CELECOXIB ORION 200 mg kapseli, kova

Suomi - suomi - Fimea (Suomen lääkevirasto)

Osta se nyt

Pakkausseloste Pakkausseloste (PIL)

18-07-2018

Valmisteyhteenveto Valmisteyhteenveto (SPC)

18-07-2018

Aktiivinen ainesosa:
Celecoxibum
Saatavilla:
Aurobindo Pharma (Malta) Ltd
ATC-koodi:
M01AH01
INN (Kansainvälinen yleisnimi):
Celecoxibum
Annos:
200 mg
Lääkemuoto:
kapseli, kova
Prescription tyyppi:
Resepti
Terapeuttinen alue:
selekoksibi
Tuoteyhteenveto:
; Soveltuvuus iäkkäille Celecoxibum Soveltuu varauksin iäkkäille. Vain lyhytaikaiseen käyttöön. Vältä käyttöä vaikeassa munuaisten vajaatoiminnassa. Huomioi lisääntynyt ruuansulatuskanavan vuotojen ja sydän- ja verisuonitapahtumien riski. Huomioi yhteisvaikutukset, etenkin verenhyytymistä estävien valmisteiden kanssa. Muista, että tulehduskipulääkkeiden käyttö on yleistä itsehoidossa.
Valtuutuksen tilan:
Myyntilupa myönnetty
Myyntiluvan numero:
32991
Valtuutus päivämäärä:
2016-03-21

Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle

Celecoxib Orion 100 mg kovat kapselit

Celecoxib Orion 200 mg kovat kapselit

selekoksibi

Lue tämä pakkausseloste huolellisesti ennen kuin aloitat lääkkeen ottamisen, sillä se sisältää

sinulle tärkeitä tietoja.

Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin.

Jos sinulla on kysyttävää, käänny lääkärin tai apteekkihenkilökunnan

puoleen.

Tämä lääke on määrätty vain sinulle eikä sitä tule antaa muiden käyttöön. Se voi aiheuttaa

haittaa muille, vaikka heillä olisikin samanlaiset oireet kuin sinulla.

Jos havaitset haittavaikutuksia, käänny lääkärin tai apteekkihenkilökunnan

puoleen. Tämä

koskee myös sellaisia mahdollisia haittavaikutuksia, joita ei ole mainittu tässä

pakkausselosteessa. Ks. kohta 4.

Tässä pakkausselosteessa kerrotaan:

Mitä Celecoxib Orion on ja mihin sitä käytetään

Mitä sinun on tiedettävä, ennen kuin otat Celecoxib Orion -valmistetta

Miten Celecoxib Orion -valmistetta otetaan

Mahdolliset haittavaikutukset

Celecoxib Orion -valmisteen säilyttäminen

Pakkauksen sisältö ja muuta tietoa

1.

Mitä Celecoxib Orion on ja mihin sitä käytetään

Celecoxib Orion -valmistetta käytetään nivelreuman, nivelrikon ja selkärankareuman oireiden

lievitykseen aikuisilla.

Celecoxib Orion kuuluu lääkeaineryhmään nimeltä ei-steroidiset tulehduskipulääkkeet (NSAID) ja sen

alaryhmään nimeltä COX-2-estäjät. Elimistössä muodostuu prostaglandiineja, jotka voivat aiheuttaa

kipua ja tulehdusta. Nivelreuman ja nivelrikon tapaisissa sairauksissa prostaglandiineja muodostuu

tavallista enemmän. Celecoxib Orion vähentää prostaglandiinien muodostumista ja lievittää siten

kipua ja tulehdusta.

Lääkkeesi pitäisi helpottaa oireitasi jo muutaman tunnin sisällä ensimmäisen annoksen ottamisesta,

mutta selekoksibin täydellisen vaikutuksen ilmenemiseen saattaa kulua useita päiviä.

Selekoksibia, jota Celecoxib Orion sisältää, voidaan joskus käyttää myös muiden kuin tässä

pakkausselosteessa mainittujen sairauksien hoitoon. Kysy neuvoa lääkäriltä, apteekkihenkilökunnalta

tai muulta terveydenhuollon ammattilaiselta tarvittaessa ja noudata aina heiltä saamiasi ohjeita.

2.

Mitä sinun on tiedettävä, ennen kuin otat Celecoxib Orion -valmistetta

Älä ota Celecoxib Orion -valmistetta

jos olet allerginen selekoksibille tai tämän lääkkeen jollekin muulle aineelle (lueteltu kohdassa

jos sinulla on ollut allerginen reaktio lääkevalmisteelle, joka kuuluu lääkeaineryhmään nimeltä

sulfonamidit (esim. tietyt infektioiden hoitoon käytettävät antibiootit)

jos sinulla on parhaillaan haavauma tai verenvuotoa mahalaukussa tai suolistossa

jos sinulla on ilmennyt asetyylisalisyylihapon

tai muun tulehdusta ja kipua lievittävän lääkkeen

(NSAID) ottamisen jälkeen astmaa, nenäpolyyppeja, voimakasta nenän tukkoisuutta tai

allerginen reaktio kuten kutiseva ihottuma, kasvojen, huulten, kielen tai nielun turvotus,

hengitysvaikeuksia tai hengityksen vinkunaa

jos olet raskaana. Jos voit tulla raskaaksi meneillään olevan hoidon aikana, keskustele

ehkäisymenetelmistä lääkärin kanssa.

jos imetät

jos sinulla on vaikea maksasairaus

jos sinulla on vaikea munuaissairaus

jos sinulla on tulehduksellinen

suolistosairaus, kuten haavainen paksusuolitulehdus tai Crohnin

tauti

jos sinulla on sydämen vajaatoiminta, todettu iskeeminen sydänsairaus tai aivoverisuonisairaus;

sinulla on esimerkiksi diagnosoitu sydänkohtaus, aivohalvaus tai ns. TIA-kohtaus (ohimenevä

aivoverenkiertohäiriö),

rintakipua tai sydän- tai aivoverisuonen tukos

jos sinulla on tai on ollut verenkierto-ongelmia (ääreisvaltimosairaus) tai sinulle on tehty

alaraajan valtimoon kohdistunut leikkaus.

Varoitukset ja varotoimet

Keskustele lääkärin tai apteekkihenkilökunnan

kanssa ennen kuin otat Celecoxib Orion -valmistetta.

jos sinulla on aiemmin ollut haavauma tai verenvuotoa mahalaukussa tai suolistossa (älä käytä

Celecoxib Orion -valmistetta, jos sinulla on parhaillaan haavauma tai verenvuotoa

mahalaukussa tai suolistossa)

jos käytät asetyylisalisyylihappoa (myös pienten annosten käyttö suojataksesi sydäntäsi)

jos käytät veren hyytymistä vähentäviä lääkkeitä (esim. varfariinia/varfariinin

kaltaisia tai uusia

suun kautta otettavia veren hyytymisenestolääkkeitä, esim. apiksabaania)

jos käytät kortikosteroideiksi

kutsuttuja lääkkeitä (esim. prednisonia)

jos käytät Celecoxib Orion -valmisteen kanssa samanaikaisesti muita tulehduskipulääkkeitä

(NSAID) kuin asetyylisalisyylihappoa, esimerkiksi ibuprofeenia tai diklofenaakkia. Vältä

näiden lääkkeiden samanaikaista käyttöä.

jos tupakoit, sinulla on diabetes, kohonnut verenpaine tai kohonneet kolesteroliarvot

jos sydämesi, maksasi tai munuaisesi eivät toimi hyvin, jolloin lääkäri voi haluta seurata

vointiasi säännöllisesti

jos kehoosi kertyy nestettä (esim. turvotusta nilkoissa ja jaloissa)

jos sinulla on elimistön kuivumistila,

esimerkiksi sairauden, ripulin tai nesteenpoistolääkkeiden

(poistavat elimistöön kertynyttä ylimääräistä nestettä) käytön vuoksi

jos sinulla on ollut vaikea allerginen reaktio tai vaikea ihoreaktio jollekin lääkkeelle

jos tunnet olosi sairaaksi infektion vuoksi tai epäilet, että sinulla on jokin infektio, koska

Celecoxib Orion voi peittää kuumeen tai muut infektion ja tulehduksen merkit

jos olet yli 65-vuotias, lääkäri seuraa vointiasi säännöllisesti

alkoholin ja tulehduskipulääkkeiden (NSAID) käyttö saattaa suurentaa maha-suolikanavan

sairauksien riskiä.

Kuten muut tulehduskipulääkkeet (esim. ibuprofeeni tai diklofenaakki), tämäkin lääkevalmiste voi

nostaa verenpainetta. Siksi lääkäri saattaa pyytää sinua seuraamaan verenpainettasi säännöllisesti.

Selekoksibilla on ilmoitettu joitakin vakavia maksareaktioita, kuten vakavaa maksatulehdusta,

maksavauriota, maksan vajaatoimintaa (joskus kuolemaan johtava tai maksansiirtoa vaativa). Niissä

tapauksissa, joissa haitan alkamisajankohta oli ilmoitettu,

vakavat maksareaktiot ilmenivät kuukauden

sisällä hoidon aloittamisesta.

Celecoxib Orion saattaa vaikeuttaa raskaaksi tuloa. Kerro lääkärille, jos suunnittelet raskautta tai jos

sinulla on vaikeuksia tulla raskaaksi (katso kohta Raskaus, imetys ja hedelmällisyys).

Muut lääkevalmisteet ja Celecoxib Orion

Kerro lääkärille tai apteekkihenkilökunnalle,

jos parhaillaan käytät tai olet äskettäin käyttänyt tai

saatat käyttää muita lääkkeitä.

dekstrometorfaani (yskänlääke)

ACE:n estäjät, angiotensiini

II -reseptorien salpaajat, beetasalpaajat ja nesteenpoistolääkkeet

(kohonneen verenpaineen ja sydämen vajaatoiminnan hoitoon)

flukonatsoli ja rifampisiini

(sieni- ja bakteeri-infektioiden hoitoon)

varfariini ja muut varfariinin kaltaiset lääkkeet (”verta ohentavat” lääkeaineet, jotka vähentävät

veren hyytymistä), mukaan lukien uudemmat lääkkeet, kuten apiksabaani

litium (tietyntyyppisten masennustilojen hoitoon)

muut lääkkeet, joilla hoidetaan masennusta, unihäiriöitä, kohonnutta verenpainetta tai sydämen

rytmihäiriöitä

neuroleptit (joidenkin mielenterveyshäiriöiden

hoitoon)

metotreksaatti (nivelreuman, psoriaasin ja leukemian hoitoon)

karbamatsepiini (epilepsian/kouristuskohtausten ja joidenkin kipu- tai masennustilojen hoitoon)

barbituraatit (epilepsian/kouristuskohtausten ja joidenkin unihäiriöiden hoitoon)

siklosporiini

ja takrolimuusi (immuunijärjestelmän heikentämiseen esim. elinsiirron jälkeen).

Celecoxib Orion -valmistetta voi käyttää pienen asetyylisalisyylihappo- eli aspiriiniannoksen kanssa

(enintään 75 mg/vrk). Kysy lääkäriltä neuvoa ennen kuin käytät näitä lääkkeitä yhdessä.

Raskaus, imetys ja hedelmällisyys

Jos olet raskaana tai imetät, epäilet olevasi raskaana tai jos suunnittelet lapsen hankkimista, kysy

lääkäriltä tai apteekista neuvoa ennen tämän lääkkeen käyttöä.

Raskaus

Älä käytä Celecoxib Orion -valmistetta, jos olet raskaana tai voit tulla raskaaksi (esim. olet

hedelmällisessä iässä etkä käytä riittävää ehkäisyä) meneillään olevan hoidon aikana. Jos tulet

raskaaksi Celecoxib Orion -hoidon aikana, keskeytä hoito ja ota yhteyttä lääkäriin saadaksesi muuta

hoitoa tilalle.

Imetys

Celecoxib Orion -valmistetta ei saa käyttää imetysaikana.

Hedelmällisyys

Tulehduskipulääkkeet, kuten Celecoxib Orion, saattavat vaikeuttaa raskaaksi tulemista. Kerro

lääkärille, jos suunnittelet raskautta tai jos sinulla on ongelmia tulla raskaaksi.

Ajaminen ja koneiden käyttö

Tiedosta miten Celecoxib Orion vaikuttaa sinuun, ennen kuin ajat autoa tai käytät koneita. Jos sinua

huimaa tai olet tokkurainen Celecoxib Orion -valmisteen ottamisen jälkeen, älä aja autoa äläkä käytä

koneita, ennen kuin tällaiset vaikutukset ovat hävinneet.

Lääke voi heikentää kykyä kuljettaa moottoriajoneuvoa tai tehdä tarkkaa keskittymistä vaativia

tehtäviä. On omalla vastuullasi arvioida, pystytkö näihin tehtäviin lääkehoidon aikana. Lääkkeen

vaikutuksia ja haittavaikutuksia on kuvattu muissa kappaleissa. Lue koko pakkausseloste

opastukseksesi. Keskustele lääkärin tai apteekkihenkilökunnan kanssa, jos olet epävarma.

Celecoxib Orion sisältää laktoosia

Jos lääkärisi on kertonut, että sinulla on jokin sokeri-intoleranssi, keskustele lääkärisi kanssa ennen

tämän lääkevalmisteen ottamista.

3.

Miten Celecoxib Orion -valmistetta otetaan

Ota tätä lääkettä juuri siten kuin lääkäri on määrännyt tai apteekkihenkilökunta on neuvonut. Tarkista

ohjeet lääkäriltä tai apteekista, jos olet epävarma.

Lääkäri kertoo sinulle annoksesi. Koska sydänvaivoihin liittyvien

haittavaikutusten riski voi suurentua

annoksen suurenemisen ja lääkkeen käytön keston myötä, on tärkeää, että käytät pienintä mahdollista

annosta, jolla kipusi pysyy hallinnassa, ja että käytät Celecoxib Orion -valmistetta vain niin pitkään

kuin on välttämätöntä.

Antotapa

Celecoxib Orion -kapseli otetaan suun kautta. Voit ottaa annoksesi kellonajasta riippumatta joko ruoan

kanssa tai ilman ruokaa. Yritä kuitenkin ottaa jokainen Celecoxib Orion -annoksesi samaan aikaan

joka päivä.

Jos sinulla on vaikeuksia niellä kapseleita: Kapseleiden koko sisältö voidaan sekoittaa lusikalliseen

puolikiinteää ruokaa (kuten viileään tai huoneenlämpöiseen omenasoseeseen, riisivelliin,

jogurttiin tai

murskattuun banaaniin). Niele heti sekoittamisen jälkeen veden (noin 240 ml) kanssa.

Avaa kapseli pitämällä sitä pystyasennossa niin, että kapselin sisältämät rakeet ovat kapselin

alaosassa, purista yläosaa varovasti ja kierrä se irti. Varo, etteivät rakeet putoa kapselin alaosasta

avatessasi kapselia. Älä pureskele tai murskaa rakeita.

Ota yhteyttä lääkäriin kahden viikon kuluessa hoidon aloittamisesta, jos hoidosta ei ole ollut sinulle

hyötyä.

Suositeltu annos on:

Nivelrikko: Tavanomainen annos on 200 mg vuorokaudessa. Tarvittaessa lääkäri voi suurentaa

annoksen enintään 400 mg:aan vuorokaudessa.

Tavanomainen annos on:

yksi 200 mg:n kapseli kerran vuorokaudessa tai

yksi 100 mg:n kapseli kahdesti vuorokaudessa.

Nivelreuma: Tavanomainen annos on 200 mg vuorokaudessa. Tarvittaessa lääkäri voi suurentaa

annoksen enintään 400 mg:aan vuorokaudessa.

Tavanomainen annos on:

yksi 100 mg:n kapseli kahdesti vuorokaudessa.

Vain Celecoxib Orion 200 mg:

Jos annos, jonka lääkäri on sinulle määrännyt, ei ole mahdollinen valmisteen tällä vahvuudella, muita

vahvuuksia on saatavissa tästä valmisteesta. Kysy neuvoa lääkäriltäsi.

Selkärankareuma: Tavanomainen annos on 200 mg vuorokaudessa. Tarvittaessa lääkäri voi

suurentaa annoksen enintään 400 mg:aan vuorokaudessa.

Tavanomainen annos on:

yksi 200 mg:n kapseli kerran vuorokaudessa tai

yksi 100 mg:n kapseli kahdesti vuorokaudessa.

Munuais- tai maksavaivat: Varmista, että lääkäri tietää, jos sinulla on munuais- tai maksavaivoja,

koska tällöin annostasi on ehkä pienennettävä.

Iäkkäät, erityisesti alle 50 kg painavat potilaat: Jos olet yli 65-vuotias, ja erityisesti jos painat alle

50 kg, lääkäri voi haluta seurata vointiasi tavallista tarkemmin.

Älä ota yli 400 mg:aa vuorokaudessa.

Käyttö lapsille: Celecoxib Orion on tarkoitettu vain aikuisille; sitä ei saa käyttää lapsille.

Jos otat enemmän Celecoxib Orion -valmistetta kuin sinun pitäisi

Ota kapseleita vain sen verran kuin lääkäri on määrännyt. Jos olet ottanut liian suuren lääkeannoksen

tai vaikkapa lapsi on ottanut lääkettä vahingossa, ota aina yhteyttä lääkäriin, sairaalaan tai

Myrkytystietokeskukseen (puh. 09 471 977 Suomessa, 112 Ruotsissa) riskien arvioimiseksi ja

lisäohjeiden saamiseksi.

Jos unohdat ottaa Celecoxib Orion -valmistetta

Jos unohdat ottaa annoksesi, ota se heti kun muistat asian. Älä ota kaksinkertaista annosta korvataksesi

unohtamasi annoksen.

Jos lopetat Celecoxib Orion -valmisteen käytön

Celecoxib Orion -hoidon lopettaminen äkillisesti voi pahentaa oireitasi. Älä lopeta Celecoxib

Orion -valmisteen käyttöä, ellei lääkäri kehota sinua tekemään niin. Lääkäri voi pyytää sinua

pienentämään annosta muutaman päivän kuluessa, ennen kuin lopetat lääkkeen käytön kokonaan.

Jos sinulla on kysymyksiä tämän lääkkeen käytöstä, käänny lääkärin tai apteekkihenkilökunnan

puoleen.

4.

Mahdolliset haittavaikutukset

Kuten kaikki lääkkeet, tämäkin lääke voi aiheuttaa haittavaikutuksia. Kaikki eivät kuitenkaan niitä saa.

Seuraavassa lueteltuja haittavaikutuksia on havaittu Celecoxib Orion -valmistetta käyttäneillä

niveltulehduspotilailla. Tähdellä (*) merkittyjä haittavaikutuksia ilmeni enemmän potilailla,

jotka

käyttivät Celecoxib Orion -valmistetta paksusuolen polyyppien estoon. Näihin tutkimuksiin

osallistuneet potilaat käyttivät Celecoxib Orion -valmistetta suurina annoksina pitkän aikaa.

Jos sinulla ilmenee jokin seuraavassa mainittu, lopeta Celecoxib Orion -valmisteen käyttö ja ota heti

yhteyttä lääkäriin:

allerginen reaktio, kuten ihottuma, kasvojen turvotus, hengityksen vinkuna tai hengitysvaikeus

sydänvaivat, kuten rintakipu

voimakas mahakipu tai mikä tahansa merkki verenvuodosta mahalaukussa tai suolistossa, kuten

musta tai verinen uloste tai veren oksentaminen

ihoreaktio, kuten ihottuma, ihon rakkulointi tai kesiminen

maksan vajaatoiminta, jonka oireita voivat olla pahoinvointi,

ripuli, keltaisuus (ihosi tai

silmänvalkuaisesi näyttää kellertäviltä).

Hyvin yleiset (esiintyy yli 1 käyttäjällä kymmenestä):

korkea verenpaine, mukaan lukien verenpainetaudin paheneminen.*

Yleiset (esiintyy enintään 1 käyttäjällä kymmenestä):

sydänkohtaus*

nesteen kertyminen kehoon, mikä aiheuttaa nilkkojen,

jalkojen ja/tai käsien turvotusta

virtsatieinfektiot

hengenahdistus*, poskiontelotulehdus (poskiontelotulehdus

tai -infektio, poskionteloiden

tukkoisuus tai kipu), nenän tukkoisuus tai nuhamainen vuoto, kurkkukipu, yskä, vilustuminen,

vilustumista muistuttavat oireet

huimaus, univaikeudet

oksentelu*, mahakipu, ripuli, ruoansulatushäiriöt, ilmavaivat

ihottuma, kutina

lihasjäykkyys

nielemisvaikeus*

päänsärky

pahoinvointi

(huonovointisuus)

nivelkivut

jo olemassa olevien allergioiden paheneminen

tapaturma.

Melko harvinaiset (esiintyy enintään 1 käyttäjällä sadasta):

aivohalvaus*

sydämen vajaatoiminta, sydämentykytys (sydämenlyöntien tiedostaminen), nopea sydämensyke

poikkeavuudet maksaan liittyvissä verikokeissa

poikkeavuudet munuaisiin liittyvissä verikokeissa

anemia (punasolujen niukkuus, mikä voi aiheuttaa uupumusta ja hengästymistä)

ahdistuneisuus, masennus, väsymys, tokkuraisuus, ihon kihelmöinti

(pistely)

korkeat kaliumarvot verikokeissa (voi aiheuttaa pahoinvointia, uupumusta, lihasheikkoutta tai

sydämentykytystä)

näön heikkeneminen tai sumeneminen, korvien soiminen, suukipu ja -haavaumat,

kuulovaikeudet*

ummetus, röyhtäily, mahatulehdus (ruoansulatushäiriöt, mahakipu tai oksentelu), maha- tai

suolistotulehduksen paheneminen

jalkakrampit

koholla oleva kutiseva ihottuma

silmätulehdus

hengitysvaikeudet

ihon värjäytyminen (mustelmat)

rintakipu (yleistynyt kipu, joka ei liity sydämeen)

kasvojen turpoaminen.

Harvinaiset (esiintyy enintään 1 käyttäjällä tuhannesta):

mahalaukun, ruokatorven ja suolen haavaumat (verta vuotavat) tai suolen puhkeaminen (voi

aiheuttaa mahakipua, kuumetta, pahoinvointia, oksentelua, suolitukoksen), tumma tai musta

uloste, haimatulehdus (voi aiheuttaa mahakipua), ruokatorvitulehdus

matala natriumpitoisuus veressä (tilaa kutsutaan hyponatremiaksi)

valkosolujen (suojaavat elimistöä infektioilta) määrän väheneminen tai verihiutaleiden määrän

väheneminen (suurentaa verenvuodon tai mustelmien riskiä)

lihasten yhteistoimintahäiriö

sekavuus, makuaistin muutokset

lisääntynyt valoherkkyys

hiustenlähtö

hallusinaatiot

verenvuoto silmässä

akuutti reaktio, joka saattaa johtaa keuhkotulehdukseen

epäsäännöllinen sydämensyke

punoitus ja kuumoitus

veritulppa keuhkoverisuonissa. Oireina saattaa olla äkillistä hengästyneisyyttä, terävää kipua

hengitettäessä tai pyörtyminen.

verenvuoto mahassa tai suolistossa (voi aiheuttaa verta ulosteessa tai veren oksentamista),

ohutsuoli- tai paksusuolitulehdus

vakava maksatulehdus (hepatiitti). Oireisiin saattaa kuulua pahoinvointi (huonovointisuus),

ripuli, keltaisuus (ihon tai silmänvalkuaisten kellertäminen), virtsan tummuminen, ulosteen

vaaleneminen, verenvuototaipumus, kutina tai vilunväristykset.

akuutti munuaisten vajaatoiminta

kuukautishäiriöt

kasvojen, huulten, suun, kielen tai nielun turpoaminen, tai nielemisvaikeudet.

Hyvin harvinaiset (esiintyy enintään 1 käyttäjällä kymmenestätuhannesta):

vakavat allergiset reaktiot (mukaan lukien mahdollisesti kuolemaan johtava anafylaktinen

sokki)

vakavat ihosairaudet kuten Stevens-Johnsonin oireyhtymä, hilseilevä ihotulehdus ja toksinen

epidermaalinen nekrolyysi (voi aiheuttaa ihottumaa, ihon rakkulointia tai kesimistä) ja äkillinen

yleistynyt märkärakkulainen ihottuma (oireita ovat turvonnut punainen ihoalue, jossa on

runsaasti pieniä märkärakkuloita)

viivästynyt allerginen reaktio, jonka mahdollisia oireita voivat olla mm. ihottuma, kasvojen

turvotus, kuume, suurentuneet imusolmukkeet ja epänormaalit testitulokset esim. maksa-

arvoissa ja verisolumäärityksissä (eosinofilia, tietyntyyppinen valkosolujen määrän

lisääntyminen veressä)

kuolemaan johtava aivoverenvuoto

aivokalvontulehdus

(aivoja ja selkäydintä ympäröivän kalvon tulehdus)

maksan vajaatoiminta, maksavaurio ja vakava maksatulehdus (fulminantti hepatiitti), joka on

jossain tapauksissa on johtanut kuolemaan tai vaatinut maksansiirron. Oireisiin saattaa kuulua

pahoinvointi

(huonovointisuus),

ripuli, keltaisuus (ihon tai silmänvalkuaisten kellertäminen),

virtsan tummuminen, ulosteen vaaleneminen, verenvuototaipumus, kutina tai vilunväristykset.

maksaongelmat (kuten kolestaasi ja kolestaattinen hepatiitti, joiden oireina saattaa olla

värjäytynyt uloste, pahoinvointi

ja ihon tai silmänvalkuaisten kellertäminen)

munuaistulehdus ja muut munuaisongelmat (kuten nefroottinen oireyhtymä ja ”minimal

change” -tauti, joiden oireina saattaa olla nesteen kertyminen [turvotus], kuohuva virtsa,

väsymys ja ruokahaluttomuus)

epilepsian paheneminen (kohtausten mahdollinen tiheneminen ja/tai vaikeutuminen)

silmän valtimon tai laskimon tukkeutuminen, mikä johtaa osittaiseen tai täydelliseen

näönmenetykseen

verisuonitulehdus (voi aiheuttaa kuumetta, särkyä, purppuranpunaisia läiskiä ihoon)

punasolu-, valkosolu- ja verihiutalemäärien väheneminen (voi aiheuttaa väsymystä,

mustelmataipumusta, nenäverenvuotojen lisääntymistä ja infektioriskin suurenemista)

lihaskipu ja -heikkous

hajuaistin heikkeneminen

makuaistin menetys.

Esiintymistiheys tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin):

naisilla heikentynyt hedelmällisyys, mikä on tavallisesti palautuvaa lopetettaessa lääkkeen

käyttö.

Kliinisissä tutkimuksissa on lisäksi havaittu seuraavia haittavaikutuksia, jotka eivät liittyneet

niveltulehdukseen tai muihin senkaltaisiin vaivoihin ja joissa käytetty Celecoxib Orion -annos oli

400 mg/vrk enintään 3 vuotta:

Yleiset (esiintyy enintään 1 käyttäjällä kymmenestä):

sydänvaivat: rasitusrintakipu

mahavaivat: ärtyvän suolen oireyhtymä (voi aiheuttaa mahakipua, ripulia, ruoansulatushäiriöitä,

ilmavaivoja)

munuaiskivet (voivat aiheuttaa maha- tai selkäkipua, verta virtsassa), virtsaamisvaikeus

painonnousu.

Melko harvinaiset (esiintyy enintään 1 käyttäjällä sadasta):

syvä laskimotukos (verihyytymä tavallisesti alaraajassa, mikä voi aiheuttaa kipua, turvotusta tai

punoitusta pohkeessa tai hengitysvaikeuksia)

mahavaivat: mahainfektio (voi aiheuttaa ärsytystä ja haavaumia mahalaukussa ja suolistossa)

alaraajan murtuma

vyöruusu, ihoinfektio,

kuiva, kutiseva ihottuma (ekseema), keuhkokuume (rintaontelon tulehdus

[mahdollisesti yskää, kuumetta, hengitysvaikeuksia])

näkökentässä pilkkuja (lasiaiskellujia), jotka sumentavat tai heikentävät näkökykyä,

sisäkorvaongelmista johtuva kiertohuimaus, ikenien aristus, tulehdus tai verenvuoto ikenissä,

suun haavaumat

liiallinen

virtsaamistarve öisin, verta vuotavat peräpukamat, lisääntynyt ulostamistarve

rasvakyhmyt ihossa tai muualla, hyvänlaatuinen gangliosolukasvain

(ganglioneurooma)

(aiheuttaa vaaratonta turvotusta käden ja jalkaterän nivelissä ja jänteissä tai niiden ympärillä),

puhevaikeus, epänormaali tai hyvin runsas verenvuoto emättimestä, rintojen kosketusarkuus

korkeat natriumtasot verikokeissa.

Haittavaikutuksista ilmoittaminen

Jos havaitset haittavaikutuksia, kerro niistä lääkärille tai apteekkihenkilökunnalle. Tämä koskee myös

sellaisia mahdollisia haittavaikutuksia, joita ei ole mainittu tässä pakkausselosteessa. Voit ilmoittaa

haittavaikutuksista myös suoraan

(ks. yhteystiedot alla).

Ilmoittamalla haittavaikutuksista voit auttaa

saamaan enemmän tietoa tämän lääkevalmisteen turvallisuudesta.

www-sivusto: www.fimea.fi

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri

PL 55

00034 FIMEA

5.

Celecoxib Orion -valmisteen säilyttäminen

Ei lasten ulottuville

eikä näkyville.

Älä käytä tätä lääkettä etiketissä, kotelossa ja pullossa mainitun viimeisen käyttöpäivämäärän (EXP)

jälkeen. Viimeinen käyttöpäivämäärä tarkoittaa kuukauden viimeistä päivää.

Säilytä alle 30 °C.

Lääkkeitä ei tule heittää viemäriin eikä hävittää talousjätteiden mukana. Kysy käyttämättömien

lääkkeiden hävittämisestä apteekista. Näin menetellen suojelet luontoa.

6.

Pakkauksen sisältö ja muuta tietoa

Mitä Celecoxib Orion sisältää

Vaikuttava aine on selekoksibi.

Yksi kapseli sisältää 100 mg selekoksibia.

Yksi kapseli sisältää 200 mg selekoksibia.

Muut aineet ovat:

Kapseli:

laktoosimonohydraatti,

hydroksipropyyliselloloosa,

krospovidoni (Type B) (E1202),

natriumlauryylisulfaatti (E487), povidoni (K-30) (E1201), natriumstearyylifumaraatti

Kapselikuori: titaanidioksidi (E171), liivate (E441)

Painoväri: sellakka (E904), indigokarmiini

(E132) (100 mg:n kapseli), keltainen rautaoksidi (E172)

(200 mg:n kapseli)

Lääkevalmisteen kuvaus ja pakkauskoot

Kapseli, kova.

Celecoxib Orion 100 mg kovat kapselit

Valkoinen, kova gelatiinikapseli

koko 4, sisältää valkoista tai luonnonvalkoista rakeista jauhetta,

kapselissa siniset merkinnät, yläosassa ’Y’ ja runko-osassa ’100’.

Celecoxib Orion 200 mg kovat kapselit

Valkoinen, kova gelatiinikapseli

koko 2, sisältää valkoista tai luonnonvalkoista rakeista jauhetta,

kapselissa kullanväriset merkinnät, yläosassa ’Y’ ja runko-osassa ’200’.

Celecoxib Orion -kapselit on pakattu läpipainopakkaukseen tai HDPE-purkkiin.

Pakkauskoot:

Läpipainopakkaus: 10, 20, 30, 50, 60, 90 ja 100 kapselia.

HDPE-purkki:

100 mg: 60, 100, 250 ja 500 kapselia.

200 mg: 30, 100, 250 ja 500 kapselia.

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

Myyntiluvan haltija

Aurobindo Pharma (Malta) Limited

Vault 14, Level 2, Valletta Waterfront, Floriana FRN 1913

Malta

Valmistaja

APL Swift Services (Malta) Limited,

HF26, Hal Far Industrial Estate, Hal Far, Birzebbugia, BBG 3000

Malta

Milpharm Limited,

Ares block, Odyssey Business Park, West End Road, Ruislip HA4 6QD

Yhdistynyt kuningaskunta

Lisätietoja tästä lääkevalmisteesta saa myyntiluvan haltijan paikalliselta edustajalta:

Orion Pharma, +358 10 4261

Tämä pakkausseloste on tarkistettu viimeksi 15.11.2017

Bipacksedel: Information till användaren

Celecoxib Orion 100 mg hårda kapslar

Celecoxib Orion 200 mg hårda kapslar

celecoxib

Läs noga igenom denna bipacksedel innan du börjar ta detta läkemedel. Den innehåller

information som är viktig för dig.

Spara denna information, du kan behöva läsa den igen.

Om du har ytterligare frågor vänd dig till läkare eller apotekspersonal.

Detta läkemedel har ordinerats enbart åt dig. Ge det inte till andra. Det kan skada dem, även om

de uppvisar sjukdomstecken som liknar dina.

Om du får biverkningar, tala med läkare eller apotekspersonal. Detta gäller även eventuella

biverkningar som inte nämns i denna information. Se avsnitt 4.

I denna bipacksedel finns information om följande :

Vad Celecoxib Orion är och vad det används för

Vad du behöver veta innan du tar Celecoxib Orion

Hur du tar Celecoxib Orion

Eventuella biverkningar

Hur Celecoxib Orion ska förvaras

Förpackningens innehåll och övriga upplysningar

1.

Vad Celecoxib Orion är och vad det används för

Celecoxib Orion används hos vuxna för symtomlindring

vid behandling av kronisk

ledgångsreumatism, artros och pelvospondylit (Mb. Bechterews, en reumatisk ryggsjukdom).

Celecoxib Orion tillhör en läkemedelsgrupp som kallas icke-steroida anti-inflammatoriska medel

(NSAID), och mer bestämt till undergruppen COX-2-hämmare. Din kropp producerar prostaglandiner

som kan orsaka smärta och inflammation och vid tillstånd som ledgångsreumatism och artros bildar

din kropp mer av dem. Celecoxib Orion verkar genom att minska produktionen av prostaglandiner och

minskar därmed smärtan och inflammationen.

Du kan förvänta dig att medicinen börjar verka inom några timmar efter att du har tagit den första

dosen, men det kan ta flera dagar innan den får full effekt.

Celecoxib som finns i Celecoxib Orion kan också vara godkänd för att behandla andra sjukdomar som

inte nämns i denna produktinformation. Fråga läkare, apoteks- eller annan hälso- och

sjukvårdspersonal om du har ytterligare frågor och följ alltid deras instruktion.

2.

Vad du behöver veta innan du tar Celecoxib Orion

Ta inte Celecoxib Orion

om du är allergisk mot celecoxib eller något annat innehållsämne i detta läkemedel (anges i

avsnitt 6)

om du har fått en allergisk reaktion mot en grupp läkemedel som kallas ”sulfonamider” (t.ex.

vissa antibiotika som används för behandling av infektioner)

om du för närvarande har sår eller blödning i mage/tarm

om du har fått astma, näspolyper, svår nästäppa eller en allergisk reaktion såsom kliande

hudutslag, svullnad i ansikte, läppar, tunga eller hals, andningssvårigheter eller väsande andning

efter det att du tagit acetylsalicylsyra eller något annat inflammations- och smärtdämpande

läkemedel (NSAID)

om du är gravid. Om du kan tänkas bli gravid under pågående behandling bör du diskutera

lämpliga preventivmetoder med din läkare.

om du ammar

om du har en allvarlig leversjukdom

om du har en allvarlig njursjukdom

om du har en inflammatorisk tarmsjukdom, såsom ulcerös colit eller Crohns sjukdom

om du har hjärtsvikt eller känd ischemisk hjärtsjukdom eller sjukdom i hjärnans blodkärl, t.ex.

om du har haft en hjärtattack, stroke, tillfälligt

minskat blodflöde till hjärnan (också känt som

”mini-stroke”), kärlkramp eller förträngning i blodkärlen till hjärtat eller hjärnan

om du har eller har haft problem med blodcirkulationen (perifer kärlsjukdom) eller om du har

opererats i blodkärlen i benen.

Varningar och försiktighet

Tala med läkare eller apotekspersonal innan du tar Celecoxib Orion.

om du tidigare haft sår eller blödning i mage eller tarm (ta inte Celecoxib Orion om du för

närvarande har sår eller blödning i mage eller tarm.)

om du tar acetylsalicylsyra (även vid låga doser i syfte att skydda hjärtat)

om du tar läkemedel för att minska blodproppsbildning

(t.ex. warfarin/warfarinliknande

blodförtunnande eller nya blodförtunnande läkemedel, t.ex. apixaban via munnen)

om du använder läkemedel som kallas kortikosteroider (t.ex. prednison)

om du tar Celecoxib Orion samtidigt som andra NSAID (förutom acetylsalicylsyra), såsom

ibuprofen eller diklofenak. Samtidig användning av dessa läkemedel bör undvikas.

om du röker, har diabetes, förhöjt blodtryck eller förhöjt kolesterolvärde

om ditt hjärta, lever eller njurar inte fungerar ordentligt, din läkare kan då vilja kontrollera dig

regelbundet

om du har vätskeansamling i kroppen (såsom svullna vrister och fötter)

om du är uttorkad, t.ex. på grund av kräkningar, diarré eller om du tar vätskedrivande läkemedel

(för att behandla vätskeansamling i kroppen)

om du har fått en allvarlig allergisk reaktion eller en allvarlig hudreaktion mot något läkemedel

om du har en infektion, eller misstänker att du har en infektion, eftersom Celecoxib Orion kan

dölja feber eller andra tecken på infektion och inflammation

om du är över 65 år kommer din läkare att kontrollera dig regelbundet

intag av alkohol och NSAID kan öka risken för magtarmbesvär.

Liksom andra NSAID (t.ex. ibuprofen eller diklofenak) kan detta läkemedel ge förhöjt blodtryck, och

din läkare kan därför be att få kontrollera ditt blodtryck regelbundet.

Vissa fall av allvarliga leverreaktioner har rapporterats efter användning av celecoxib, såsom allvarlig

leverinflammation,

leverskada, leversvikt (några fall med dödlig utgång, eller som krävt

levertransplantation). I de fall då tid för symtomdebut rapporterats, sågs de flesta allvarliga

leverreaktionerna inom en månad från påbörjad behandling.

Celecoxib Orion kan göra det svårare att bli gravid. Du bör informera din läkare om du planerar att bli

gravid eller om du har svårigheter att bli gravid (se avsnittet om Graviditet, amning och fertilitet).

Andra läkemedel och Celecoxib Orion

Tala om för läkare eller apotekspersonal om du tar, nyligen har tagit eller kan tänkas ta andra

läkemedel:

dextrometorfan (används för behandling av hosta)

ACE-hämmare, angiotensin II-hämmare, betablockerare och vätskedrivande medel (används

mot högt blodtryck och hjärtsvikt)

flukonazol och rifampicin (används mot svamp- och bakterieinfektioner)

warfarin eller andra warfarinliknande läkemedel (blodförtunnande läkemedel som minskar

blodkoagulationen)

inklusive nyare läkemedel som apixaban

litium (används för behandling av vissa typer av depression)

andra läkemedel mot depression, sömnstörningar, högt blodtryck eller oregelbundna hjärtslag

neuroleptika (används för behandling av vissa psykiska sjukdomstillstånd)

metotrexat (används för behandling av reumatisk ledsjukdom, psoriasis och leukemi)

karbamazepin (används för behandling av epilepsi/kramper och vissa former av smärta eller

depression)

barbiturater (används för behandling av epilepsi/kramper och vissa sömnstörningar)

ciklosporin och takrolimus (används för att dämpa immunförsvaret, t.ex. efter transplantationer)

Celecoxib Orion kan tas tillsammans med en låg dos av acetylsalicylsyra (75 mg eller mindre per dag).

Fråga din läkare om råd innan du tar dessa läkemedel samtidigt.

Graviditet, amning och fertilitet

Om du är gravid eller ammar, tror att du kan vara gravid eller planerar att skaffa barn, rådfråga läkare

eller apotekspersonal innan du använder detta läkemedel.

Graviditet

Celecoxib Orion får inte användas av kvinnor som är gravida eller kan bli gravida under pågående

behandling (d.v.s. kvinnor i fertil ålder som inte använder fullgott preventivmedel). Om du blir gravid

under behandling med Celecoxib Orion ska du avbryta behandlingen och kontakta din läkare för att få

annan behandling.

Amning

Celecoxib Orion får inte användas vid amning.

Fertilitet

NSAID inklusive Celecoxib Orion kan göra det svårare att bli gravid. Tala om för din läkare om du

planerar att bli gravid eller har problem att bli gravid.

Körförmåga och användning av maskiner

Du bör veta hur du reagerar på Celecoxib Orion innan du kör bil eller använder maskiner. Om du

känner dig yr eller dåsig efter det att du tagit Celecoxib Orion, kör inte bil och använd inte maskiner

förrän dessa effekter avtagit.

Du är själv ansvarig för att bedöma om du är i kondition att framföra motorfordon eller utföra arbete

som kräver skärpt vaksamhet. En av faktorerna som kan påverka din förmåga i dessa avseenden är

användning av läkemedel på grund av deras effekter och/eller biverkningar. Beskrivning av dessa

effekter och biverkningar finns i andra avsnitt. Läs därför all information i denna bipacksedel för

vägledning. Diskutera med läkare eller apotekspersonal om du är osäker.

Celecoxib Orion innehåller laktos (en sockerart). Om du inte tål vissa sockerarter, bör du kontakta

din läkare innan du tar denna medicin.

3.

Hur du tar Celecoxib Orion

Ta alltid detta läkemedel enligt läkarens eller apotekspersonalens anvisningar. Rådfråga läkare eller

apotekspersonal om du är osäker.

Din läkare talar om för dig vilken dos du ska ta. Eftersom risken för hjärtbiverkningar kan öka vid

höga doser och långtidsbehandling,

är det viktigt att du inte tar högre dos eller använder Celecoxib

Orion under längre tid än du behöver för att kontrollera symtomen.

Administreringssätt

Celecoxib Orion är för oral användning. Din dos kan tas när som helst på dagen, med eller utan mat.

Försök ta varje dos vid samma tid på dagen.

Om du har svårt att svälja kapslar: Allt innehåll i kapseln kan strös på en tesked med halvfast mat

(t.ex. kallt eller rumsvarm äppelmos, risvälling,

yoghurt eller mosad banan) och sväljas omedelbart

tillsammans med cirka 240 ml vatten.

Öppna kapseln genom att hålla den upprätt så att granulatet samlas i botten, kläm sedan varsamt ihop

ovandelen och ta av den med en vridrörelse. Var noga med att inte spilla något av innehållet.

Granulatet får inte tuggas eller krossas.

Kontakta din läkare om du inte upplever någon förbättring efter två veckors behandling.

Rekommenderad dos är:

Vid artros är den vanliga dosen 200 mg dagligen, vilket kan ökas till högst 400 mg om din läkare

bedömer att det är nödvändigt.

Den vanliga dosen är:

en kapsel om 200 mg en gång om dagen, eller

en kapsel om 100 mg två gånger om dagen.

Vid kronisk ledgångsreumatism är den vanliga dosen 200 mg dagligen, vilket kan ökas till högst

400 mg om din läkare bedömer att det är nödvändigt.

Den vanliga dosen är:

en kapsel om 100 mg två gånger om dagen.

Enbart för Celecoxib Orion 200 mg:

Kontakta din läkare om den förskrivna dosen inte kan fås i denna styrka på läkemedlet. Andra styrkor

av läkemedlet finns tillgängliga för att uppnå dosen.

Vid pelvospondylit är den vanliga dosen 200 mg dagligen, vilket kan ökas till högst 400 mg om din

läkare bedömer att det är nödvändigt.

Den vanliga dosen är:

en kapsel om 200 mg en gång om dagen; eller

en kapsel om 100 mg två gånger om dagen.

Njur- eller leversvikt: Om du har njur- eller leversvikt ska du tala om det för din läkare eftersom du

kan behöva ta en lägre dos.

Äldre personer, särskilt de som väger mindre än 50 kg: Om du är över 65 år, och i synnerhet om

du väger mindre än 50 kg, kan din läkare vilja kontrollera dig noggrannare.

Du ska inte ta mer än 400 mg per dag.

Användning hos barn: Celecoxib Orion är endast avsett för vuxna och ska inte användas till barn.

Om du har tagit för stor mängd av Celecoxib Orion

Ta inte fler kapslar än din läkare ordinerat dig. Om du fått i dig för stor mängd läkemedel eller om

t.ex. ett barn fått i sig läkemedlet av misstag kontakta läkare, sjukhus eller Giftinformationscentralen

(tel. 112 i Sverige, 09 471 977 i Finland) för bedömning av risken samt rådgivning.

Om du har glömt att ta Celecoxib Orion

Om du glömmer att ta din dos, ta den så snart du kommer ihåg. Ta inte dubbel dos för att kompensera

för en glömd dos.

Om du slutar att ta Celecoxib Orion

Om du plötsligt avslutar behandlingen med Celecoxib Orion kan symtomen förvärras. Sluta inte att ta

Celecoxib Orion, såvida inte din läkare säger till dig det. Din läkare kan eventuellt be dig minska

dosen under några dagar innan du slutar helt med behandlingen.

Om du har ytterligare frågor om detta läkemedel, kontakta läkare eller apotekspersonal.

4.

Eventuella biverkningar

Liksom alla läkemedel kan detta läkemedel orsaka biverkningar men alla användare behöver inte få

dem.

Biverkningarna som anges nedan har iakttagits hos patienter med artros som använt celecoxib.

Biverkningar markerade med asterisk (*) anges med den högre frekvens som sågs hos patienter som

använde celecoxib för att förebygga tjocktarmspolyper. Dessa patienter tog celecoxib i höga doser och

under lång tid.

Om något av följande inträffar, sluta ta Celecoxib Orion och kontakta omedelbart läkare:

Om du upplever:

en allergisk reaktion såsom hudutslag, svullnad i ansikte, väsande andning eller

andningssvårigheter

hjärtproblem såsom bröstsmärta

kraftigt magont eller tecken på blödning i mage eller tarm, t.ex. svart eller blodfläckad avföring

eller kräkning med blod i

en hudreaktion såsom utslag, blåsbildning eller fjällning

leversvikt med symtom som kan omfatta illamående, diarré, gulsot (din hud eller dina ögonvitor

ser gulaktiga ut).

Mycket vanliga (kan förekomma hos fler än 1 av 10 användare):

högt blodtryck inklusive förhöjning av redan högt blodtryck.*

Vanliga (kan förekomma hos upp till 1 av 10 användare):

hjärtinfarkt*

vätskeansamling i kroppen som kan orsaka svullnad i vrister, ben och/eller händer

urinvägsinfektion

andningssvårigheter*, bihåleinflammation,

nästäppa eller rinnande näsa, halsont, hosta,

förkylning, influensaliknande symtom

yrsel, sömnsvårigheter

kräkningar*, magont, diarré, matsmältningsproblem,

väderspänning

utslag, klåda

muskelspänningar

svårigheter att svälja*

huvudvärk

illamående

ledvärk

försämring av befintliga allergier

skada vid olycksfall.

Mindre vanliga (kan förekomma hos upp till 1 av 100 användare):

stroke*

hjärtsvikt, hjärtklappning,

snabba hjärtslag

förändringar i levervärden vid blodprov

förändringar i njurvärden vid blodprov

anemi (minskat antal röda blodkroppar, vilket kan orsaka svaghetskänsla och andfåddhet)

oro, depression, trötthet, dåsighet, myrkrypningar

ökad kaliummängd i blodet (kan orsaka illamående, trötthet, muskelsvaghet eller

hjärtklappning)

nedsatt syn eller dimsyn, tinnitus, ömhet i munnen, munsår, nedsatt hörsel*

förstoppning, rapningar, magsäcksinflammation (matsmältningsproblem, magont eller

kräkningar), förvärrad inflammation i mage eller tarm

benkramper

upphöjda, kliande utslag (nässelutslag)

ögoninflammation

andningssvårigheter

missfärgad hud (blåmärken)

bröstsmärta (generell smärta icke relaterad till hjärtat)

ansiktssvullnad.

Sällsynta (kan förekomma hos upp till 1 av 1 000 användare):

sår (blödningar) i magsäck, matstrupe och tarm, brusten tarm (kan ge buksmärta, feber,

illamående, kräkningar, tarmstopp), mörk eller svartfärgad avföring, inflammation i

bukspottkörteln (kan ge buksmärta), inflammation i matstrupen (esofagit)

minskad natriummängd i blodet (ett tillstånd känt som hyponatremi)

minskat antal vita blodkroppar (vilka hjälper till att skydda kroppen mot infektion) eller

blodplättar (ökad risk för blödningar eller blåmärken)

svårighet att samordna muskelrörelserna

förvirring, smakförändringar

ökad ljuskänslighet

håravfall

hallucinationer

blödning i ögat

akut reaktion som kan leda till lunginflammation

oregelbundna hjärtslag

vallningar

blodproppar i lungornas blodkärl. Symtom kan vara plötslig andnöd, skarpa smärtor vid andning

eller kollaps.

blödning i mage eller tarm (kan ge blodig avföring eller kräkningar), tarminflammation

allvarlig leverinflammation (hepatit). Symtomen kan vara illamående, diarré, gulsot

(gulfärgning av hud eller ögon), mörk urin, blek avföring, ökad blödningsbenägenhet, klåda

eller frossa.

akut njursvikt

menstruationsrubbningar

svullnad i ansikte, läppar, mun, tunga eller svalg, väsande andning eller sväljsvårigheter.

Mycket sällsynta (kan förekomma hos upp till 1 av 10 000 användare):

allvarliga hudreaktioner (inklusive anafylaktisk chock, som kan vara livshotande)

allvarliga hudtillstånd såsom Stevens-Johnsons syndrom, exfoliativ dermatit och toxisk

epidermal nekrolys (som kan ge utslag, blåsbildning

eller fjällning

av huden) och akut

hudutslagsliknande generaliserad pustulos (rött, svullet område med många små varblåsor)

en fördröjd allergisk reaktion med möjliga symtom som utslag, svullnad i ansiktet, feber,

svullna körtlar och onormala testresultat vid t.ex. levertester och blodcellstester (eosinofili,

typ av ökad mängd vita blodkroppar)

hjärnblödning,

som kan vara livshotande

hjärnhinneinflammation (inflammation i hjärn- och ryggmärgshinnorna)

leversvikt, leverskada och allvarlig leverinflammation (fulminant hepatit) som i några fall haft

dödlig utgång eller krävt levertransplantation. Symtomen kan vara illamående, diarré, gulsot

(gulfärgning av hud eller ögon), mörk urin, blek avföring, ökad blödningsbenägenhet, klåda

eller frossa.

leverproblem (t.ex. kolestas och kolestatisk hepatit, som kan åtföljas av symtom som missfärgad

avföring, illamående och gul hud eller gula ögon)

njurinflammation och andra njurproblem (t.ex. nefrotiskt syndrom och minimal change disease

som kan åtföljas av symtom som vätskeretention (ödem), skummig urin, trötthet och aptitlöshet)

försämrad epilepsi (eventuellt ökat antal kramper och/eller ökad svårighetsgrad)

delvis eller hel synförlust, orsakat av blockering av ett blodkärl i ögat

inflammation i blodkärlen (kan ge feber, värk, mörklila fläckar i huden)

brist på alla blodceller (kan orsaka trötthet, öka benägenheten att få blåmärken, ofta

förekommande näsblod och ökad infektionsrisk)

muskelvärk och svaghet

försämrat luktsinne

smakförlust.

Har rapporterats (förekommer hos ett okänt antal användare):

minskad fertilitet hos kvinnor, som oftast är övergående vid avslutad behandling.

I kliniska studier av andra tillstånd än artros eller ledbesvär, där Celecoxib Orion togs i doser om

400 mg dagligen i upp till 3 år, har dessutom följande biverkningar iakttagits:

Vanliga (kan förekomma hos upp till 1 av 10 användare):

kärlkramp (bröstsmärta)

irriterad tjocktarm (kan omfatta buksmärta, diarré, matsmältningsproblem,

väderspänning)

njursten (kan ge värk i mage eller rygg, blod i urinen), urinträngningar

viktuppgång.

Mindre vanliga (kan förekomma hos upp till 1 av 100 användare):

djup ventrombos (blodpropp, vanligen i benen, som kan ge värk, svullnad eller rodnad i vaden

eller andningssvårigheter)

maginfektion (vilket kan orsaka irritation och sår i mage och tarm)

fraktur i underarm/underben

bältros, hudinfektion,

eksem (torra kliande utslag), lunginflammation

(hosta, feber,

andningssvårigheter)

synnedsättning orsakad av små fläckar i synfältet, yrsel orsakad av besvär i innerörat, ömt,

inflammerat eller blödande tandkött, munsår

behov att kissa ofta på natten, blödning från hemorrojder, orolig tarm

fettknölar i underhuden, ganglion (ofarliga svullnader i hand- och fotledssenor), talsvårigheter,

underlivsblödning,

ömhet i brösten

ökad natriummängd i blodet.

Rapportering av biverkningar

Om du får biverkningar, tala med läkare eller apotekspersonal. Detta gäller även biverkningar som inte

nämns i denna information. Du kan också rapportera biverkningar direkt (se detaljer nedan). Genom

att rapportera biverkningar kan du bidra till att öka informationen om läkemedels säkerhet.

Sverige:

Läkemedelsverket

Box 26

751 03 Uppsala

www.lakemedelsverket.se

Finland:

webbplats: www.fimea.fi

Säkerhets- och utvecklingscentret för läkemedelsområdet Fimea

Biverkningsregistret

PB 55

00034 FIMEA

5.

Hur Celecoxib Orion ska förvaras

Förvara detta läkemedel utom syn- och räckhåll för barn.

Används före utgångsdatum som anges på etiketten, kartongen och burken efter EXP. Utgångsdatumet

är den sista dagen i angiven månad.

Förvaras vid högst 30 °C.

Läkemedel ska inte kastas i avloppet eller bland hushållsavfall. Fråga apotekspersonalen hur man

kastar läkemedel som inte längre används. Dessa åtgärder är till för att skydda miljön.

6.

Förpackningens innehåll och övriga upplysningar

Innehållsdeklaration

Den aktiva substansen är celecoxib.

Varje kapsel innehåller 100 mg celecoxib.

Varje kapsel innehåller 200 mg celecoxib.

Övriga innehållsämnen är

Kapselinnehåll: laktosmonohydrat, hydroxypropylcellulosa, krospovidon (Typ B) (E1202),

natriumlaurilsulfat (E487), povidon (K-30) (E1201), natriumstearylfumarat

Kapslarnas hölje: titandioxid (E171), gelatin (E441)

Kapselmärkningen: shellack (E904), indigokarmin

E132 (endast 100 mg), gul järnoxid (E172) (endast

200 mg)

Läkemedlets utseende och förpackningsstorlekar

Celecoxib Orion finns som hårda kapslar.

Celecoxib Orion 100 mg hårda kapslar

Vit, hård gelatinkapsel i storlek ’4’, fylld med ett vitt till gulvitt pulver, märkt med ’Y’ och ’100’ med

blå färg.

Celecoxib Orion 200 mg hårda kapslar

Vit, hård gelatinkapsel i storlek ’2’, fylld med ett vitt till gulvitt pulver, märkt med ’Y’ och ’200’ med

guldig färg.

Celecoxib Orion kapslar tillhandahålls

i blister samt i HDPE burkar.

Förpackningsstorlekar:

Blisterförpackningar: 10, 20, 30, 50, 60, 90 och 100 kapslar

HDPE burkar:

100 mg: 60, 100, 250 och 500 kapslar

200 mg: 30, 100, 250 och 500 kapslar

Eventuellt kommer inte alla förpackningsstorlekar att marknadsföras.

Innehavare av godkännande för försäljning:

Aurobindo Pharma (Malta) Limited

Vault 14, Level 2, Valletta Waterfront, Floriana FRN 1913

Malta

Tillverkare:

APL Swift Services (Malta) Limited,

HF26, Hal Far Industrial Estate, Hal Far, Birzebbugia, BBG 3000

Malta

Milpharm Limited,

Ares block, Odyssey Business Park, West End Road, Ruislip HA4 6QD

Storbritannien

För ytterligare upplysningar om detta läkemedel, kontakta lokal företrädare:

Sverige: Orion Pharma AB, Danderyd, medinfo@orionpharma.com

Finland: Orion Pharma, +358 10 4261

Denna bipacksedel ändrades senast

Sverige:

Finland: 15.11.2017

VALMISTEYHTEENVETO

1.

LÄÄKEVALMISTEEN NIMI

Celecoxib Orion 100 mg kovat kapselit

Celecoxib Orion 200 mg kovat kapselit

2.

VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

Celecoxib Orion 100 mg kovat kapselit

Yksi kapseli sisältää 100 mg selekoksibia.

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: yksi kapseli sisältää 20,33 mg laktoosia (laktoosimonohydraattina).

Celecoxib Orion 200 mg kovat kapselit

Yksi kapseli sisältää 200 mg selekoksibia.

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: yksi kapseli sisältää 40,66 mg laktoosia (laktoosimonohydraattina).

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1

3.

LÄÄKEMUOTO

Kapseli, kova.

Celecoxib Orion 100 mg kovat kapselit

Valkoinen, kova gelatiinikapseli koko 4, sisältää valkoista tai luonnonvalkoista rakeista jauhetta,

kapselissa siniset merkinnät, yläosassa ’Y’ ja runko-osassa ’100’.

Celecoxib Orion 200 mg kovat kapselit

Valkoinen, kova gelatiinikapseli koko 2, sisältää valkoista tai luonnonvalkoista rakeista jauhetta,

kapselissa kullanväriset merkinnät, yläosassa ’Y’ ja runko-osassa ’200’.

4.

KLIINISET TIEDOT

4.1

Käyttöaiheet

Celecoxib Orion on tarkoitettu aikuisille oireiden lievitykseen nivelrikon, nivelreuman ja

selkärankareuman hoidossa.

Selektiivisen syklo-oksigenaasi 2:n (COX-2:n) estäjän määräämisen tulee perustua arvioon kyseisen

potilaan kokonaisriskeistä (ks. kohdat 4.3 ja 4.4).

4.2

Annostus ja antotapa

Annostus

Koska selekoksibiin liittyvät sydän- ja verisuoniriskit saattavat suurentua, kun annosta suurennetaan tai

altistuminen pitenee, hoidon tulee kestää mahdollisimman lyhyen aikaa ja hoidossa on käytettävä

pienintä tehokasta vuorokausiannosta. Potilaan oireiden lievityksen tarve ja hoitovaste on

uudelleenarvioitava ajoittain, etenkin nivelrikkopotilailla (ks. kohdat 4.3, 4.4, 4.8 ja 5.1).

Nivelrikko

Tavallinen suositeltu vuorokausiannos on 200 mg kerran vuorokaudessa tai jaettuna kahteen annokseen.

Joillakin potilailla, joilla oireet eivät lievity riittävästi, 200 mg kahdesti vuorokaudessa voi lisätä hoidon

tehoa. Jos hoidosta saatava hyöty ei ole lisääntynyt kahden viikon jälkeen, on harkittava muita

hoitovaihtoehtoja.

Nivelreuma

Suositeltu aloitusannos on 200 mg vuorokaudessa jaettuna kahteen annokseen. Tarvittaessa annoksen

voi myöhemmin suurentaa 200 mg:aan kahdesti vuorokaudessa. Jos hoidosta saatava hyöty ei ole

lisääntynyt kahden viikon jälkeen, on harkittava muita hoitovaihtoehtoja.

Selkärankareuma

Suositeltu vuorokausiannos on 200 mg kerran vuorokaudessa tai jaettuna kahteen annokseen. Joillakin

potilailla, joilla oireet eivät lievity riittävästi, annoksen suurentaminen 400 mg:aan kerran vuorokaudessa

tai jaettuna kahteen annokseen voi lisätä hoidon tehoa. Jos hoidosta saatava hyöty ei ole lisääntynyt

kahden viikon jälkeen, on harkittava muita hoitovaihtoehtoja.

Kaikissa käyttöaiheissa suurin suositeltu vuorokausiannos on 400 mg.

Erityisryhmät

Iäkkäät

Kuten nuoremmilla aikuisilla, aloitusannos on 200 mg vuorokaudessa. Tarvittaessa annoksen voi

myöhemmin suurentaa 200 mg:aan kahdesti vuorokaudessa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava

iäkkäillä potilailla, jotka painavat alle 50 kg (ks. kohdat 4.4 ja 5.2).

Maksan vajaatoiminta

Keskivaikeaa maksan vajaatoimintaa pysyvästi sairastavilla potilailla (seerumin albumiini 25-35 g/l)

hoito tulee aloittaa puolella suositusannoksesta. Kokemukset tällaisista potilaista rajoittuvat kirroottisiin

potilaisiin (ks. kohdat 4.3, 4.4 ja 5.2).

Munuaisten vajaatoiminta

Kokemukset selekoksibin käytöstä lievää tai keskivaikeaa munuaisten vajaatoimintaa sairastaville

potilaille ovat vähäisiä. Siksi tällaisia potilaita hoidettaessa on noudatettava varovaisuutta (ks. kohdat

4.3, 4.4 ja 5.2).

Hitaat CYP2C9-metaboloijat

Varovaisuutta on noudatettava selekoksibin annossa potilaille, joiden tiedetään tai epäillään olevan

hitaita CYP2C9-metaboloijia genotyyppimäärityksen tai aiempien tietojen / muihin CYP2C9-

substraatteihin liittyvien aiempien kokemusten perusteella, koska tämä ominaisuus suurentaa annoksesta

riippuvaisten haittavaikutusten riskiä. Tällaiselle potilaalle on harkittava annosta, joka on puolet

pienimmästä suositusannoksesta (ks. kohta 5.2).

Pediatriset potilaat

Selekoksibia ei ole tarkoitettu käytettäväksi lapsilla.

Antotapa

Suun kautta.

Selekoksibin voi ottaa ruokailun yhteydessä tai ruokailujen välillä. Potilaille, joiden on vaikea niellä

kapseleita, selekoksibikapselin sisältö voidaan sekoittaa omenasoseeseen, riisivelliin, jogurttiin tai

murskattuun banaaniin. Tätä varten kapselin koko sisältö on tyhjennettävä huolellisesti täyteen

teelusikalliseen viileää tai huoneenlämpöistä omenasosetta, riisivelliä, jogurttia tai murskattua banaania

ja seos on nieltävä heti veden (240 ml) kanssa.

4.3

Vasta-aiheet

Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa 6.1 mainituille apuaineille.

Tiedossa oleva sulfonamidiyliherkkyys.

Aktiivisessa vaiheessa oleva peptinen haavauma tai maha-suolikanavan verenvuoto.

Potilaat, joilla on ollut astmaa, akuuttia riniittiä, polyyppejä nenässä, angioneuroottista edeemaa,

urtikariaa tai muita allergiatyyppisiä reaktioita asetyylisalisyylihapon (aspiriinin) tai muiden

tulehduskipulääkkeiden (eli NSAIDien), mukaan lukien COX-2:n estäjien, käytön jälkeen.

Raskaus ja raskauden mahdollisuus naisilla, jotka eivät käytä tehokasta ehkäisymenetelmää (ks. kohta

4.6). Selekoksibin on todettu aiheuttavan epämuodostumia kahdelle tutkitulle eläinlajille (ks. kohdat 4.6

ja 5.3). Mahdollista raskaudenaikaista riskiä ihmiselle ei tunneta, mutta sitä ei voida poissulkea.

Imetys (ks. kohdat 4.6 ja 5.3).

Vaikea maksan toimintahäiriö (seerumin albumiini < 25 g/l tai Child-Pugh-pisteet > 10).

Potilaat, joiden kreatiniinipuhdistuma on arviolta < 30 ml/min.

Tulehduksellinen suolistosairaus.

Kongestiivinen sydämen vajaatoiminta (NYHA-luokka II–IV).

Todettu iskeeminen sydänsairaus, ääreisvaltimosairaus ja/tai aivoverisuonisairaus.

4.4

Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Vaikutukset maha-suolikanavaan

Selekoksibilla hoidetuilla potilailla on esiintynyt maha-suolikanavan ylä- ja alaosan komplikaatioita

(perforaatioita, haavaumia tai verenvuotoja), joista osa on johtanut kuolemaan. Varovaisuutta on

noudatettava hoidettaessa potilaita, joilla on suurin riski saada maha-suolikanavan komplikaatio

tulehduskipulääkkeistä (eli NSAIDsta): iäkkäät potilaat; potilaat, jotka käyttävät samanaikaisesti jotakin

muuta tulehduskipulääkettä (eli NSAIDia) tai asetyylisalisyylihappoa, glukokortikoideja, alkoholia tai

joilla on anamneesissa jokin maha-suolikanavan sairaus, kuten haavauma tai maha-suolikanavan

verenvuoto.

Maha-suolikanavan haittavaikutusten (maha-suolikanavan haavaumat tai muut maha-suolikanavan

komplikaatiot) riski suurenee, jos selekoksibi otetaan samanaikaisesti asetyylisalisyylihapon kanssa

(pieninäkin annoksina).

Kliinisissä pitkäaikaistutkimuksissa ei ole osoitettu merkittävää eroa maha-suolikanavan turvallisuudessa

verrattaessa selektiivisten COX-2:n estäjien ja asetyylisalisyylihapon yhdistelmää

tulehduskipulääkkeiden (eli NSAIDia) ja asetyylisalisyylihapon yhdistelmään (ks. kohta 5.1).

Samanaikainen tulehduskipulääkkeiden (NSAID) käyttö

Selekoksibin ja muiden tulehduskipulääkkeiden eli NSAIDien (muut kuin aspiriini) samanaikaista

käyttöä on vältettävä.

Kardiovaskulaariset vaikutukset

Kun lumekontrolloidussa pitkäaikaistutkimuksessa hoidettiin sporadisia adenomatoottisia polyyppeja

selekoksibiannostuksilla 200 mg x 2/vrk ja 400 mg x 2/vrk, vakavien sydän- ja verisuonitapahtumien

(pääasiassa sydäninfarktin) määrä lisääntyi verrattuna lumelääkkeeseen (ks. kohta 5.1).

Koska selekoksibiin liittyvät sydän- ja verisuoniriskit saattavat suurentua, kun annosta suurennetaan tai

altistuminen pitenee, hoidon tulee kestää mahdollisimman lyhyen aikaa ja hoidossa on käytettävä

pienintä tehokasta vuorokausiannosta. NSAIDien, mukaan lukien COX-2-estäjät, pitkäaikaiskäyttöön on

yhdistetty suurentunut riski saada haitallisia sydän- ja verisuonitapahtumia ja tromboottisia tapahtumia.

Kerta-annokseen liittyvän riskin tarkkaa suuruutta ei ole määritetty. Myöskään suurentuneeseen riskiin

liittyvän hoidon tarkkaa kestoa ei ole määritetty. Potilaan oireiden lievityksen tarve ja hoitovaste on

uudelleenarvioitava ajoittain, etenkin nivelrikkopotilailla (ks. kohdat 4.2, 4.3, 4.8 ja 5.1).

Selekoksibia tulee käyttää vasta perusteellisen harkinnan jälkeen potilaille, joilla on merkittäviä sydän- ja

verisuonitapahtumien riskitekijöitä (esim. kohonnut verenpaine, hyperlipidemia, diabetes mellitus,

tupakointi) (ks. kohta 5.1).

COX-2 -selektiiviset estäjät eivät korvaa asetyylisalisyylihappoa tromboembolisten sydän- ja

verisuonisairauksien estohoidossa, koska niillä ei ole vaikutusta verihiutaleisiin. Siksi verihiutaleiden

toimintaa estävää hoitoa ei saa lopettaa (ks. kohta 5.1).

Nesteretentio ja edeema

Kuten muidenkin prostaglandiinisynteesiä estävien lääkkeiden käytön yhteydessä selekoksibia

käyttävillä potilailla on todettu nesteretentiota ja edeemaa. Tästä johtuen selekoksibin käytössä on

noudatettava varovaisuutta potilailla, joilla on ollut sydämen vajaatoimintaa, sydämen vasemman

kammion toimintahäiriö tai verenpainetauti, sekä potilailla, joilla on entuudestaan muusta syystä johtuvaa

edeemaa, koska prostaglandiinien inhibitio saattaa aiheuttaa munuaisten toiminnan heikkenemistä ja

nesteretentiota. Varovaisuus on tarpeen myös diureetteja käyttävien tai muutoin hypovolemialle alttiiden

potilaiden hoidossa.

Verenpainetauti

Kaikkien muidenkin tulehduskipulääkkeiden (eli NSAIDien) tavoin myös selekoksibin käyttö voi

aiheuttaa verenpainetaudin ilmenemisen ensimmäistä kertaa tai pahentaa potilaalla jo olevaa

verenpainetautia. Kumpikin näistä voi myötävaikuttaa sydän- ja verisuonitapahtumien ilmaantumisen

lisääntymiseen. Siksi verenpainetta on seurattava tarkoin selekoksibihoitoa aloitettaessa ja koko hoidon

ajan.

Vaikutukset maksan ja munuaisten toimintaan

Heikentynyt munuaisten tai maksan toiminta ja erityisesti sydämen toimintahäiriöt ovat

todennäköisempiä vanhuksilla, ja siksi heitä on seurattava lääketieteellisesti asianmukaisesti.

Tulehduskipulääkkeet (eli NSAIDit), myös selekoksibi, voivat olla munuaistoksisia. Selekoksibilla

tehdyissä kliinisissä tutkimuksissa on havaittu samankaltaisia munuaisvaikutuksia kuin vertailuaineina

käytetyillä tulehduskipulääkkeillä (NSAIDit). Munuaistoksisuuden riski on suurin niillä potilailla, joilla on

heikentynyt munuaistoiminta, sydämen vajaatoiminta, maksan toimintahäiriö; diureetteja, ACE:n estäjiä,

angiotensiini II -reseptorin antagonisteja käyttävillä potilailla ja iäkkäillä potilailla (ks. kohta 4.5).

Tällaisia potilaita on seurattava tarkoin selekoksibihoidon aikana.

Selekoksibilla on ilmoitettu joitakin vakavia maksahaittoja, kuten fulminantti hepatiitti (joskus kuolemaan

johtaneita), maksanekroosi ja maksan vajaatoimintaa (joskus kuolemaan johtaneita tai maksansiirtoa

vaatineita). Niissä tapauksissa, joissa ilmoitettiin haitan alkamisajankohta, suurin osa vakavista

maksahaitoista kehittyi ensimmäisen kuukauden aikana selekoksibihoidon aloittamisesta (ks. kohta 4.8).

Jos jonkin edellä kuvatun elinjärjestelmän toiminta heikkenee hoidon aikana, on ryhdyttävä

asianmukaisiin toimenpiteisiin ja harkittava selekoksibihoidon lopettamista.

CYP2D6-inhibitio

Selekoksibi estää CYP2D6-entsyymiä. Vaikka se ei ole tämän entsyymin vahva inhibiittori, yksilöllisesti

annostitrattavien, CYP2D6:n välityksellä metaboloituvien lääkkeiden annoksen pienentäminen saattaa

olla tarpeen (ks. kohta 4.5).

Hitaat CYP2C9-metaboloijat

Hoidossa on noudatettava varovaisuutta, jos potilaan tiedetään olevan hidas CYP2C9-metaboloija (ks.

kohta 5.2).

Ihoreaktiot ja systeemiset yliherkkyysreaktiot

Selekoksibin käytön yhteydessä on joissakin hyvin harvinaisissa tapauksissa ilmoitettu vaikeita joskus

kuolemaan johtaneita, ihoreaktioita, mukaan lukien eksfoliatiivinen dermatiitti, Stevens-Johnsonin

oireyhtymä ja toksinen epidermaalinen nekrolyysi (ks. kohta 4.8). Näiden reaktioiden riski näyttäisi

olevan suurimmillaan hoidon alussa: useimmiten reaktio on ilmennyt ensimmäisen hoitokuukauden

aikana. Selekoksibia saavilla potilailla on raportoitu vaikeita yliherkkyysreaktioita (mukaan lukien

anafylaksia, angioedeema ja iho-oireinen lääkeainereaktio, johon liittyy eosinofiliaa ja systeemisiä oireita

[DRESS] tai yliherkkyysoireyhtymä) (ks. kohta 4.8). Vaikeiden ihoreaktioiden tai

yliherkkyysreaktioiden riski voi olla suurentunut potilailla, joilla on aiemmin ilmennyt sulfonamidiallergiaa

tai muuta lääkeallergiaa (ks. kohta 4.3). Selekoksibin käyttö on lopetettava heti, jos potilaalla ilmenee

ihottumaa, limakalvovaurioita tai muita merkkejä yliherkkyydestä.

Yleistä

Selekoksibi saattaa peittää kuumeen ja muut tulehduksen merkit.

Käyttö oraalisten antikoagulanttien kanssa

Samanaikaisesti varfariinilla hoidetuilla potilailla on raportoitu vakavia, joskus kuolemaan johtaneita

verenvuotoja. Samanaikaisen hoidon yhteydessä on raportoitu pidentynyttä protrombiiniaikaa (INR).

Siksi protrombiiniaikaa on seurattava tarkoin potilailla, jotka saavat varfariinin tai kumariinin tyyppisiä

oraalisia antikoagulantteja, erityisesti selekoksibihoitoa aloitettaessa tai selekoksibiannosta muutettaessa

(ks. kohta 4.5). Antikoagulanttien ja tulehduskipulääkkeiden (NSAID) samanaikainen käyttö saattaa

suurentaa verenvuotoriskiä. Varovaisuutta on noudatettava selekoksibin ja varfariinin tai muiden suun

kautta otettavien antikoagulanttien, myös uusien antikoagulanttien (esim. apiksabaanin, dabigatraanin ja

rivaroksabaanin) yhteiskäytössä.

Celecoxib Orion 100 mg ja 200 mg kapselit sisältävät laktoosia. Potilaiden, joilla on harvinainen

perinnöllinen galaktoosi-intoleranssi, saamelaisilla esiintyvä laktaasinpuutos tai glukoosi-galaktoosi

imeytymishäiriö, ei tule käyttää tätä lääkettä.

4.5

Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset

Farmakodynaamiset yhteisvaikutukset

Antikoagulantit

Veren hyytymisaktiivisuutta tulee seurata erityisesti parin ensimmäisen päivän ajan selekoksibihoidon

aloittamisesta tai selekoksibiannoksen muuttamisesta potilailla, jotka saavat varfariinia tai muita

antikoagulantteja, koska tällaisten potilaiden verenvuotokomplikaatioiden riski on suurentunut. Siksi

protrombiiniaikaa (INR) on seurattava tarkoin erityisesti parin ensimmäisen päivän aikana

selekoksibihoidon aloittamisen tai selekoksibiannoksen muuttamisen jälkeen potilailla, jotka saavat suun

kautta otettavia antikoagulantteja (ks. kohta 4.4). Pidentyneeseen protrombiiniaikaan liittyviä

verenvuotoja, joista osa on johtanut kuolemaan, on raportoitu etupäässä iäkkäillä, samanaikaisesti

selekoksibia ja varfariinia saaneilla potilailla.

Verenpainelääkkeet

Tulehduskipulääkkeet (eli NSAIDit) saattavat vähentää verenpainetta alentavien lääkevalmisteiden,

kuten ACE:n estäjien, angiotensiini II -reseptorien antagonistien, diureettien ja beetasalpaajien

vaikutusta. Kuten tulehduskipulääkityksessä (NSAID), myös selekoksibihoidossa akuutin munuaisten

vajaatoiminnan (tavallisesti korjaantuva) riski voi suurentua joillakin potilailla, joiden munuaistoiminta on

heikentynyt (esim. elimistön kuivumisen, diureettien käytön tai korkean iän vuoksi), silloin kun hoitoon

yhdistetään ACE:n estäjä, angiotensiini II -reseptorin antagonisti ja/tai diureetti (ks. kohta 4.4). Siksi

varovaisuutta on noudatettava tällaisen yhdistelmän annossa, erityisesti iäkkäille potilaille. Potilaan

riittävästä nesteytyksestä on huolehdittava ja munuaistoiminnan tutkimista on harkittava sekä tällaisen

samanaikaisen hoidon aloittamisen jälkeen että ajoittain sen jälkeen.

28 päivän kliinisessä tutkimuksessa, jossa potilaille, joilla oli lisinopriilillä hallinnassa oleva lievästi tai

kohtalaisesti kohonnut verenpaine, annettiin selekoksibia 200 mg x 2/vrk: verenpaineen

vuorokausirekisteröinnissä keskimääräinen päivittäinen systolinen tai diastolinen verenpaine ei kohonnut

kliinisesti merkittävästi lumehoitoon verrattuna. Niistä potilaista, jotka saivat 200 mg x 2/vrk

selekoksibia, 48 %:lla ei saavutettu vastetta lisinopriinillä viimeisellä vastaanottokäynnillä (määritelmä:

mansetilla mitattu diastolinen verenpaine > 90 mmHg tai mansetilla mitattu diastolisen verenpaineen

nousu > 10 % lähtötilanteeseen verrattuna) verrattuna 27 %:iin lumelääkkeellä hoidetuista potilaista;

tämä ero oli tilastollisesti merkitsevä.

Siklosporiini ja takrolimuusi

Tulehduskipulääkkeiden (eli NSAIDien) ja siklosporiinin tai takrolimuusin samanaikainen käyttö saattaa

lisätä siklosporiinin tai takrolimuusin munuaistoksisia vaikutuksia. Munuaisten toimintaa tulee seurata,

kun selekoksibia ja edellä mainittuja lääkkeitä käytetään yhdessä.

Asetyylisalisyylihappo

Selekoksibia voi käyttää yhdessä pieniannoksisen asetyylisalisyylihapon kanssa, mutta sillä ei voi

korvata asetyylisalisyylihappoa sydän- ja verisuonisairauksien estohoidossa. Kuten muillakin

tulehduskipulääkkeillä (eli NSAIDeilla), tutkimuksissa on todettu maha-suolikanavan haavaumien tai

muiden maha-suolikanavan komplikaatioiden riskin suurenevan samanaikaisessa selekoksibin ja

pieniannoksisen asetyylisalisyylihapon annossa verrattuna pelkkään selekoksibihoitoon (ks. kohta 5.1).

Farmakokineettiset yhteisvaikutukset

Selekoksibin vaikutukset muihin lääkkeisiin

CYP2D6-inhibitio

Selekoksibi estää CYP2D6-entsyymiä. Sellaisten lääkeaineiden, jotka ovat tämän entsyymin

substraatteja, pitoisuudet plasmassa saattavat nousta samanaikaisen selekoksibihoidon aikana.

Lääkkeitä, jotka metaboloituvat CYP2D6:n välityksellä, ovat esimerkiksi masennuslääkkeet (trisykliset

masennuslääkkeet ja selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät), neuroleptit, rytmihäiriölääkkeet, jne.

Yksilöllisesti annostitrattavien CYP2D6:n substraattien annosta saatetaan joutua pienentämään

selekoksibihoidon alkaessa tai vastaavasti suurentamaan selekoksibihoidon päättyessä.

Kun selekoksibia annettiin 200 mg kaksi kertaa päivässä samanaikaisesti dekstrometorfaanin ja

metoprololin (CYP2D6:n substraattien) kanssa, dekstrometorfaanin pitoisuus plasmassa suureni

2,6-kertaiseksi ja metoprololin 1,5-kertaiseksi. Nämä pitoisuuden nousut johtuvat selekoksibin CYP2D6-

inhibitiovaikutuksesta CYP2D6-substraattien metaboliaan.

CYP2C19-inhibitio

In vitro -tutkimukset ovat osoittaneet, että selekoksibi saattaa jossain määrin pystyä estämään

CYP2C19:n katalysoimaa metaboliaa. Tämän in vitro -havainnon kliinistä merkitystä ei tunneta.

CYP2C19-välitteisesti metaboloituvia lääkeaineita ovat esimerkiksi diatsepaami, sitalopraami ja

imipramiini.

Metotreksaatti

Selekoksibilla ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta metotreksaatin farmakokinetiikkaan (plasma

tai munuaispuhdistuma) nivelreumapotilailla, jotka saivat metotreksaattia reuman hoitoannoksina.

Riittävää seurantaa metotreksaattiin liittyvän toksisuuden varalta tulee kuitenkin harkita, jos näitä kahta

lääkettä käytetään yhdessä.

Litium

Terveillä tutkimushenkilöillä, jotka saivat samanaikaisesti selekoksibia 200 mg kahdesti päivässä ja

litiumia 450 mg kahdesti päivässä, litiumin huippupitoisuus (C

) plasmassa suureni keskimäärin 16 %

ja AUC-arvo 18 %. Siksi litiumhoitoa saavia potilaita tulee tarkkailla huolellisesti, kun selekoksibihoito

aloitetaan tai lopetetaan.

Suun kautta otettavat ehkäisyvalmisteet

Yhteisvaikutuksia koskevassa tutkimuksessa selekoksibilla ei ollut kliinisesti merkittäviä vaikutuksia

suun kautta otettavien ehkäisyvalmisteiden (1 mg noretisteroni/35 mikrog etinyyliestradioli)

farmakokinetiikkaan.

Glibenklamidi/tolbutamidi

Selekoksibi ei vaikuta tolbutamidin (CYP2C9-substraatti) tai glibenklamidin farmakokinetiikkaan

kliinisesti merkittävässä määrin.

Muiden lääkkeiden vaikutukset selekoksibiin

Hitaat CYP2C9-metaboloijat

Jos henkilö on hidas CYP2C9-metaboloija ja hänellä ilmenee suurentunutta systeemistä altistusta

selekoksibille, samanaikainen hoito CYP2C9-estäjillä, kuten flukonatsolilla, voi suurentaa

selekoksibialtistusta entisestään. Tällaista yhdistelmähoitoa tulee välttää henkilöillä, joiden tiedetään

olevan hitaita CYP2C9-metaboloijia (ks. kohdat 4.2 ja 5.2).

CYP2C9:n estäjät ja induktorit

Koska selekoksibi metaboloituu pääasiassa CYP2C9:n välityksellä, suositusannos on puolitettava

potilaille, jotka saavat flukonatsolia. Käytettäessä samanaikaisesti selekoksibia 200 mg:n kerta-

annoksena ja 200 mg flukonatsolia (potentti CYP2C9-estäjä) kerran päivässä, selekoksibin

huippupitoisuus (C

) plasmassa suureni keskimäärin 60 % ja AUC-arvo 130 %. Samanaikainen

CYP2C9:ää indusoivien lääkeaineiden, kuten rifampisiinin, karbamatsepiinin ja barbituraattien, käyttö

voi pienentää selekoksibin pitoisuuksia plasmassa.

Ketokonatsoli ja antasidit

Ketokonatsolin tai antasidien ei ole havaittu vaikuttavan selekoksibin farmakokinetiikkaan.

Pediatriset potilaat

Yhteisvaikutuksia on tutkittu vain aikuisilla tehdyissä tutkimuksissa.

4.6

Hedelmällisyys, raskaus ja imetys

Raskaus

Eläimillä (rotat ja kanit) tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet lisääntymistoksisuutta, mukaan lukien

epämuodostumia (ks. kohdat 4.3 ja 5.3). Prostaglandiinisynteesin esto saattaa vaikuttaa haitallisesti

raskauteen. Epidemiologisten tutkimusten mukaan prostaglandiinisynteesin estäjien käyttöön raskauden

alkuvaiheessa voi liittyä lisääntynyt keskenmenon vaara. Mahdollisia raskaudenaikaisia riskejä ihmisellä

ei tunneta, mutta niitä ei voida poissulkea. Kuten muutkin prostaglandiinisynteesiä estävät lääkeaineet,

selekoksibi saattaa aiheuttaa kohdun inertiaa ja valtimotiehyeen ennenaikaisen sulkeutumisen raskauden

viimeisen kolmanneksen aikana.

NSAIDien, mukaan lukien selekoksibi, käyttö toisen ja viimeisen raskauskolmanneksen aikana voi

aiheuttaa sikiön munuaisten toimintahäiriöitä, mikä voi johtaa lapsiveden määrän vähenemiseen tai

vaikeissa tapauksissa lapsiveden niukkuuteen. Tällaiset vaikutukset voivat ilmetä pian hoidon

aloittamisen jälkeen ja ne ovat tavallisesti palautuvia.

Selekoksibi on vasta-aiheinen raskauden aikana ja naisilla, joilla on raskaaksitulon mahdollisuus (ks.

kohdat 4.3 ja 4.4). Jos nainen tulee raskaaksi hoidon aikana, selekoksibihoito tulee keskeyttää.

Imetys

Selekoksibi erittyy imettävän rotan maitoon, ja sen pitoisuus maidossa on samaa luokkaa kuin

plasmassa. Kun selekoksibia annettiin pienelle joukolle imettäviä naisia, sitä siirtyi äidinmaitoon erittäin

vähän. Selekoksibia käyttävien naisten ei tule imettää.

Hedelmällisyys

Vaikutusmekanismin perusteella tulehduskipulääkkeiden (NSAIDien) käyttö, mukaan lukien selekoksibi,

voi hidastaa tai estää munarakkuloiden irtoamista, mikä on yhdistetty palautuvaan hedelmättömyyteen

joillakin naisilla.

4.7

Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn

Potilaiden, jotka tuntevat pyörrytystä, huimausta tai uneliaisuutta selekoksibihoidon aikana, ei tule ajaa

autoa tai käyttää koneita.

4.8

Haittavaikutukset

Haittavaikutukset on esitetty taulukossa 1 elinjärjestelmittäin ja esiintymistiheyksittäin seuraavista

lähteistä saatujen tietojen mukaan:

Sellaiset raportoidut haittavaikutukset, joiden esiintymistiheys oli yli 0,01 % ja suurempi kuin

lumelääkkeellä nivelrikko- ja nivelreumapotilailla 12:ssa lumelääkkeellä ja/tai vaikuttavalla aineella

kontrolloidussa enintään 12-viikkoisessa kliinisessä tutkimuksessa, joissa selekoksibiannos oli

100-800 mg/vrk. Lisätutkimuksissa, joissa käytettiin vertailuaineina epäselektiivisiä

tulehduskipulääkkeitä (eli NSAIDeja), noin 7 400 artriittipotilasta sai selekoksibia enintään

800 mg/vrk. Näistä potilaista noin 2 300 sai hoitoa vähintään 1 vuoden ajan. Näissä

lisätutkimuksissa havaitut selekoksibin haittavaikutukset olivat yhdenmukaisia taulukossa 1

lueteltujen nivelrikko- ja nivelreumapotilailla todettujen haittavaikutusten kanssa.

Sellaiset raportoidut haittavaikutukset, joiden esiintymistiheys ilmoitettiin selekoksibipotilailla

(400 mg/vrk) suuremmaksi kuin lumelääkettä saaneilla enintään 3 vuoden polyyppien

estohoitotutkimuksissa (Adenoma Prevention with Celecoxib [APC] ja Prevention of Colorectal

Sporadic Adenomatous Polyps [PreSAP]; ks. kohta 5.1, Sydän- ja verisuoniturvallisuus –

Pitkäaikaistutkimukset potilailla, joilla oli sporadisia adenomatoottisia polyyppeja).

Myyntiluvan saamisen jälkeen spontaanisti ilmoitetut haittavaikutukset ajanjaksolta, jonka aikana

selekoksibihoitoa sai arviolta yli 70 miljoonaa potilasta (annokset, hoidon kesto ja käyttöaiheet

vaihtelivat). Vaikka nämä tunnistettiin haittavaikutuksiksi markkinoille tulon jälkeisistä raporteista,

esiintymistiheydet määriteltiin tutkimuksista saadun tiedon perusteella. Esiintymistiheydet

perustuvat kumulatiiviseen meta-analyysiin, jossa on yhdistetty tutkimustiedot yhteensä 38 102

potilaan altistuksesta.

Taulukko 1. Selekoksibin kliinisissä tutkimuksissa ja haittavaikutusseurannassa ilmoitetut

haittavaikutukset (MedDRA-termit)

Haittavaikutuksen esiintymistiheys

Hyvin yleiset

(≥ 1/10)

Yleiset (≥ 1/100,

< 1/10)

Melko

harvinaiset

(≥ 1/1 000,

< 1/100)

Harvinaiset

(≥ 1/10 000,

< 1/1 000)

Hyvin

harvinaiset

(< 1/10 000)

Tuntematon

(koska

saatavissa oleva

tieto ei riitä

arviointiin)

Infektiot

Sinuiitti,

ylähengitystie-

infektio,

nielutulehdus,

virtsatieinfektio

Veri ja imukudos

Anemia

Leukopenia,

trombosytopenia

Pansytopenia

Immuunijärjestelmä

Yliherkkyys-

Anafylaktinen

sokki

anafylaktinen

reaktio

Aineenvaihdunta ja ravitsemus

Hyperkalemia

Psyykkiset häiriöt

Unettomuus

Ahdistus,

masennus,

väsymys

Sekavuustila,

aistiharhat

Hermosto

Heitehuimaus,

liiallinen

lihasjänteys

(hypertonia),

päänsärky

Aivoinfarkti

tuntoharhat

(parestesia),

uneliaisuus

Ataksia,

dysgeusia

Kallonsisäinen

verenvuoto

(mukaan lukien

kuolemaan

johtava

kallonsisäinen

verenvuoto)

aseptinen

aivokalvon-

tulehdus

epilepsia

(mukaan lukien

epilepsian

paheneminen)

ageusia

anosmia

Silmät

Näön

sumeneminen,

silmän sidekalvo-

tulehdus

Silmän

verenvuoto

Verkkokalvo-

valtimon tukos

verkkokalvo-

laskimon tukos

Kuulo ja tasapainoelin

Korvien

soiminen,

huonokuuloi-

suus

Sydän

Sydäninfarkti

Sydämen

vajaatoiminta,

sydämentykytys,

takykardia

Rytmihäiriö

Verisuonisto

Kohonnut veren-

paine

(mukaan

lukien verenpai-

netaudin

pahene-minen)

Keuhko-

embolia

kuumoitus ja

punoitus

Verisuoni-

tulehdus

Hengityselimet, rintakehä ja välikarsina

Riniitti, yskä,

hengenahdistus

Bronkospasmi

Pneumoniitti

Ruoansulatuselimistö

Pahoinvointi

vatsakipu, ripuli,

ruoansulatus -

häiriöt,

ilmavaivat,

oksentelu

nielemishäiriö

Ummetus,

mahatulehdus,

suutulehdus,

maha-

suolikanavan

tulehdus

(mukaan lukien

maha-

suolikanavan

tulehduksen

paheneminen),

röyhtäily

Ruoansulatus -

kanavan

verenvuoto

pohjukais-

suolihaava,

mahahaava,

ruokatorvi-

haava,

ohutsuoli-haava,

paksusuoli-

haava, suolen

puhkeaminen,

ruokatorvi-

tulehdus,

veriulosteet,

haimatulehdus,

paksusuoli-

tulehdus

Maksa ja sappi

Epänormaali

maksan toiminta,

maksa-

entsyymiarvojen

nousu (mukaan

lukien

suurentunut

ASAT ja ALAT)

Hepatiitti

Maksan

vajaatoiminta

(joskus

kuolemaan

johtava tai

maksasiirtoa

vaativa),

fulminantti

hepatiitti

(joskus

kuolemaan

johtava), maksa-

nekroosi

kolestaasi

kolestaattinen

hepatiitti

keltaisuus

Iho ja ihonalainen kudos

Ihottuma, kutina

(mukaan lukien

yleistynyt

kutina)

Nokkos-

ihottuma,

mustelmat

Angioedeema

hiustenlähtö,

valoherkkyys

Hilseilevä

ihotulehdus

erythema

multiforme

Stevens-

Johnsonin

oireyhtymä

toksinen

epidermaalinen

nekrolyysi

lääkeaine-reaktio,

johon liittyy

eosinofiliaa ja

systeemisiä

oireita (DRESS)

akuutti

yleistynyt

eksantematoot-

tinen pustuloosi

(AGEP)

rakkulainen

dermatiitti

Luusto, lihakset ja sidekudos

Nivelkipu

Lihaskouristuk-

set (jalka-

krampit)

Lihastulehdus

Munuaiset ja

virtsatiet

Suurentunut

kreatiniini,

suurentunut

veren ureatyppi

Akuutti

munuaisten

vajaatoiminta

hyponatremia

Tubulointersti-

taalinen nefriitti

nefroottinen

oireyhtymä

vähämuutoksi-

nen glomerulo-

nefriitti

Sukupuolielimet ja rinnat

Kuukautis-

häiriö

Naisten

hedelmättömyys

(naisten

heikentynyt

fertiliteetti)

Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat

Influenssan

kaltainen sairaus,

perifeerinen

edeema/neste-

retentio

Kasvojen

edeema,

rintakipu

Vammat ja myrkytykset

Vamma

(loukkaantu-

minen)

Haittavaikutukset, joita ilmeni kahdessa polyyppien estohoitoa koskeneessa, enintään 3 vuotta kestäneessä

kliinisessä tutkimuksessa (APC ja PreSAP) potilailla, jotka saivat selekoksibia 400 mg/vrk. Taulukossa on lueteltu vain

ne polyyppien estohoitotutkimuksissa ilmenneet haittavaikutukset, jotka on aiemmin tunnistettu myyntiluvan

jälkeisessä haittavaikutusseurannassa tai joita ilmeni enemmän kuin artriittitutkimuksissa.

Lisäksi näissä kahdessa polyyppien estohoitoa koskeneessa, enintään 3 vuotta kestäneessä kliinisessä

tutkimuksessa (APC ja PreSAP) ilmeni seuraavia aiemmin tuntemattomia haittavaikutuksia potilailla, jotka saivat

selekoksibia 400 mg/vrk:

Yleiset: angina pectoris, ärtyvän suolen oireyhtymä, munuaiskivitauti, suurentunut veren kreatiniini, hyvänlaatuinen

eturauhasen liikakasvu, painonnousu.

Melko harvinaiset: helikobakteeri-infektio, vyöruusu, ruusu, bronkopneumonia, sisäkorvatulehdus, ieninfektio,

lipooma, lasiaiskellujat, silmän sidekalvon verenvuoto, syvä laskimotukos, dysfonia, vuotavat peräpukamat, tiheä

ulostaminen, suun haavaumat, allerginen ihotulehdus, ganglioneurooma, yövirtsaisuus, verenvuoto emättimestä,

rintojen kosketusarkuus, alaraajan murtuma, suurentunut veren natrium.

Raskaaksi tuloa yrittävät naiset on suljettu pois kaikista tutkimuksista, joten tämän tapahtuman yleisyyttä ei ole

tarkoituksenmukaista arvioida kliiniseen tietokantaan perustuen.

Esiintymistiheydet perustuvat kumulatiiviseen meta-analyysiin, jossa on yhdistetty tutkimustiedot yhteensä 38 102

potilaan altistuksesta.

APC- ja PreSAP-tutkimusten lopullisten tulosten (asiantuntija-arvioitu) mukaan potilailla, jotka saivat

400 mg/vrk selekoksibia enintään 3 vuoden ajan (yhdistetyt tulokset molemmista tutkimuksista; ks.

yksittäisten tutkimusten tulokset kohdasta 5.1), ilmeni 1 000 potilasta kohti 7,6 sydäninfarktitapahtumaa

(melko harvinainen haittavaikutus) enemmän kuin lumelääkkeellä; sen sijaan aivohalvauksia

(aivohalvaustyyppejä ei eritelty) ei ilmennyt enempää kuin lumelääkkeelläkään.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen

On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä

haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty–haitta-tasapainon jatkuvan arvioinnin.

Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista

seuraavalle taholle:

www-sivusto: www.fimea.fi

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri

PL 55

00034 FIMEA

4.9

Yliannostus

Kliinistä kokemusta yliannostuksesta ei ole. Terveille tutkimushenkilöille on annettu enimmillään

1 200 mg:n kerta-annoksia ja 1 200 mg kahdesti päivässä 9 päivän ajan ilman kliinisesti merkittäviä

haittavaikutuksia. Yliannostusta epäiltäessä tulee antaa asianmukaista tukihoitoa, esimerkiksi tehdä

mahahuuhtelu, tarkkailla potilaan tilaa kliinisesti ja aloittaa tarvittaessa oireenmukainen hoito. Dialyysi ei

todennäköisesti ole tehokas menetelmä lääkkeen poistamiseksi, koska selekoksibi sitoutuu suuressa

määrin proteiineihin.

5.

FARMAKOLOGISET OMINAISUUDET

5.1

Farmakodynamiikka

Farmakoterapeuttinen ryhmä: Tulehduskipu- ja reumalääkkeet, koksibit, ATC-koodi: M01AH01

Vaikutusmekanismi

Selekoksibi on suun kautta otettava selektiivinen syklo-oksigenaasi-2:n (COX-2:n) estäjä kliinisinä

annoksina (200-400 mg päivässä). Tilastollisesti merkitsevää COX-1-estoa (arvioituna ex vivo

tromboksaani B2:n [TxB2] muodostumisen inhibitiolla) ei havaittu käytettäessä ko. annostusta terveillä

vapaaehtoisilla.

Farmakodynaamiset vaikutukset

Prostaglandiinit muodostuvat syklo-oksigenaasin vaikutuksesta. Siitä on tunnistettu kaksi muotoa, COX-

1 ja COX-2. COX-2 on entsyymin muoto, joka indusoituu tulehdustekijöiden vaikutuksesta ja jonka

oletetaan olevan ensisijaisesti vastuussa kipua, tulehdusta ja kuumetta aiheuttavien prostanoidien

synteesistä. COX-2 vaikuttaa myös ovulaatioon, alkion kiinnittymiseen ja valtimotiehyeen

sulkeutumiseen, munuaisten toiminnan säätelyyn ja keskushermoston toimintoihin (kuumeen induktio,

kipuaistimus ja kognitiiviset toiminnot). Se saattaa myös osallistua haavojen paranemiseen. COX-2 on

tunnistettu ihmisellä mahahaavaa ympäröivässä kudoksessa, mutta sen merkitystä haavojen

paranemisessa ei ole vahvistettu.

Erolla, joka liittyy verihiutaleiden aktiivisuuteen joidenkin COX-1:tä estävien tulehduskipulääkkeiden (eli

NSAIDien) ja COX-2-selektiivisten estäjien välillä, voi olla kliinistä merkitystä potilaille, joilla on

tromboembolisten reaktioiden riski. COX-2-estäjät vähentävät systeemisen (ja siten mahdollisesti

endoteelisen) prostasykliinin muodostumista vaikuttamatta verihiutaleiden tromboksaaniin.

Selekoksibi on diaryylisubstituoitu pyratsoli, kemiallisesti samankaltainen kuin muut

nonaryyliamiinisulfonamidit (esim. tiatsidit, furosemidi), mutta erilainen kuin aryyliamiinisulfonamidit

(esim. sulfametoksatsoli ja muut sulfonamidiantibiootit).

Annoksesta riippuvaista vaikutusta TxB2:n muodostumiseen on havaittu suurien selekoksibiannosten

jälkeen. Kuitenkin terveillä tutkimushenkilöillä tehdyt pienet tutkimukset, joissa annettiin toistuvasti

600 mg kahdesti päivässä (kolminkertainen annos verrattuna suurimpaan suositusannokseen),

selekoksibilla ei ollut vaikutusta verihiutaleiden aggregaatioon eikä verenvuotoaikaan lumelääkkeeseen

verrattuna.

Kliininen teho ja turvallisuus

Selekoksibilla on suoritettu useita kliinisiä tutkimuksia, joissa on vahvistettu sen teho ja turvallisuus

nivelrikossa, nivelreumassa ja selkärankareumassa. Selekoksibia arvioitiin polven ja lonkan nivelrikon

aiheuttamien tulehduksen ja kivun hoidossa noin 4 200 potilaalle tehdyissä lumelääkkeellä ja

vaikuttavalla aineella kontrolloiduissa tutkimuksissa, jotka kestivät enintään 12 viikkoa. Sitä arvioitiin

myös nivelreuman aiheuttaman tulehduksen ja kivun hoidossa noin 2 100 potilaalle tehdyissä

lumelääkkeellä ja vaikuttavalla aineella kontrolloiduissa tutkimuksissa, joiden kesto oli enintään 24

viikkoa. Päivittäiset 200 mg–400 mg:n selekoksibiannokset lievittivät kipua 24 tunnin sisällä

annostelusta. Selekoksibia on arvioitu selkärankareuman oireenmukaisessa hoidossa 896 potilaalla

lumelääkkeellä ja vaikuttavalla aineella kontrolloiduissa tutkimuksissa, jotka kestivät pisimmillään 12

viikkoa. Näissä tutkimuksissa käytetyt selekoksibiannokset 100 mg x 2/vrk, 200 mg x 1/vrk, 200 mg x

2/vrk ja 400 mg x 1/vrk vähensivät merkittävästi selkärankareuman aiheuttamaa kipua ja sairauden

kokonaisaktiivisuutta ja paransivat toimintakykyä.

Viiteen satunnaistettuun ja kontrolloituun kaksoissokkotutkimukseen, mukaan lukien

tutkimussuunnitelmaan kuuluneeseen maha-suolikanavan yläosan tähystykseen, osallistui noin 4 500

potilasta, joilla ei ollut lähtötilanteessa haavaumaa (selekoksibiannokset 50 mg–400 mg kahdesti

vuorokaudessa). Kahdentoista viikon tähystystutkimuksissa selekoksibiin (100–800 mg/vrk) liittyi

merkitsevästi pienempi maha- ja pohjukaissuolihaavaumien riski kuin naprokseeniin (1 000 mg/vrk) ja

ibuprofeeniin (2 400 mg/vrk). Tutkimustulokset olivat epäjohdonmukaisia verrattaessa diklofenaakkiin

(150 mg/vrk). Kahdessa näistä 12 viikon tutkimuksista niiden potilaiden prosentuaalinen osuus, joilla

todettiin tähystyksessä maha- tai pohjukaissuolihaavauma, ei eronnut merkitsevästi ryhmien välillä, joista

yksi sai lumelääkettä, toinen 200 mg selekoksibia kahdesti vuorokaudessa ja kolmas 400 mg

selekoksibia kahdesti vuorokaudessa.

Prospektiivisessa pitkäaikaisturvallisuutta selvittäneessä tutkimuksessa (kesto 6-15 kk, CLASS-

tutkimus) annettiin 5 800 nivelrikkopotilaalle ja 2 200 nivelreumapotilaalle joko 400 mg selekoksibia

kahdesti vuorokaudessa (nelinkertainen annos verrattuna nivelrikon suositusannokseen ja

kaksinkertainen verrattuna nivelreuman suositusannokseen), 800 mg ibuprofeenia kolmesti

vuorokaudessa tai 75 mg diklofenaakkia kahdesti vuorokaudessa (kahden viimeksi mainitun lääkeaineen

annokset terapeuttisia). Tutkimukseen otetuista potilaista 22 % sai samanaikaisesti pieniannoksista

asetyylisalisyylihappoa (≤ 325 mg/vrk), ensisijaisesti sydän- ja verisuonitautien estohoitona. Ensisijaisen

päätemuuttujan, eli komplisoituneiden haavaumien (määritelmä: maha-suolikanavan verenvuoto,

perforaatio tai tukkeuma), suhteen selekoksibi ei eronnut merkitsevästi pelkästä ibuprofeenista tai

pelkästä diklofenaakista. Myöskään yhdistetyssä tulehduskipulääkkeiden (eli NSAIDien) ryhmässä ero

komplisoituneissa haavaumissa ei ollut tilastollisesti merkitsevä (suhteellinen riski 0,77; 95 %:n

luottamusvälillä 0,41-1,46, koko tutkimusajan perusteella). Yhdistetyn päätemuuttujan, eli

komplisoituneiden ja oireisten haavaumien, suhteen ilmaantuvuus oli merkitsevästi pienempi

selekoksibiryhmässä kuin tulehduskipulääkkeitä (eli NSAIDeja) saaneessa ryhmässä (suhteellinen riski

0,66; 95 %:n luottamusvälillä 0,45-0,97), mutta ei selekoksibi- ja diklofenaakkiryhmien välillä. Potilailla,

jotka saivat selekoksibia ja samanaikaisesti pieniannoksista asetyylisalisyylihappoa, ilmeni

komplisoituneita haavaumia 4 kertaa enemmän kuin niillä, jotka saivat pelkkää selekoksibia. Toistuvissa

mittauksissa vahvistettua kliinisesti merkittävää hemoglobiiniarvon pienenemistä (> 20 g/l) ilmeni

selekoksibipotilailla merkitsevästi vähemmän kuin tulehduskipulääkkeitä (eli NSAIDeja) saaneilla

potilailla (suhteellinen riski 0,29; 95 %:n luottamusvälillä 0,17-0,48). Tätä tapahtumaa ilmeni

selekoksibilla merkitsevästi vähemmän riippumatta siitä, saiko potilas samanaikaisesti

asetyylisalisyylihappoa vai ei.

Prospektiiviseen, satunnaistettuun, 24 viikkoa kestäneeseen siedettävyystutkimukseen osallistui potilaita,

jotka olivat vähintään 60-vuotiaita tai heillä oli aikaisemmin ollut maha-pohjukaissuolihaavaumia

(asetyylisalisyylihapon käyttäjät pois lukien). Tutkimuksessa niiden potilaiden osuus (%), joilla ilmeni

oletettavasti tai tunnistetusti maha-suolikanavassa olevan syyn vuoksi hemoglobiini- (≥ 20 g/l) ja/tai

hematokriittiarvon (≥ 10 %) pienenemistä, oli pienempi sellaisilla potilailla, jotka saivat 200 mg

selekoksibia x 2/vrk (n = 2 238) verrattuna niihin potilaisiin, jotka saivat 75 mg hitaasti liukenevaa

diklofenaakki-valmistetta x 2/vrk ja 20 mg omepratsolia x 1/vrk (n = 2 246) (0,2 % vs. 1,1 %, p = 0,004

niillä, joilla syyn tunnistettiin olevan mahasuolikanavassa ja 0,4 % vs. 2,4 %, p = 0,0001 niillä, joilla syyn

oletettiin olevan mahasuolikanavassa). Kliinisesti ilmeisiä mahasuolikanavan komplikaatioita, kuten

perforaatioita, tukkeumia tai verenvuotoa, ilmeni hyvin vähän eikä hoitoryhmien välillä ollut eroja (4-5

per ryhmä).

Sydän- ja verisuoniturvallisuus – pitkäaikaistutkimukset potilailla, joilla oli sporadisia

adenomatoottisia polyyppeja

Selekoksibilla on tehty kaksi tutkimusta tutkimushenkilöillä, joilla oli sporadisia adenomatoottisia

polyyppeja: APC (Adenoma Prevention with Celecoxib) ja PreSAP (Prevention of Spontaneous

Adenomatous Polyps). APC-tutkimuksen kolmivuotinen selekoksibihoito lisäsi yhdistetyn

päätetapahtuman (sydän- ja verisuoniperäinen kuolema, sydäninfarkti ja aivohalvaus) (asiantuntija-

arvioitu) ilmaantuvuutta annoksen mukaan lumelääkkeeseen verrattuna. PreSAP-tutkimuksessa saman

päätetapahtuman riski ei suurentunut tilastollisesti merkitsevästi.

APC-tutkimuksessa yhdistetyn päätetapahtuman (sydän- ja verisuoniperäinen kuolema, sydäninfarkti ja

aivohalvaus) (asiantuntija-arvioitu) suhteellinen riski oli lumelääkkeeseen verrattuna 3,4 (95 % CI

1,4-8,5), kun selekoksibiannostus oli 400 mg x 2/vrk, ja 2,8 (95 % CI 1,1-7,2), kun selekoksibiannostus

oli 200 mg x 2/vrk. Tämän yhdistetyn päätetapahtuman kumulatiiviset esiintymistiheydet olivat edellä

mainituissa selekoksibin annosryhmissä kolmen vuoden ajanjaksolla 3,0 % (20/671 tutkimushenkilöä) ja

2,5 % (17/685 tutkimushenkilöä) verrattuna lumelääkeryhmän 0,9 %:iin (6/679 tutkimushenkilöä).

Esiintymistiheyksien suureneminen kummassakin selekoksibin annosryhmässä lumelääkkeeseen

verrattuna johtui pääasiassa sydäninfarktin esiintymistiheyden suurenemisesta.

PreSAP-tutkimuksessa tämän saman yhdistetyn päätetapahtuman suhteellinen riski (asiantuntija-

arvioitu) oli lumelääkkeeseen verrattuna 1,2 (95 % CI 0,6-2,4), kun selekoksibiannostus oli 400 mg x

1/vrk. Tämän yhdistetyn päätetapahtuman kumulatiiviset esiintymistiheydet olivat kolmen vuoden

ajanjaksolla 2,3 % (21/933 tutkimushenkilöä) selekoksibilla ja 1,9 % (12/628 tutkimushenkilöä)

lumelääkkeellä. Sydäninfarktin esiintymistiheys (asiantuntija-arvioitu) oli 1,0 % (9/933 tutkimushenkilöä)

selekoksibiannostuksella 400 mg x 1/vrk, ja 0,6 % (4/628) lumelääkkeellä.

Kolmannen pitkäaikaistutkimuksen (ADAPT, the Alzheimer’s Disease Anti-inflammatory Prevention

Trial) mukaan 200 mg x 2/vrk selekoksibia ei suurenna sydän- ja verisuonitapahtumien riskiä

merkittävästi lumelääkkeeseen verrattuna. Lumelääkkeeseen verrattuna saman päätetapahtuman

(sydän- ja verisuoniperäinen kuolema, sydäninfarkti, aivohalvaus) suhteellinen riski oli 1,14 (95 % CI

0,61-2,12), kun selekoksibiannostus oli 200 mg x 2/vrk. Sydäninfarktin esiintymistiheys oli 1,1 % (8/717

potilasta), kun selekoksibiannostus oli 200 mg x 2/vrk, ja 1,2 % (13/1 070 potilasta) lumelääkkeellä.

5.2

Farmakokinetiikka

Imeytyminen

Selekoksibi imeytyy hyvin ja plasman huippupitoisuudet saavutetaan noin 2-3 tunnin kuluttua. Ruoka

(runsasrasvainen ateria) aiheuttaa noin yhden tunnin viiveen selekoksibin imeytymisessä, mikä johtaa

noin 4 tunnin T

-aikaan ja suurentaa hyötyosuutta noin 20 %.

Terveillä aikuisilla vapaaehtoisilla systeeminen kokonaisaltistus (AUC) selekoksibille oli samanlainen,

kun selekoksibi annettiin ehjänä kapselina tai kun kapselin sisältö oli sekoitettu omenasoseeseen. C

- tai T

-arvot eivät muuttuneet merkittävästi sen jälkeen, kun kapselin sisältö annettiin

omenasoseessa.

Jakautuminen

Selekoksibi sitoutuu terapeuttisina plasmapitoisuuksina noin 97-prosenttisesti plasmaproteiineihin, eikä se

sitoudu ensisijaisesti veren punasoluihin.

Biotransformaatio

Selekoksibi metaboloituu ensisijaisesti sytokromi P450 2C9:n välityksellä. Ihmisen plasmasta on

tunnistettu kolme metaboliittia, jotka ovat inaktiivisia COX-1:n tai COX-2:n estäjinä: primäärinen

alkoholi, vastaava karboksyylihappo ja sen glukuronidikonjugaatti.

Sytokromi P450 2C9 -aktiivisuus on vähäisempää yksilöillä, joilla on entsyymiaktiviteetin vähenemistä

aiheuttava geneettinen polymorfismi (esim. henkilöt, jotka ovat homotsygoottisia CYP2C9*3-

polymorfismin suhteen).

Farmakokineettisessä tutkimuksessa annettiin 200 mg x 1/vrk selekoksibia terveille vapaaehtoisille,

joiden genotyypiksi oli todettu CYP2C9*1/*1, CYP2C9*1/*3 tai CYP2C9*3/*3: muihin genotyyppeihin

verrattuna selekoksibin mediaani C

-arvo oli noin nelinkertainen ja AUC

0-24

noin seitsenkertainen

päivänä 7 tutkimushenkilöillä, joiden genotyyppi oli CYP2C9*3/*3. Kolmessa erillisessä kerta-

annostutkimuksessa, joihin osallistui yhteensä 5 tutkimushenkilöä, joiden genotyyppi oli CYP2C9*3/*3,

kerta-annoksen AUC

0-24

-arvo noin kolminkertaistui verrattuna normaalisti metaboloiviin

tutkimushenkilöihin. Homotsygoottisen *3/*3-genotyypin esiintymistiheys eri roturyhmissä on arviolta

0,3–1,0 %.

Varovaisuutta on noudatettava sellaisten potilaiden selekoksibihoidossa, joiden tiedetään tai epäillään

olevan hitaita CYP2C9-metaboloijia aiempien tietojen tai muista CYP2C9-substraateista saatujen

aiempien kokemusten perusteella (ks. kohta 4.2).

Selekoksibin farmakokineettisissä parametreissä ei todettu kliinisesti merkittäviä eroja iäkkäiden

afroamerikkalaisten ja valkoihoisten välillä.

Iäkkäillä naisilla (yli 65-vuotiaat) selekoksibin pitoisuus plasmassa on lisääntynyt noin 100 %:lla.

Verrattaessa lievää maksan vajaatoimintaa sairastavia potilaita tutkimushenkilöihin, joilla maksan

toiminta oli normaali, ensin mainituilla plasman selekoksibin huippupitoisuus (C

) lisääntyi keskimäärin

53 % ja AUC 26 %. Vastaavat arvot keskivaikeaa maksan vajaatoimintaa sairastavilla potilailla olivat

41 % ja 146 %. Lievää tai keskivaikeaa vajaatoimintaa sairastavilla potilailla metabolinen kapasiteetti oli

parhaiten verrannollinen heidän albumiiniarvoihinsa. Hoito tulee aloittaa puolikkaalla suositusannoksesta

potilaille, joilla on keskivaikea maksan vajaatoiminta (seerumin albumiini 25-35 g/l). Vaikeaa maksan

vajaatoimintaa (seerumin albumiini < 25 g/l) sairastavilla potilailla ei ole tehty tutkimuksia, ja selekoksibi

on vasta-aiheinen tälle potilasryhmälle.

Selekoksibin käytöstä munuaisten vajaatoimintaa sairastaville potilaille on vain vähän kokemusta.

Selekoksibin farmakokinetiikkaa ei ole tutkittu munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla potilailla, mutta

sen ei odoteta muuttuvan merkittävästi. Hoidettaessa munuaisten vajaatoimintapotilaita on noudatettava

varovaisuutta. Vaikea munuaisten vajaatoiminta on kontraindisoitu.

Eliminaatio

Selekoksibi eliminoituu pääasiassa metaboloitumalla. Alle 1 % annoksesta erittyy muuttumattomana

virtsaan. Selekoksibialtistuksessa vaihtelu eri henkilöiden välillä on noin 10-kertainen. Selekoksibin

farmakokinetiikka on annoksesta ja ajasta riippumatonta terapeuttisella annosvälillä. Eliminaation

puoliintumisaika on 8-12 tuntia. Vakaan tilan pitoisuudet plasmassa saavutetaan viidessä hoitopäivässä.

5.3

Prekliiniset tiedot turvallisuudesta

Tavanomaisiin toistetun annoksen myrkyllisyys-, mutageenisuus- tai karsinogeenisuustutkimuksiin

perustuen ei-kliinisissä turvallisuustiedoissa ei havaittu muuta erityistä vaaraa ihmisille kuin mitä tämän

valmisteyhteenvedon kohdissa 4.4, 4.6 ja 5.1 on esitetty.

Selekoksibi annettuna suun kautta annoksena ≥ 150 mg/kg/päivä (noin kaksi kertaa ihmisen altistuminen

annoksella 200 mg kahdesti päivässä mitattuna AUC

0-24

-arvolla) aiheutti harvinaisena

haittavaikutuksena lisääntynyttä kammioväliseinäaukon esiintymistä ja sikiövaurioita, kuten

yhteenkasvaneita kylkiluita, yhteenkasvaneita ja epämuodostuneita rintalastoja, kun kaneja hoidettiin

koko organogeneesin ajan. Palleatyrän annosriippuvaista lisääntymistä havaittiin rotilla, joille annettiin

selekoksibia suun kautta ≥ 30 mg/kg/päivä (noin kuusi kertaa ihmisen altistuminen annoksella 200 mg

kahdesti päivässä mitattuna AUC

0-24

-arvolla) koko organogeneesin ajan. Nämä vaikutukset ovat

odotettavissa prostaglandiinisynteesin eston jälkeen. Rotilla selekoksibialtistus varhaisalkiovaiheessa

johti alkiokuolemiin sekä ennen implantaatiota että sen jälkeen ja vähentyneeseen alkion/sikiön

henkiinjäämiseen.

Selekoksibi erittyi rotan maitoon. Rotilla tehdyssä peri-/postnataalisessa tutkimuksessa havaittiin toksisia

vaikutuksia poikasissa.

Kahden vuoden toksisuustutkimuksissa havaittiin, että suuret annokset lisäsivät urosrotilla trombooseja

muualla kuin lisämunuaislaskimossa.

6.

FARMASEUTTISET TIEDOT

6.1

Apuaineet

Kapseli sisältää

Laktoosimonohydraatti

Hydroksipropyyliselloloosa

Krospovidoni (tyyppi B) (E1202)

Natriumlauryylisulfaatti (E487)

Povidoni (K-30) (E1201)

Natriumstearyylifumaraatti

Kapselikuori sisältää

Titaanidioksidi (E171)

Liivate (E441)

Painoväri sisältää

Sellakka (E904)

Indigokarmiini (E132) (vain 100 mg:n kapseli)

Rautaoksidi (E172) (vain 200 mg:n kapseli)

6.2

Yhteensopimattomuudet

Ei oleellinen.

6.3

Kestoaika

2 vuotta.

6.4

Säilytys

Säilytä alle 30 °C.

6.5

Pakkaustyyppi ja pakkauskoot

Kirkas PVC/alumiiniläpipainopakkaus ja valkoinen läpikuultamaton HDPE-purkki, jossa

polypropyleenisuljin.

Pakkauskoot:

Läpipainopakkaus: 10, 20, 30, 50, 60, 90 ja 100 kapselia.

HDPE-purkki:

100 mg: 60, 100, 250 ja 500 kapselia.

200 mg: 30, 100, 250 ja 500 kapselia.

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

6.6

Erityiset varotoimet hävittämiselle

Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

7.

MYYNTILUVAN HALTIJA

Aurobindo Pharma (Malta) Limited

Vault 14, Level 2, Valletta Waterfront, Floriana FRN 1913

Malta

8.

MYYNTILUVAN NUMERO(T)

100 mg: 32990

200 mg: 32991

9.

MYYNTILUVAN MYÖNTÄMISPÄIVÄMÄÄRÄ/UUDISTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ

10.

TEKSTIN MUUTTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ

15.11.2017

Samankaltaiset tuotteet

Etsi tähän tuotteeseen liittyviä ilmoituksia

Näytä asiakirjojen historia

Jaa nämä tiedot