

kohdistuvasta toksisuudesta eikä teratogeenisuudesta. Adalimumabin postnataalitoksisista

vaikutuksista ei ole tietoa (ks. kohta 5.3).

Koska adalimumabi estää TNFα:aa, sen antaminen raskauden aikana voi vaikuttaa vastasyntyneen

normaaliin immuunivasteeseen. Cyltezo-valmisteen käyttöä raskauden aikana ei suositella.

Adalimumabi voi läpäistä adalimumabihoitoa saavan naisen istukan ja päätyä sikiön verenkiertoon

raskauden aikana. Tästä johtuen näillä imeväisillä voi olla syntymän jälkeen kohonnut infektioriski.

Elävien rokotteiden antamista imeväisille, jotka ovat altistuneet Cyltezo-valmisteelle in utero, ei

suositella 5 kuukauteen äidin viimeisestä raskaudenaikaisesta Cyltezo-injektiosta.

Imetys

Ei tiedetä, erittyykö adalimumabi ihmisen rintamaitoon tai imeytyykö se siitä imeväiseen

systeemisesti.

Koska ihmisen immunoglobuliinit kuitenkin erittyvät ihmisen rintamaitoon, imettämisestä tulee

pidättäytyä vähintään viisi kuukautta viimeisen Cyltezo-annoksen jälkeen.

Hedelmällisyys

Prekliinistä tietoa adalimumabin vaikutuksista hedelmällisyyteen ei ole saatavilla.

4.7

Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn

Cyltezo-valmisteella voi olla vähäinen vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn. Cyltezo-

valmisteen ottamisen jälkeen saattaa esiintyä kiertohuimausta ja näön heikkenemistä (ks. kohta 4.8).

4.8

Haittavaikutukset

Turvallisuusprofiilin yhteenveto

Adalimumabia on tutkittu tärkeimmissä kontrolloiduissa ja avoimissa tutkimuksissa 9 506 potilaalla

jopa 60 kuukauden ajan tai yli. Näihin tutkimuksiin osallistui nivelreumapotilaita, joiden tauti oli

kestänyt lyhyen tai pitkän aikaa, sekä idiopaattista juveniilia artriittia (idiopaattista juveniilia

polyartriittia ja entesiitteihin liittyvää artriittia), aksiaalista spondylartriittia (selkärankareumaa ja

aksiaalista spondylartriittia (ilman radiografista näyttöä selkärankareumasta)), nivelpsoriaasia, Crohnin

tautia, ulseratiivista koliittia, psoriaasia, hidradenitis suppurativaa ja uveiittia sairastavia potilaita.

Näissä tärkeimmissä kontrolloiduissa tutkimuksissa 6 089 potilasta sai adalimumabia ja 3 801 potilasta

sai lumelääkettä tai vaikuttavaa vertailuvalmistetta kontrolloidun vaiheen aikana.

Tärkeimmissä kontrolloiduissa kaksoissokkotutkimuksissa hoidon keskeytti haittatapahtumien vuoksi

5,9 % adalimumabia ja 5,4 % vertailuhoitoa saaneista potilaista.

Yleisimmin ilmoitettuja haittavaikutuksia ovat infektiot (esim. nenänielutulehdus,

ylähengitystieinfektiot ja sinuiitti), pistoskohdan reaktiot (punoitus, kutina, verenvuoto, kipu tai

turvotus), päänsärky ja tuki- ja liikuntaelimistön kipu.

Adalimumabihoidon yhteydessä on ilmoitettu vakavia haittavaikutuksia. TNF-antagonistit, kuten

adalimumabi, vaikuttavat immuunijärjestelmään, ja niiden käyttö voi vaikuttaa elimistön kykyyn

torjua infektioita ja syöpää.

Adalimumabin käytön yhteydessä on ilmoitettu kuolemaan johtaneita ja henkeä uhanneita infektioita

(mm. sepsistä, opportunistisia infektioita ja tuberkuloosia), HBV-infektion reaktivaatiota ja eri

syöpätauteja (mm. leukemiaa, lymfoomia ja hepatospleenistä T-solulymfoomaa).

Myös vakavia hematologisia, neurologisia ja autoimmuunireaktioita on ilmoitettu. Näistä

pansytopeniaa, aplastista anemiaa ja keskus- ja ääreishermoston myeliinikatotapauksia on ilmoitettu

harvoin. Myös lupusta, lupuksen kaltaisia oireistoja ja Stevens–Johnsonin oireyhtymää on ilmoitettu.

Pediatriset potilaat

Lapsipotilailla todetut haittatapahtumat olivat yleisesti ottaen yleisyydeltään ja luonteeltaan

samanlaisia kuin aikuispotilailla todetut haitat.

Haittavaikutustaulukko

Alla olevassa taulukossa 6 on lueteltu kliinisissä tutkimuksissa ja markkinoilletulon jälkeen

esiintulleet haittatapahtumat, ja ne on jaoteltu elinryhmittäin ja esiintyvyyden perusteella: hyvin yleiset

(≥ 1/10); yleiset (≥ 1/100, < 1/10); melko harvinaiset (≥ 1/1 000, < 1/100); harvinaiset

(≥ 1/10 000, < 1/1 000); sekä tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin). Kunkin

yleisyysluokan haittavaikutukset on esitetty vakavuuden mukaisessa järjestyksessä vakavimmasta

haittavaikutuksesta alkaen. Eri käyttöaiheiden tiedoista on valittu suurin yleisyysluku.

Elinjärjestelmäsarakkeessa oleva tähti (*) tarkoittaa, että kohdissa 4.3, 4.4 ja 4.8 on lisätietoa aiheesta.

Taulukko 6:

Haittavaikutukset

Elinjärjestelmä

Yleisyys

Haittavaikutus

Infektiot*

Hyvin yleiset

Hengitystieinfektiot (mm. ylä-ja

alahengitystieinfektiot, keuhkokuume, sinuiitti,

nielutulehdus, nenänielutulehdus ja

herpesviruspneumonia)

Yleiset

Systeemiset infektiot (mm. sepsis, kandidiaasi

ja influenssa), suolistoinfektiot (mm.

virusperäinen gastroenteriitti), iho- ja

pehmytkudosinfektiot (mm. paronykia,

selluliitti, märkärupi, nekrotisoiva faskiitti ja

vyöruusu), korvatulehdukset, suutulehdukset

(mm. herpes simplex, huuliherpes ja

hammasinfektiot), sukuelininfektiot

(mm. vulvovaginan sieni-infektiot),

virtsatieinfektiot (mm. pyelonefriitti), sieni-

infektiot, nivelinfektiot

Melko harvinaiset

Hermostoinfektiot (mm. virusmeningiitti),

opportunistiset infektiot ja tuberkuloosi

(mm. Coccidioides-infektiot, histoplasmoosi ja

Mycobacterium avium -infektiot),

bakteeriperäiset infektiot, silmäinfektiot,

divertikuliitti

Hyvän- ja pahanlaatuiset

kasvaimet (mukaan lukien

kystat ja polyypit)*

Yleiset

Ei-melanoomatyyppiset ihosyövät

(mm. tyvisolusyöpä ja okasolusyöpä),

hyvänlaatuiset kasvaimet

Melko harvinaiset

Lymfooma**, kiinteät kasvaimet

(mm. rintasyöpä, keuhkokasvaimet ja

kilpirauhaskasvaimet), melanooma**

Harvinaiset

Leukemia

Tuntematon

Hepatospleeninen T-solu lymfooma

merkelinsolukarsinooma (ihon

neuroendokriininen karsinooma)

Veri ja imukudos*

Hyvin yleiset

Leukopenia (mm. neutropenia ja

agranulosytoosi), anemia

Yleiset

Leukosytoosi, trombosytopenia

Melko harvinaiset

Idiopaattinen trombosytopeeninen purppura

Harvinaiset

Pansytopenia

Immuunijärjestelmä*

Yleiset

Yliherkkyys, allergiat (myös kausiallergiat)

Melko harvinaiset

Sarkoidoosi

, vaskuliitti

Harvinaiset

Anafylaksia

Aineenvaihdunta ja

ravitsemus

Hyvin yleiset

Kohonneet rasva-arvot

Yleiset

Hypokalemia, kohonneet virtsahappoarvot,

poikkeavat veren natriumarvot, hypokalsemia,

hyperglykemia, hypofosfatemia, nestehukka

Psyykkiset häiriöt

Yleiset

Mielialanvaihtelut (mm. masennus),

ahdistuneisuus, unettomuus

Hermosto*

Hyvin yleiset

Päänsärky

Yleiset

Parestesiat (mm. hypestesia), migreeni,

hermojuurien kompressio

Melko harvinaiset

Aivohalvaus

, vapina, neuropatia

Harvinaiset

MS-tauti, myeliinikatohäiriöt (esim.

optikusneuriitti, Guillain-Barrén oireyhtymä)

Silmät

Yleiset

Näköhäiriöt, sidekalvotulehdus, luomitulehdus,

silmän turvotus

Melko harvinaiset

Kaksoiskuvat

Kuulo ja tasapainoelin

Yleiset

Kiertohuimaus

Melko harvinaiset

Kuurous, tinnitus

Sydän*

Yleiset

Takykardia

Melko harvinaiset

Sydänkohtaus

, rytmihäiriöt, kongestiivinen

sydämen vajaatoiminta

Harvinaiset

Sydämenpysähdys

Verisuonisto

Yleiset

Hypertensio, kuumat aallot, hematoomat

Melko harvinaiset

Aortan aneurysma, valtimotukos,

tromboflebiitti

Hengityselimet, rintakehä

ja välikarsina*

Yleiset

Astma, hengenahdistus, yskä

Melko harvinaiset

Keuhkoembolia

, interstitielli keuhkosairaus,

keuhkoahtaumatauti, pneumoniitti,

pleuraeffuusio

Harvinaiset

Keuhkofibroosi

Ruoansulatuselimistö

Hyvin yleiset

Vatsakipu, pahoinvointi ja oksentelu

Yleiset

Ruoansulatuskanavan verenvuoto, dyspepsia,

refluksitauti, Sjögrenin oireyhtymä

Melko harvinaiset

Haimatulehdus, dysfagia, kasvojen turvotus

Harvinaiset

Suolen puhkeama

Maksa ja sappi*

Hyvin yleiset

Kohonneet maksaentsyymiarvot

Melko harvinaiset

Kolekystiitti ja sappikivet, maksan

rasvoittuminen, kohonneet bilirubiiniarvot,

Harvinaiset

Hepatiitti, B-hepatiitin

uudelleenaktivoituminen

autoimmuunihepatiitti

Tuntematon

Maksan vajaatoiminta

Iho ja ihonalainen kudos

Hyvin yleiset

Ihottuma (mm. eksfoliatiivinen ihottuma)

Yleiset

Psoriaasin puhkeaminen tai paheneminen

(mukaanlukien palmoplantaarinen pustuloosi

psoriaasi)

, nokkosihottuma, mustelmat

(mm. purppura), ihotulehdus (mm. ekseema),

kynsien murtuminen, voimakas hikoilu,

alopesia

, kutina

Melko harvinaiset

Öinen hikoilu, arpimuodostus

Harvinaiset

Erythema multiforme

, Steven-Johnson

oireyhtymä

, angioedeema

, ihon vaskuliitti

Tuntematon

Dermatomyosiitin oireiden paheneminen

Luusto, lihakset ja

sidekudos

Hyvin yleiset

Luusto- ja lihaskipu

Yleiset

Lihasspasmit (mm. kohonneet veren

kreatiinifosfokinaasiarvot)

Melko harvinaiset

Rabdomyolyysi, systeeminen lupus

erythematosus (SLE/LED)

Harvinaiset

Lupuksen kaltainen oireyhtymä

Munuaiset ja virtsatiet

Yleiset

Munuaisten vajaatoiminta, hematuria

Melko harvinaiset

Nokturia

Sukupuolielimet ja rinnat

Melko harvinaiset

Erektiohäiriöt

Yleisoireet ja

antopaikassa todettavat

haitat*

Hyvin yleiset

Pistoskohdan reaktiot (mm. pistoskohdan

punoitus)

Yleiset

Rintakipu, turvotus, kuume

Melko harvinaiset

Inflammaatio

Tutkimukset*

Yleiset

Hyytymis- ja verenvuotohäiriöt (mm. APTT-

ajan piteneminen), positiivinen tulos autovasta-

ainetestissä (mm. kaksijuosteisen DNA:n

vasta-aineet), kohonneet veren

laktaattidehydrogenaasiarvot

Vammat ja myrkytykset

Yleiset

Hidas paraneminen

lisätietoa kohdissa 4.3, 4.4 ja 4.8

** myös avoimissa jatkotutkimuksissa

mukaan lukien spontaaniraportit

Hidradenitis suppurativa

Turvallisuusprofiili adalimumabia viikoittain saaneilla HS-potilailla oli yhdenmukainen adalimumabin

tunnetun turvallisuusprofiilin kanssa.

Uveiitti

Turvallisuusprofiili adalimumabia joka toinen viikko saaneilla uveiittipotilailla oli yhdenmukainen

adalimumabin tunnetun turvallisuusprofiilin kanssa.

Tiettyjen haittavaikutusten kuvaus

Pistoskohdan reaktiot

Tärkeimmissä kontrolloiduissa tutkimuksissa aikuisilla ja lapsilla pistoskohdan reaktioita (punoitus

ja/tai kutina, verenvuoto, kipu tai turvotus) ilmeni 12,9 %:lla adalimumabia ja 7,2 %:lla lumelääkettä

tai vaikuttavaa vertailuvalmistetta saaneista potilaista. Pistoskohdan reaktioiden yhteydessä ei

lääkityksen keskeyttäminen yleensä ollut tarpeen.

Infektiot

Tärkeimmissä kontrolloiduissa tutkimuksissa aikuisilla ja lapsilla infektioiden esiintyvyys oli

adalimumabia saaneilla 1,51 tapausta ja lumelääkettä tai vaikuttavaa vertailuvalmistetta saaneilla

1,46 tapausta potilasvuotta kohti. Valtaosa infektioista oli nenänielutulehduksia,

ylähengitystieinfektioita ja nenän sivuontelotulehduksia (sinuiitti). Useimmat potilaat jatkoivat

adalimumabilääkitystä infektion parannuttua.

Vakavien infektioiden esiintyvyys oli adalimumabia saaneilla 0,04 tapausta ja lumelääkettä tai

vaikuttavaa vertailuvalmistetta saaneilla 0,03 tapausta potilasvuotta kohti.

Adalimumabilla tehdyissä kontrolloiduissa ja avoimissa tutkimuksissa aikuisilla ja lapsilla on

ilmoitettu vakavia infektioita (myös kuolemaan johtaneita infektioita, joita esiintyi harvoin), esim.

tuberkuloosia (esim. miliaarituberkuloosia ja keuhkojen ulkopuolella esiintyvää tuberkuloosia) ja

invasiivisia opportunistisia infektioita (esim. disseminoitunutta tai extrapulmonaalista

histoplasmoosia, blastomykoosia, koksidioosia, pneumokystoosia, kandidiaasia, aspergilloosia ja

listerioosia). Valtaosa tuberkuloositapauksista kehittyi kahdeksan kuukauden kuluessa hoidon

aloittamisesta, mikä saattaa viitata latentin sairauden uudelleenaktivoitumiseen.

Maligniteetit ja lymfoproliferatiiviset häiriöt

Idiopaattista juveniilia artriittia (idiopaattista juveniilia polyartriittia ja entesiitteihin liittyvää artriittia)

koskeneissa adalimumabitutkimuksissa 249:llä pediatrisella potilaalla, joiden kokonaisaltistus oli

655,6 potilasvuotta, ei havaittu maligniteetteja. Maligniteetteja ei havaittu myöskään lasten Crohnin

tautia koskeneissa adalimumabitutkimuksissa 192 lapsipotilaalla, joiden kokonaisaltistus oli

498,1 potilasvuotta. Maligniteetteja ei havaittu lasten kroonista läiskäpsoriaasia koskeneessa

adalimumabitutkimuksessa 77:llä pediatrisella potilaalla, joiden kokonaisaltistus oli 80,0 potilasvuotta.

Lasten uveiittia koskeneessa adalimumabitutkimuksessa 60:llä lapsipotilaalla, joiden kokonaisaltistus

oli 58,4 potilasvuotta, ei havaittu maligniteettejä.

Tärkeimpiin vähintään 12 viikkoa kestäneisiin aikuisten adalimumabitutkimuksiin osallistui potilaita,

joilla oli keskivaikea tai vaikea aktiivinen nivelreuma, selkärankareuma, aksiaalinen spondylartriitti

(ilman radiografista näyttöä selkärankareumasta), nivelpsoriaasi, psoriaasi, hidradenitis suppurativa,

Crohnin tauti, ulseratiivinen koliitti tai uveiitti. Näiden tutkimusten kontrolloiduissa osissa

5 291:lla adalimumabihoitoa saaneella potilaalla havaittiin 6,8 (95 % luottamusväli 4,4-10,5)

maligniteettia (lukuun ottamatta lymfoomia ja muita ihosyöpiä kuin melanoomia) 1 000 potilasvuotta

kohti, kun taas 3 444 verrokkipotilaalla todettiin 6,3 (95 % luottamusväli 3,4-11,8) tapausta

1 000 potilasvuotta kohti. Hoidon mediaanikesto oli 4,0 kk adalimumabiryhmässä ja 3,8 kk

verrokkipotilailla. Muiden ihosyöpien kuin melanooman esiintymistiheys oli adalimumabihoitoa

saaneilla potilailla 8,8 (95 % luottamusväli 6,0-13,0) tapausta 1 000 potilasvuotta kohti ja

verrokkipotilailla 3,2 (95 % luottamusväli 1,3-7,6) tapausta 1 000 potilasvuotta kohti. Näistä

ihosyövistä levyepiteelikarsinoomien esiintymistiheys oli adalimumabihoitoa saaneilla potilailla

2,7 (95 % luottamusväli 1,4–5,4) tapausta 1 000 potilasvuotta kohti ja verrokkipotilailla 0,6 (95 %

luottamusväli 0,1-4,5) tapausta 1 000 potilasvuotta kohti. Lymfoomien esiintymistiheys oli

adalimumabihoitoa saaneilla potilailla 0,7 (95 % luottamusväli 0,2-2,7) tapausta 1 000 potilasvuotta

kohti ja verrokkiryhmässä 0,6 (95 % luottamusväli 0,1-4,5) tapausta 1 000 potilasvuotta kohti.

Näiden tutkimusten kontrolloitujen osien ja parhaillaan tehtävien sekä lopetettujen avointen

jatkotutkimusten mediaanikesto on noin 3,3 vuotta, ja niihin on osallistunut 6 427 potilasta yhteensä

yli 26 439 potilashoitovuoden ajan. Kun näiden tutkimusten tulokset yhdistetään, havaittujen

maligniteettien esiintymistiheydeksi saadaan noin 8,5 tapausta 1 000 potilasvuotta kohti (lymfoomia ja

muita ihosyöpiä kuin melanoomaa lukuun ottamatta). Muiden ihosyöpien kuin melanooman havaittu

esiintymistiheys on noin 9,6 tapausta 1 000 potilasvuotta kohti, ja lymfoomien havaittu

esiintymistiheys noin 1,3 tapausta 1 000 potilasvuotta kohti.

Markkinoilletulon jälkeen tammikuusta 2003 joulukuuhun 2010 pääasiassa nivelreumapotilailla

ilmoitettujen maligniteettien esiintymistiheys on noin 2,7 tapausta 1 000 potilashoitovuotta kohti.

Muiden ihosyöpien kuin melanooman ilmoitettu esiintymistiheys on noin 0,2 tapausta

1 000 potilasvuotta kohti ja lymfoomien ilmoitettu esiintymistiheys noin 0,3 tapausta

1 000 potilashoitovuotta kohti (ks. kohta 4.4).

Adalimumabilla hoidetuilla potilailla on markkinoilletulon jälkeen raportoitu harvoin hepatospleenistä

T-solulymfoomaa (ks. kohta 4.4).

Autovasta-aineet

Potilaiden seeruminäytteistä määritettiin nivelreumatutkimuksissa I-V autovasta-aineet useana

ajankohtana. Näissä tutkimuksissa 11,9 %:lla adalimumabia ja 8,1 %:lla lumelääkettä tai vaikuttavaa

vertailuvalmistetta saaneista potilaista lähtötason negatiivinen tumavasta-ainetitteri muuttui

positiiviseksi viikolla 24. Kaikissa nivelreuma-ja nivelpsoriaasitutkimuksissa kahdella 3 441:stä

adalimumabia saaneesta potilaasta havaittiin kliinisiä merkkejä lupuksen kaltaisen oireiston

kehittymisestä. Tila korjaantui hoidon keskeyttämisen jälkeen. Yhdellekään potilaalle ei kuitenkaan

tullut lupuksesta johtuvaa nefriittiä eikä keskushermosto-oireita.

Maksa- ja sappitapahtumat

Nivelreuma- ja nivelpsoriaasipotilailla tehdyissä kontrolloiduissa vaiheen

3 adalimumabitutkimuksissa, joiden kontrolloidun osan kesto oli 4-104 viikkoa, ALAT-arvojen

suurenemista ≥ 3 kertaa viitevälin ylärajan (ULN) suuruisiksi esiintyi 3,7 %:lla adalimumabihoitoa

saaneista ja 1,6 %:lla vertailuhoitoa saaneista.

Idiopaattista juveniilia polyartriittia sairastavilla 4–17-vuotiailla potilailla ja entesiitteihin liittyvää

artriittia sairastavilla 6–17-vuotiailla potilailla tehdyissä kontrolloiduissa vaiheen

3 adalimumabitutkimuksissa ALAT-tason suurenemista tasolle ≥ 3 x ULN esiintyi 6,1 %:lla

adalimumabihoitoa saaneista ja 1,3 %:lla vertailuhoitoa saaneista. ALAT-tason suurenemisista

useimmat havaittiin potilailla, jotka käyttivät samanaikaisesti myös metotreksaattia. Kenelläkään

vaiheen 3 adalimumabitutkimukseen osallistuneista idiopaattista juveniilia polyartriittia sairastavista

2–< 4-vuotiaista potilaista ei esiintynyt ALAT-tason suurenemista ≥ 3 x ULN.

Crohnin tautia tai ulseratiivista koliittia sairastavilla potilailla tehdyissä kontrolloiduissa vaiheen 3

adalimumabitutkimuksissa, joiden kontrolloidun osan kesto oli 4-52 viikkoa, ALAT-arvojen

suurenemista tasolle ≥ 3 x ULN esiintyi 0,9 %:lla adalimumabihoitoa saaneista ja 0,9 %:lla

vertailuhoitoa saaneista.

Crohnin tautia sairastavilla lapsipotilailla tehdyssä vaiheen 3 kliinisessä tutkimuksessa, jossa

selvitettiin adalimumabin tehoa ja turvallisuutta painonmukaisen induktiohoidon jälkeisessä

ylläpitohoidossa lapsipotilailla, jotka saivat adalimumabia painonmukaisella annoksella

(2 painoluokkaa) 52 viikon ajan, ALAT-arvojen suurenemista tasolle ≥ 3 x ULN esiintyi 2,6 %:lla

(5/192) potilaista. Näistä potilaista 4 oli saanut immunosuppressiivista hoitoa lähtötilanteessa.

Läiskäpsoriaasipotilailla tehdyissä kontrolloiduissa vaiheen 3 adalimumabitutkimuksissa, joiden

kontrolloidun osan kesto oli 12-24 viikkoa, ALAT-arvojen suurenemista tasolle ≥ 3 x ULN esiintyi

1,8 %:lla adalimumabihoitoa saaneista ja 1,8 %:lla vertailuhoitoa saaneista.

Kenelläkään vaiheen 3 adalimumabitutkimukseen osallistuneista läiskäpsoriaasia sairastaneista

lapsipotilaista ei havaittu ALAT-tason suurenemista ≥ 3 x ULN.

Hidradenitis suppurativaa sairastavilla potilailla tehdyissä kontrolloiduissa adalimumabitutkimuksissa

(aloitusannos 160 mg viikolla 0 ja 80 mg viikolla 2, minkä jälkeen 40 mg kerran viikossa alkaen

viikolta 4), joiden kontrolloidun osan kesto oli 12-16 viikkoa, ALAT-arvojen kohoamista ≥ 3 x ULN

esiintyi 0,3 %:lla adalimumabihoitoa saaneista ja 0,6 %:lla vertailuhoitoa saaneista.

Uveiittia sairastavilla aikuispotilailla tehdyissä kontrolloiduissa 80 viikkoa kestäneissä

adalimumabitutkimuksissa (aloitusannos 80 mg viikolla 0, jonka jälkeen 40 mg joka toinen viikko

alkaen viikolta 1), joissa altistumisajan mediaani adalimumabihoitoa saaneilla potilailla oli

166,5 vuorokautta ja vertailuhoitoa saaneilla potilailla 105,0 vuorokautta, ALAT-arvojen kohoamista

≥ 3 x ULN esiintyi 2,4 %:lla adalimumabihoitoa saaneista ja 2,4 %:lla vertailuhoitoa saaneista.

Potilaat, joilla esiintyi ALAT-arvojen suurenemista, olivat kaikkien käyttöaiheiden kliinisissä

tutkimuksissa oireettomia. Arvojen suureneminen oli useimmiten ohimenevää ja korjautui, kun hoitoa

jatkettiin. Adalimumabilla hoidetuilla potilailla on kuitenkin markkinoilletulon jälkeen raportoitu

myös maksan vajaatoimintaa ja lievempiä maksan häiriöitä, jotka saattavat edeltää maksan

vajaatoimintaa, mm. hepatiittia (myös autoimmuunihepatiittia).

Samanaikainen hoito atsatiopriinilla/6-merkaptopuriinilla

Aikuisten Crohnin tautia käsittelevissä tutkimuksissa pahanlaatuisten ja vakavien infektioihin

liittyvien haittatapahtumien ilmaantuvuus oli suurempi käytettäessä adalimumabin ja

atsatiopriinin/6-merkaptopuriinin yhdistelmähoitoa verrattuna pelkkään adalimumabiin.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen

On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä

haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haittatasapainon jatkuvan arvioinnin.

Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista

liitteessä V luetellun kansallisen ilmoitusjärjestelmän kautta.

4.9

Yliannostus

Annosta rajoittavaa toksisuutta ei havaittu kliinisissä tutkimuksissa. Suurin tutkittu annos on 10 mg/kg

laskimoon useana annoksena, mikä on noin 15 kertaa suositusannoksen verran.

5.

FARMAKOLOGISET OMINAISUUDET

5.1

Farmakodynamiikka

Farmakoterapeuttinen ryhmä: immunosuppressantit, tuumorinekroositekijä alfan (TNF-α) estäjät

ATC-koodi: L04AB04

Cyltezo on ns. biosimilaari lääkevalmiste. Yksityiskohtaisempaa tietoa on saatavilla Euroopan

lääkeviraston kotisivulta: http://www.ema.europa.eu.

Vaikutusmekanismi

Adalimumabi sitoutuu spesifisesti tuumorinekroositekijään (TNF) ja neutraloi TNF:n biologisen

toiminnan estämällä sen vaikutuksen solukalvon TNF-reseptoreihin (p55 ja p75).

Adalimumabi säätelee myös TNF:n indusoimia tai säätelemiä biologisia vasteita, mm. leukosyyttien

migraatiosta vastaavien adheesiomolekyylien määrän muutoksia (ELAM-1, VCAM-1 ja ICAM-1,

joilla IC

on 0,1–0,2 nM).

Farmakodynaamiset vaikutukset

Adalimumabihoidon jälkeen todettiin, että nivelreumapotilailla tulehduksen akuutin vaiheen

osoittajien (C-reaktiivinen proteiini ja lasko) ja seerumin sytokiinien (IL-6) määrät pienenivät

lähtötasoon verrattuna nopeasti. Myös rustotuhoa aiheuttavaa kudosten uudismuodostusta tuottavien

matriksin metalloproteinaasientsyymien (MMP-1 ja MMP-3) pitoisuudet seerumissa pienenivät

adalimumabin antamisen jälkeen. Adalimumabia saaneilla potilailla havaittiin usein kroonisen

tulehduksen hematologisten merkkien parantumista.

Adalimumabia käyttävillä idiopaattista juveniilia polyartriittia, Crohnin tautia, ulseratiivista koliittia ja

hidradenitis suppurativaa sairastavilla potilailla todettiin myös CRP-arvojen pienenevän nopeasti.

Crohnin tauti –potilailla havaittiin tulehdusmarkkereita ilmentävien solujen määrän väheneminen

paksusuolessa, mukaan lukien TNFα:n ilmentymisen merkittävä väheneminen. Suolen limakalvon

endoskooppiset tutkimukset ovat osoittaneet limakalvon paranemista tapahtuvan adalimumabilla

hoidetuissa potilaissa.

Kliininen teho ja turvallisuus

Nivelreuma

Adalimumabia on kliinisissä tutkimuksissa arvioitu yhteensä yli 3 000:lla nivelreumapotilaalla.

Adalimumabin tehoa ja turvallisuutta nivelreuman hoidossa on arvioitu viidessä satunnaistetussa,

hyvin kontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa. Osa potilaista sai hoitoa 120 kuukauden ajan.

Nivelreumatutkimuksessa I arvioitiin 271 vähintään 18-vuotiasta kohtalaisen aktiivista tai hyvin

aktiivista nivelreumaa sairastavaa potilasta, joilla hoito vähintään yhdellä taudin kulkuun vaikuttavalla

reumalääkkeillä oli epäonnistunut ja joilla metotreksaatti ei ollut riittävän tehokas annostasolla

12,5-25 mg/vko (10 mg/vko jos potilas ei siedä metotreksaattia) annoksen pysyessä vakiona

10-25 mg/vko. Adalimumabia tai lumelääkettä annettiin 20, 40 tai 80 mg:n annoksina joka toinen

viikko 24 viikon ajan.

Nivelreumatutkimuksessa II arvioitiin 544 vähintään 18-vuotiasta kohtalaisen aktiivista tai hyvin

aktiivista nivelreumaa sairastavaa potilasta, joilla hoito vähintään yhdellä taudin kulkuun vaikuttavalla

reumalääkkeellä oli epäonnistunut. Adalimumabia annettiin ihonalaisina injektioina 20 tai 40 mg

annoksina siten, että adalimumabia annettiin yksinään joko viikoittain tai vuoroviikoin lumelääkkeen

kanssa 26 viikon ajan; lumelääkettä annettiin viikoittain samanmittaisen ajanjakson verran. Muiden

taudin kulkuun vaikuttavien reumalääkkeiden käyttö ei ollut sallittua.

Nivelreumatutkimuksessa III arvioitiin 619 vähintään 18-vuotiasta kohtalaisen aktiivista tai hyvin

aktiivista nivelreumaa sairastavaa potilasta, joilla metotreksaattihoito ei ollut riittävän tehokas

annostasolla 12,5-25 mg/vko tai jotka eivät sietäneet 10 mg/vko annoksia metotreksaattia.

Tutkimuksessa oli kolme ryhmää. Ensimmäinen ryhmä sai lumelääkettä viikoittain injektiona

52 viikon ajan. Toinen ryhmä sai 20 mg adalimumabia viikoittain 52 viikon ajan. Kolmas ryhmä sai

vuoroviikoin 40 mg adalimumabia ja vuoroviikoin lumelääkettä. Ensimmäisen 52 viikon jälkeen

457 potilasta siirrettiin avoimeen jatkovaiheeseen, jossa annettiin 40 mg adalimumabia/metotreksaattia

joka toinen viikko enintään 10 vuoden ajan.

Nivelreumatutkimuksessa IV arvioitiin lähinnä turvallisuutta 636 vähintään 18-vuotiaalla kohtalaisen

aktiivista tai hyvin aktiivista nivelreumaa sairastavalla potilaalla. Potilailla ei ollut aikaisempaa

reumalääkitystä tai he saivat jatkaa nykyistä reumalääkitystään, kunhan hoito pysyi samana vähintään

28 päivän ajan. Lääkitys oli metotreksaatti, leflunomidi, hydroksiklorokiini, sulfasalatsiini ja/tai

kultasuolat. Potilaat satunnaistettiin saamaan joko 40 mg adalimumabia tai lumelääkettä joka toinen

viikko 24 viikon ajan.

Nivelreumatutkimuksessa V arvioitiin 799 aikuispotilasta, joilla oli keskivaikea tai vaikea aktiivinen

varhaisvaiheen nivelreuma (taudin kesto keskimäärin alle 9 kuukautta) ja jotka eivät olleet saaneet

aiemmin metotreksaattihoitoa. Tässä tutkimuksessa arvioitiin adalimumabi 40 mg joka toinen viikko /

metotreksaatti -yhdistelmähoitoa, adalimumabi 40 mg joka toinen viikko -monoterapiaa sekä

metotreksaattimonoterapiaa nivelreuman oireiden ja löydösten sekä nivelvaurioiden etenemisen

estämisen suhteen nivelreumapotilailla 104 viikon ajan. Ensimmäisen 104 viikon jälkeen 497 potilasta

siirrettiin avoimeen jatkovaiheeseen, jossa annettiin 40 mg adalimumabia joka toinen viikko enintään

10 vuoden ajan.

Ensisijainen päätetapahtuma nivelreumatutkimuksissa I, II ja III ja toissijainen päätetapahtuma

nivelreumatutkimuksessa IV oli niiden potilaiden prosentuaalinen osuus, jotka saavuttivat

ACR 20-vasteen viikolla 24 tai 26. Ensisijainen päätetapahtuma nivelreumatutkimuksessa V oli niiden

potilaiden prosentuaalinen osuus, jotka saavuttivat ACR 50-vasteen viikolla 52. Ensisijaisena

päätetapahtumana nivelreumatutkimuksissa III ja V oli lisäksi taudin etenemisen hidastuminen

(röntgentutkimuksella todettuna) viikolla 52. Ensisijaisena päätetapahtumana nivelreuma-

tutkimuksessa III oli lisäksi elämänlaadussa tapahtunut muutos.

ACR-vaste

Niiden adalimumabia saaneiden potilaiden, jotka saavuttivat ACR 20-, 50- ja 70 -vasteet,

prosentuaaliset osuudet potilaista olivat yhdenmukaiset nivelreumatutkimuksissa I, II ja III.

Yhteenveto annostasolla 40 mg joka toinen viikko saaduista tuloksista on esitetty taulukossa 7.

Taulukko 7:

ACR-vasteet lumekontrolloiduissa tutkimuksissa (prosentuaalinen osuus

potilaista)

Vaste

Nivelreumatutkimus I

Nivelreumatutkimus II

Nivelreumatutkimus III

Lumelääke/

n = 60

Adalimuma

/ MTX

n = 63

Lumelääke

n = 110

Adalimuma

n = 113

Lumelääke/

n = 200

Adalimuma

/ MTX

n = 207

ACR 20

6 kk kuluttua

12 kk kuluttua

13,3 %

65,1 %

19,1 %

46,0 %

29,5 %

24,0 %

63,3 %

58,9 %

ACR 50

6 kk kuluttua

12 kk kuluttua

6,7 %

52,4 %

8,2 %

22,1 %

9,5 %

9,5 %

39,1 %

41,5 %

ACR 70

6 kk kuluttua

12 kk kuluttua

3,3 %

23,8 %

1,8 %

12,4 %

2,5 %

4,5 %

20,8 %

23,2 %

Nivelreumatutkimus I viikolla 24, nivelreumatutkimus II viikolla 26 ja nivelreumatutkimus III viikoilla 24 & 52

40 mg adalimumabia joka toinen viikko

MTX = metotreksaatti

p < 0,01, adalimumabi vs. lumelääke

Nivelreumatutkimuksissa I-IV viikon 24 tai 26 kohdalla mitattu paraneminen kaikkien yksittäisten

ACR-vastekriteerien osalta [aristavien ja turvonneiden nivelten lukumäärä, lääkärin ja potilaan arvio

sairauden aktiivisuudesta ja kivusta, toimintakykyindeksin (HAQ) pisteet ja CRP (mg/dl)] oli

huomattavampaa kuin lumelääkeryhmässä. Nivelreumatutkimuksessa III tulokset säilyivät koko

52 viikon jakson ajan.

Nivelreumatutkimuksen III avoimessa jatkovaiheessa vaste säilyi useimmilla ACR-vasteen

saavuttaneilla potilailla enintään 10 vuoden seurannan ajan. 207 potilaasta, jotka oli satunnaistettu

käyttämään 40 mg adalimumabiannostusta joka toinen viikko, 114 jatkoi 40 mg adalimumabiannosten

käyttöä joka toinen viikko 5 vuoden ajan. Näistä potilaista 86 (75,4 %) saavutti ACR 20 -vasteen.

72 potilasta (63,2 %) saavutti ACR 50 -vasteen ja 41 potilasta (36 %) ACR 70 -vasteen. 207 potilaasta

81 jatkoi 40 mg adalimumabiannosten käyttöä joka toinen viikko 10 vuoden ajan. Näistä

potilaista 64 (79,0 %) saavutti ACR 20 -vasteen, 56 potilasta (69,1 %) saavutti ACR 50 -vasteen ja

43 potilasta (53,1 %) ACR 70 -vasteen.

Nivelreumatutkimuksessa IV adalimumabia ja standardihoitoa saaneiden potilaiden ACR 20 -vaste oli

tilastollisesti merkitsevästi parempi kuin lumelääkettä ja standardihoitoa saaneiden (p < 0,001).

Nivelreumatutkimuksissa I-IV adalimumabia saaneet potilaat saavuttivat lumelääkkeeseen verrattuna

tilastollisesti merkitsevät ACR 20 ja 50 -vasteet jopa 1-2 viikon kuluttua hoidon aloittamisesta.

Nivelreumatutkimuksessa V potilailla, joilla oli varhaisvaiheen nivelreuma ja jotka eivät olleet

aiemmin saaneet metotreksaattihoitoa, adalimumabin ja metotreksaatin yhdistelmä sai aikaan

nopeamman ja merkitsevästi paremman ACR-vasteen viikolla 52 kuin pelkkä metotreksaatti tai pelkkä

adalimumabi, ja vaste säilyi viikkoon 104 saakka (ks. taulukko 8).

Taulukko 8:

ACR-vasteet nivelreumatutkimuksessa V (% potilaista)

Vaste

MTX

n = 257

Adalimumabi

n = 274

Adalimumabi

/MTX

n = 268

p-arvo

a

p-arvo

b

p-arvo

c

ACR 20

Viikko 52

62,6 %

54,4 %

72,8 %

0,013

< 0,001

0,043

Viikko 104

56,0 %

49,3 %

69,4 %

0,002

< 0,001

0,140

ACR 50

Viikko 52

45,9 %

41,2 %

61,6 %

< 0,001

< 0,001

0,317

Viikko 104

42,8 %

36,9 %

59,0 %

< 0,001

< 0,001

0,162

ACR 70

Viikko 52

27,2 %

25,9 %

45,5 %

< 0,001

< 0,001

0,656

Viikko 104

28,4 %

28,1 %

46,6 %

< 0,001

< 0,001

0,864

p-arvo on saatu metotreksaattimonoterapian ja adalimumabi/metotreksaattiyhdistelmähoidon parivertailusta (Mann-Whitney

U -testillä).

p-arvo on saatu adalimumabimonoterapian ja adalimumabi/metotreksaattiyhdistelmähoidon parivertailusta (Mann-Whitney U

-testillä).

p-arvo on saatu adalimumabimonoterapian ja metotreksaattimonoterapian parivertailusta (Mann-Whitney U -testillä)

Nivelreumatutkimuksen V avoimessa jatkovaiheessa ACR-vasteet säilyivät enintään 10 vuoden

seurannassa. Niistä 542:sta potilaasta, jotka oli satunnaistettu saamaan 40 mg adalimumabia joka

toinen viikko, 170 jatkoi 40 mg:n adalimumabiannosten käyttöä joka toinen viikko 10 vuoden ajan.

Näistä potilaista 154 (90,6 %) saavutti ACR 20 -vasteen, 127 potilasta (74,7 %) saavutti

ACR 50 -vasteen ja 102 potilasta (60,0 %) ACR 70 -vasteen.

Viikolla 52 adalimumabi/metotreksaattiyhdistelmähoitoa saaneista potilaista 42,9 %:lla saavutettiin

kliininen remissio (DAS28 (CRP) < 2,6), kun vastaava luku oli pelkkää metotreksaattia saaneilla

20,6 % ja pelkkää adalimumabia saaneilla 23,4 %. Adalimumabi/metotreksaattiyhdistelmähoito oli

kliinisesti ja tilastollisesti parempi kuin pelkkä metotreksaatti (p < 0,001) tai pelkkä adalimumabi

(p < 0,001) taudin lievittämisessä potilailla, joilla oli äskettäin diagnosoitu keskivaikea tai vaikea

nivelreuma. Monoterapiaryhmissä vasteet olivat samankaltaiset (p = 0,447). Niistä 342:sta potilaasta,

jotka oli alunperin satunnaistettu saamaan adalimumabia monoterapiana tai

adalimumabi/metotreksaattiyhdistelmähoitoa ja jotka jatkoivat avoimessa jatkotutkimuksessa,

171 jatkoi adalimumabihoitoa 10 vuotta. Heistä 109:n (63,7 %) raportoitiin olevan remissiossa

10 vuoden kohdalla.

Radiologinen vaste

Nivelreumatutkimuksessa III, jossa adalimumabia saavilla potilailla oli ollut nivelreuma noin

11 vuotta, rakenteelliset nivelvauriot arvioitiin röntgenkuvista ja ilmaistiin muutoksina modifioiduissa

Sharpin (TSS) kokonaispisteissä ja sen komponenteissa, eroosiopisteissä ja nivelraon

madaltumispisteissä. Adalimumabi/metotreksaattipotilailla todettiin 6 ja 12 kuukauden kohdalla

merkitsevästi vähemmän etenemistä kuin pelkkää metotreksaattia saavilla potilailla (ks. taulukko 9).

Avoimen nivelreumatutkimuksen III jatkotutkimuksessa rakenteellisten vaurioiden etenemisnopeuden

hidastuminen säilyy 8 ja 10 vuotta osalla potilaista. 8 vuoden kohdalla arvioitiin röntgenkuvista

81 potilasta 207 potilaasta, joita alun perin hoidettiin adalimumabilla (40 mg joka toinen viikko).

48 potilaalla näistä ei havaittu rakenteellisten vaurioiden etenemistä (määritelmä: mTSS arvon

muutokset lähtötilanteesta 0,5 tai vähemmän). 10 vuoden kohdalla tehtiin radiologiset arvioinnit 79:lle

207:sta potilaasta, joita alun perin hoidettiin adalimumabilla (40 mg joka toinen viikko). 40:llä näistä

potilaista ei todettu rakenteellisten vaurioiden etenemistä (määritelmä: mTSS-arvon muutos

lähtötilanteesta enintään 0,5 pistettä).

Taulukko 9:

Radiologiset keskiarvomuutokset 12 kuukauden aikana

nivelreumatutkimuksessa III

Lumelääke

/MTX

Adalimumabi/

MTX 40 mg

joka toinen

viikko

Lumelääke/MTX-

Adalimumabi/ MTX

(95 % luottamusväli

p-arvo

2,6 (1,4; 3,8)

< 0,001

Eroosioaste

1,6 (0,9; 2,2)

< 0,001

Nivelraon madaltuma

0,9 (0,3; 1,4)

0,002

metotreksaatti

95 % luottamusväli muutosasteen eroissa metotreksaatin ja adalimumabin välillä.

perustuu ranking-analyysiin

Nivelreumatutkimuksessa V rakenteelliset nivelvauriot arvioitiin röntgenkuvista ja ilmaistiin

muutoksina modifioiduissa Sharpin kokonaispisteissä (ks. taulukko 10).

Taulukko 10:

Radiologiset keskiarvomuutokset viikolla 52 nivelreumatutkimuksessa V

n = 257

(95 %

luottamusväli)

Adalimumabi

n = 274

(95 %

luottamusväli)

Adalimumabi/M

n = 268

(95 %

luottamusväli)

p-arvo

p-arvo

p-arvo

5,7 (4,2-7,3)

3,0 (1,7-4,3)

1,3 (0,5-2,1)

< 0,001

0,0020

< 0,001

Eroosioaste

3,7 (2,7-4,7)

1,7 (1,0-2,4)

0,8 (0,4-1,2)

< 0,001

0,0082

< 0,001

Nivelraon

madaltuma

2,0 (1,2-2,8)

1,3 (0,5-2,1)

0,5 (0-1,0)

< 0,001

0,0037

0,151

p-arvo on saatu metotreksaattimonoterapian ja adalimumabi/metotreksaattiyhdistelmähoidon parivertailusta (Mann-

Whitney U -testillä).

p-arvo on saatu adalimumabimonoterapian ja adalimumabi/metotreksaattiyhdistelmähoidon parivertailusta (Mann-

Whitney U -testillä).

p-arvo on saatu adalimumabimonoterapian ja metotreksaattimonoterapian parivertailusta (Mann-Whitney U -testillä).

52 ja 104 viikon hoidon jälkeen niiden potilaiden prosentuaalinen osuus, joilla tauti ei ollut edennyt

(muutos lähtötilanteesta modifioiduissa Sharpin kokonaispisteissä ≤ 0,5) oli merkitsevästi suurempi

potilailla, jotka olivat saaneet adalimumabi/metotreksaattiyhdistelmähoitoa (63,8 % ja 61,2 %) kuin

potilailla, jotka olivat saaneet pelkkää metotreksaattia (37,4 % ja 33,5 %, p < 0,001) tai pelkkää

adalimumabia (50,7 %, p < 0,002 ja 44,5 %, p < 0,001).

Avoimessa nivelreuman jatkotutkimuksessa V keskimääräinen muutos lähtötilanteesta 10 vuoden

kohdalla modifioiduissa Sharpin kokonaispisteissä (TSS) oli alun perin metotreksaattimonoterapiaan

satunnaistetuilla potilailla 10,8, adalimumabimonoterapiaan satunnaistetuilla potilailla 9,2 ja

adalimumabi/metotreksaattiyhdistelmähoitoon satunnaistetuilla potilailla 3,9. Vastaavat osuudet

potilaista, joilla ei tapahtunut radiologista etenemistä, olivat 31,3 %, 23,7 % ja 36,7 %.

Elämänlaatu ja fyysinen toimintakyky

Terveyteen liittyvää elämänlaatua ja fyysistä toimintakykyä arvioitiin kaikissa neljässä

asianmukaisessa ja hyvin kontrolloidussa tutkimuksessa toimintakykyindeksillä (HAQ), joka oli

nivelreumatutkimuksessa III ennalta määritelty ensisijainen päätetapahtuma viikolla 52. Kaikki

adalimumabiannokset/-annostusohjelmat kaikissa neljässä tutkimuksessa osoittivat, että paraneminen

mitattuna HAQ-toimintakykyindeksillä lähtötasolta kuukaudelle 6 oli lumelääkkeeseen verrattuna

tilastollisesti merkitsevästi parempaa, ja nivelreumatutkimuksessa III havaittiin samaa viikolla 52.

Short Form Health Survey (SF 36) –kyselyn tulokset adalimumabin kaikkien

annosten/annostusohjelmien osalta tukevat näitä löydöksiä (mm. PCS-pisteet ja kipu- ja

vitaliteettiosioiden pisteet annokselle 40 mg joka toinen viikko olivat tilastollisesti merkitseviä).

FACIT-pisteet osoittavat, että väsymys väheni tilastollisesti merkitsevästi kaikissa niissä kolmessa

tutkimuksessa, joissa sitä arvioitiin (nivelreumatutkimukset I, II, III).

Nivelreumatutkimuksessa III fyysisessä toimintakyvyssä havaitut paranemiset säilyivät useimmilla

potilailla, joiden fyysinen toimintakyky parani ja jotka jatkoivat hoitoa vielä avoimen tutkimuksen

viikolla 520 (120 kuukautta). Elämänlaadun paraneminen mitattiin viikolle 156 (36 kuukautta) asti.

Elämänlaadun paraneminen pysyi samalla tasolla koko tämän ajan.

Nivelreumatutkimuksessa V toimintakykyindeksin (HAQ) ja SF 36 -kyselyn fyysisen komponentin

paraneminen oli merkittävämpää (p < 0,001) adalimumabi/metotreksaattiyhdistelmähoidon kuin

pelkän metotreksaattihoidon tai pelkän adalimumabihoidon yhteydessä viikolla 52, ja vaikutus säilyi

viikolle 104. Niillä 250:llä potilaalla, jotka olivat avoimessa jatkotutkimuksessa loppuun asti,

fyysisessä toimintakyvyssä havaitut paranemiset säilyivät 10 hoitovuoden ajan.

Idiopaattinen juveniili artriitti (JIA)

Idiopaattinen juveniili polyartriitti (pJIA)

Adalimumabin tehoa ja turvallisuutta arvioitiin kahdessa tutkimuksessa (pJIA-tutkimukset I ja II)

lapsilla, joilla oli aktiivinen idiopaattinen juveniili polyartriitti tai taudinkulultaan polyartikulaarinen

idiopaattinen juveniili artriitti; idiopaattisen juveniilin artriitin alkuvaihe vaihteli, mutta useimmiten

kyseessä oli aluksi reumatekijänegatiivinen tai -positiivinen polyartriitti tai leviävä oligoartriitti.

pJIA-I

Adalimumabin tehoa ja turvallisuutta arvioitiin satunnaistetussa, kaksoissokkoutetussa,

rinnakkaisryhmissä toteutetussa monikeskustutkimuksessa, johon osallistui 171 lasta, joilla oli

idiopaattinen juveniili polyartriitti (ikä 4-17 v). Avoimessa aloitusvaiheessa potilaat stratifioitiin

kahteen ryhmään, metotreksaattia käyttäviin ja ei metotreksaattia käyttäviin. Potilaat, jotka eivät

käyttäneet metotreksaattia, eivät joko olleet käyttäneet sitä koskaan tai olivat lopettaneet sen käytön

viimeistään kaksi viikkoa ennen tutkimuslääkkeen antamista. Potilaat käyttivät edelleen vakaina

annoksina NSAID-lääkkeitä ja/tai prednisonia (≤ 0,2 mg/kg/vrk tai enintään 10 mg/vrk). Avoimessa

aloitusvaiheessa kaikki potilaat saivat 24 mg/m

adalimumabihoitoa (enintään 40 mg) joka toinen

viikko 16 viikon ajan. Potilaiden jakaumat iän ja avoimessa aloitusvaiheessa käytetyn minimi-,

mediaani- ja maksimiannoksen mukaan esitetään taulukossa 11.

Taulukko 11:

Potilaiden jakauma ajan ja avoimessa aloitusvaiheessa käytetyn

adalimumabiannoksen mukaan

Ikäryhmä

Potilasmäärä lähtötilanteessa,

n (%)

Minimi-, mediaani- ja

maksimiannos

4-7 v

31 (18,1)

10, 20 ja 25 mg

8-12 v

71 (41,5)

20, 25 ja 40 mg

13-17 v

69 (40,4)

25, 40 ja 40 mg

Potilaat, joilla saavutettiin ACR Pediatric 30 -vaste viikolla 16, voitiin satunnaistaa

kaksoissokkoutettuun vaiheeseen, jossa he saivat joko adalimumabia (24 mg/m

, enintään 40 mg) tai

lumelääkettä joka toinen viikko vielä 32 viikon ajan tai taudin pahenemisvaiheeseen saakka.

Pahenemisvaiheen kriteerit määriteltiin seuraavasti: ≥ 30 % huonompi tulos vähintään 3:ssa ACR

Pediatric -kriteerien 6 keskeisestä kriteeristä, tautiaktiivisuutta ≥ 2 nivelessä ja > 30 % parempi tulos

enintään 1 kriteerin kohdalla 6:sta. 32 viikon kuluttua tai taudin pahenemisvaiheessa potilaat saivat

siirtyä avoimeen jatkovaiheeseen.

Taulukko 12:

Idiopaattinen juveniili polyartriitti -tutkimuksen PedACR 30 –vasteprosentit

Ryhmä

Metotreksaatti

Ei metotreksaattia

Vaihe

Avoin aloitusvaihe,

16 viikkoa

PedACR 30 -vaste

(n/N)

94,1 % (80/85)

74,4 % (64/86)

Tehotulokset

Kaksoissokkoutettu vaihe,

32 viikkoa

Adalimumabi/MTX

(N = 38)

Lumelääke/MTX

(N = 37)

Adalimumabi

(N = 30)

Lume- lääke

(N = 28)

Potilaat, joilla esiintyi

taudin

pahenemisvaiheita

32 viikon aikana

(n/N)

36,8 % (14/38)

64,9 % (24/37)

43,3 % (13/30)

71,4 %

(20/28)

Pahenemisvaiheen

alkamiseen kuluneen

ajan mediaani

> 32 viikkoa

20 viikkoa

> 32 viikkoa

14 viikkoa

PedACR 30/50/70 -vasteprosentit viikolla 48 merkitsevästi suuremmat kuin lumeryhmässä

p = 0,015

p = 0,031

Jos potilas saavutti vasteen viikolla 16 (n = 144), ACR Pediatric 30/50/70/90 -vaste säilyi jopa

6 vuoden ajan avoimessa jatkovaiheessa niillä potilailla, jotka saivat adalimumabia koko tutkimuksen

ajan. Yhteensä 19 tutkimushenkilöä sai hoitoa vähintään 6 vuoden ajan. 11 heistä kuului

lähtötilanteessa 4-12-vuotiaiden ikäryhmään ja 8 taas lähtötilanteessa 13-17-vuotiaiden ikäryhmään.

Kokonaisvasteprosentit olivat yleisesti ottaen paremmat ja harvemmille potilaille kehittyi vasta-aineita

adalimumabin ja metotreksaatin yhdistelmää käytettäessä kuin pelkän adalimumabihoidon aikana.

Kun nämä tulokset otetaan huomioon, Cyltezo-valmistetta suositellaan käytettäväksi yhdessä

metotreksaatin kanssa ja käytettäväksi ainoana lääkkeenä niillä potilailla, joille metotreksaatin käyttö

ei sovi (ks. kohta 4.2).

pJIA-II

Adalimumabin turvallisuutta ja tehoa arvioitiin avoimessa monikeskustutkimuksessa, johon osallistui

32 lasta (ikä 2 – < 4 v tai ikä vähintään 4 v ja paino < 15 kg), joilla oli keskivaikea tai vaikea,

aktiivinen idiopaattinen juveniili polyartriitti. Potilaat saivat 24 mg/m

(enintään 20 mg) kerta-

annoksen adalimumabia joka toinen viikko injektiona ihon alle vähintään 24 viikon ajan. Useimmat

potilaat käyttivät tutkimuksen aikana samanaikaisesti myös metotreksaattia, kun taas kortikosteroidien

tai tulehduskipulääkkeiden käyttöä ilmoitettiin harvemmin.

Viikolla 12 PedACR30-vasteprosentti oli 93,5 % ja viikolla 24 90,0 % (havaintotiedot).

Viikolla 12 PedACR50/70/90-vasteen saavutti 90,3 %/61,3 %/38,7 % potilaista ja

viikolla 24 83,3 %/73,3 %/36,7 % potilaista. Niistä potilaista, jotka saavuttivat Pediatric

ACR 30 -vasteen viikolla 24 (n = 27 yhteensä 30 potilaasta), Pediatric ACR 30 -vaste säilyi jopa

60 viikon ajan avoimessa jatkovaiheessa, kun potilaat saivat adalimumabia koko tämän ajan. Yhteensä

20 potilasta sai hoitoa vähintään 60 viikon ajan.

Entesiitteihin liittyvä artriitti

Adalimumabin turvallisuutta ja tehoa arvioitiin satunnaistetussa, kaksoissokkoutetussa

monikeskustutkimuksessa, johon osallistui 46 potilasta (6-17-vuotiaita), joilla oli keskivaikea

entesiitteihin liittyvä artriitti. Potilaat satunnaistettiin saamaan joko adalimumabia 24 mg / ihon pinta-

alan m

(korkeintaan 40 mg) tai lumelääkettä joka toinen viikko 12 viikon ajan. Tutkimus jatkui

kaksoissokkoutetun jakson jälkeen avoimena tutkimuksena vielä 192 viikon ajan. Avoimen

tutkimusjakson aikana potilaat saivat adalimumabia 24 mg/m

(korkeintaan 40 mg) joka toinen viikko

injektiona ihon alle. Ensisijaisena päätetapahtuma pidettiin prosentuaalista muutosta lähtötilanteesta

viikolle 12 aktiivien tulehtuneiden nivelten määrässä (nivelen turvotusta, joka ei johtunut

epämuodostumasta, tai niveliä, joissa oli liikerajoitteita sekä kipua ja/tai arkuutta).

Adalimumabiryhmässä saavutettiin keskimäärin -62,6 %:n (mediaani -88,9 %) muutos ja

lumelääkeryhmässä -11,6 % (mediaani -50,0 %) muutos. Aktiivien tulehtuneiden nivelten määrässä

havaittu positiivinen muutos säilyi samana avoimen tutkimusjakson viikolle 156 asti 26:lla niistä

31:stä (84 %) adalimumabiryhmän potilaasta, jotka jatkoivat tutkimuksessa. Enemmistöllä potilaista

myös toissijaisten päätetapahtumien mittareissa, kuten entesiitin esiintymiskohtien määrä, arkojen

nivelten määrä (tender joint count, TJC), turvonneiden nivelten määrä (swollen joint count, SJC),

Pediatric ACR 50 –vaste ja Pediatric ACR 70 –vaste, havaittiin paranemista, vaikkakaan ei

tilastollisesti merkitsevästi.

Aksiaalinen spondylartriitti

Selkärankareuma

Adalimumabia (40 mg joka toinen viikko) arvioitiin kahdessa satunnaistetussa, 24 viikkoa

kestäneessä, kaksoissokkoutetussa lumelääkekontrolloidussa tutkimuksessa 393 potilaalla, joilla oli

aktiivinen selkärankareuma (taudin aktiivisuutta kuvaavat pisteet [Bath Ankylosing Spondylitis

Disease Activity Index (BASDAI)] olivat lähtötilanteessa 6,3 kaikissa ryhmissä) ja joiden vaste

tavanomaisille hoidoille oli ollut riittämätön. 79 potilasta (20,1 %) sai samanaikaisesti DMARD-

hoitoa ja 37 potilasta (9,4 %) glukokortikoidihoitoa. Sokkoutettua vaihetta seurasi avoin vaihe, jonka

aikana potilaat saivat adalimumabia 40 mg ihon alle joka toinen viikko vielä enintään 28 viikon ajan.

Potilaat, joilla ASAS 20 jäi saavuttamatta viikkojen 12, 16 tai 20 kohdalla (n = 215; 54,7 %), siirtyvät

avoimelle adalimumabi 40 mg ihon alle joka toinen viikko hoidolle. Näitä potilaita pidettiin tämän

jälkeen hoidolle vasteettomina potilaina kaksoissokkoutetuissa tilastollisissa analyyseissä.

Suuremmassa selkärankareumatutkimuksessa I, johon osallistui 315 potilasta, adalimumabia saaneiden

potilaiden selkärankareuman merkeissä ja oireissa todettiin merkitsevää paranemista lumelääkettä

saaneisiin potilaisiin verrattuna. Merkitsevä vaste havaittiin viikon 2 kohdalla, ja se säilyi viikolle

24 asti (taulukko 13).

Taulukko 13:

Tehokkuusvaste lumelääkekontrolloidussa selkärankareumatutkimuksessa,

(selkärankareumatutkimus I) Merkkien ja oireiden väheneminen

Vaste

Lumelääke

N = 107

Adalimumabi

N = 208

ASAS

Viikko 2

16 %

42 %***

Viikko 12

21 %

58 %***

Viikko 24

19 %

51 %***

ASAS 50

Viikko 2

16 %***

Viikko 12

10 %

38 %***

Viikko 24

11 %

35 %***

ASAS 70

Viikko 2

7 %**

Viikko 12

23 %***

Viikko 24

24 %***

BASDAI

Viikko 2

20 %***

Viikko 12

16 %

45 %***

Viikko 24

15 %

42 %***

***, ** Tilastollisesti merkitsevä p < 0,001; < 0,01 kaikissa adalimumabi/lumelääkevertailuissa viikkojen 2,

12 ja 24 kohdalla

Assessments in Ankylosing Spondylitis

Bath Ankylosing Spondylitis Disease Activity Index

Adalimumabihoitoa saaneilla potilailla oli merkitsevästi paremmat vasteet viikon 12 kohdalla, ja ne

säilyivät viikolle 24 asti sekä SF36-kyselyllä että selkärankareumaa koskevalla elämänlaatukyselyllä

(ASQoL) mitattuna.

Samantyyppiset vasteet nähtiin pienemmässä satunnaistetussa, kaksoissokkoutetussa

lumekontrolloidussa selkärankareumatutkimuksessa II, johon osallistui 82 aktiivista selkärankareumaa

sairastavaa aikuispotilasta (mutta ne eivät aina olleet tilastollisesti merkitseviä).

Aksiaalinen spondylartriitti (ilman radiografista näyttöä selkärankareumasta)

Adalimumabin tehoa ja turvallisuutta arvioitiin kahdessa satunnaistetussa, kaksoissokkoutetussa,

lumekontrolloidussa tutkimuksessa potilailla, joilla oli röntgennegatiivinen aksiaalinen spondylartriitti.

Tutkimuksessa nr-axSpA I arvioitiin potilaita, joilla oli aktiivinen röntgennegatiivinen aksiaalinen

spondylartriitti. Tutkimus nr-axSpA II oli hoidon keskeyttämistutkimus aktiivista röntgennegatiivista

aksiaalista spondylartriittia sairastavilla potilailla, jotka saavuttivat remission avoimen

adalimumabihoidon aikana.

Tutkimus nr-axSpA I

Tutkimuksessa nr-axSpA I adalimumabihoitoa (40 mg joka toinen viikko) arvioitiin 185 potilaalla

satunnaistetussa, 12 viikon pituisessa lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa, johon

osallistuneilla potilailla oli aktiivinen, röntgennegatiivinen aksiaalinen spondylartriitti

(tautiaktiivisuuspisteiden [Bath Ankylosing Spondylitis Disease Activity Index, BASDAI]

lähtötilanteen keskiarvo adalimumabiryhmässä 6,4 ja lumeryhmässä 6,5) ja ≥ 1 tulehduskipulääke oli

ollut teholtaan riittämätön tai huonosti siedetty tai tulehduskipulääkkeiden käyttö oli vasta-aiheista.

33 potilasta (18 %) käytti samanaikaisesti tautiprosessiin vaikuttavia reumalääkkeitä, ja 146 potilasta

(79 %) käytti lähtötilanteessa tulehduskipulääkettä. Kaksoissokkovaiheen jälkeen seurasi avoin

hoitovaihe, jonka aikana kaikki potilaat saivat adalimumabihoitoa (40 mg ihon alle joka toinen viikko)

vielä enintään 144 viikon ajan. Viikon 12 tulokset osoittivat, että aktiivisen röntgennegatiivisen

spondylartriitin oireet ja löydökset lievittyivät adalimumabiryhmässä tilastollisesti merkitsevästi

verrattuna lumeryhmään (taulukko 14).

Taulukko 14:

Teho lumekontrolloidussa nr-axSpA I -tutkimuksessa

Kaksoissokkovaihe

Vaste viikolla 12

Lumelääke

N = 94

Adalimumabi

N = 91

ASAS

15 %

36 %***

ASAS 20

31 %

52 %**

ASAS 5/6

31 %***

ASAS PR (osittainen vaste)

16 %*

BASDAI

15 %

35 %**

ASDAS

c,d,e

-0,3

-1,0***

ASDAS ID (inaktiivinen tauti)

24 %***

hs-CRP

d,f,g

-0,3

-4,7***

SPARCC

MRI sakroiliaaliset

nivelet

-0,6

-3,2**

SPARCC MRI selkäranka

-0,2

-1,8**

Assessments of SpondyloArthritis international Society

Bath Ankylosing Spondylitis Disease Activity Index

Ankylosing Spondylitis Disease Activity Score

keskimääräinen muutos lähtöarvoihin nähden

n = 91 lumelääke ja n = 87 adalimumabi

herkkä CRP-määritys (mg/l)

n = 73 lumelääke ja n = 70 adalimumabi

Spondyloarthritis Research Consortium of Canada

n = 84 lumelääke ja adalimumabi

n = 82 lumelääke ja n = 85 adalimumabi

***, **, *: tilastollisesti merkitsevä, p-arvot < 0,001, < 0,01 ja < 0,05. Kaikki vertailut adalimumabin ja lumeryhmän välillä.

Avoimessa jatkotutkimuksessa adalimumabihoitoa saaneilla potilailla paranema havaituissa oireissa ja

löydöksissä säilyi 156 viikon ajan.

Inflammaation esto

Herkällä CRP-määrityksellä (hs-CRP) mitattuna tulehdusarvossa havaittiin merkitsevä paranema, joka

säilyi 156 viikon ajan. Sakroiliaalinivelten ja selkärangan MRI:n tulehduslöydöksissä havaittiin

merkitsevä paranema 104 viikon ajan.

Elämänlaatu ja fyysinen toimintakyky

Terveyteen liittyvää elämänlaatua ja fyysistä toimintakykyä arvioitiin HAQ-S- ja SF-36-

kyselylomakkeilla. Adalimumabi paransi HAQ-S-kokonaispisteitä ja SF-36-mittarin fyysisen osion

pisteitä (Physical Component Score, PCS) tilastollisesti merkitsevästi enemmän kuin lumelääke, kun

viikon 12 arvoja verrattiin lähtöarvoihin. Terveyteen liittyvän elämänlaadun ja fyysisen toimintakyvyn

paranema säilyi avoimen jatkotutkimuksen ajan viikolle 156.

Tutkimus nr-axSpA II

Tutkimuksen nr-axSpA II avoimeen vaiheeseen otettiin 673 potilasta, joilla oli aktiivinen

röntgennegatiivinen aksiaalinen spondylartriitti (tautiaktiivisuuspisteiden [BASDAI] lähtötilanteen

keskiarvo 7,0) ja joilla vaste ≥ 2 tulehduskipulääkkeeseen oli riittämätön tai jotka eivät sietäneet

tulehduskipulääkkeitä tai joilla tulehduskipulääkkeiden käyttö oli vasta-aiheista. Avoimen vaiheen

aikana potilaat saivat adalimumabi 40 mg -hoitoa joka toinen viikko 28 viikon ajan. Potilailla oli myös

objektiivista näyttöä tulehduksesta (magneettikuvauksessa todettu sakroiliaalinivelen tai selkärangan

tulehdus tai erittäin herkkä CRP koholla). Potilaat, jotka saavuttivat avoimessa vaiheessa

pitkäkestoisen, vähintään 12 viikon pituisen remission (N = 305) (ASDAS < 1,3 viikoilla 16, 20, 24

ja 28), satunnaistettiin tämän jälkeen joko jatkamaan adalimumabihoitoa (40 mg joka toinen viikko;

N = 152) tai saamaan lumehoitoa (N = 153) vielä 40 viikon ajan kaksoissokkoutetussa,

lumekontrolloidussa vaiheessa (tutkimuksen kokonaiskesto 68 viikkoa). Jos tutkittavalle kehittyi

pahenemisvaihe kaksoissokkoutetun vaiheen aikana, hänelle voitiin antaa varahoitona adalimumabia

(40 mg joka toinen viikko) vähintään 12 viikon ajan.

Ensisijainen tehon päätetapahtuma oli niiden potilaiden osuus, joille ei kehittynyt pahenemisvaihetta

tutkimuksen viikkoon 68 mennessä. Pahenemisvaiheeksi määriteltiin ASDAS-pistemäärä ≥ 2,1

kahdella peräkkäisellä käynnillä, joiden välillä kului neljä viikkoa. Potilaita, joille ei kehittynyt

pahenemisvaihetta kaksoissokkoutetun vaiheen aikana, oli adalimumabiryhmässä enemmän kuin

lumeryhmässä (70,4 % vs. 47,1 %, p < 0,001) (kuva 1).

Kuva 1:

Pahenemisvaiheeseen kulunut aika Kaplan-Meier-yhteenvetokäyrinä tutkimuksessa

nr-axSpA II

Huom. P = lume [riskille alttiina (pahenemisvaiheen kokeneet)]; A = adalimumabi [riskille alttiina

(pahenemisvaiheen kokeneet)].

Hoidon keskeytysryhmässä 68 potilaalle kehittyi pahenemisvaihe. Heistä 65 käytti

adalimumabivarahoitoa 12 viikon ajan. Näistä potilaista 37 potilasta (56,9 %) saavutti uudelleen

remission (ASDAS < 1,3) 12 viikon kuluessa avoimen hoidon uudelleenaloittamisesta.

Tutkimuksen kaksoissokkoutetun vaiheen aikana todettiin, että aktiivisen röntgennegatiivisen

aksiaalisen spondylartriitin oireet ja löydökset lievittyivät viikkoon 68 mennessä tilastollisesti

merkitsevästi useammin potilailla, jotka saivat jatkuvaa adalimumabihoitoa, kuin hoidon

keskeytysryhmään määrätyillä potilailla (taulukko 15).

adalimumabi

Taulukko 15:

Teho nr-axSpA II -tutkimuksen lumekontrolloidussa vaiheessa

Kaksoissokkoutettu

Vaste viikolla 68

Lume

N = 153

Adalimumabi

N = 152

ASAS

47,1 %

70,4 %***

ASAS

45,8 %

65,8 %***

ASAS

, osittainen remissio

26,8 %

42,1 %**

ASDAS

, inaktiivinen tauti

33,3 %

57,2 %***

Osittainen pahenemisvaihe

64,1 %

40,8 %***

Assessment of SpondyloArthritis international Society

Lähtötilanne määritellään avoimen vaiheen lähtötilanteeksi, jos potilaalla on aktiivinen tauti.

Ankylosing Spondylitis Disease Activity Score

Osittaisen pahenemisvaiheen määritelmä on ASDAS ≥ 1,3 mutta < 2,1 kahdella

peräkkäisellä käynnillä.

***, **

Tilastollisesti merkitsevä p-arvojen ollessa < 0,001 (***) ja < 0,01 (**). Kaikki vertailut

adalimumabin ja lumeryhmän välillä.

Nivelpsoriaasi

Adalimumabia (40 mg joka toinen viikko) tutkittiin kahdessa lumekontrolloidussa tutkimuksessa

(nivelpsoriaasitutkimukset I ja II) potilailla, joilla oli keskivaikea tai vaikea aktiivinen nivelpsoriaasi.

Nivelpsoriaasitutkimus I kesti 24 viikkoa, ja siihen osallistui 313 aikuispotilasta, joilla steroideihin

kuulumattomat tulehduskipulääkkeet eivät olleet saaneet aikaan tyydyttävää vastetta. Noin 50 % näistä

potilaista käytti metotreksaattia. Nivelpsoriaasitutkimus II kesti 12 viikkoa, ja siihen osallistui

100 potilasta, joilla DMARD-hoito ei ollut saanut aikaan tyydyttävää vastetta. Näiden tutkimusten

päätyttyä 383 potilasta siirtyi avoimeen jatkotutkimukseen, jossa he jatkoivat adalimumabihoitoa

annoksella 40 mg joka toinen viikko.

Adalimumabin tehosta ei ole riittävästi näyttöä potilailla, joilla on selkärankareuman kaltainen

psoriaattinen artropatia, sillä tutkittujen potilaiden lukumäärä on pieni.

Taulukko 16:

ACR-vaste lumelääkekontrolloiduissa nivelpsoriaasitutkimuksissa (%

potilaista)

Nivelpsoriaasitutkimus I

Nivelpsoriaasitutkimus II

Vaste

Lumelääke

N = 162

Adalimumabi

N = 151

Lumelääke

N = 49

Adalimumabi

N = 51

ACR 20

Viikko 12

14 %

58 %

16 %

39 %

Viikko 24

15 %

57 %

ACR 50

Viikko 12

36 %

25 %

Viikko 24

39 %

ACR 70

Viikko 12

20 %

14 %

Viikko 24

23 %

p < 0,001 kaikissa adalimumabi/lumelääke-vertailuissa

p < 0,05 kaikissa adalimumabi/lumelääke-vertailuissa

ei käytettävissä

Nivelpsoriaasitutkimuksessa I ACR-vasteet olivat samankaltaiset riippumatta siitä, saivatko potilaat

samanaikaisesti metotreksaattihoitoa vai eivät. ACR-vasteet säilyivät avoimessa jatkotutkimuksessa

jopa 136 viikon ajan.

Nivelpsoriaasitutkimuksissa arvioitiin radiologisesti todettavia muutoksia. Kädet, ranteet ja jalkaterät

kuvannettiin lähtötilanteessa viikolla 24, kun potilaat saivat kaksoissokkoutetusti joko adalimumabia

tai lumelääkettä, sekä viikolla 48, jolloin kaikki potilaat saivat avoimesti adalimumabia. Arvioinnissa

käytettiin modifioitua TSS-pisteytystä (mTSS), jossa sormien ja varpaiden kärkinivelet otettiin

huomioon (ts. pisteytys erosi nivelreuman arviointiin käytetystä TSS-pisteytyksestä).

Adalimumabihoito hidasti perifeeristen nivelvaurioiden etenemistä verrattuna lumehoitoon.

Lumeryhmässä mTSS-arvon muutos lähtötilanteeseen nähden (keskiarvo ± keskihajonta) oli

0,8 ± 2,5 viikolla 24, kun taas adalimumabiryhmässä se oli 0,0 ± 1,9 viikolla 48 (p < 0,001).

Taudin radiologinen eteneminen pysähtyi hoitoviikkoon 144 asti 84 prosentilla niistä

adalimumabihoitoa saaneista potilaista, joiden tauti ei ollut radiologisesti edennyt lähtötilanteen ja

viikon 48 välillä (n = 102). Adalimumabihoitoa saaneiden potilaiden fyysinen toimintakyky parani

tilastollisesti merkitsevässä määrin, kun sitä arvioitiin HAQ-indeksillä ja SF 36 -kyselyllä (Short Form

Health Survey) ja verrattiin lumehoitoon viikolla 24. Fyysinen toimintakyky pysyi lähtötilannetta

parempana avoimen jatkotutkimuksen viikkoon 136 asti.

Psoriaasi

Adalimumabin tehoa ja turvallisuutta tutkittiin satunnaistetuissa, kaksoissokkoutetuissa tutkimuksissa

aikuispotilailla, joilla oli krooninen läiskäpsoriaasi (≥ 10 % kehon pinta-alasta ja PASI-indeksi ≥ 12 tai

≥ 10) ja joille harkittiin systeemistä hoitoa tai valohoitoa. 73 % psoriaasitutkimuksiin I ja II

osallistuneista potilaista oli käyttänyt aiemmin systeemistä hoitoa tai valohoitoa. Adalimumabin tehoa

ja turvallisuutta tutkittiin satunnaistetussa kaksoissokkoutetussa tutkimuksessa (Psoriaasitutkimus III)

myös aikuispotilailla, jotka sairastivat keskivaikeaa tai vaikeaa kroonista läiskäpsoriaasia ja siihen

liittyvää käsi- ja/tai jalkapsoriaasia ja joille harkittiin systeemistä hoitoa.

Psoriaasitutkimuksessa I (REVEAL) arvioitiin 1 212 potilasta kolmen hoitojakson puitteissa.

Hoitojaksolla A potilaat saivat joko lumehoitoa tai adalimumabihoitoa (80 mg aloitusannos, jonka

jälkeen 40 mg joka toinen viikko; ensimmäinen 40 mg annos otettiin viikon kuluttua

aloitusannoksesta). 16 hoitoviikon jälkeen ne potilaat, joilla saavutettiin vähintään PASI 75 -vaste

(PASI-indeksi parani vähintään 75 % lähtötilanteeseen nähden), siirtyivät hoitojaksoon B ja saivat

avointa adalimumabihoitoa annoksella 40 mg joka toinen viikko. Potilaat, joilla oli edelleen

≥ PASI 75 -vaste viikolla 33 ja jotka oli alunperin satunnaistettu hoitojaksolla A saamaan vaikuttavaa

hoitoa, satunnaistettiin uudelleen hoitojaksolla C saamaan joko lumehoitoa tai 40 mg adalimumabia

joka toinen viikko vielä 19 viikon ajan. Kaikissa hoitoryhmissä lähtötilanteen PASI-indeksi oli

keskimäärin 18,9 ja lääkärin yleisarvio potilaan sairaudesta oli lähtötilanteessa ”keskivaikea” (53 %

tutkimushenkilöistä), ”vaikea” (41 %) tai ”hyvin vaikea” (6 %).

Psoriaasitutkimuksessa II (CHAMPION) adalimumabin tehoa ja turvallisuutta verrattiin

metotreksaattiin ja lumehoitoon 271 potilaalla. Potilaat saivat 16 viikon ajan joko lumehoitoa,

metotreksaattia (aloitusannos 7,5 mg, jonka jälkeen annosta nostettiin viikolle 12 asti; maksimiannos

25 mg) tai adalimumabihoitoa (80 mg aloitusannos, jonka jälkeen 40 mg joka toinen viikko;

ensimmäinen 40 mg annos viikon kuluttua aloitusannoksesta). Adalimumabia ja metotreksaattia

vertailevia tietoja 16 hoitoviikkoa pidemmältä ajalta ei ole. Metotreksaattiryhmässä potilaiden annosta

ei enää nostettu, jos heillä saavutettiin ≥ PASI 50 -vaste viikolla 8 ja/tai viikolla 12. Kaikissa

hoitoryhmissä lähtötilanteen PASI-indeksi oli keskimäärin 19,7 ja lääkärin yleisarvio potilaan

sairaudesta oli lähtötilanteessa ”lievä” (< 1 % tutkimushenkilöistä), ”keskivaikea” (48 %), ”vaikea”

(46 %) tai ”hyvin vaikea” (6 %).

Kaikkiin vaiheen 2 ja vaiheen 3 psoriaasitutkimuksiin osallistuneet potilaat soveltuivat avoimeen

jatkotutkimukseen, jossa adalimumabia annettiin vielä vähintään 108 viikon ajan.

Psoriaasitutkimusten I ja II ensisijainen päätetapahtuma oli niiden potilaiden osuus, jotka saavuttivat

viikolla 16 PASI 75 -vasteen lähtötilanteeseen nähden (ks. taulukot 17 ja 18).

Taulukko 17:

Psoriaasitutkimus I (REVEAL) - Tehotulokset 16 viikon kohdalla

Lumelääke

N = 398

n (%)

Adalimumabi (40 mg joka

2. viikko)

N = 814

n (%)

≥ PASI 75

26 (6,5)

578 (70,9)

PASI 100

3 (0,8)

163 (20,0)

Lääkärin yleisarvio:

puhdas/melkein puhdas

17 (4,3)

506 (62,2)

PASI 75 -vasteen saavuttaneiden potilaiden prosenttiosuus laskettiin keskusten mukaan vakioituna

p < 0,001, adalimumabi vs. lumelääke

Taulukko 18:

Psoriaasitutkimus II (CHAMPION) - Tehotulokset 16 viikon kohdalla

Lumelääke

N = 53

n (%)

Metotreksaatti

N = 110

n (%)

Adalimumabi (40 mg

joka 2. viikko)

N = 108

n (%)

≥ PASI 75

10 (18,9)

39 (35,5)

86 (79,6)

a, b

PASI 100

1 (1,9)

8 (7,3)

18 (16,7)

c, d

Lääkärin yleisarvio:

puhdas/melkein puhdas

6 (11,3)

33 (30,0)

79 (73,1)

a, b

p < 0,001 adalimumabi vs. lumelääke

p < 0,001 adalimumabi vs. metotreksaatti

p < 0,01 adalimumabi vs. lumelääke

p < 0,05 adalimumabi vs. metotreksaatti

Psoriaasitutkimuksessa I 28 % potilaista, joilla saavutettiin PASI 75 -vaste ja jotka satunnaistettiin

uudelleen saamaan lumehoitoa viikolla 33, menetti riittävän vasteen (PASI-indeksi viikon 33 jälkeen

ja viikolla 52 tai sitä ennen oli sellainen, että PASI-vaste lähtötilanteeseen nähden oli < 50, ja indeksi

suureni vähintään 6 pistettä viikkoon 33 nähden). Adalimumabihoitoa jatkaneessa ryhmässä näin

tapahtui vain 5 %:lle potilaista (p < 0,001). 38 % (25/66) niistä potilaista, jotka menettivät riittävän

vasteen lumehoitoon satunnaistamisen jälkeen ja siirtyivät myöhemmin avoimeen jatkotutkimukseen,

saavutti jälleen PASI 75 -vasteen 12 hoitoviikon jälkeen ja 55 % (36/66) 24 hoitoviikon jälkeen.

Yhteensä 233 PASI 75 -vasteen viikolla 16 ja viikolla 33 saavuttanutta potilasta sai jatkuvaa

adalimumabihoitoa 52 viikon ajan psoriaasitutkimuksessa I ja jatkoi adalimumabihoitoa avoimessa

jatkotutkimuksessa. 108 viikon avoimen lisähoidon jälkeen (tutkimuksen alusta yhteensä

160 hoitoviikkoa) 74,7 % potilaista sai PASI 75 –vasteen ja 59,0 %:lla lääkärin yleisarvio oli puhdas

tai melkein puhdas. Analyysissä, jossa kaikki potilaat, jotka keskeyttivät tutkimuksen

haittatapahtumien tai riittämättömän tehon vuoksi tai joiden annosta suurennettiin, luokiteltiin ilman

vastetta jääneiksi potilaiksi, PASI 75 -vasteen sai 69,6 % potilaista ja 55,7 %:lla lääkärin yleisarvio oli

puhdas tai melkein puhdas 108 viikon avoimen lisähoidon jälkeen (yhteensä 160 viikkoa).

Yhteensä 347 pysyvän vasteen saanutta potilasta osallistui hoidon keskeyttämistä ja uusintahoitoa

arvioivaan avoimeen jatkotutkimukseen. Keskeyttämisjakson aikana psoriaasioireet uusiutuivat ajan

myötä, ja relapsiin (lääkärin yleisarvio huononi ”keskivaikeaksi” tai huonommaksi) kuluneen ajan

mediaani oli noin 5 kuukautta. Yhdelläkään potilaista ei esiintynyt rebound-ilmiötä

keskeyttämisjakson aikana. Yhteensä 76,5 %:lla (218/285) uusintahoitojakson aloittaneista potilaista

lääkärin yleisarvio oli ”puhdas” tai ”melkein puhdas” 16 uusintahoitoviikon kuluttua riippumatta siitä,

esiintyikö relapseja keskeyttämisjakson aikana (69,1 % [123/178] potilaista, joilla oli relapsi

keskeyttämisjakson aikana, ja 88,8 % [95/107] potilaista, joilla ei ollut relapsia keskeyttämisjakson

aikana). Uusintahoidon aikana turvallisuusprofiili oli samankaltainen kuin ennen hoidon

keskeyttämistä.

DLQI-elämänlaatumittarilla (Dermatology Life Quality Index) mitattuna potilaiden vointi koheni

merkitsevästi viikkoon 16 mennessä lähtötilanteeseen nähden, kun tuloksia verrattiin lumehoitoon

(tutkimukset I ja II) ja metotreksaattiin (tutkimus II). Tutkimuksessa I myös SF-36-mittarin fyysisten

ja psyykkisten osioiden yhteispisteet paranivat merkitsevästi verrattuna lumehoitoon.

Avoimessa jatkotutkimuksessa osa potilaista siirtyi riittämättömän PASI-vasteen (< 50 %) vuoksi

käyttämään 40 mg annosta joka viikko joka toisen viikon sijasta. Näistä potilaista 26,4 % (92/349)

saavutti PASI 75 -vasteen 12 viikon kuluttua ja 37,8 % (132/349) 24 viikon kuluttua tehostettuun

hoitoon siirtymisestä.

Psoriaasitutkimus III (REACH) vertasi adalimumabi- ja lumehoidon tehoa ja turvallisuutta

72 potilaalla, joilla oli keskivaikea tai vaikea krooninen läiskäpsoriaasi ja käsi- ja/tai jalkapsoriaasi.

Potilaat saivat 16 viikon ajan joko lumehoitoa tai adalimumabia aloitusannoksen 80 mg ja tämän

jälkeen 40 mg joka toinen viikko (alkaen yksi viikko aloitusannoksen jälkeen). 16 viikon kohdalla

tilastollisesti merkitsevästi suurempi osa potilaista, jotka saivat adalimumabihoitoa (30,6 %), saavutti

lääkärin yleisarvioksi ”puhdas” tai ”melkein puhdas” käsien ja/tai jalkojen osalta verrattuna niihin

potilaisiin, jotka saivat lumehoitoa (4,3 %, [p = 0,014]).

Psoriaasitutkimus IV vertasi adalimumabin ja lumelääkkeen tehoa ja turvallisuutta

217 aikuispotilaalla, joilla oli keskivaikea tai vaikea kynsipsoriaasi. Potilaat saivat joko adalimumabia

(aloitusannos 80 mg, jonka jälkeen 40 mg joka toinen viikko alkaen viikon kuluttua aloitusannoksesta)

tai lumelääkettä 26 viikon ajan, minkä jälkeen he jatkoivat avointa adalimumabihoitoa toiset

26 viikkoa. Kynsipsoriaasia arvioitiin mNAPSI (Modified Nail Psoriasis Severity Index)-, PGA-F

(Physician’s Global Assessment of Fingernail Psoriasis)- ja NAPSI (Nail Psoriasis Severity Index) -

mittareilla (ks. taulukko 19). Kynsipsoriaasipotilaat, joilla oli eriasteisia iho-oireita (60 %:lla potilaista

psoriaasi peitti ≥ 10 % kehon pinta-alasta ja 40 %:lla potilaista psoriaasi peitti < 10 % ja ≥ 5 % kehon

pinta-alasta) hyötyivät adalimumabihoidosta.

Taulukko 19:

Psoriaasitutkimus IV - Tehotulokset 16, 26 ja 52 viikon kohdalla

Päätetapahtuma

Viikko 16

lumekontrolloitu

Viikko 26

lumekontrolloitu

Viikko 52

avoin jakso

lumelääke

N = 108

adalimumab

i 40 mg

joka

2. Viikko

N = 109

lumelääke

N = 108

adalimumabi

40 mg joka

2. Viikko

N = 109

adalimumabi

40 mg joka

2. viikko

N = 80

≥ mNAPSI 75 (%)

26,0

46,6

65,0

PGA-F puhdas/melkein

puhdas ja parannus

≥ 2 luokkaa (%)

29,7

48,9

61,3

Prosentuaalinen muutos

kaikissa sormenkynsissä

NAPSI (%)

-7,8

-44,2

-11,5

-56,2

-72,2

p < 0,001, adalimumabi vs. lumelääke

Adalimumabihoitoa saaneilla potilailla elämänlaatu parani tilastollisesti merkittävästi verrattuna

lumelääkettä saaneisiin potilaisiin DLQI-elämänlaatumittarilla mitattuna 26 hoitoviikon kohdalla.

Läiskäpsoriaasi lapsilla

Adalimumabin tehoa arvioitiin satunnaistetussa, kaksoissokkoutetussa, kontrolloidussa tutkimuksessa

114:llä vähintään 4-vuotiaalla pediatrisella potilaalla, joilla oli vaikea krooninen läiskäpsoriaasi

(määritelmänä lääkärin yleisarvio ≥ 4 tai > 20 % kehon pinta-alasta tai > 10 % kehon pinta-alasta sekä

hyvin paksuja leesioita tai PASI ≥ 20 tai ≥ 10 sekä kliinisesti merkittäviä muutoksia kasvoissa,

sukuelimissä tai käsissä/jalkaterissä) ja joilla paikallishoito ja auringonvalohoito tai valohoito eivät

olleet tuottaneet riittävää vastetta.

Potilaat saivat adalimumabia 0,8 mg/kg joka toinen viikko (enintään 40 mg), 0,4 mg/kg joka toinen

viikko (enintään 20 mg) tai metotreksaattia 0,1–0,4 mg/kg viikoittain (enintään 25 mg). Viikon

16 kohdalla positiivinen tehovaste (esim. PASI 75) havaittiin useammin adalimumabi 0,8 mg/kg -

hoitoon satunnaistetuilla potilailla kuin potilailla, jotka oli satunnaistettu saamaan adalimumabia

0,4 mg/kg joka toinen viikko tai metotreksaattia.

Taulukko 20:

Tehotulokset pediatrisilla läiskäpsoriaasipotilailla 16 viikon kohdalla

N = 37

Adalimumabi (0,8 mg/kg joka

2. viikko)

N = 38

PASI 75

12 (32,4 %)

22 (57,9 %)

Lääkärin yleisarvio:

puhdas/melkein puhdas

15 (40,5 %)

23 (60,5 %)

MTX = metotreksaatti

p = 0,027, adalimumabi 0,8 mg/kg vs. MTX

p = 0,083, adalimumabi 0,8 mg/kg vs. MTX

Jos potilas saavutti PASI 75 -vasteen ja lääkärin yleisarvio oli puhdas tai melkein puhdas, hoito

keskeytettiin enintään 36 viikoksi ja potilasta seurattiin taudin pahenemisen varalta (lääkärin

yleisarvio huononee vähintään 2 luokkaa). Tämän jälkeen potilaat saivat uusintahoitona 0,8 mg/kg

adalimumabia joka toinen viikko vielä 16 viikon ajan. Uusintahoidon aikana havaitut vasteet olivat

samaa luokkaa kuin aiemman kaksoissokkovaiheen aikana: PASI 75 –vasteen saavutti 78,9 %

tutkimushenkilöistä (15 tutkimushenkilöä 19:stä) ja lääkärin yleisarvion puhdas tai melkein puhdas

52,6 % tutkimushenkilöistä (10 tutkimushenkilöä 19:stä).

Tutkimuksen avoimessa vaiheessa PASI 75 -vaste ja lääkärin yleisarvio puhdas tai melkein puhdas

säilyivät vielä enintään 52 viikon ajan ilman uusia turvallisuuslöydöksiä.

Hidradenitis suppurativa

Adalimumabin turvallisuutta ja tehoa arvioitiin satunnaistetuissa, kaksoissokkoutetuissa,

lumekontrolloiduissa tutkimuksissa ja avoimessa jatkotutkimuksessa keskivaikeaa ja vaikeaa

hidradenitis suppurativaa (HS-tautia) sairastavilla aikuispotilailla, kun potilas ei sietänyt systeemistä

antibioottihoitoa, kyseinen hoito oli vasta-aiheinen tai kyseisellä hoidolla ei saatu riittävää vastetta

vähintään 3 kuukaudessa. HS-I- ja HS-II-tutkimuksien potilailla oli Hurley-asteen II tai III tauti, johon

liittyi vähintään 3 absessia tai tulehduksellista kyhmyä.

HS-I-tutkimuksessa (PIONEER I) arvioitiin 307 potilasta kahden hoitojakson puitteissa. Hoitojaksolla

A potilaat saivat lumehoitoa tai adalimumabia (aloitusannos 160 mg viikolla 0, 80 mg viikolla 2 ja

40 mg kerran viikossa viikolta 4 viikolle 11). Samanaikainen antibioottien käyttö ei ollut sallittua

tutkimuksen aikana. 12 hoitoviikon jälkeen hoitojaksolla A adalimumabia saaneet potilaat

satunnaistettiin uudelleen hoitojaksolla B yhteen kolmesta hoitoryhmästä (adalimumabi 40 mg kerran

viikossa, adalimumabi 40 mg joka toinen viikko tai lumehoito viikolta 12 viikolle 35). Hoitojaksolla A

lumehoitoryhmään satunnaistetut potilaat saivat hoitojaksolla B 40 mg adalimumabia kerran viikossa.

HS-II-tutkimuksessa (PIONEER II) arvioitiin 326 potilasta kahden hoitojakson puitteissa.

Hoitojaksolla A potilaat saivat lumehoitoa tai adalimumabia (aloitusannos 160 mg viikolla 0, 80 mg

viikolla 2 ja 40 mg kerran viikossa viikolta 4 viikolle 11). 19,3 % potilaista jatkoi lähtötilanteen

oraalista antibioottihoitoa tutkimuksen aikana. 12 hoitoviikon jälkeen hoitojaksolla A adalimumabia

saaneet potilaat satunnaistettiin uudelleen hoitojaksolla B yhteen kolmesta hoitoryhmästä

(adalimumabi 40 mg kerran viikossa, adalimumabi 40 mg joka toinen viikko tai lumehoito viikolta

12 viikolle 35). Hoitojaksolla A lumehoitoryhmään satunnaistetut potilaat saivat lumehoitoa

hoitojaksolla B.

HS-I- ja HS-II-tutkimuksiin osallistuneet potilaat soveltuivat avoimeen jatkotutkimukseen, jossa

adalimumabia annettiin 40 mg kerran viikossa. Keskimääräinen altistusaika kaikissa adalimumabia

saaneiden ryhmissä oli 762 vuorokautta. Potilaat käyttivät paikallisesti antiseptista ihohuuhdetta

päivittäin kaikkien kolmen tutkimuksen ajan.

Kliininen vaste

Tulehduksellisten leesioiden vähenemistä ja absessien ja vuotavien fistelien pahenemisen ehkäisemistä

arvioitiin HiSCR-vasteen avulla (Hidradenitis Suppurativa Clinical Response; absessien ja

tulehduksellisten kyhmyjen kokonaismäärän pieneneminen vähintään 50 %:lla ilman absessien ja

vuotavien fistelien määrän lisääntymistä suhteessa lähtötilanteeseen). HS-tautiin liittyvän ihokivun

vähenemistä arvioitiin numeerisella arviointiasteikolla potilailla, joilla lähtötilanteen aloituspistemäärä

oli tutkimukseenottohetkellä vähintään kolme 11-portaisella asteikolla.

Merkitsevästi suurempi osuus adalimumabia saaneista potilaista saavutti HiSCR-vasteen viikon

12 kohdalla verrattuna lumehoitoa saaneisiin. HS-II-tutkimuksessa merkitsevästi suuremmalla osalla

potilaista HS-tautiin liittyvä ihokipu väheni kliinisesti merkittävästi viikon 12 kohdalla

(ks. taulukko 21). Adalimumabia saaneilla potilailla taudin pahenemisvaiheen riski oli merkitsevästi

pienempi ensimmäisten 12 hoitoviikon aikana.

Taulukko 21:

Tehotulokset 12 viikon kohdalla (HS-tutkimukset I ja II)

HS-tutkimus I

HS-tutkimus II

Lumelääke

40 mg adalimumabia

kerran viikossa

Lumelääke

40 mg adalimumabia

kerran viikossa

HiSCR-vaste

(Hidradenitis

Suppurativa

Clinical

Response)

N = 154

40 (26,0 %)

N = 153

64 (41,8 %)

N = 163

45 (27,6 %)

N = 163

96 (58,9 %)

≥ 30 % ihokivun

vähenemä

N = 109

27 (24,8 %)

N = 122

34 (27,9 %)

N = 111

23 (20,7 %)

N = 105

48 (45,7 %)

p < 0,05, *** p < 0,001, adalimumabi vs. lumelääke

Kaikkien satunnaistettujen potilaiden keskuudessa.

Potilailla, joilla HS-tautiin liittyvän ihokivun arvioitu pistemäärä lähtötilanteessa ≥ 3 numeerisella arviointiasteikolla 0–10;

0 = ei ihokipua, 10 = pahin kuviteltavissa oleva ihokipu.

Adalimumabihoito (40 mg kerran viikossa) pienensi merkitsevästi absessien ja vuotavien fistelien

pahenemisen riskiä. Lumeryhmässä adalimumabiryhmään verrattuna noin kaksinkertaisella määrällä

potilaita esiintyi absessien pahenemista (23,0 % vs. 11,4 %) ja vuotavien fistelien pahenemista

(30,0 % vs. 13,9 %) HS-I- ja HS-II-tutkimuksen ensimmäisten 12 viikon aikana.

Viikon 12 kohdalla seuraavilla osa-alueilla tapahtui lähtötilanteeseen verrattuna enemmän

kohentumista kuin lumehoidossa: ihospesifinen terveyteen liittyvä elämänlaatu DLQI-

elämänlaatumittarilla mitattuna (HS-I- ja HS-II-tutkimus), potilaan yleinen tyytyväisyys lääkehoitoon

TSQM-kyselylomakkeella mitattuna (HS-I- ja HS-II-tutkimus) ja fyysinen terveys SF-36-mittarin

fyysisen osion yhteispisteillä mitattuna (HS-I-tutkimus).

Vähintään osittaisen vasteen adalimumabihoitoon (40 mg kerran viikossa) viikon 12 kohdalla saaneilla

potilailla HiSCR-prosentti viikon 36 kohdalla oli adalimumabihoitoa viikoittain jatkaneilla potilailla

suurempi kuin potilailla, joilla annostelutiheyttä harvennettiin joka toiseen viikkoon tai joilla hoito

keskeytettiin (ks. taulukko 22).

Taulukko 22:

Osuus potilaista

a

, jotka saavuttivat HiSCR-vasteen

b

24 ja 36 viikon kuluttua siitä,

kun heidät viikoittaisen adalimumabihoidon jälkeen uudelleensatunnaistettiin

(viikko 12)

Lumelääke (hoidon

keskeyttäminen)

N = 73

40 mg adalimumabia joka

toinen viikko

N = 70

40 mg adalimumabia

kerran viikossa

N = 70

Viikko 24

24 (32,9 %)

36 (51,4 %)

40 (57,1 %)

Viikko 36

22 (30,1 %)

28 (40,0 %)

39 (55,7 %)

Potilaat, jotka saivat vähintään osittaisen vasteen adalimumabihoidolle (40 mg kerran viikossa) 12 hoitoviikon jälkeen.

Jos tutkimussuunnitelmassa nimetyt kriteerit täyttyivät eli vaste menetettiin tai tila ei kohentunut, potilaan oli

keskeytettävä osallistuminen tutkimukseen ja potilas tulkittiin ei vastetta saaneeksi.

Potilaista, jotka saivat vähintään osittaisen vasteen viikolla 12 ja jotka saivat jatkuvaa viikoittaista

adalimumabihoitoa, 68,3 % saavutti HiSCR-vasteen viikolla 48 ja 65,1 % viikolla 96.

Pitempiaikaisessa viikoittaisessa adalimumabi 40 mg -hoidossa 96 viikon aikana ei ilmennyt uusia

turvallisuuteen liittyviä löydöksiä.

Potilailla, joilla adalimumabihoito keskeytettiin HS-I- ja HS-II-tutkimuksissa viikon 12 kohdalla,

HiSCR-prosentti palautui 12 viikon kuluttua adalimumabihoidon (40 mg kerran viikossa)

uudelleenaloittamisesta samalle tasolle kuin ennen keskeyttämistä (56,0 %).

Hidradenitis suppurativa nuorilla

Nuorilla HS-tautia sairastavilla potilailla ei ole tehty kliinisiä adalimumabitutkimuksia. Adalimumabin

teho nuorten HS-tautia sairastavien potilaiden hoidossa on arvioitu perustuen aikuisilla HS-tautia

sairastavilla potilailla osoitettuun tehoon ja altistus-vastesuhteeseen sekä siihen todennäköisyyteen,

että taudin kulku, patofysiologia ja lääkkeen vaikutukset ovat olennaisesti samanlaiset kuin aikuisilla

samoilla altistumistasoilla. Suositellun adalimumabiannoksen turvallisuus nuorille HS-tautia

sairastaville potilaille perustuu adalimumabin turvallisuusprofiiliin muissa käyttöaiheissa sekä aikuis-

että lapsipotilailla samoilla tai tiheämmillä annoksilla (ks. kohta 5.2).

Crohnin tauti

Adalimumabin tehoa ja turvallisuutta arvioitiin satunnaistetuissa, kaksoissokkoutetuissa ja lume-

kontrolloiduissa tutkimuksissa yli 1 500 potilaalla, joilla oli keskivaikea tai vaikea aktiivinen Crohnin

tauti (pisteet taudin aktiivisuutta mittaavalla CDAI-indeksillä ≥ 220 ja ≤ 450). Aminosalisylaatit,

kortikosteroidit ja/tai immunomodulaattorit muuttumattomina annoksina olivat tutkimuksen aikana

sallittuja, ja 80 % potilaista sai ainakin yhtä näistä lääkityksistä.

Kliinisen remission (määritelmän mukaan CDAI < 150) induktiota arvioitiin Crohn-tutkimuksessa I

(CLASSIC I) ja Crohn-tutkimuksessa II (GAIN). Crohn-tutkimuksessa I 299 potilasta, jotka eivät

olleet aiemmin saaneet TNF-salpaajia, satunnaistettiin johonkin neljästä tutkimusryhmästä. Ryhmille

annettiin joko lumelääkettä viikoilla 0 ja 2, 160 mg adalimumabia viikolla 0 ja 80 mg adalimumabia

viikolla 2, 80 mg adalimumabia viikolla 0 ja 40 mg adalimumabia viikolla 2, tai 40 mg adalimumabia

viikolla 0 ja 20 mg adalimumabia viikolla 2. Crohn-tutkimukseen II otettiin 325 potilasta, jotka olivat

joko menettäneet hoitovasteensa tai eivät sietäneet infliksimabia. Heidät satunnaistettiin saamaan joko

160 mg adalimumabia viikolla 0 ja 80 mg adalimumabia viikolla 2 tai lumelääkettä viikoilla 0 ja 2.

Potilaat, joilla ei saavutettu primaarista hoitovastetta, suljettiin pois tutkimuksista, eikä heitä arvioitu

pidempään.

Crohn-tutkimuksessa III (CHARM) arvioitiin kliinisen remission pysyvyyttä. Crohn-tutkimuksessa III

854 potilasta sai avoimesti 80 mg adalimumabia viikolla 0 ja 40 mg adalimumabia viikolla 2.

Viikolla 4 potilaat satunnaistettiin saamaan joko 40 mg adalimumabia joka toinen viikko, 40 mg

adalimumabia kerran viikossa tai lumelääkettä. Tutkimuksen kokonaiskesto oli 56 viikkoa. Potilaat,

joilla todettiin kliininen hoitovaste (CDAI-pisteiden väheneminen ≥ 70:lla) viikolla 4, stratifioitiin ja

analysoitiin erillään potilaista, joilla ei saavutettu kliinistä hoitovastetta viikkoon 4 mennessä.

Kortikosteroidiannoksen pienentäminen sallittiin viikon 8 jälkeen.

Crohn-tutkimuksissa I ja II saavutetut remissio- ja vasteprosentit on esitetty taulukossa 23.

Taulukko 23:

Kliininen remissio ja vasteet (% potilaista)

Crohn-tutkimus I: potilaat, jotka eivät

olleet aiemmin saaneet infliksimabia

Crohn-tutkimus II:

aiemmin infliksimabia

saaneet potilaat

Lumelääke

N = 74

Adali-

mumabi

80/40 mg

N = 75

Adali-

mumabi

160/80 mg

N = 76

Lumelääke

N = 166

Adali-

mumabi

160/80 mg

N = 159

Viikko 4

Kliininen remissio

12 %

24 %

36 %

21 %

Kliininen vaste

(CR-100)

24 %

37 %

49 %

25 %

38 %

Kaikki p-arvot on saatu adalimumabin ja lumelääkkeen osuuksien parivertailuista.

p < 0,001

** p < 0,01

Remissioprosentit olivat viikon 8 kohdalla samankaltaiset riippumatta siitä, saivatko potilaat hoidon

alussa 160/80 mg vai 80/40 mg adalimumabia, mutta 160/80 mg saaneilla potilailla haittatapahtumien

esiintymistiheys oli suurempi.

Crohn-tutkimuksessa III 58 %:lla potilaista (499/854) todettiin kliininen vaste viikolla 4, ja nämä

potilaat otettiin mukaan päävasteanalyysiin. Viikkoon 4 mennessä kliinisen hoitovasteen

saavuttaneista potilaista 48 % oli saanut aiemmin jotain muuta TNF-antagonistihoitoa. Remission ja

vasteiden pysyvyys on esitetty taulukossa 24. Kliinisen remission ylläpidon suhteen tulokset pysyivät

melko muuttumattomina aiemmista TNF-antagonistihoidoista riippumatta.

Sairauteen liittyvien sairaalahoitojaksojen ja leikkausten määrä väheni adalimumabihoidolla

lumehoitoon verrattuna tilastollisesti merkitsevästi viikolla 56.

Taulukko 24:

Kliinisen remission ja vasteiden ylläpito (% potilaista)

Lumelääke

40 mg

adalimumabia

joka toinen

viikko

40 mg

adalimumabia

kerran viikossa

Viikko 26

N = 170

N = 172

N = 157

Kliininen remissio

17 %

40 %*

47 %*

Kliininen vaste (CR-100)

27 %

52 %*

52 %*

Potilaat, joiden remissio ilman

steroideja kesti ≥ 90 päivää

3 % (2/66)

19 % (11/58)**

15 % (11/74)**

Viikko 56

N = 170

N = 172

N = 157

Kliininen remissio

12 %

36 %*

41 %*

Kliininen vaste (CR-100)

17 %

41 %*

48 %*

Potilaat, joiden remissio ilman

steroideja kesti ≥ 90 päivää

5 % (3/66)

29 % (17/58)*

20 % (15/74)**

p < 0,001 saatu adalimumabin ja lumelääkkeen osuuksien parivertailuista

** p < 0,02 saatu adalimumabin ja lumelääkkeen osuuksien parivertailuista

Potilaista, jotka käyttivät lähtötilanteessa kortikosteroideja

Potilaista, joilla ei todettu hoitovastetta viikolla 4, 43 % adalimumabia ylläpitohoitona saaneista ja

30 % lumelääkettä ylläpitohoitona saaneista potilaista saavutti hoitovasteen viikkoon 12 mennessä.

Näiden tulosten perusteella ylläpitohoidon jatkamisesta viikolle 12 voi olla hyötyä joillekin potilaille,

joilla ei saavuteta hoitovastetta viikkoon 4 mennessä. Hoidon jatkaminen yli 12 viikon ajan ei lisännyt

merkitsevästi vasteen saaneita (ks. kohta 4.2).

117/276 potilasta Crohn-tutkimuksessa I ja 272/777 potilasta Crohn-tutkimuksista II ja III seurattiin

3 vuoden ajan avoimessa adalimumabihoidossa. 88 (tutkimuksessa I) ja 189 (tutkimuksissa II ja III)

potilasta pysyi kliinisessä remissiossa. Kliininen vaste (CR-100) säilyi 102 (tutkimuksessa I) ja

233 potilaalla (tutkimuksissa II ja III).

Elämänlaatu

Crohn-tutkimuksissa I ja II potilailla, jotka oli satunnaistettu saamaan adalimumabia joko annoksena

80/40 mg tai 160/80 mg, todettiin lumelääkettä saaneisiin potilaisiin verrattuna tilastollisesti

merkitsevää paranemista tulehduksellisia suolistosairauksia spesifisesti arvioivan IBDQ-

kyselylomakkeen kokonaispisteissä viikolla 4. Samansuuntaista paranemista todettiin myös Crohn-

tutkimuksessa III viikolla 26 ja viikolla 56 adalimumabia saaneissa hoitoryhmissä lumelääkkeeseen

verrattuna.

Crohnin tauti lapsilla

Adalimumabihoitoa arvioitiin satunnaistetussa, kaksoissokkoutetussa kliinisessä

monikeskustutkimuksessa, jossa arvioitiin induktio- ja ylläpitohoidon tehoa ja turvallisuutta painon

(< 40 kg tai ≥ 40 kg) mukaisina annoksina 192 lapsipotilaalla, joiden ikä oli 6–17 vuotta ja joilla oli

keskivaikea tai vaikea Crohnin tauti (määritelmä: Paediatric Crohn’s Disease Activity Index -pisteet

[PCDAI] > 30). Mukaan otettiin vain potilaita, joilla Crohnin taudin tavanomainen hoito (mm.

kortikosteroidi- ja/tai immunomodulanttihoito) oli epäonnistunut. Myös aiemman

infliksimabihoitovasteen menettäminen tai infliksimabihoitoon liittyneet siedettävyysongelmat olivat

hyväksyttäviä mukaanottoperusteita.

Kaikki potilaat käyttivät avointa induktiohoitoa, jonka annos riippui heidän painostaan

lähtötilanteessa. ≥ 40 kg painoiset potilaat saivat 160 mg annoksen viikolla 0 ja 80 mg annoksen

viikolla 2. Alle 40 kg painoiset taas saivat 80 mg viikolla 0 ja 40 mg viikolla 2.

Viikolla 4 potilaat satunnaistettiin ajankohtaisen painon mukaan suhteessa 1:1 käyttämään joko pieniä

tai tavanomaisia annoksia ylläpitohoitona (ks. taulukko 25).

Taulukko 25:Ylläpitohoito

Paino

Pieni annos

Tavanomainen annos

< 40 kg

10 mg joka 2. viikko

20 mg joka 2. viikko

≥ 40 kg

20 mg joka 2. viikko

40 mg joka 2. viikko

Tehotulokset

Tutkimuksen ensisijainen päätetapahtuma oli kliininen remissio viikolla 26 (määritelmä: PCDAI-

pisteet ≤ 10).

Kliiniset remissio- ja vasteprosentit esitetään taulukossa 26 (kliinisen vasteen määritelmä: PCDAI-

pisteet pienenivät vähintään 15 pistettä lähtöarvoihin nähden). Kortikosteroidi- tai

immunomodulanttihoidon lopettamisprosentit esitetään taulukossa 27.

Taulukko 26:

Tutkimus lasten Crohnin taudista. Kliininen PCDAI-remissio ja vaste

Tavanomainen annos

40/20 mg joka 2. viikko

N = 93

Pieni annos 20/10 mg

joka 2. viikko

N = 95

p-arvo*

Viikko 26

Kliininen remissio

38,7 %

28,4 %

0,075

Kliininen vaste

59,1 %

48,4 %

0,073

Viikko 52

Kliininen remissio

33,3 %

23,2 %

0,100

Kliininen vaste

41,9 %

28,4 %

0,038

* Tavanomaisen ja pienen annoksen vertailun p-arvo.

Taulukko 27:

Tutkimus lasten Crohnin taudista. Kortikosteroidien tai immunomodulanttien

lopettaminen ja fistelien remissio

Tavanomainen annos

40/20 mg joka 2. viikko

Pieni annos

20/10 mg joka 2. viikko

p-arvo

1

Lopetti kortikosteroidit

N = 33

N = 38

Viikko 26

84,8 %

65,8 %

0,066

Viikko 52

69,7 %

60,5 %

0,420

Lopetti

immunomodulantit

2

N = 60

N = 57

Viikko 52

30,0 %

29,8 %

0,983

Fistelien remissio

3

N = 15

N = 21

Viikko 26

46,7 %

38,1 %

0,608

Viikko 52

40,0 %

23,8 %

0,303

Tavanomaisen ja pienen annoksen vertailun p-arvo.

Immunosuppressanttihoito voitiin lopettaa aikaisintaan viikolla 26 tutkijan arvion mukaan, jos kliinisen vasteen kriteerit

täyttyivät

Määritelmä: kaikki lähtötilanteessa vuotaneet fistelit sulkeutuneina vähintään kahdella peräkkäisellä käynnillä

lähtötasokäynnin jälkeen.

Molemmissa hoitoryhmissä todettiin, että painoindeksi ja pituuskasvunopeus suurenivat (paranivat)

tilastollisesti merkitsevästi lähtötilanteen ja viikkojen 26 ja 52 välillä.

Molemmissa hoitoryhmissä todettiin myös elämänlaatuparametrien (mm. IMPACT III) parantuneen

tilastollisesti ja kliinisesti merkitsevässä määrin lähtötilanteeseen nähden.

Lasten Crohnin tauti -tutkimukseen osallistuneista potilaista sata (n = 100) jatkoi avoimeen

pitkäkestoiseen jatkotutkimukseen. 5 vuoden adalimumabihoidon jälkeen 74,0 % (37/50) 50:stä

tutkimuksessa jäljellä olevasta potilaasta pysyi kliinisessä remissiossa, ja 92,0 %:lla (46/50) potilaista

säilyi kliininen vaste PCDAI:n mukaan.

Ulseratiivinen koliitti

Toistuvien adalimumabiannosten turvallisuutta ja tehoa arvioitiin satunnaistetuissa,

kaksoissokkoutetuissa, lumekontrolloiduissa tutkimuksissa aikuispotilailla, joiden ulseratiivinen

koliitti oli aktiivisuudeltaan keskivaikea tai vaikea (Mayo-pisteet 6-12, endoskopiaosion pisteet 2-3).

UC-I-tutkimuksessa 390 potilasta, jotka eivät olleet saaneet aiemmin TNF-antagonisteja,

satunnaistettiin saamaan joko lumelääkettä viikkojen 0 ja 2 kohdalla tai 160 mg adalimumabia viikon

0 kohdalla ja tämän jälkeen 80 mg viikon 2 kohdalla tai 80 mg adalimumabia viikon 0 kohdalla ja

tämän jälkeen 40 mg viikon 2 kohdalla. Viikon 2 jälkeen kummankin adalimumabiryhmän potilaat

saivat 40 mg 2 viikon välein. Kliinisen remission saavuttaminen (määritelmänä Mayo-pisteet ≤ 2,

kunkin osion pisteet ≤ 1) arvioitiin viikon 8 kohdalla.

UC-II-tutkimuksessa 248 potilasta sai 160 mg adalimumabia viikon 0 kohdalla, 80 mg viikon

2 kohdalla ja tämän jälkeen 40 mg 2 viikon välein, ja 246 potilasta sai lumelääkettä. Kliinisiä tuloksia

arvioitiin remission induktion osalta viikon 8 kohdalla ja remission ylläpidon osalta viikon

52 kohdalla.

Kliinisen remission saavuttaminen viikon 8 kohdalla oli tilastollisesti merkitsevästi yleisempää alussa

160/80 mg adalimumabia saaneilla potilailla kuin lumelääkettä saaneilla sekä UC-I-tutkimuksessa

(adalimumabi 18 % vs. lumelääke 9 %, p = 0,031) että UC-II-tutkimuksessa (adalimumabi 17 % vs.

lumelääke 9 %, p = 0,019). UC-II-tutkimuksessa niistä adalimumabia saaneista potilaista, jotka

saavuttivat remission viikon 8 kohdalla, 21/41 (51 %) oli edelleen remissiossa viikon 52 kohdalla.

Taulukossa 28 esitetään koko UC-II-tutkimuspopulaation tulokset.

Taulukko 28:

Hoitovaste, remissio ja limakalvon paraneminen UC-II-tutkimuksessa

(Prosenttia potilaista)

Lumelääke

Adalimumabi 40 mg

joka toinen viikko

Viikko 52

N = 246

N = 248

Kliininen vaste

18 %

30 %*

Kliininen remissio

17 %*

Limakalvon paraneminen

15 %

25 %*

Remissiossa ilman steroidihoitoa ≥ 90 vrk ajan

13 %*

(N = 140)

(N = 150)

Viikot 8 ja 52

Pitkäkestoinen vaste

12 %

24 %**

Pitkäkestoinen remissio

8 %*

Pitkäkestoinen limakalvon paraneminen

11 %

19 %*

Kliininen remissio: Mayo-pisteet ≤ 2, kunkin osion pisteet ≤ 1

Kliininen vaste: Mayo-pisteiden lasku ≥ 3 pistettä ja ≥ 30 % lähtötilanteesta; lisäksi rektaaliverenvuotoa kuvaavan RBS-

pistearvon tulee laskea ≥ 1 tai olla 0 tai 1.

p < 0,05, adalimumabi vs. lumelääke, prosenttiosuuksien pareittainen vertailu

** p < 0,001, adalimumabi vs. lumelääke, prosenttiosuuksien pareittainen vertailu

Potilaista, jotka saivat kortikosteroidihoitoa lähtötilanteessa

Niistä potilaista, jotka saivat vasteen viikolla 8, viikon 52 kohdalla 47 % oli säilyttänyt vasteen, 29 %

oli remissiossa, 41 %:lla havaittiin limakalvon paraneminen ja 20 % oli ollut steroidivapaassa

remissiossa ≥ 90 vuorokautta.

Aiempi infliksimabilla toteutettu TNF-antagonistihoito oli epäonnistunut noin 40 prosentilla

UC-II-tutkimuksen potilaista. Näillä potilailla adalimumabin teho oli heikompi kuin potilailla, jotka

eivät olleet saaneet aiempaa TNF-antagonistihoitoa. Potilaista, joiden aiempi TNF-antagonistihoito oli

epäonnistunut, viikon 52 kohdalla remission saavutti 3 % lumehoitoa saaneista ja 10 %

adalimumabihoitoa saaneista.

UC-I ja -II -tutkimusten potilaat saivat siirtyä avoimeen, pitkäkestoiseen jatkotutkimukseen (UC-III).

Seuraavan kolmen vuoden adalimumabihoidon jälkeen 75 % (301/402) oli edelleen kliinisessä

remissiossa osittaisen Mayo-pisteytyksen mukaan.

Sairaalahoitoon joutuminen

Adalimumabitutkimushaarassa hoidetut potilaat tarvitsivat vähemmän sekä kaikista syistä johtuvaa

että ulseratiiviseen koliittiin liittyvää sairaalahoitoa 52 viikkoa kestäneiden UC-I ja UC-II -tutkimusten

aikana kuin lumelääketutkimushaarassa hoidetut potilaat. Kun huomioon otettiin kaikki

sairaalahoitoon johtaneet syyt, adalimumabihoitoa saaneista 0,18 ja lumehoitoa saaneista

0,26 tapausta/potilasvuosi tarvitsi sairaalahoitoa. Vastaavasti ulseratiivisen koliitin vuoksi

sairaalahoitoon joutui adalimumabihoitoa saaneista 0,12 ja lumehoitoa saaneista

0,22 tapausta/potilasvuosi.

Elämänlaatu

UC-II –tutkimuksessa Inflammatory Bowel Disease Questionaire (IBDQ)-pisteet paranivat

adalimumabihoitoa saaneilla.

Uveiitti

Adalimumabin turvallisuutta ja tehoa arvioitiin kahdessa satunnaistetussa, kaksoissokkoutetussa,

lumekontrolloidussa tutkimuksessa (UV I ja II) aikuispotilailla, joilla oli ei-infektioperäinen

intermediaarinen uveiitti, posteriorinen uveiitti tai panuveiitti. Pois suljettiin potilaat, joilla oli isoloitu

anteriorinen uveiitti. Potilaat saivat joko lumehoitoa tai adalimumabihoitoa (80 mg aloitusannos, jonka

jälkeen 40 mg joka toinen viikko; ensimmäinen 40 mg annos otettiin viikon kuluttua

aloitusannoksesta). Samanaikainen hoito yhdellä vakaa-annoksisella ei-biologisella

immunosuppressantilla sallittiin.

UV I -tutkimuksessa arvioitiin 217 potilasta, joilla oli aktiivinen uveiitti kortikosteroidihoidosta

huolimatta (peroraalinen prednisoni annoksella 10-60 mg/vrk). Kaikki potilaat saivat 2 viikon ajan

prednisonihoitoa standardiannoksella 60 mg/vrk tutkimukseenottovaiheessa, minkä jälkeen oli

pakollinen annoksen pienentämisvaihe, ja kortikosteroidihoito lopetettiin kokonaan viikkoon

15 mennessä.

UV II -tutkimuksessa arvioitiin 226 potilasta, joiden inaktiivinen uveiitti vaati lähtötilanteessa

pitkäaikaista kortikosteroidihoitoa (peroraalinen prednisoni 10–35 mg/vrk) taudin hallinnassa

pysymiseksi. Tämän jälkeen oli pakollinen annoksen pienentämisvaihe, ja kortikosteroidihoito

lopetettiin kokonaan viikkoon 19 mennessä.

Ensisijainen tehon päätetapahtuma oli kummassakin tutkimuksessa ”hoidon epäonnistumiseen kuluva

aika”. Hoidon epäonnistumisen määritelmänä oli monitekijäinen vastemuuttuja, joka perustui

inflammatorisiin suoni- ja verkkokalvon ja/tai inflammatorisiin verkkokalvon verisuonien leesioihin,

etukammion solujen määrään, lasiaissamentumien asteeseen ja parhaaseen lasikorjattuun

näöntarkkuuteen (BCVA).

Kliininen vaste

Kummassakin tutkimuksessa havaittiin adalimumabiryhmässä tilastollisesti merkitsevä hoidon

epäonnistumisriskin pienentyminen vs. lumeryhmä (ks. taulukko 29). Kummassakin tutkimuksessa

adalimumabihoidolla havaittiin varhainen ja pitkäkestoinen vaikutus hoidon epäonnistumisosuuteen

vs. lumelääke (ks. kuva 2).

Taulukko 29:

Hoidon epäonnistumiseen kulunut aika UV I- ja UV II -tutkimuksissa

Analyysi

Hoito

N

Epäonnistuminen

N (%)

Mediaaniaika

epäonnistumiseen

(kk)

HR

a

95 % lv,

HR

a

p-arvo

b

Hoidon epäonnistumiseen kulunut aika viikon 6 kohdalla tai sen jälkeen UV I -tutkimuksessa

Ensisijainen analyysi (ITT)

Lumelääke

Adalimumabi

84 (78,5)

60 (54,5)

0,50

0,36-0,70

< 0,001

Hoidon epäonnistumiseen kulunut aika viikon 2 kohdalla tai sen jälkeen UV II -tutkimuksessa

Ensisijainen analyysi (ITT)

Lumelääke

Adalimumabi

61 (55,0)

45 (39,1)

0,57

0,39-0,84

0,004

Huom.

Hoidon epäonnistuminen viikon 6 kohdalla tai sen jälkeen (UV I -tutkimus) tai viikon 2 kohdalla tai sen jälkeen

(UV II -tutkimus) laskettiin tapahtumaksi. Muusta syystä kuin hoidon epäonnistumisesta johtuneet keskeytykset

tutkimuksessa rajattiin keskeytyshetken kohdalta.

Adalimumabin vs. lumeen riskisuhde (HR) laskettiin suhteellisen riskin regressiolla, jossa tekijänä oli hoito.

2-tahoinen p-arvo laskettiin log-rank-testillä

EA = ei arvioitavissa. Alle puolella riskille alttiista potilaista esiintyi tapahtuma.

Kuva 2:

Hoidon epäonnistumiseen kulunut aika yhteenvetona Kaplan–Meier-käyrinä

viikon 6 kohdalla tai sen jälkeen (UV I -tutkimus) tai viikon 2 kohdalla tai sen

jälkeen (UV II -tutkimus)

AIKA (KK)

UV I -tutkimus

Hoito

Lumelääke

Adalimumabi

HOIDON

EPÄONNISTUMISOSUUS (%)

AIKA (KK)

UV II -tutkimus

Hoito

Lumelääke

Adalimumabi

Huom. P# = Lumelääke (tapahtumien määrä/riskille alttiiden määrä); A# = adalimumabi (tapahtumien määrä/riskille alttiiden

määrä).

UV I-tutkimu ksessa havaittiin tilastollisesti merkitseviä eroja adalimumabin hyväksi vs. lume kunkin

hoidon epäonnistumisen osatekijän osalta. UV II -tutkimuksessa havaittiin tilastollisesti merkitseviä

eroja vain näöntarkkuuden osalta, mutta muutkin osatekijät olivat adalimumabilla numeerisesti

paremmat.

Tutkimusten UV I ja UV II kontrolloimattomaan pitkäkestoiseen jatkotutkimukseen otettiin

417 tutkittavaa. Heistä 46 tutkittavan ei katsottu soveltuvan analyysiin (esim. diabeettisen retinopatian

komplikaatioiden, kaihileikkauksen tai vitrektomian vuoksi), ja heidät suljettiin pois ensisijaisesta

tehoanalyysistä. Jäljelle jääneistä 371 tutkittavasta 276 arviointikelpoista tutkittavaa sai avointa

adalimumabihoitoa 78 viikon ajan. Havaintotietojen perusteella 222 tutkittavan (80,4 %) tilanne oli

rauhallinen (ei aktiivisia tulehdusmuutoksia, etukammion solujen määrä ≤ 0,5+, lasiaissamentumien

aste ≤ 0,5+) ja samanaikaisesti käytössä ollut steroidiannos oli ≤ 7,5 mg/vrk. 184 tutkittavalla (66,7 %)

tilanne oli rauhallinen eikä käytössä ollut steroidilääkitystä. Paras lasikorjattu näöntarkkuus (BCVA)

oli joko aiempaa parempi tai ennallaan (huonontunut < 5 kirjaimen verran) 88,4 %:ssa silmistä

viikolla 78. Tutkimuksen ennen viikkoa 78 keskeyttäneistä tutkittavista 11 % keskeytti

osallistumisensa haittatapahtumien vuoksi ja 5 % siksi, että adalimumabihoidolla saavutettu vaste oli

riittämätön.

Elämänlaatu

Kummassakin kliinisessä tutkimuksessa arvioitiin potilaiden ilmoittamia lopputulemia näköön

liittyvästä toimintakyvystä NEI VFQ-25-kyselyllä. Adalimumabi oli numeerisesti parempi valtaosassa

alaosioista, ja tilastollisesti merkitsevät keskimääräiset erot saavutettiin UV I -tutkimuksessa yleisen

näkökyvyn, silmäkivun, lähinäön, mielenterveyden ja kokonaispisteiden alaosioissa sekä UV II -

tutkimuksessa yleisen näkökyvyn ja mielenterveyden alaosioissa. Näkökykyyn liittyvät vaikutukset

eivät olleet adalimumabihoidolla numeerisesti parempia UV I -tutkimuksessa värinäön osalta ja UV II

-tutkimuksessa värinäön, perifeerisen näön ja lähinäön osalta.

Uveiitti lapsilla

Adalimumabin turvallisuutta ja tehoa arvioitiin satunnaistetussa, kaksoissokkoutetussa,

kontrolloidussa tutkimuksessa, johon osallistui 90 2 ≤ - < 18-vuotiasta lapsipotilasta, joilla oli

aktiivinen JIA:iin liittyvä ei-infektioperäinen anteriorinen uveiitti, ja joilla tauti oli refraktaarinen

vähintään 12 viikkoa kestäneestä metotreksaattihoidosta huolimatta. Potilaat saivat joko lumelääkettä

tai 20 mg adalimumabia (paino < 30 kg) tai 40 mg adalimumabia (paino ≥ 30 kg) joka toinen viikko

yhdessä lähtötilanteen metotreksaattiannoksensa kanssa.

HOIDON

EPÄONNISTUMISOSUUS (%)

Ensisijainen päätetapahtuma oli "hoidon epäonnistumiseen kuluva aika". Hoidon epäonnistumisen

määritelmänä oli silmän tulehduksen pahentuminen tai pysyvä ei-paraneminen, osittainen

paraneminen, johon liittyi muiden samanaikaisten pysyvien silmäsairauksien kehittyminen tai

paheneminen, muun samanaikaisen lääkityksen luvaton käyttö ja hoidon keskeytys pidemmäksi ajaksi.

Kliininen vaste

Adalimumabi viivästytti merkitsevästi hoidon epäonnistumiseen kuluvaa aikaa verrattuna

lumelääkkeeseen (ks. kuva 3, p < 0,0001 log-rank-testillä). Mediaaniaika hoidon epäonnistumiseen oli

24,1 viikkoa lumelääkettä saaneilla potilailla. Adalimumabihoitoa saaneiden potilaiden mediaaniaikaa

hoidon epäonnistumiseen ei voitu arvioida, koska alle puolella heistä hoito epäonnistui. Adalimumabi

pienensi merkitsevästi hoidon epäonnistumisen riskiä 75 %:lla verrattuna lumelääkkeeseen, kuten

riskisuhde osoittaa (HR = 0,25 [95 % luottamusväli 0,12-0,49]).

Kuva 3:

Hoidon epäonnistumiseen kulunut aika yhteenvetona Kaplan-Meier-käyrinä

lasten uveiittitutkimuksessa

Huom: P = Lume (Riskille alttiiden määrä); H = ADALIMUMABI (Riskille alttiiden määrä).

Immunogeenisuus

Adalimumabihoidon aikana saattaa kehittyä anti-adalimumabivasta-aineita. Anti-adalimumabivasta-

aineiden muodostus tehostaa adalimumabin puhdistumaa ja heikentää sen tehoa. Anti-

adalimumabivasta-aineiden muodostuksen ja haittatapahtumien esiintymistiheyden välillä ei ole

mitään selkeää yhteyttä.

Pediatriset potilaat

Euroopan lääkevirasto on myöntänyt lykkäyksen velvoitteelle toimittaa tutkimustulokset

adalimumabin käytöstä yhden tai useamman pediatrisen potilasryhmän hoidossa ulseratiivisessa

koliitissa (ks. kohta 4.2 ohjeet käytöstä pediatristen potilaiden hoidossa).

5.2

Farmakokinetiikka

Imeytyminen ja jakautuminen

Ihonalaisen 40 mg:n kerta-annoksen jälkeen adalimumabin imeytyminen ja jakautuminen oli hidasta,

huippupitoisuus seerumissa saavutettiin n. 5 päivän kuluttua lääkkeen antamisesta. Kolmesta

tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella adalimumabin absoluuttisen biologisen hyötyosuuden

arvioidaan olevan keskimäärin 64 % 40 mg:n ihonalaisen kerta-annoksen jälkeen. Laskimonsisäisten

kerta-annosten (0,25-10 mg/kg) jälkeen pitoisuudet olivat annoksesta riippuvaisia. Puhdistuma

0,5 mg/kg:n annosten (~40 mg) jälkeen oli 11-15 ml/h, jakautumistilavuus (V

) vaihteli välillä

5-6 litraa, ja terminaalivaiheen puoliintumisajan keskiarvo oli noin kaksi viikkoa. Useilla

nivelreumapotilailla adalimumabin pitoisuudet nivelnesteessä olivat 31-96 % seerumista mitattaviin

pitoisuuksiin verrattuna.

Ihonalaisen 40 mg:n adalimumabikerta-annoksen jälkeen vakaan tilan pienin pitoisuus aikuisilla

nivelreumapotilailla oli keskimäärin n. 5 µg/ml (jos samanaikaisesti ei käytetty metotreksaattia) tai

8-9 µg/ml (jos samanaikaisesti käytettiin metotreksaattia). Vakaassa tilassa seerumin pienin

adalimumabipitoisuus suureni lähes annoksesta riippuvaisesti, kun valmistetta annettiin ihonalaisesti

20, 40 ja 80 mg joka toinen viikko tai viikoittain.

Kun idiopaattista juveniilia polyartriittia sairastavat 4–17-vuotiaat potilaat saivat adalimumabia

24 mg/m

(enintään 40 mg) ihon alle joka toinen viikko, adalimumabin vakaan tilan

minimipitoisuuksien keskiarvo seerumissa (arvot viikoilta 20–48) oli 5,6 ± 5,6 µg/ml (variaatiokerroin

102 %) käytettäessä adalimumabia ilman metotreksaattia ja 10,9 ± 5,2 µg/ml (variaatiokerroin 47,7 %)

samanaikaisen metotreksaattihoidon aikana.

Kun idiopaattista juveniilia polyartriittia sairastaville potilaille, joiden ikä oli 2– < 4 v tai ikä vähintään

4 v ja paino < 15 kg, annettiin adalimumabia 24 mg/m

, adalimumabin vakaan tilan

minimipitoisuuksien keskiarvo seerumissa oli 6,0 ± 6,1 µg/ml (variaatiokerroin 101 %) käytettäessä

adalimumabia ilman metotreksaattia ja 7,9 ± 5,6 µg/ml (variaatiokerroin 71,2 %) samanaikaisen

metotreksaattihoidon aikana.

Kun entesiitteihin liittyvää artriittia sairastavat 6–17-vuotiaat potilaat saivat 24 mg/m

(enintään

40 mg) ihon alle joka toinen viikko, adalimumabin vakaan tilan minimipitoisuuksien keskiarvo

seerumissa (mitattu viikolla 24) oli 8,8 ± 6,6 µg/ml käytettäessä adalimumabia ilman metotreksaattia

ja 11,8 ± 4,3 µg/ml samanaikaisen metotreksaattihoidon aikana.

Kun röntgennegatiivista aksiaalista spondylartriittia sairastaville aikuispotilaille annettiin 40 mg

adalimumabia ihon alle joka toinen viikko, vakaan tilan minimipitoisuuksien keskiarvo

(± keskihajonta) oli viikon 68 kohdalla 8,0 ± 4,6 μg/ml.

Aikuisilla psoriaasipotilailla vakaan tilan minimipitoisuuksien keskiarvo oli 5 μg/ml

adalimumabimonoterapian aikana (40 mg joka toinen viikko).

Kun kroonista läiskäpsoriaasia sairastaville lapsipotilaille oli annettu 0,8 mg/kg (enintään 40 mg)

adalimumabia ihon alle joka toinen viikko, adalimumabin vakaan tilan minimipitoisuuksien keskiarvo

( ± keskihajonta) oli noin 7,4 ± 5,8 µg/ml (variaatiokerroin 79 %).

Kun hidradenitis suppurativaa sairastaville aikuispotilaille annettiin 160 mg adalimumabiannos

viikolla 0 ja sen jälkeen 80 mg viikolla 2, seerumin pienin adalimumabipitoisuus oli noin 7-8 μg/ml

viikolla 2 ja viikolla 4. Vakaan tilan minimipitoisuuksien keskiarvo (arvot viikoilta 12-36) oli noin

8-10 μg/ml, kun adalimumabia annettiin 40 mg kerran viikossa.

Adalimumabialtistus nuorilla HS-tautia sairastavilla potilailla arvioitiin käyttämällä

populaatiofarmakokineettistä mallinnusta ja simulaatiota, jotka perustuivat muiden käyttöaiheiden

farmakokinetiikkaan muilla lapsipotilailla (psoriaasi lapsilla, juveniili idiopaattinen artriitti, Crohnin

tauti lapsilla ja entesiitteihin liittyvä artriitti). Nuorille HS-tautia sairastaville potilaille suositeltava

annostus on 40 mg joka toinen viikko. Koska elimistön koko voi vaikuttaa adalimumabialtistukseen,

nuoret, jotka painavat enemmän ja joiden vaste ei ole riittävä, saattavat hyötyä aikuisille suositellusta

annoksesta 40 mg joka viikko.

Kun Crohnin tautia sairastaville potilaille annettiin 80 mg:n latausannos adalimumabia viikolla 0 ja

sen jälkeen 40 mg viikolla 2, seerumin pienimmät adalimumabipitoisuudet olivat hoidon

aloitusvaiheen aikana noin 5,5 μg/ml. Kun potilaille annettiin 160 mg:n latausannos adalimumabia

viikolla 0 ja sen jälkeen 80 mg viikolla 2, seerumin pienimmät adalimumabipitoisuudet olivat hoidon

aloitusvaiheen aikana noin 12 μg/ml. Vakaassa tilassa pienimmät pitoisuudet Crohnin tautia

sairastavilla potilailla olivat keskimäärin noin 7 μg/ml, kun potilaat saivat 40 mg adalimumabia

ylläpitoannoksena joka toinen viikko.

Keskivaikeaa tai vaikeaa Crohnin tautia sairastavien lapsipotilaiden avoin adalimumabiannos oli

induktiohoidon viikoilla 0 ja 2 joko 160/80 mg (vähintään 40 kg painoiset) tai 80/40 mg (alle 40 kg

painoiset). Viikolla 4 potilaat satunnaistettiin suhteessa 1:1 käyttämään ylläpitohoitoa joko

tavanomaisina annoksina (40/20 mg joka toinen viikko painosta riippuen) tai pieninä annoksina

(20/10 mg joka toinen. viikko painosta riippuen). Seerumin adalimumabipitoisuuksien minimin

keskiarvo ( ± keskihajonta) viikolla 4 oli 15,7 ± 6,6 µg/ml, jos potilas painoi ≥ 40 kg (160/80 mg), ja

10,6 ± 6,1 µg/ml, jos potilas painoi < 40 kg (80/40 mg).

Satunnaistettua hoitoaan jatkaneilla potilailla adalimumabin minimipitoisuuksien keskiarvo

( ± keskihajonta) viikolla 52 oli tavanomaisen annoksen ryhmässä 9,5 ± 5,6 µg/ml ja pienen annoksen

ryhmässä 3,5 ± 2,2 µg/ml. Minimipitoisuuksien keskiarvo pysyi ennallaan, kun potilaat jatkoivat

adalimumabihoidon käyttöä joka toinen viikko 52 viikon ajan. Jos hoitoa tehostettiin ottamalla lääke

joka viikko, seerumin adalimumabipitoisuuksien keskiarvo ( ± keskihajonta) oli viikolla 52 joko

15,3 ± 11,4 μg/ml (40/20 mg joka viikko) tai 6,7 ± 3,5 μg/ml (20/10 mg joka viikko).

Kun ulseratiivista koliittia sairastaville potilaille annettiin 160 mg:n latausannos adalimumabia

viikolla 0 ja sen jälkeen 80 mg viikolla 2, seerumin pienimmät adalimumabipitoisuudet olivat hoidon

aloitusvaiheen aikana noin 12 μg/ml. Vakaassa tilassa pienimmät pitoisuudet ulseratiivista koliittia

sairastavilla potilailla olivat keskimäärin noin 8 μg/ml, kun potilaat saivat 40 mg adalimumabia

ylläpitoannoksena joka toinen viikko.

Kun uveiittia sairastaville aikuispotilaille annettiin 80 mg:n latausannos adalimumabia viikolla 0 ja sen

jälkeen 40 mg adalimumabia joka toinen viikko alkaen viikolla 1, vakaan tilan pitoisuuden keskiarvo

oli noin 8-10 μg/ml.

Adalimumabialtistus uveiittia sairastavilla lapsilla arvioitiin käyttämällä populaatiofarmakokineettistä

mallinnusta ja simulaatiota, jotka perustuivat muiden käyttöaiheiden farmakokinetiikkaan muilla

lapsipotilailla (psoriaasi lapsilla, juveniili idiopaattinen artriitti, Crohnin tauti lapsilla ja entesiitteihin

liittyvä artriitti). Kliinistä tietoa altistumisesta latausannokselle alle 6-vuotiailla lapsilla ei ole

saatavilla. Ennustetut altistukset viittaavat siihen, että ilman metotreksaattia latausannos voi johtaa

aluksi systeemisen altistuksen nousuun.

Populaatiofarmakokineettinen ja farmakokineettinen/farmakodynaaminen mallinnus ja simulaatio

ennustivat adalimumabialtistuksen ja tehon olevan samaa luokkaa annoksella 40 mg kerran viikossa ja

80 mg joka toinen viikko (potilaina aikuisia, joilla oli nivelreuma, HS-tauti, ulseratiivinen koliitti,

Crohnin tauti tai läiskäpsoriaasi, nuoria, joilla oli hidradenitis suppurativa, sekä ≥ 40 kg painavia

lapsipotilaita, joilla oli Crohnin tauti).

Altistus-vastesuhde pediatrisilla potilailla

Plasmapitoisuuden ja PedACR 50 -vasteen välinen altistus-vastesuhde arvioitiin juveniilia

idiopaattista artriittia (pJIA ja ERA) sairastavilla potilailla tehtyjen kliinisten tutkimusten perusteella.

Havaittava adalimumabin pitoisuus plasmassa, joka aiheuttaa puolet PedACR 50 -vasteen

maksimivaikutuksesta (EC50) oli 3 μg/ml (95 % luottamusväli 1-6 μg/ml).

Adalimumabipitoisuuden ja tehon välinen altistus-vastesuhde pediatrisilla potilailla, joilla oli vaikea

kroonien läiskäpsoriaasi, arvioitiin PASI 75 -vasteelle ja PGA puhdas/melkein puhdas -vasteelle.

PASI 75 ja PGA puhdas/melkein puhdas -vasteet paranivat, kun adalimumabipitoisuus nousi.

Molemmilla havaittu EC50 oli sama, noin 4,5 μg/ml (95 % luottamusväli 0,4-47,6 [PASI 75] ja 1,9-

10,5 [PGA]).

Eliminaatio

Farmakokineettisissä yli 1 300 nivelreumapotilasta käsittävissä väestötutkimuksissa havaittiin

adalimumabin näennäisen puhdistuman lisääntyvän ruumiinpainon mukaan. Kun tulokset vakioitiin

painoerojen suhteen, havaittiin sukupuolella ja iällä olevan ainoastaan minimaalinen vaikutus

adalimumabin puhdistumaan. Vapaan adalimumabin (adalimumabin, joka ei ole sitoutunut

adalimumabin vasta-aineisiin) pitoisuudet seerumissa todettiin pienemmiksi niillä potilailla, joilla oli

mitattavissa olevat määrät adalimumabin vasta-aineita.

Maksan tai munuaisten vajaatoiminta

Adalimumabia ei ole tutkittu maksan tai munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla potilailla.

5.3

Prekliiniset tiedot turvallisuudesta

Kerta-annosten aiheuttamaa toksisuutta, toistuvan altistuksen aiheuttamaa toksisuutta ja

geenitoksisuutta koskevien ei-kliinisten tutkimusten tulokset eivät viittaa erityiseen vaaraan ihmisille.

Makakiapinoilla tehdyssä alkion/sikiön kehitykseen kohdistuvaa toksisuutta/postnataalia kehitystä

koskevassa tutkimuksessa ei havaittu adalimumabin aiheuttavan haittaa sikiölle annostasolla 0,30 ja

100 mg/kg (9-17 apinaa/ryhmä). Adalimumabilla ei ole tehty karsinogeenisuustutkimuksia eikä

fertiliteettiä tai postnataalitoksisuutta koskevia standardiarviointeja, koska ei ole saatavilla sopivia

malleja, joissa vasta-aine reagoisi rajoitetusti ristiin jyrsijän TNF:n kanssa, ja koska jyrsijöissä

kehittyy neutraloivia vasta-aineita.

6.

FARMASEUTTISET TIEDOT

6.1

Apuaineet

Natriumasetaattitrihydraatti

Etikkahappo, väkevä

Trehaloosidihydraatti

Polysorbaatti 80

Injektionesteisiin käytettävä vesi.

6.2

Yhteensopimattomuudet

Koska yhteensopimattomuustutkimuksia ei ole tehty, lääkevalmistetta ei saa sekoittaa muiden

lääkevalmisteiden kanssa.

6.3

Kestoaika

2 vuotta

6.4

Säilytys

Säilytä jääkaapissa (2 °C – 8 °C). Ei saa jäätyä. Pidä esitäytetty ruisku / esitäytetty kynä

ulkopakkauksessa. Herkkä valolle.

Yksittäinen esitäytetty Cyltezo-ruisku/kynä voidaan säilyttää huoneenlämmössä enintään 25 °C:ssa

14 päivän ajan. Esitäytetty ruisku /esitäytetty kynä tulee suojata valolta, ja se on hävitettävä, jos sitä ei

käytetä 14 päivän aikana.

6.5

Pakkaustyyppi ja pakkauskoko

Cyltezo 40 mg injektioneste, liuos, esitäytetty ruisku

Cyltezo 40 mg injektioneste, liuos esitäytetyssä kertakäyttöruiskussa (tyypin I lasi). Männän tulppa on

butyylikumia ja neulassa on korkki, jonka ulkoinen osa on muovia ja sisäosa elastomeeria, joka

sisältää lateksia.

Pakkaukset:

1 esitäytetty ruisku (0,8 ml steriiliä liuosta) läpipainopakkauksessa ja 2 puhdistuslappua.

2 esitäytettyä ruiskua (0,8 ml steriiliä liuosta) läpipainopakkauksessa ja 2 puhdistuslappua.

4 esitäytettyä ruiskua (0,8 ml steriiliä liuosta) läpipainopakkauksessa ja 4 puhdistuslappua.

6 esitäytettyä ruiskua (0,8 ml steriiliä liuosta) läpipainopakkauksessa ja 6 puhdistuslappua.

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

Cyltezo 40 mg injektioneste, liuos, esitäytetty kynä

Cyltezo 40 mg injektioneste, liuos esitäytetyssä kertakäyttökynässä (sisältäen esitäytetyn ruiskun)

potilaan käyttöön. Kynän sisällä oleva ruisku on valmistettu tyypin I lasista, männän tulppa on

butyylikumia ja neulassa olevan korkin ulkoinen osa on muovia ja sisäosa elastomeeria, joka sisältää

lateksia.

Pakkaukset:

1 esitäytetty kynä (0,8 ml steriiliä liuosta) läpipainopakkauksessa ja 2 puhdistuslappua.

2 esitäytettyä kynää (0,8 ml steriiliä liuosta) läpipainopakkauksessa ja 2 puhdistuslappua.

4 esitäytettyä kynää (0,8 ml steriiliä liuosta) läpipainopakkauksessa ja 4 puhdistuslappua.

6 esitäytettyä kynää (0,8 ml steriiliä liuosta) läpipainopakkauksessa ja 6 puhdistuslappua.

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

6.6

Erityiset varotoimet hävittämiselle

Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

7.

MYYNTILUVAN HALTIJA

Boehringer Ingelheim International GmbH

Binger Str. 173

D-55216 Ingelheim am Rhein

Saksa

8.

MYYNTILUVAN NUMERO(T)

Cyltezo 40 mg injektioneste, liuos, esitäytetty ruisku

EU/1/17/1240/001

EU/1/17/1240/002

EU/1/17/1240/003

EU/1/17/1240/004

Cyltezo 40 mg injektioneste, liuos, esitäytetty kynä

EU/1/17/1240/005

EU/1/17/1240/006

EU/1/17/1240/007

EU/1/17/1240/008

9.

MYYNTILUVAN MYÖNTÄMISPÄIVÄMÄÄRÄ/UUDISTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ

Myyntiluvan myöntämisen päivämäärä: 10 marraskuu 2017

10.

TEKSTIN MUUTTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ

Lisätietoja tästä lääkevalmisteesta on Euroopan lääkeviraston verkkosivulla

http://www.ema.europa.eu.

30 Churchill Place

Canary Wharf

London E14 5EU

United Kingdom

An agency of the European Union

Telephone

+44 (0)20 3660 6000

Facsimile

+44 (0)20 3660 5555

Send a question via our website

www.ema.europa.eu/contact

© European Medicines Agency, 2017. Reproduction is authorised provided the source is acknowledged.

EMA/618757/2017

EMEA/H/C/004319

Julkinen EPAR-yhteenveto

Cyltezo

adalimumabi

Tämä on yhteenveto Euroopan julkisesta arviointilausunnosta (EPAR), joka koskee Cyltezo-

lääkevalmistetta. Tekstissä selitetään, miten virasto on arvioinut lääkevalmistetta ja päätynyt

puoltamaan myyntiluvan myöntämistä sille EU:ssa ja suosituksiin sen käytön ehdoista. Tarkoituksena

ei ole antaa käytännön neuvoja Cyltezon käytöstä.

Potilas saa Cyltezon käyttöä koskevaa tietoa pakkausselosteesta, lääkäriltä tai apteekista.

Mitä Cyltezo on ja mihin sitä käytetään?

Cyltezo on lääke, joka vaikuttaa immuunijärjestelmään ja jolla hoidetaan seuraavia sairauksia:

läiskäpsoriaasi (sairaus, joka aiheuttaa punaisia hilseileviä läiskiä iholla)

nivelpsoriaasi (sairaus, joka aiheuttaa punaisia, hilseileviä läiskiä iholla ja niveltulehdusta)

nivelreuma (niveltulehdusta aiheuttava sairaus)

aksiaalinen spondyloartriitti (selkäkipua aiheuttava tulehdus selkärangassa), mukaan lukien

selkärankareuma – myös silloin, kun röntgenkuvassa ei ole nähtävissä vauriota mutta kun on

selkeitä merkkejä tulehduksesta

Crohnin tauti (tulehdusta suolistossa aiheuttava sairaus)

haavainen paksusuolitulehdus (sairaus, joka aiheuttaa tulehdusta ja haavaumia suolen

seinämässä)

idiopaattinen juveniili polyartriitti ja aktiivinen entesiitteihin liittyvä artriitti (harvinaisia

niveltulehdusta aiheuttavia sairauksia)

märkivä hikirauhastulehdus (acne inversa), joka on iholle kyhmyjä, paiseita (märkäpesäkkeitä) ja

arpia aiheuttava krooninen ihosairaus

Cyltezo

EMA/618757/2017

Page 2/3

ei-infektiivinen uveiitti (tulehdus silmämunassa sen valkuaisen alla olevassa kerroksessa).

Cyltezoa käytetään enimmäkseen aikuisilla, joiden sairaus on vaikea, kohtalaisen vaikea tai paheneva,

tai kun potilaalle ei voida antaa muita hoitoja. Yksityiskohtaista tietoa Cyltezon käytöstä kaikissa

näissä sairauksissa, mukaan lukien tietoa siitä, milloin sitä voi käyttää lapsilla, on

valmisteyhteenvedossa.

Cyltezon vaikuttava aine on adalimumabi, ja se on ns. biologisesti samanarvoinen lääkevalmiste. Tämä

tarkoittaa sitä, että Cyltezo on samanarvoinen jonkin toisen biologisen lääkkeen (tunnetaan myös ns.

alkuperäislääkevalmisteena) kanssa, jolla on jo myyntilupa Euroopan unionin (EU) alueella. Cyltezon

alkuperäislääkevalmiste on Humira. Lisää tietoa biologisesti samanarvoisista lääkevalmisteista on

tässä

Miten Cyltezoa käytetään?

Cyltezoa on saatavana ihon alle annettavana injektionesteenä, liuoksena esitäytetyssä ruiskussa tai

kynässä, ja se annetaan yleensä joka toinen viikko. Injektion annos ja annostiheys määräytyvät

hoidettavan sairauden mukaan. Lasten annos lasketaan lapsen painon ja pituuden perusteella.

Opastusta saatuaan potilaat tai heidän hoitajansa voivat injektoida Cyltezoa itse, jos lääkäri pitää sitä

asianmukaisena.

Cyltezo-hoito on aloitettava ja toteutettava Cyltezolla hoidettavien sairauksien hoitoon perehtyneen

lääkärin valvonnassa. Uveiitin hoidossa lääkärin on myös pyydettävä neuvoa lääkäreiltä, joilla on

kokemusta Cyltezon käytöstä.

Cyltezoa saa ainoastaan lääkärin määräyksestä. Lisätietoja on pakkausselosteessa.

Miten Cyltezo vaikuttaa?

Cyltezon vaikuttava aine adalimumabi on monoklonaalinen vasta-aine (proteiinin tyyppi), joka on

suunniteltu tunnistamaan elimistössä aine nimeltä tuumorinekroositekijä (TNF) ja kiinnittymään siihen.

TNF on osallisena tulehduksen muodostumisessa, ja sitä esiintyy suurina määrinä potilailla, joilla on

Cyltezolla hoidettavia sairauksia. Kiinnittymällä tuumorinekroositekijään adalimumabi estää sen

toiminnan ja vähentää tulehdusta ja muita sairauksien oireita.

Mitä hyötyä Cyltezosta on havaittu tutkimuksissa?

Cyltezoa ja Humiraa vertailevat laboratoriotutkimukset osoittivat, että Cyltezon vaikuttava aine on

rakenteeltaan, puhtaudeltaan ja biologiselta aktiivisuudeltaan hyvin samankaltainen kuin Humiran.

Tutkimuksissa myös osoitettiin, että Cyltezo tuotti vastaavan pitoisuuden vaikuttavaa ainetta

elimistössä kuin Humira.

Lisäksi tutkimuksessa, jossa oli mukana 645 myös metotreksaattihoitoa saavaa keskivaikeaa tai

vaikeaa nivelreumaa sairastavaa potilasta, osoitettiin Cyltezon ja Humiran olevan teholtaan

samanlaisia. Hoitovasteen mittana oli vähintään 20 prosentin parannus oirepisteissä, jonka saavutti 12

hoitoviikon jälkeen 67 prosenttia Cyltezoa saaneista ja 24 hoitoviikon jälkeen 69 prosenttia Cyltezoa

saaneista. Vastaavat osuudet olivat 61 prosenttia ja 65 prosenttia Humiraa saaneilla. Vertailukelpoinen

lääkkeestä saatu hyöty oli havaittavissa pitempään kestäneen hoidon seurauksena vielä 48 viikon ajan.

Koska Cyltezo on biologisesti samanarvoinen lääkevalmiste, adalimumabin tehoa ja turvallisuutta

koskevia tutkimuksia, jotka on tehty Humirasta, ei tarvitse toistaa Cyltezon osalta.

Cyltezo

EMA/618757/2017

Page 3/3

Mitä riskejä Cyltezoon liittyy?

Adalimumabin yleisimmät sivuvaikutukset (havaittu useammalla kuin yhdellä potilaalla kymmenestä)

ovat infektiot (mukaan lukien nenä, nielu ja poskiontelot) sekä injektiokohdan reaktiot (punoitus,

kutina, verenvuoto, kipu ja turvotus), päänsärky sekä lihas- ja luukipu.

Kuten muut saman luokan lääkkeet, Cyltezo voi vaikuttaa immuunijärjestelmän kykyyn torjua

tulehduksia ja syöpää. Adalimumabia käyttävillä potilailla on tavattu joitakin vakavia infektioita ja

verisyöpiä.

Muita harvinaisia ja vakavia sivuvaikutuksia (joita saattaa aiheutua enintään yhdelle potilaalle

tuhannesta) ovat luuytimen kyvyttömyys tuottaa verisoluja, hermovaivat, lupus ja sen kaltaiset

sairaudet (joissa immuunijärjestelmä hyökkää potilaan omia kudoksia vastaan aiheuttaen tulehdusta ja

elinvaurioita) sekä Stevens-Johnsonin oireyhtymä (vakava ihosairaus).

Cyltezoa ei saa antaa potilaille, joilla on aktiivinen tuberkuloosi tai muu vakava tulehdus, eikä potilaille,

joilla on sydämen keskivaikea tai vaikea vajaatoiminta (sydämen kyvyttömyys pumpata riittävästi

verta eri puolille kehoa).

Pakkausselosteessa on luettelo kaikista Cyltezon ilmoitetuista sivuvaikutuksista ja rajoituksista.

Miksi Cyltezo on hyväksytty?

Euroopan lääkevirasto katsoi, että EU:n biologisesti samanarvoisia lääkevalmisteita koskevien

vaatimusten mukaisesti Cyltezo on rakenteeltaan, puhtaudeltaan ja biologiselta aktiivisuudeltaan hyvin

samankaltainen kuin Humira ja jakaantuu elimistössä samalla tavalla.

Lisäksi nivelreumatutkimuksissa on osoitettu, että lääkkeen vaikutukset tähän sairauteen ovat

samanlaiset kuin Humiralla. Kaikkia näitä tietoja pidettiin riittävinä siihen johtopäätökseen, että

Cyltezo toimii tehon ja turvallisuuden suhteen samalla tavoin kuin Humira hyväksytyissä

käyttöaiheissa. Näin ollen virasto katsoi, että Humiran tavoin tämän lääkevalmisteen hyöty on

suurempi kuin sen havaitut haitat, ja se suositteli myyntiluvan myöntämistä Cyltezolle.

Miten voidaan varmistaa Cyltezon turvallinen ja tehokas käyttö?

Cyltezoa markkinoivan yhtiön on toimitettava valmistetta määrääville lääkäreille tietopaketit, joissa on

tietoa lääkkeen turvallisuudesta. Potilaille annetaan myös potilaskortti.

Suositukset ja varotoimet, joita terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaiden on syytä noudattaa,

jotta Cyltezon käyttö olisi turvallista ja tehokasta, sisältyvät myös valmisteyhteenvetoon ja

pakkausselosteeseen.

Muita tietoja Cyltezosta

Cyltezoa koskeva EPAR-arviointilausunto on kokonaisuudessaan viraston verkkosivustolla osoitteessa:

ema.europa.eu/Find medicine/Human medicines/European public assessment reports. Lisää tietoa

Cyltezolla annettavasta hoidosta saa pakkausselosteesta (sisältyy myös EPAR-lausuntoon), lääkäriltä

tai apteekista.

Samankaltaiset tuotteet

Etsi tähän tuotteeseen liittyviä ilmoituksia

Näytä asiakirjojen historia

Jaa nämä tiedot