CANINSULIN VET. 40 IU/ml injektioneste, suspensio

Suomi - suomi - Fimea (Suomen lääkevirasto)

Osta se nyt

Pakkausseloste Pakkausseloste (PIL)

10-10-2019

Valmisteyhteenveto Valmisteyhteenveto (SPC)

23-08-2013

Aktiivinen ainesosa:
Insulinum (sian)
Saatavilla:
Intervet International B.V.
ATC-koodi:
QA10AC03
INN (Kansainvälinen yleisnimi):
Insulinum (porcine)
Annos:
40 IU/ml
Lääkemuoto:
injektioneste, suspensio
Prescription tyyppi:
Resepti
Terapeuttinen alue:
Sianinsuliini
Valtuutuksen tilan:
Myyntilupa myönnetty
Myyntiluvan numero:
31361
Valtuutus päivämäärä:
2013-11-07

Lue koko asiakirja

PAKKAUSSELOSTE

Caninsulin vet. 40 IU/ml injektioneste, suspensio

1.

MYYNTILUVAN HALTIJAN NIMI JA OSOITE SEKÄ ERÄN VAPAUTTAMISESTA

VASTAAVAN VALMISTAJAN NIMI JA OSOITE EUROOPAN TALOUSALUEELLA,

JOS ERI

Myyntiluvan haltija:

Intervet International B.V.

P.O. Box 31

5830 AA Boxmeer, Alankomaat

Valmistaja:

Intervet International GmbH

Feldstrasse 1a

85716 Unterschleissheim

Saksa

2.

ELÄINLÄÄKEVALMISTEEN NIMI

Caninsulin vet. 40 IU/ml injektioneste, suspensio

Insuliini

3.

VAIKUTTAVAT JA MUUT AINEET

Vaikuttavat aineet:

1 ml suspensiota sisältää:

40 IU sian insuliinia,

josta 30 % on amorfista insuliinia ja 70 % kiteistä sinkki-insuliinia.

Apuaineet:

Sinkkikloridi,

metyyliparahydroksibentsoaatti,

natriumasetaattitrihydraatti, natriumkloridi,

kloorivetyhappo ja/tai natriumhydroksidi

pH:n 7,35 säätöä varten, injektionesteisiin

käytettävä vesi 1

ml:aan asti.

4.

KÄYTTÖAIHEET

Diabetus mellitus koiralla ja kissalla.

5.

VASTA-AIHEET

Matala verensokeripitoisuus tai jos eläin on yliherkkä sian insuliinille tai valmisteen apuaineille.

6.

HAITTAVAIKUTUKSET

Hyvin harvoissa tapauksissa on havaittu paikallinen haittavaikutus, kun sian insuliinia on annosteltu

kissoille ja koirille. Haittavaikutus on yleensä lievä ja palautuva.

Erittäin harvoissa tapauksissa on havaittu allergisia reaktioita sian insuliinista.

Jos havaitset vakavia vaikutuksia tai joitakin muita sellaisia vaikutuksia, joita ei ole mainittu tässä

pakkausselosteessa, ilmoita asiasta eläinlääkärillesi.

7.

KOHDE-ELÄINLAJIT

Koira ja kissa.

8.

ANNOSTUS, ANTOREITIT JA ANTOTAVAT KOHDE-ELÄINLAJEITTAIN

Eläinlääkäri määrittää hoidettavan koiran tai kissan annoksen yksilöllisesti.

Annoksen säätö:

Koira:

Caninsulin vet. -valmiste annetaan ihonalaisesti. Sitä ei saa antaa suonensisäisesti.

Annos riippuu insuliinivajauksen asteesta. Annos määritellään toistuvilla veren glukoosipitoisuuden

mittauksilla ja se vaihtelee eri tapauksissa.

Insuliinihoito

aloitetaan annoksella 0,5 IU/kg elopainoa kohti kerran vuorokaudessa, pyöristettynä

lähimpään pienempään kokonaislukuun. Ks. esimerkit alla olevasta taulukosta:

Koiran paino

Caninsulin vet. -aloitusannos koiraa kohti

5 kg

2 IU kerran vrk

10 kg

5 IU kerran vrk

15 kg

7 IU kerran vrk

20 kg

10 IU kerran vrk

Insuliinipistos

annetaan ihonalaisesti kerran vuorokaudessa ruokinnan yhteydessä. Jotkut koirat voivat

tarvita annostelun 2 kertaa vuorokaudessa. Tämän vuoksi ja eläinlääkärin harkinnan mukaan voi olla

tarpeellista jakaa päivittäinen insuliiniannos

kahteen pistokseen vuorokaudessa. Jos vuorokausiannos

jaetaan kahteen eri annokseen, voi kokonaisvuorokausiannoksesta tulla suurempi kuin kerran

vuorokaudessa annosteltavasta. Kaksi kertaa vuorokaudessa annosteltavat annokset annetaan 12 tunnin

välein.

Päivittäinen ruoka-annos jaetaan kahteen ateriaan. Ruoan määrän ja laadun tulee pysyä tasaisena.

Koirille, jotka saavat vain yhden insuliinipistoksen vuorokaudessa, 1/3 ruoasta annetaan aamulla

ennen pistosta ja loput 6-8 tuntia myöhemmin. Koirille, jotka saavat kaksi pistosta vuorokaudessa,

ruoka annetaan ennen kutakin Caninsulin vet. -pistosta. Ateriat annetaan joka päivä samaan aikaan.

Eläinlääkäri voi muuttaa insuliiniannosta joko suurentamalla tai pienentämällä päivittäistä annosta

noin 10 % riippuen diabeteksen kliinisistä oireista ja veren glukoosipitoisuusmittauksista. Annosta ei

kuitenkaan pidä säätää useammin kuin 3-4 päivän välein.

Kissa:

Caninsulin vet. -valmiste annetaan ihonalaisesti. Sitä ei saa antaa suonensisäisesti.

Aloitusannos on 1 IU:ta tai 2 IU:ta per injektio pohjautuen lähtötason veren glukoosipitoisuuteen

seuraavan taulukon mukaan:

Veren glukoosipitoisuus kissalla

Caninsulin vet. -aloitusannos kissaa kohti

˂ 20 mmol/l tai 3,6 g/l (˂ 360 mg/dl)

1 IU 2 kertaa vrk

≥ 20 mmol/l tai ≥ 3,6 g/l (≥ 360 mg/dl)

2 IU 2 kertaa vrk

Caninsulin vet. -valmiste annostellaan 2 kertaa vuorokaudessa. Ruoan määrän ja laadun tulee pysyä

tasaisena. Insuliiniannos riippuu insuliinivajauksen

asteesta. Annos määritellään toistuvilla veren

glukoosipitoisuuden

mittauksilla ja se vaihtelee eri tapauksissa.

Suurempia annoksia kuin 2 IU:ta injektiota kohti ei suositella kolmen ensimmäisen hoitoviikon aikana.

Vain eläinlääkäri voi pienentää tai suurentaa vuorokausiannosta. Annosta suositellaan nostamaan 1 IU

per injektio. Annosta ei pidä muuttaa useammin kuin kerran viikossa.

Päivittäisestä veren glukoosipitoisuuden vaihtelusta ja insuliinivasteen riippuen, suurempia tai

useammin tapahtuvia annosnostoja ei suositella.

Ylläpitohoito:

Koira ja kissa:

Pitkäaikainen ylläpitohoito määritellään, kun sopiva insuliiniannos

on selvillä ja eläimen tila on vakaa.

Annos on tarkastettava säännöllisesti, jotta mahdollinen insuliinin yli- tai aliannostus sekä annoksen

säätämisen tarve voidaan havaita. Tilan huolellinen vakauttaminen ja seuranta auttavat vähentämään

krooniseen diabetekseen liittyviä ongelmia, kuten kaihi koirilla ja maksan rasvoittuminen koirilla ja

kissoilla. Hoidon tarkoitus on vähentää tai poistaa taudin kliinisiä oireita vähentämällä kohonneen

verensokerin (hyperglykemian) esiintyvyyttä, erityisesti kissoilla.

Veren glukoosipitoisuus

tulisi pitää 1–3 g/l (eli 100–300 mg/dl tai 5,5–17 mmol/l) tasolla ja eläimen

paino normaalina.

9.

ANNOSTUSOHJEET

Ravistele injektiopulloa/sylinteriampullia hyvin, kunnes injektioneste on tasalaatuinen, kauttaaltaan

maitomainen suspensio. Suspension pintaan saattaa muodostua vaahtoa ravistelun aikana. Vaahdon

tulee antaa laskeutua ennen käyttöä. Tämän jälkeen sekoita valmiste varovasti kääntämällä

injektiopulloa/sylinteriampullia muutaman kerran ylösalaisin,

jotta suspensio pysyy tasalaatuisena ja

kauttaaltaan maitomaisena.

Insuliinisuspensioihin voi muodostua kokkareita: Älä käytä valmistetta, jos ravistelun jälkeen

injektioneste ei ole tasalaatuinen, kauttaaltaan maitomainen suspensio.

Valmistetta voidaan annostella injektiopullosta vain insuliiniruiskuilla, joissa on mitta-asteikko 40

IU/ml.

Sylinteriampulleja voidaan käyttää vain VetPen-insuliinikynän

kanssa. VetPen-insuliinikyniä on

kahdenlaisia: VetPen 8, josta saadaan annos 0,5–8 yksikköä injektiota kohti, annosväli on 0,5 yksikköä

ja VetPen 16, josta saadaan annos 1–16 yksikköä injektiota kohti, annosväli on 1 yksikkö. VetPen-

insuliinikynää voidaan käyttää vain 29 G/12 mm VetPen -neulojen kanssa.

VetPen -insuliinikynän mukana tulevat erilliset käyttöhjeet. VetPen -insuliinikynää tulee käyttää vain

valmistajan ohjeiden mukaisesti. Ks. myös kohta 13.

Seuraa ja kirjaa ylös tietoja lemmikin tilasta yleisesti: muutokset yleisolemuksessa, janoisuudessa ja

ruokahalussa. Seuraa myös glukoosin esiintyvyyttä virtsassa, jos eläinlääkäri on katsonut tämän

tarpeelliseksi. Eläinlääkäri tarkastaa lemmikin terveydentilan ja omistajan kirjaaman seurannan 3 tai 6

kuukauden välein tai useammin, jos ongelmia ilmenee. Verikoe tulee ottaa näiden käyntien

yhteydessä.

Vain eläinlääkäri voi muuttaa insuliinin

annosta. Annosmuutoksen tulee perustua kliinisen datan ja

laboratoriotulosten perusteelliseen analysointiin.

10.

VAROAIKA

Ei oleellinen.

11.

SÄILYTYSOLOSUHTEET

Ei lasten näkyville eikä ulottuville.

Säilytä jääkaapissa (2 °C – 8 °C).

Ei saa jäätyä.

Säilytä alkuperäispakkauksessa. Säilytä valolta suojassa.

Säilytä injektiopullot/sylinteriampullit pystysuorassa.

Injektiopullon

ensimmäisen avaamisen jälkeinen kestoaika: 6 viikkoa (42 vrk) säilytettynä alle 25°C.

Sylinteriampullin ensimmäisen avaamisen jälkeinen kestoaika: 4 viikkoa (28 vrk) säilytettynä alle

25°C.

Ei saa käyttää pakkaukseen merkityn viimeisen käyttöpäivämäärän jälkeen.

12.

ERITYISVAROITUKSET

Mitä pitää ottaa huomioon käytettäessa tätä lääkettä?

Hoidon tehoon voi vaikuttaa yhtäaikaiset muut lääkitykset. Kerro eläinlääkärille, jos lemmikkisi

käyttää samanaikaisesti jotain muuta lääkettä.

Vahinkoinjektio

itseen voi aiheuttaa matalan verensokerin (hypoglykemian) aiheuttamia oireita, joita

hoidetaan ottamalla glukoosia. Jos olet vahingossa pistänyt valmistetta itseesi, ota välittömästi yhteys

lääkäriin ja näytä hänelle pakkauksen etikettiä tai pakkausselostetta. Vahinkoinjektio

voi aiheuttaa

paikallisen tai systeemisen allergisen reaktion herkille yksilöille.

On tärkeää säilyttää lemmikin ruokintarytmi säännöllisenä. Epäsäännöllistä tai liiallista liikuntaa on

vältettävä.

Kun annos on määritetty, virtsan glukoosipitoisuutta tulee seurata säännöllisesti. Tämä on helppo

tehdä apteekista saatavilla testiliuskoilla.

Mitä tehdä, kun veren sokeripitoisuus on matala (hypoglykemia)?

Sinulla tulee aina olla kotona varalla glukoositabletteja verensokeriarvojen palauttamiseksi, jos

havaitset lemmikilläsi

insuliiniyliannostuksen

oireita.

Matalan verensokerin oireita ovat nälkä, lisääntynyt arkuus, hallitsemattomat ja epävakaat liikkeet,

lihaskouristukset ja sekavuus.

Mitä tapahtuu, jos annan vahingossa liian suuren annoksen?

Insuliinin

yliannostus ilmenee matalan verensokerin (hypoglykemian) oireina. Jos koiralla tai kissalla,

jolle on annettu insuliinia,

ilmenee merkkejä nälästä, lisääntynyttä arkuutta, epävakaita liikkeitä,

lihasten nykimistä, huikentelevaa kävelyä ja sekavuutta, on veren sokeripitoisuus liian matala ja

eläimelle on välittömästi annettava glukoosiliuosta ja ruokaa verensokeriarvojen palauttamiseksi.

Jos eläimen tila menee huonommaksi tai palaa samanlaiseksi, ota heti yhteys eläinlääkäriin.

Mitä tehdä, kun veren sokeripitoisuus on liian korkea?

Lisääntynyt virtsaneritys, lisääntynyt janoisuus tai ruokahalu yhdessä painonlaskun, huonon

yleiskunnon, karvalähdön ja huonoturkkisuuden sekä letargian kanssa kanssa ovat yleisimmät korkean

verensokerin (hyperglykemian) oireet. Hyperglykemiaa hoidetaan antamalla insuliinia tai säätämällä

insuliinin

annosta verensokeriarvojen palauttamiseksi.

Käyttö tiineyden ja imetyksen aikana:

Caninsulin vet. -valmistetta voidaan käyttää tiineyden ja imetyksen aikana poikkeustapauksissa. Tämä

vaatii kuitenkin eläinlääkärin tiuhaa seurantaa oikean annoksen ja ruokavalion ylläpitämiseksi.

13.

ERITYISET VAROTOIMET KÄYTTÄMÄTTÖMÄN VALMISTEEN TAI

JÄTEMATERIAALIN HÄVITTÄMISEKSI

Käyttämättä jäänyt valmiste toimitetaan hävitettäväksi apteekkiin tai ongelmajätelaitokselle.

Caninsulin vet. -sylinteriampulleja voi käyttää ainoastaan VetPen -insuliinikynän kanssa.

Insuliinikynää tulee käyttää ohjeiden mukaan. Ohjeita sylinteriampullin

ja neulan asettamisesta sekä

insuliinin

pistämisestä on noudatettava huolellisesti.

Jos insuliinikynä on vahingoittunut tai se ei toimi

kunnolla (mekaaninen vika), se on hävitettävä ja otettava käyttöön uusi kynä. Jos insuliinikynä ei

toimi, suspensio voidaan vetää pois sylinteriampullista ruiskulla (jossa annosteluasteikko 40 IU/ml) ja

pistää.

14.

PÄIVÄMÄÄRÄ, JOLLOIN PAKKAUSSELOSTE ON VIIMEKSI HYVÄKSYTTY

10.10.2019

15.

MUUT TIEDOT

Miten tämä lääke vaikuttaa?

Caninsulin vet. -valmiste on keskipitkävaikutteinen

insuliini. Ihonalaista annostusta käytettäessä

vaikutus verensokeriarvoihin voidaan havaita noin kahdessa tunnissa. Vaikutus on suurimmillaan 7–12

tunnin kuluttua pistoksesta ja vaikutuksen kesto on keskimäärin 24 tuntia koirilla. Kissoilla vaikutus

on suurimmillaan 1,5 tunnin kuluttua pistoksesta ja vaikutuksen kesto on keskimäärin 10 tuntia.

Lisätietoja tästä eläinlääkevalmisteesta saa myyntiluvan haltijan paikalliselta edustajalta.

MSD Animal Health Oy

info_ah_finland@merck.com

Puh. 010 2310 750

BIPACKSEDEL

Caninsulin vet. 40 IE/ml injektionsvätska, suspension

1.

NAMN PÅ OCH ADRESS TILL INNEHAVAREN AV GODKÄNNANDE FÖR

FÖRSÄLJNING OCH NAMN PÅ OCH ADRESS TILL INNEHAVAREN AV

TILLVERKNINGSTILLSTÅND SOM ANSVARAR FÖR FRISLÄPPANDE AV

TILLVERKNINGSSATS, OM OLIKA

Innehavare av godkännande för försäljning:

Intervet International B.V.

P.O. Box 31

5830 AA Boxmeer, Nederländerna

Tillverkare:

Intervet International GmbH

Feldstrasse 1a

85716 Unterschleissheim

Tyskland

2.

DET VETERINÄRMEDICINSKA LÄKEMEDLETS NAMN

Caninsulin vet. 40 IE/ml injektionsvätska, suspension

Insulin

3.

DEKLARATION AV AKTIV SUBSTANS OCH ÖVRIGA SUBSTANSER

Aktiv substans:

1 ml injektionsvätska innehåller: 40 IE svininsulin, varav 30% som amorft och 70% som kristallinskt

zinkinsulin.

Hjälpämnen:

Zinkklorid,

metylparahydroxibensoat, natriumacetattrihydrat, natriumklorid, saltsyra och/eller

natriumhydroxid. för pH 7,35, vatten för injektionsvätskor till 1 ml.

4.

ANVÄNDNINGSOMRÅDE

Diabetes mellitus (sockersjuka) hos hund och katt.

5.

KONTRAINDIKATIONER

Vid för låg blodsockernivå samt om djuret är överkänsligt mot svininsulin

eller andra ingående

innehållsämnen.

6.

BIVERKNINGAR

Mycket sällsynta fall av lokala biverkningar i samband med administrering av svininsulin

rapporterats hos hund och katt. Reaktionen är oftast lindrig och övergående.

I extremt sällsynta fall har allergiska reaktioner mot svininsulin

rapporterats.

Om du observerar allvarliga biverkningar eller andra effekter som inte nämns i denna bipacksedel, tala

om det för veterinären.

7.

DJURSLAG

Hund och katt.

8.

DOSERING FÖR VARJE DJURSLAG, ADMINISTRERINGSSÄTT OCH

ADMINISTRERINGSVÄG(AR)

Dosen bestäms av veterinär, som anpassar den individuellt

för den hund eller katt, som skall

behandlas.

Inställningsfas:

Hund:

Caninsulin vet. skall injiceras subkutant och får inte administreras intravenöst.

Dosen beror på graden av insulinbrist (insulininsufficiens). Denna bestäms genom en rad mätningar av

glukos i blodet och varierar från fall till fall.

Behandlingen med insulin inleds med en startdos på 0,5 IE/kg kroppsvikt en gång dagligen, avrundat

nedåt till närmaste heltalssiffra. Se exempel i nedanstående tabell.

Hundens vikt

Startdos Caninsulin vet. per hund

5 kg

2 IE en gång dagligen

10 kg

5 IE en gång dagligen

15 kg

7 IE en gång dagligen

20 kg

10 IE en gång dagligen

Injektionen ges subkutant 1 gång per dygn i samband med utfodring. Vissa hundar kan kräva

administrering av insulin två gånger dagligen. Det kan därför bli nödvändigt att i samråd med veterinär

dela upp insulindosen på 2 injektioner dagligen. Veterinären kan vid uppdelad dos ordinera en högre

sammanlagd dygnsdos. De två dygnsdoserna skall administreras med 12 timmars intervall.

Det dagliga foderintaget skall delas upp på två tillfällen. Det dagliga foderintagets kvalitet och mängd

skall inte varieras.

Till hundar som administreras insulin en gång dagligen, skall 1/3 av det dagliga foderintaget ges före

injektionen på morgonen och den resterande delen av foderintaget skall ske 6-8 timmar därefter.

För hundar som behandlas två gånger dagligen, skall varje del av foderintaget ges före varje injektion

med Caninsulin vet. Varje måltid skall ges vid samma tidpunkt varje dag.

Eventuell justering av insulindosen görs av veterinär genom att höja respektive sänka den dagliga

dosen med ca 10% beroende på symtom samt resultat på mätningar av blodsockernivåer, dock inte

oftare än var tredje till fjärde dag.

Katt:

Caninsulin vet. skall injiceras subkutant och får inte administreras intravenöst.

Startdosen är 1 IE eller 2 IE per injektion baserat på genomsnittet för blodsockervärdet enligt

nedanstående tabell

Blodsockervärden för katt

Startdos Caninsulin vet. per katt

< 20 mmol/l eller <3,6 g/l (<360 mg/dl)

1 IE två gånger dagligen

20 mmol/l eller

3,6 g/l (

360 mg/dl)

2 IE två gånger dagligen

Caninsulin vet. skall injiceras 2 gånger dagligen. Det dagliga foderintagets kvalitet och mängd skall

inte varieras. Insulindosen beror på graden av insulininsufficiens. Denna bestäms genom en rad

mätningar av glukos i blodet och varierar från fall till fall.

Högre dosering än 2 IE per injektion rekommenderas inte under de tre första veckorna av

behandlingen.

Eventuell justering av insulindosen görs av veterinär efter kontroll av blodsockernivån genom att höja

respektive sänka den dagliga dosen. 1 enhet per injektion rekommenderas. Justering bör inte ske oftare

än en gång i veckan.

Beroende på dagliga förändringar i blodsockernivåer och variationer i insulinsvar över tiden,

rekommenderas inte högre doser eller mer frekventa dosökningar.

Underhållsbehandling:

Hund och katt:

Ett långsiktigt behandlingsprogram skall bestämmas när insulindosen har fastställts och djuret är

inställt. Kontrolltidpunkter skall överenskommas för att upptäcka under- eller överdosering av insulin

och justering av insulindosen när så behövs. Noggrann stabilisering och tät kontroll under

behandlingen kan begränsa de kroniska problem, som är förknippade med diabetes, t.ex grumling av

ögats lins hos hund och leverförfettning hos hund och katt. Målet är att minska eller eliminera symtom

på sjukdomen, genom att minimera förekomsten av för hög blodsockernivå (hyperglykemi), särskilt

hos katt. Blodglukoskoncentrationen ska hållas mellan 1 och 3 g/l (d.v.s. 100-300 mg/dl eller 5,5-17

mmol/l) och en normal kroppsvikt skall eftersträvas.

9.

ANVISNING FÖR KORREKT ADMINISTRERING

För att blanda insulinet före användning skaka injektionsflaskan/cylinderampullen

grundligt tills

insulinsuspensionen

får ett jämnt, mjölkaktigt utseende. Om skumbildning

uppkommer vid skakning,

vänta tills skummet löst upp sig innan insulinet används. Efter detta ska

injektionsflaskan/cylinderampullen

vändas försiktigt fram och tillbaka för att bibehålla det jämna,

mjölkaktiga utseendet.

I insulinsuspensioner kan partiklar (agglomerat) uppstå. Insulinet får inte användas om den

omblandade injektionsvätskan inte har ett jämnt, mjölkaktigt utseende.

Injektionsflaskan skall användas tillsammans med sprutor utformade för insulinkoncentrationen 40

IE/ml.

Cylinderampullen

skall endast användas tillsammans med insulinpennan VetPen. VetPen finns i två

varianter: VetPen 8, som doserar mellan 0,5 enheter och 8 enheter per injektion, där varje steg

motsvarar 0,5 enheter samt VetPen 16, som doserar mellan 1 enhet och 16 enheter per injektion, där

varje steg motsvarar 1 enhet.

VetPen skall endast användas med 29G/12 mm pennkanyler.

En utförlig bruksanvisning för hur insulinpennan ska användas medföljer VetPen. Insulinpennan skall

användas enligt tillverkarens bruksanvisning. Se även avsnitt 13.

Kontrollera och gör anteckningar om djurets allmäntillstånd;

välbefinnande, törst och aptit.

Kontrollera sockerförekomst i urinen, om veterinären bedömer att detta är nödvändigt. Veterinären

kontrollerar djurets hälsa och djurägarens behandlingsjournal var tredje eller var sjätte månad, eller

oftare vid problem. Blodsockerprover bör tas vid dessa tillfällen.

Justering av insulindosen görs av veterinär. Den ska baseras på en grundlig analys av kliniska data och

laboratorieresultat.

10.

KARENSTID

Ej relevant.

11.

SÄRSKILDA FÖRVARINGSANVISNINGAR

Förvaras utom syn- och räckhåll för barn.

Förvaras i kylskåp (2

Får ej frysas.

Förvaras i originalförpackningen. Ljuskänsligt.

Förvara flaskorna/cylinderampuller stående.

Bruten injektionsflaska förvaras vid högst 25°C och är hållbar i 6 veckor (42 dagar).

Bruten cylinderampull förvaras vid högst 25

C och är hållbar i 4 veckor (28 dagar).

Använd inte detta läkemedel efter utgångsdatumet på flaskan.

12.

SÄRSKILD(A) VARNING(AR)

Vad ska man tänka på när man använder detta läkemedel?

Behandlingseffekten kan påverkas, om detta läkemedel ges samtidigt med vissa andra läkemedel.

Behandlande veterinär behöver därför känna till sådan, samtidig medicinering.

Oavsiktlig självinjektion kan ge symtom på låg blodsockernivå (insulinkänning), som skall behandlas

med tillförsel av glukos. I fall av oavsiktlig självinjektion

uppsök genast läkare och visa bipacksedeln

eller etiketten. Oavsiktlig medicinering kan framkalla lokal eller allmän allergisk reaktion hos känsliga

personer.

Det är viktigt att hålla sig till ett regelbundet utfodringsprogram. Oregelbunden eller överdriven

motion bör undvikas.

När dosen etablerats, skall glukosnivån i urinen kontrolleras regelbundet. Teststickor, som är lätta att

använda, finns på apoteket.

Vad ska man göra vid för låg blodsockernivå (hypoglykemi)?

För att återställa blodsockernivån, om djuret skulle få insulinkänning,

bör man alltid ha en ask

druvsockertabletter (Dextrosoltabletter i Sverige) hemma, som man omedelbart kan ge till djuret.

Symtom på insulinkänning

är hunger, tilltagande skygghet, okoordinerade rörelser, muskelryckningar,

vingliga rörelser och desorientering.

Vad händer om man ger för stor dos?

Överdosering av insulin resulterar i tecken på låg blodsockernivå (insulinkänning). Om en

insulinbehandlad

hund eller katt visar tecken på hunger, tilltagande rädsla, ostabila rörelser,

muskelryckningar, vinglig

gång och desorientering, är blodsockernivån för låg och förutsätter

omedelbar administrering av glukoslösning och foder, för att återställa blodsockernivån.

Om tillståndet förvärras eller upprepas, skall veterinär omedelbart konsulteras.

Vad ska man göra vid för hög blodsockernivå (hyperglykemi)?

Ökad urinmängd, ökad törst eller ökad hunger tillsammans med viktförlust, dåligt allmäntillstånd,

håravfall eller dålig päls och slöhet är de vanligaste tecknen på hyperglykemi. Tillståndet kräver

administrering av insulin eller justering av insulindos för att återställa blodsockernivån.

Användning under dräktighet och laktation:

Caninsulin vet. kan i undantagsfall användas under dräktighet eller digivning.

Därvid krävs dock täta

veterinärkonsultationer för att bibehålla rätt dosering och utfodring.

13.

SÄRSKILDA FÖRSIKTIGHETSÅTGÄRDER FÖR DESTRUKTION AV EJ ANVÄNT

LÄKEMEDEL ELLER AVFALL, I FÖREKOMMANDE FALL

Medicinen ska inte kastas i avloppet eller bland hushållsavfall.

Fråga veterinären hur man gör med mediciner som inte längre används. Dessa åtgärder är till för att

skydda miljön.

Caninsulin vet. cylinderampuller skall endast användas tillsammans med insulinpennan VetPen.

Pennan skall användas enligt informationen från tillverkaren av den medicintekniska produkten.

Tillverkarens bruksanvisning för pennan måste följas noggrant för hur cylinderampullen ska laddas,

hur kanylen ska sättas fast och för administreringen av insulininjektionen.

Om insulinpennan är skadad eller inte fungerar korrekt (på grund av mekaniska fel) måste den

kasseras och en ny insulinpenna måste användas.

Om insulinpennan inte fungerar (se bruksanvisningen för pennan), kan insulinsuspensionen

dras upp

ur cylinderampullen med en spruta (utformad för insulinkoncentrationen 40 IE /ml) och injiceras.

14.

DATUM DÅ BIPACKSEDELN SENAST GODKÄNDES

10.10.2019

15.

ÖVRIGA UPPLYSNINGAR

Hur verkar läkemedlet?

Insulin med medellång verkningstid. Caninsulin vet. innehåller svininsulin. Efter subkutan injektion

erhålls en tydlig effekt på blodsockernivån efter ca 2 timmar. Effekten är maximal efter 7-12 timmar

efter injektionen och har en verkningstid på ca 24 timmar hos hund.

Hos katt är effekten maximal ca 1½ timme efter injektionen och har en verkningstid på ca 10 timmar.

För ytterligare upplysningar om detta läkemedel, kontakta den lokala företrädaren för innehavaren av

godkännandet för försäljning.

I Finland

MSD Animal Health Oy

info_ah_finland@merck.com

Tel. 010 2310 750

Ombud i Sverige:

Intervet AB

Box 6195

102 33 Stockholm

Tel: 08- 522 216 60

Lue koko asiakirja

1.

ELÄINLÄÄKKEEN NIMI

Caninsulin vet. 40 IU/ml injektioneste, suspensio

2.

LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS

Vaikuttavat aineet:

1 ml suspensiota sisältää:

40 IU sian insuliinia, josta 30 % on amorfista insuliinia ja 70 % kiteistä sinkki-insuliinia.

Apuaine(et):

Täydellinen apuaineluettelo, katso kohta 6.1.

3.

LÄÄKEMUOTO

Injektioneste, suspensio

4.

KLIINISET TIEDOT

4.1

Kohde-eläinlajit

Koira ja kissa

4.2

Käyttöaiheet kohde-eläinlajeittain

Diabetus mellitus koiralla ja kissalla.

4.3.

Vasta-aiheet

Hypoglykemia.

Ei saa käyttää tapauksissa, joissa esiintyy yliherkkyyttä sian insuliinille tai apuaineille.

4.4

Erityisvaroitukset kohde-eläinlajeittain

Nartuilla voi esiintyä diabetes mellituksen kliinisiä oireita jälkikiiman tai suuriannoksisen

progesteronihoidon aikana.

4.5

Käyttöön liittyvät erityiset varotoimet

Eläimiä koskevat erityiset varotoimet

Caninsulin vet -valmistetta ei ole tarkoitettu käytettäväksi eläimille, joilla on vaikea akuutti diabetes

mellitus ja alkava ketoasidoosi. Rajoitetun ruokavalion aloittaminen on tärkeää. Ruokavalio tulee

suunnitella yhdessä lemmikin omistajan kanssa. Epäsäännöllistä tai liiallista liikuntaa on vältettävä.

Glukoosin pitoisuus virtsassa on tarkastettava säännöllisesti, kun annos on määritetty. Lemmikin

omistaja voi tarkastaa virtsan glukoosipitoisuuden testiliuskoilla.

Lemmikin omistajaa on ohjeistettava pitämään glukoositabletteja kotona varalla ennen kuin

Caninsulin vet.-valmisteen käyttö aloitetaan. Merkit nälästä, lisääntynyt arkuus, hallitsemattomat tai

epävakaat liikkeet, lihaskouristukset ja sekavuus voivat olla merkkejä hypoglykemiasta ja vaativat

välitöntä glukoosiliuoksen ja ruoan antamista veren glukoositasapainon palauttamiseksi.

Osittainen hypoglykemia, jonka on aiheuttanut insuliinin yliannostus, voi laukaista glukoosin

vapautumiseen johtavan hormonaalisen vasteen. Tästä voi aiheutua hyperglykemia, joka voi ilmetä

glykosuriana kuluvan vuorokauden aikana.

Diabeteksen kliininen remissio on mahdollista kissoilla. Tämän vuoksi diagnoosia voidaan joutua

arvioimaan uudelleen ja hoito keskeyttämään.

Caninsulin vet. -injektiopulloista valmiste voidaan annostellaan vain insuliiniruiskuilla, joissa on

mitta-asteikko 40 IU/ml.

Caninsulin vet. -sylinteriampulleja voidaan käyttää vain VetPen

-insuliinikynän kanssa.

Erityiset varotoimenpiteet, joita eläinlääkevalmistetta antavan henkilön on noudatettava

Vahinkoinjektio voi aiheuttaa kliinisiä hypoglykemian oireita, jotka tulee hoitaa suun kautta

annosteltavalla glukoosilla. Jos vahingossa injisoit itseesi valmistetta, käänny välittömästi lääkärin

puoleen ja näytä pakkausselostetta tai myyntipäällystä. Vahinkoinjektio voi aiheuttaa paikallisen tai

systeemisen allergisen reaktion herkillä yksilöillä.

4.6

Haittavaikutukset (yleisyys ja vakavuus)

Hyvin harvoissa tapauksissa on havaittu paikallinen haittavaikutus, kun sian insuliinia on annosteltu

kissoille ja koirille. Haittavaikutus on yleensä lievä ja palautuva.

Erittäin harvoissa tapauksissa on havaittu allergisia reaktioita sian insuliinista.

Insuliinin yliannostus voi aiheuttaa kliinisiä hypoglykemian oireita, ks kohta 4.10.

4.7

Käyttö tiineyden, laktaation tai muninnan aikana

Caninsulin vet. -valmistetta voidaan käyttää tiineyden tai laktaation aikana erityistapauksissa, mutta

tämä edellyttää tarkkaa eläinlääkärin valvontaa näihin tiloihin liittyvien metabolisten muutosten takia.

4.8

Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset

Kortikosteroidien, kilpirauhashormonien, tiatsididiureettien, adrenergien tai progestogeenien

(munasarjojen ja kohdun poistoa tulee harkita) yhtäaikainen käyttö voi lisätä insuliinin tarvetta, joten

yhtäaikaista käyttöä tulee välttää. ACE-estäjät, anaboliset steroidit ja salisylaatit voivat vähentää

insuliinin tarvetta. Beetasalpaajien yhtäaikainen käyttö voi peittää hypoglykemian oireita ja annosta

voidaan joutua pienentämään.

4.9

Annostus ja antotapa

Caninsulin vet. -valmiste annostellaan ihonalaisesti. Sitä ei saa annostella suonensisäisesti.

Ravistele injektiopulloa/sylinteriampullia hyvin, kunnes injektioneste on tasalaatuinen, kauttaaltaan

maitomainen suspensio. Suspension pintaan saattaa muodostua vaahtoa ravistelun aikana. Vaahdon

tulee antaa laskeutua ennen käyttöä. Tämän jälkeen sekoita valmiste varovasti kääntämällä

injektiopulloa/sylinteriampullia muutaman kerran ylösalaisin, jotta suspensio pysyy tasalaatuisena ja

kauttaaltaan maitomaisena.

Insuliinisuspensioihin voi muodostua kokkareita: Älä käytä valmistetta, jos ravistelun jälkeen

injektioneste ei ole tasalaatuinen, kauttaaltaan maitomainen suspensio.

Injektiopullo:

Valmistetta voidaan annostella vain insuliiniruiskuilla, joissa on mitta-asteikko 40 IU/ml.

Sylinteriampulli:

Sylinteriampulleja voidaan käyttää vain VetPen

-insuliinikynän kanssa. VetPen

-insuliinikyniä on

kahdenlaisia: VetPen

8, josta saadaan annos 0,5–8 yksikköä injektiota kohti, annosväli on 0,5

yksikköä ja VetPen

16, josta saadaan annos 1–16 yksikköä injektiota kohti, annosväli on 1 yksikkö.

VetPen

-insuliinikynää voidaan käyttää vain 29 G/12 mm VetPen

-neulojen kanssa.

VetPen

-insuliinikynän mukana tulevat erilliset käyttöhjeet. VetPen

-insuliinikynää tulee käyttää

vain valmistajan ohjeiden mukaisesti. Ks. myös kohta 6.6.

Annoksen säätö:

Koira:

Annos riippuu insuliinivajauksen asteesta ja vaihtelee eri tapauksissa. Myöhempi insuliiniannoksen

säätö tulee tehdä joko suurentamalla tai pienentämällä päivittäistä annosta noin 10 % riippuen

diabeteksen kliinisistä oireista ja veren glukoosipitoisuudesta, joka on saatu toistuvilla mittauksilla.

Annosta ei pidä säätää useammin kuin 3-4 päivän välein.

Insuliinihoito aloitetaan annoksella 0,5 IU/kg elopainoa kohti kerran vuorokaudessa, pyöristettynä

lähimpään pienempään kokonaislukuun. Ks. esimerkit alla olevasta taulukosta:

Koiran paino

Caninsulin vet. -aloitusannos koiraa kohti

5 kg

2 IU kerran vrk

10 kg

5 IU kerran vrk

15 kg

7 IU kerran vrk

20 kg

10 IU kerran vrk

Injektio annetaan ihonalaisesti kerran vuorokaudessa ruokinnan yhteydessä. Vaikutuksen kesto voi

vaihdella. Jotkut koirat voivat tarvita annostelun 2 kertaa vuorokaudessa ja usein myös suuremman

kokonaisannoksen.

Jos vuorokausiannos jaetaan kahteen eri annokseen, on kunkin yksittäisen annoksen vastattava

suuruudeltaan kerran vuorokaudessa annettavaa annosta pienennettynä 25 %:lla ja pyöristettynä

lähimpään pienempään kokonaislukuun.

Esimerkki: Jos 10 kg painava koira saa 5 IU:ta kerran vuorokaudessa, uusi annos (pyöristettynä

lähimpään pienempään kokonaislukuun) on 3 IU:ta per injektio, eli yhteensä 6 IU:ta vuorokaudessa

jaettuna kahteen annokseen.

Kaksi kertaa vuorokaudessa annosteltavat annokset annetaan 12 tunnin välein ja ruokinnan

yhteydessä. Myöhempi annoksen säätö tehdään vastaavasti kuin edellä on kuvattu. Ruokinta on

sovitettava yhteen insuliinihoidon kanssa, jotta saavutetaan tasapaino glukoosin tuotannon ja

insuliinin vaikutuksen välillä. Päivittäinen ruoka-annos jaetaan kahteen ateriaan. Ruoan määrän ja

laadun tulee pysyä tasaisena.

Koirille, jotka saavat vain yhden insuliinipistoksen vuorokaudessa, 1/3 ruoasta annetaan aamulla

ennen pistosta ja loput 6-8 tuntia myöhemmin. Koirille, jotka saavat kaksi pistosta vuorokaudessa,

ruoka annetaan ennen kutakin Caninsulin vet. -pistosta. Ateriat annetaan joka päivä samaan aikaan.

Kissa:

Aloitusannos on 1 IU:ta tai 2 IU:ta per injektio pohjautuen lähtötason veren glukoosipitoisuuteen

seuraavan taulukon mukaan:

Veren glukoosipitoisuus kissalla

Caninsulin vet. -aloitusannos kissaa kohti

20 mmol/l tai 3,6 g/l (

360 mg/dl)

1 IU 2 kertaa vrk

≥ 20 mmol/l tai ≥ 3,6 g/l (≥ 360 mg/dl)

2 IU 2 kertaa vrk

Caninsulin vet. -valmiste annostellaan 2 kertaa vuorokaudessa. Ruoan määrän ja laadun tulee pysyä

tasaisena. Insuliiniannos riippuu insuliinivajauksen asteesta. Annos määritellään toistuvilla veren

glukoosipitoisuuden mittauksilla ja se vaihtelee eri tapauksissa.

Suurempia annoksia kuin 2 IU:ta injektiota kohti ei suositella kolmen ensimmäisen hoitoviikon

aikana.

Annoksen säädön, joko pienentämällä tai suurentamalla vuorokausiannosta, tulee pohjautua veren

glukoosipitoisuuden määrityksiin. Annosta ei pidä muuttaa useammin kuin kerran viikossa. Annosta

suositellaan nostamaan 1 IU per injektio, mutta ensimmäisten kolmen hoitoviikon aikana annos ei saa

olla suurempi kuin 2 IU:ta per injektio.

Päivittäisestä veren glukoosipitoisuuden vaihtelusta ja insuliinivasteen riippuen, suurempia tai

useammin tapahtuvia annosnostoja ei suositella.

Ylläpitohoito:

Koira ja kissa:

Pitkäaikainen ylläpitohoito määritellään, kun sopiva insuliiniannos on selvillä ja eläimen tila on

vakaa. Annos on tarkastettava säännöllisesti, jotta mahdollinen insuliinin yli- tai aliannostus sekä

annoksen säätämisen tarve voidaan havaita. Tilan huolellinen vakauttaminen ja seuranta auttavat

vähentämään krooniseen diabetekseen liittyviä ongelmia, kuten kaihi koirilla ja maksan

rasvoittuminen koirilla ja kissoilla. Hoidon tarkoitus on vähentää tai poistaa taudin kliinisiä oireita

vahentämällä hyperglykemian esiintyvyyttä, erityisesti kissoilla.

Veren glukoosipitoisuus tulisi pitää 1–3 g/l (eli 100–300 mg/dl tai 5,5–17 mmol/l) tasolla, eläimen

paino normaalina ja polydipsia, polyuria ja polyfagia mahdollisimman vähäisinä.

Eläimen omistajan tulee seurata lemmikin kuntoa yleisesti: erityisesti muutokset yleisolemuksessa,

janoisuudessa ja ruokahalussa tulee kirjata ylös. Myös virtsan glukoosipitoisuutta on hyvä seurata,

jos eläinlääkäri katsoo tämän tarpeelliseksi. Eläinlääkäri tarkastaa lemmikin terveydentilan ja

omistajan kirjaaman seurannan 3–6 kuukauden välein tai useammin, jos ongelmia ilmenee. Veren

glukoosipitoisuus tulee määrittää käyntien yhteydessä. Myös fruktosamiinin pitoisuus veressä voi olla

tarpeen määrittää.Vain eläinlääkäri voi muuttaa insuliinin annosta. Annosmuutoksen tulee perustua

kliinisen datan ja laboratoriotulosten perusteelliseen analysointiin.

Lemmikin omistaja tulee opettaa tunnistamaan hypo- ja hyperglykemian kliiniset tuntomerkit.

Polyuria, polydipsia ja polyfagia yhdessä painonlaskun, huonon yleisterveyden, karvanlähdön tai

huonon turkinlaadun ja letargian kanssa ovat hyperglykemian yleisimmät kliiniset oireet. Tila vaatii

insuliinin antoa tai annoksen säätämistä sopivaksi, jotta veren glukoosiarvot saadaan normalisoitua.

4.10

Yliannostus (oireet, hätätoimenpiteet, vastalääkkeet) (tarvittaessa)

Insuliinin yliannostus aiheuttaa hypoglykemian kliinisiä oireita, kuten nälkä, hermostuneisuus,

kiihtyminen, letargia, dysorientaatio, epileptinen kohtaus ja kooma, kun taas jotkut eläimet muuttuvat

hiljaisiksi ja lopettavat syömisen. Välitön glukoosin antaminen suun kautta (1 g/kg elopainoa kohti)

voi lievittää näitä oireita. Pieniä määriä ruokaa annetaan toistuvasti 1–2 tunnin välein glukoosin annon

jälkeen. Lemmikin omistajaa on neuvottava aina pitämään sopivaa määrää glukoosia mukana.

Osittainen hypoglykemia, jonka on aiheuttanut insuliinin yliannostus, voi laukaista hormonaalisen

vasteen ja glukoosin vapautumisen (ks. kohta 4.5).

4.11

Varoaika

Ei oleellinen.

5.

FARMAKOLOGISET OMINAISUUDET

Farmakoterapeuttinen ryhmä: Sian insuliini. Keskipitkävaikutteinen.

ATCvet-koodi: QA10AC03

5.1

Farmakodynamiikka

Caninsulin vet. -valmiste on keskipitkävaikutteinen insuliini. Se sisältää sian insuliinia, joka vastaa

täysin koiran insuliinia.

Insuliini säätelee glukoosin imeytymistä ruoasta ja glykogeenin vapautumista soluista, jotka

tarvitsevat energiaa aineenvaihduntaansa varten. Maksa, rasvakudos ja erityisesti aivot kuluttavat

suuria määriä glukoosia. Diabetes mellituksessa insuliinia erittyy joko vähän tai ei ollenkaan.

5.2

Farmakokinetiikka

Caninsulin vet. -valmiste on keskipitkävaikutteinen insuliini. Ihonalaista annostusta käytettäessä

vaikutus verensokeriarvoihin voidaan havaita noin kahdessa tunnissa. Vaikutus on suurimmillaan 7–

12 tunnin kuluttua pistoksesta ja vaikutuksen kesto on keskimäärin 24 tuntia koirilla. Kissoilla

vaikutus on suurimmillaan 1,5 tunnin kuluttua pistoksesta (mediaani, vaihteluväli 0,5–10 tuntia).

Vaikutuksen kesto kissoilla on keskimäärin 10 tuntia (mediaani, vaihteluväli 5–12 tuntia).

Imeytymisaste- ja nopeus riippuu pistoksen antokohdasta ja annoksen suuruudesta.

6.

FARMASEUTTISET TIEDOT

6.1

Apuaineet

Sinkkikloridi

Metyyliparahydroksibentsoaatti

Natriumasetaattitrihydraatti

Natriumkloridi

Kloorivetyhappo (pH:n säätö)

Natriumhydroksidi (pH:n säätö)

Injektionesteisiin käytettävä vesi

6.2

Yhteensopimattomuudet

Koska yhteensopimattomuustutkimuksia ei ole tehty, eläinlääkevalmistetta ei saa sekoittaa muiden

eläinlääkevalmisteiden kanssa.

6.3

Kestoaika

Avaamattoman pakkauksen kestoaika: 2 vuotta

Injektiopullon ensimmäisen avaamisen jälkeinen kestoaika: 6 viikkoa (säilytä alle 25°C)

Sylinteriampullin ensimmäisen avaamisen jälkeinen kestoaika: 4 viikkoa (säilytä alle 25°C).

6.4

Säilytystä koskevat erityiset varotoimet

Säilytä jääkaapissa (2 °C – 8 °C).

Ei saa jäätyä.

Säilytä alkuperäispakkauksessa.

Säilytä valolta suojassa.

Säilytä pullot/sylinteriampullit pystysuorassa.

Säilytä avattu pakkaus alle 25°C.

6.5

Pakkaustyyppi ja sisäpakkauksen kuvaus

Injektiopullot:

Pahvipakkaus, jossa on 10 x 2,5 ml lasisia injektiopulloja (Ph.Eur. tyyppi I). Bromibutyylikumitulppa,

joka on sinetöity alumiinirenkaalla.

Pahvipakkaus, jossa on 10 x 10 ml lasisia injektiopulloja (Ph.Eur. tyyppi I). Bromibutyylikumitulppa,

joka on sinetöity alumiinirenkaalla.

Sylinteriampullit:

Pahvipakkaus, jossa on 10 x 2,7 ml lasisia sylinteriampulleja (Ph.Eur. tyyppi I), joissa on mäntä,

kumitulppa ja jotka on sinetöity alumiinirenkaalla.

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole markkinoilla.

6.6

Erityiset varotoimet käyttämättömien lääkevalmisteiden tai niistä peräisin olevien

jätemateriaalien hävittämiselle

Käyttämättömät eläinlääkevalmisteet tai niistä peräisin olevat jätemateriaalit on hävitettävä

paikallisten määräysten mukaisesti.

Caninsulin vet. -sylinteriampulleja voi käyttää ainoastaan VetPen

-insuliinikynän kanssa.

Insuliinikynää tulee käyttää ohjeiden mukaan. Ohjeita sylinteriampullin ja neulan asettamisesta sekä

insuliinin pistämisestä on noudatettava huolellisesti. Jos insuliinikynä on vahingoittunut tai se ei toimi

kunnolla, se on hävitettävä ja otettava käyttöön uusi kynä. Jos insuliinikynä ei toimi, suspensio

voidaan vetää pois sylinteriampullista ruiskulla (jossa annosteluasteikko 40 IU/ml) ja pistää.

7.

MYYNTILUVAN HALTIJA

Intervet International B.V.

P.O. Box 31

5830 AA Boxmeer

Alankomaat

8.

MYYNTILUVAN NUMERO(T)

31361

9.

ENSIMMÄISEN MYYNTILUVAN MYÖNTÄMISPÄIVÄMÄÄRÄ

/UUDISTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ

10.

TEKSTIN MUUTTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ

23.8.2013

MYYNTIÄ, TOIMITTAMISTA JA/TAI KÄYTTÖÄ KOSKEVA KIELTO

Ei oleellinen.

Samankaltaiset tuotteet

Etsi tähän tuotteeseen liittyviä ilmoituksia

Näytä asiakirjojen historia

Jaa nämä tiedot