AGOMELATINE RATIOPHARM 25 mg tabletti, kalvopäällysteinen

Suomi - suomi - Fimea (Suomen lääkevirasto)

Osta se nyt

Pakkausseloste Pakkausseloste (PIL)

09-04-2020

Valmisteyhteenveto Valmisteyhteenveto (SPC)

09-04-2020

Aktiivinen ainesosa:
Agomelatini ureum
Saatavilla:
Teva B.V.
ATC-koodi:
N06AX22
INN (Kansainvälinen yleisnimi):
Agomelatini ureum
Annos:
25 mg
Lääkemuoto:
tabletti, kalvopäällysteinen
Prescription tyyppi:
Resepti
Terapeuttinen alue:
agomelatiini
Valtuutuksen tilan:
Myyntilupa myönnetty
Myyntiluvan numero:
35031
Valtuutus päivämäärä:
2018-06-29

Pakkausseloste: Tietoa potilaalle

Agomelatine ratiopharm 25 mg tabletti, kalvopäällysteinen

agomelatiini

Lue tämä pakkausseloste huolellisesti ennen kuin aloitat lääkkeen ottamisen, sillä se sisältää

sinulle tärkeitä tietoja.

Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin.

Jos sinulla on kysyttävää, käänny lääkärin tai apteekkihenkilökunnan puoleen.

Tämä lääke on määrätty vain sinulle eikä sitä tule antaa muiden käyttöön. Se voi aiheuttaa

haittaa muille, vaikka heillä olisikin

samanlaiset oireet kuin sinulla.

Jos havaitset haittavaikutuksia, käänny lääkärin tai apteekkihenkilökunnan puoleen. Tämä

koskee myös sellaisia mahdollisia haittavaikutuksia, joita ei ole mainittu tässä

pakkausselosteessa. Ks. kohta 4.

Tässä pakkausselosteessa kerrotaan:

Mitä Agomelatine ratiopharm on ja mihin sitä käytetään

Mitä sinun on tiedettävä, ennen kuin otat Agomelatine ratiopharmia

Miten Agomelatine ratiopharmia otetaan

Mahdolliset haittavaikutukset

Agomelatine ratiopharmin säilyttäminen

Pakkauksen sisältö ja muuta tietoa

1.

Mitä Agomelatine ratiopharm on ja mihin sitä käytetään

Agomelatine ratiopharm sisältää vaikuttavana aineena agomelatiinia. Se kuuluu

masennuslääkeryhmään ja sinulle on määrätty Agomelatine ratiopharmia masennuksen hoitoon.

Agomelatine ratiopharmia käytetään aikuisten hoitoon.

Masennus on jatkuva mielialahäiriö,

joka vaikuttaa jokapäiväiseen elämään. Masennuksen oireet ovat

eri henkilöillä

erilaisia, mutta usein esiintyy syvää surun tunnetta, arvottomuuden tunteita,

mielenkiinnon

katoamista tavanomaisiin kiinnostuksen kohteisiin, unihäiriöitä, hitauden tunnetta,

ahdistuneisuutta ja painon vaihtelua.

Agomelatine ratiopharm -hoidon avulla masennuksen odotetaan lievenevän ja oireiden poistuvan

vähitellen.

2.

Mitä sinun on tiedettävä, ennen kuin otat Agomelatine ratiopharmia

Älä ota Agomelatine ratiopharmia

jos olet allerginen agomelatiinille tai tämän lääkkeen jollekin

muulle aineelle

(lueteltu kohdassa 6).

jos maksasi toiminta on heikentynyt (maksan vajaatoiminta).

jos käytät fluvoksamiinia (toinen masennuksen hoitoon käytettävä lääke) tai

siprofloksasiinia

(antibiootti).

Varoitukset ja varotoimet

Keskustele lääkärin tai apteekkihenkilökunnan

kanssa ennen kuin otat Agomelatine ratiopharmia.

Monet seikat saattavat vaikuttaa siihen, että Agomelatine ratiopharm ei sovi sinulle:

Jos käytät lääkettä, jonka tiedetään vaikuttavan maksaan. Kysy neuvoa lääkäriltä, mitä tällaiset

lääkkeet ovat.

Jos olet liikalihava tai ylipainoinen,

käänny lääkärin puoleen.

Jos sairastat diabetesta, käänny lääkärin puoleen.

Jos maksaentsyymiarvosi ovat koholla ennen hoitoa, lääkäri päättää, sopiiko Agomelatine

ratiopharm -hoito sinulle.

Jos sinulla on kaksisuuntainen mielialahäiriö,

sinulla on aiemmin esiintynyt tai jos sinulle

kehittyy maanisia oireita (epätavallisen voimakasta ärtyvyyttä ja voimakkaita tunteita),

keskustele lääkärin kanssa ennen tämän lääkkeen käyttämistä tai ennen sen käytön jatkamista

(ks. myös kohta 4 Mahdolliset haittavaikutukset).

Jos sairastat dementiaa, lääkäri arvioi tilasi yksilöllisesti selvittääkseen, sopiiko Agomelatine

ratiopharm -hoito sinulle.

Agomelatine ratiopharm -hoidon aikana:

Miten mahdolliset vakavat maksan haittavaikutukset voidaan välttää

Lääkärin on pitänyt tarkistaa maksasi toiminta ennen hoidon aloittamista. Joillakin potilailla

saattavat veren maksa-arvot nousta Agomelatine ratiopharm -hoidon aikana. Tämän vuoksi on

tehtävä seurantakokeita seuraavina ajankohtina:

ennen hoidon

aloittamista tai annoksen

suurentamista

noin

3 viikon

kuluttua

noin

6 viikon

kuluttua

noin

12 viikon

(3 kk)

kuluttua

noin

24 viikon

(6 kk)

kuluttua

Verikokeet

Lääkäri päättää näiden kokeiden tulosten perusteella, sopiiko Agomelatine ratiopharm -hoito sinulle

tai voitko jatkaa

Agomelatine ratiopharm -hoitoa (ks. myös kohta 3 Miten Agomelatine

ratiopharmia otetaan).

Tarkkaile maksan toimintahäiriöön viittaavia oireita ja löydöksiä

Jos havaitset seuraavia maksan toimintahäiriöiden

oireita tai löydöksiä: epätavallisen tumma

virtsa, vaaleat ulosteet, ihon tai silmien keltaisuus, ylävatsan oikean puolen kipu,

epätavallista väsymystä (etenkin edellä mainittujen oireiden yhteydessä), hakeudu

kiireellisesti lääkäriin. Lääkäri saattaa kehottaa sinua lopettamaan Agomelatine

ratiopharm -hoidon.

Itsemurha-ajatukset ja masennuksen paheneminen

Jos sinulla on todettu masennus, sinulla saattaa joskus olla ajatuksia vahingoittaa itseäsi tai jopa tehdä

itsemurha. Tällaiset ajatukset voivat voimistua masennuslääkitystä aloitettaessa, koska näiden

lääkkeiden vaikutuksen alkaminen vie jonkin aikaa, yleensä noin kaksi viikkoa, mutta joskus vieläkin

kauemmin.

Saatat olla alttiimpi tällaisille ajatuksille:

jos sinulla on aiemmin ollut ajatuksia, että tekisit itsemurhan tai vahingoittaisit itseäsi.

jos olet nuori aikuinen. Kliinisissä tutkimuksissa on todettu, että alle 25-vuotiailla psykiatrisilla

aikuispotilailla,

jotka saavat masennuslääkettä on lisääntynyt alttius itsemurhakäyttäytymiseen.

Jos sinulla on ajatuksia, että voisit vahingoittaa itseäsi tai tehdä itsemurhan, ota heti yhteyttä lääkäriin

tai mene heti sairaalaan.

Sinun voi olla hyvä kertoa jollekin sukulaiselle tai läheiselle ystävälle, että sairastat masennusta ja

pyytää häntä lukemaan tämä pakkausseloste. Voit pyytää häntä sanomaan, jos hänen mielestään

masennuksesi pahenee, tai jos hän on huolissaan käyttäytymisessäsi tapahtuneesta muutoksesta.

Iäkkäät henkilöt

Agomelatiinin vaikutuksia vähintään 75-vuotiaiden potilaiden hoidossa ei ole dokumentoitu.

Agomelatine ratiopharmia ei siksi saa käyttää tämän potilasryhmän hoitoon.

Lapset ja nuoret

Agomelatine ratiopharm ei ole tarkoitettu lapsille ja nuorille (alle 18-vuotiaille).

Muut lääkevalmisteet ja Agomelatine ratiopharm

Kerro lääkärille tai apteekkihenkilökunnalle,

jos parhaillaan käytät, olet äskettäin käyttänyt tai saatat

käyttää muita lääkkeitä.

ET saa käyttää Agomelatine ratiopharmia samanaikaisesti tiettyjen lääkkeiden kanssa (ks. kohta 2 Älä

ota Agomelatine ratiopharmia):

fluvoksamiini (toinen masennuksen hoitoon käytettävä lääke) tai siprofloksasiini

(antibiootti)

voivat muuttaa oletettua agomelatiinimäärää veressäsi.

Kerro lääkärille, jos käytät jotakin seuraavista lääkkeistä: propranololi (korkean verenpaineen

hoitoon käytettävä beetasalpaaja), enoksasiini (antibiootti), rifampisiini (antibiootti); tai jos tupakoit

enemmän kuin 15 savuketta päivässä.

Agomelatine ratiopharm alkoholin kanssa

Alkoholin käyttöä suositellaan välttämään Agomelatine ratiopharm -hoidon aikana.

Raskaus ja imetys

Raskaus

Jos olet raskaana, epäilet olevasi raskaana tai jos suunnittelet lapsen hankkimista, kysy lääkäriltä tai

apteekista neuvoa ennen tämän lääkkeen käyttöä.

Imetys

Kerro lääkärille, jos imetät tai aiot imettää, koska imettäminen on lopetettava, jos saat Agomelatine

ratiopharm -hoitoa.

Ajaminen ja koneiden käyttö

Sinulla saattaa esiintyä huimausta tai uneliaisuutta, mikä voi vaikuttaa ajokykyysi tai kykyysi käyttää

koneita. Varmista, että reaktiosi ovat normaalit ennen kuin ajat tai käytät koneita.

On omalla vastuullasi arvioida, pystytkö em. tehtäviin lääkehoidon aikana. Lääkkeen vaikutuksia

ja haittavaikutuksia on kuvattu muissa kappaleissa. Lue koko pakkausseloste opastukseksesi.

Keskustele lääkärin tai apteekkihenkilökunnan

kanssa, jos olet epävarma.

Agomelatine ratiopharm sisältää laktoosia

Jos lääkäri on kertonut, että sinulla on jokin sokeri-intoleranssi, keskustele lääkärin kanssa ennen tämän

lääkevalmisteen ottamista.

3.

Miten Agomelatine ratiopharmia otetaan

Ota tätä lääkettä juuri siten kuin lääkäri on määrännyt tai apteekkihenkilökunta on neuvonut. Tarkista

ohjeet lääkäriltä tai apteekista, jos olet epävarma.

Suositeltu Agomelatine ratiopharm -annos on yksi tabletti (25 mg) nukkumaanmenoaikaan. Lääkäri voi

joissakin tapauksissa määrätä suuremman annoksen (50 mg), jolloin otetaan kaksi tablettia yhtenä

annoksena nukkumaanmenon yhteydessä.

Agomelatine ratiopharmin vaikutus masennusoireisiin ilmaantuu vaikeimmin masentuneilla kahden

viikon kuluessa hoidon aloittamisesta. Lääkäri voi jatkaa Agomelatine ratiopharm -hoitoasi, vaikka

voisitkin jo paremmin, jotta masennuksesi uusiutuminen voitaisiin estää.

Miten toisesta masennuslääkehoidosta (SSRI/SNRI-lääkkeistä) siirrytään Agomelatine

ratiopharm -hoitoon?

Jos lääkäri vaihtaa masennuksen hoitoon aiemmin käyttämäsi SSRI- tai SNRI-lääkkeen Agomelatine

ratiopharm -hoitoon, hän tulee neuvomaan, miten aiempi lääkehoito pitää lopettaa, kun Agomelatine

ratiopharm-hoito aloitetaan.

Sinulla saattaa esiintyä muutaman viikon ajan aiemman lääkehoidon lopettamiseen liittyviä oireita,

vaikka aiempi masennuslääkehoito lopetettaisiinkin annosta vähitellen pienentämällä.

Lääkehoidon lopettamiseen liittyviä oireita voivat olla huimaus, tunnottomuus, unihäiriöt,

kiihtyneisyys tai ahdistuneisuus, päänsärky, pahoinvointi, oksentelu ja vapina. Tällaiset vaikutukset

ovat tavallisesti lieviä tai kohtalaisia ja ne häviävät muutaman päivän kuluessa itsestään.

Jos Agomelatine ratiopharm -hoito aloitetaan samaan aikaan, kun aiemman lääkehoidon annosta

pienennetään, mahdollisia hoidon lopettamiseen liittyviä oireita ei pidä Agomelatine ratiopharm -

hoidon alkuvaiheessa sekoittaa hoidon tehon puuttumiseen.

Keskustele lääkärin kanssa siitä, mikä on paras tapa lopettaa aiemmin käyttämäsi masennuslääkehoito,

kun aloitat Agomelatine ratiopharm -hoidon.

Maksan toiminnan seuranta (ks. myös kohta 2):

Lääkäri ottaa laboratoriokokeita varmistaakseen, että maksasi toimii asianmukaisesti. Kokeita otetaan

ennen hoidon aloittamista ja sen jälkeen määräajoin, tavallisesti 3 viikon, 6 viikon, 12 viikon ja 24

viikon kuluttua.

Jos lääkäri suurentaa annoksen 50 mg:aan, laboratoriokokeet on tehtävä tämän annoksen käytön alussa

ja sen jälkeen säännöllisesti hoidon aikana, tavallisesti 3 viikon, 6 viikon, 12 viikon ja 24 viikon

kuluttua. Tämän jälkeen kokeita otetaan, jos lääkäri katsoo ne tarpeellisiksi.

ÄLÄ OTA Agomelatine ratiopharm -tabletteja, jos maksasi ei toimi asianmukaisesti.

Jos sinulla on munuaisten toimintahäiriöitä,

lääkäri arvioi tilasi yksilöllisesti selvittääkseen onko

Agomelatine ratiopharm -hoito sinulle turvallinen.

Antotapa

Agomelatine ratiopharm on tarkoitettu otettavaksi suun kautta. Niele tablettisi veden kera. Agomelatine

ratiopharm -tabletit voi ottaa sekä ruokailun yhteydessä että aterioiden välissä.

Hoidon kesto

Masennusta on hoidettava riittävän pitkään, vähintään 6 kuukauden ajan, jotta oireiden pysyminen

poissa voidaan varmistaa.

ÄLÄ lopeta lääkitystäsi ellei lääkäri ole niin kehottanut, vaikka tuntisitkin vointisi paremmaksi.

Jos otat enemmän Agomelatine ratiopharmia kuin sinun pitäisi

Jos olet ottanut liian suuren lääkeannoksen tai vaikkapa lapsi on ottanut lääkettä vahingossa, ota

aina välittömästi yhteyttä lääkäriin, sairaalaan tai Myrkytystietokeskukseen (puh. 0800 147 111)

riskien arvioimiseksi ja lisäohjeiden saamiseksi.

Agomelatine ratiopharmin yliannostuksesta on kokemusta vain rajoitetusti, mutta ylävatsan kipua,

uneliaisuutta, väsymystä, kiihtyneisyyttä, ahdistuneisuutta, jännittyneisyyttä, huimausta, ihon ja

limakalvojen sinerrystä tai huonovointisuutta on todettu.

Jos unohdat ottaa Agomelatine ratiopharmia

Älä ota kaksinkertaista annosta korvataksesi unohtamasi annoksen. Jatka hoitoa ottamalla seuraava

annos tavanomaiseen aikaan.

Tabletit sisältävään läpipainopakkaukseen painetun kalenterin on tarkoitus auttaa sinua muistamaan,

milloin

olet viimeksi ottanut Agomelatine ratiopharm -tabletin.

Jos lopetat Agomelatine ratiopharmin käytön

Sinun on keskusteltava lääkärin kanssa ennen tämän lääkkeen käytön lopettamista.

Jos sinulla on kysymyksiä tämän lääkkeen käytöstä, käänny lääkärin tai apteekkihenkilökunnan

puoleen.

4.

Mahdolliset haittavaikutukset

Kuten kaikki lääkkeet, tämäkin lääke voi aiheuttaa haittavaikutuksia. Kaikki eivät kuitenkaan niitä saa.

Useimmat haittavaikutukset ovat lieviä tai keskivaikeita. Ne ilmaantuvat tavallisesti kahden

ensimmäisen hoitoviikon

aikana ja ovat yleensä ohimeneviä.

Tällaisia haittavaikutuksia ovat:

Hyvin yleiset haittavaikutukset: saattavat esiintyä useammalla kuin 1 lääkkeen käyttäjällä

10:stä

päänsärky.

Yleiset haittavaikutukset: esiintyvät enintään 1 lääkkeen käyttäjällä 10:stä

huimaus

unisuus (uneliaisuus)

nukkumisvaikeudet (unettomuus)

pahoinvointi

ripuli

ummetus

vatsakivut

selkäkipu

väsymys

ahdistuneisuus

poikkeavat unet

veren maksaentsyymiarvojen suureneminen

oksentelu

painon nousu.

Melko harvinaisia haittavaikutuksia: esiintyvät enintään 1 lääkkeen käyttäjällä 100:sta

migreeni

sormien ja varpaiden pistely ja puutuminen (parestesiat)

näön sumeneminen

levottomat jalat -oireyhtymä (tila, jolle on tyypillistä hallitsematon tarve liikutella jalkoja)

korvien soiminen

liikahikoilu (hyperhidroosi)

ihottuma

kutina

urtikaria (nokkosihottuma)

agitaatio

ärtyisyys

levottomuus

aggressiivinen käytös

painajaiset

mania/hypomania (ks. myös Varoitukset ja varotoimet kohdassa 2)

itsemurha-ajatukset tai -käyttäytyminen

sekavuus

painon lasku.

Harvinaisia haittavaikutuksia: esiintyvät enintään 1 lääkkeen käyttäjällä 1 000:sta

vakavat ihottumat (punoittava ihottuma)

kasvojen edeema (turvotus)

angioedeema (kasvojen, huulten, kielen ja/tai nielun turvotus, mikä voi aiheuttaa hengitys- tai

nielemisvaikeuksia)

maksatulehdus (hepatiitti)

ihon tai silmänvalkuaisten keltaisuus (ikterus)

maksan vajaatoiminta (muutamissa tapauksissa potilaan raportoitu kuolleen tai saaneen

maksansiirron)

aistiharhat

kyvyttömyys olla paikoillaan (fyysisen ja henkisen levottomuuden vuoksi)

kyvyttömyys rakon täydelliseen tyhjentämiseen.

Haittavaikutuksista ilmoittaminen

Jos havaitset haittavaikutuksia, kerro niistä lääkärille tai apteekkihenkilökunnalle. Tämä koskee myös

sellaisia mahdollisia haittavaikutuksia, joita ei ole mainittu tässä pakkausselosteessa. Voit ilmoittaa

haittavaikutuksista myös suoraan (ks. yhteystiedot alla). Ilmoittamalla haittavaikutuksista voit auttaa

saamaan enemmän tietoa tämän lääkevalmisteen turvallisuudesta.

www-sivusto: www.fimea.fi

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri

PL 55

00034 FIMEA

5.

Agomelatine ratiopharmin säilyttäminen

Ei lasten ulottuville

eikä näkyville.

Älä käytä tätä lääkettä pakkauksessa mainitun viimeisen käyttöpäivämäärän jälkeen. Viimeinen

käyttöpäivämäärä tarkoittaa kuukauden viimeistä päivää.

Tämä lääkevalmiste ei vaadi erityisiä säilytysolosuhteita.

Lääkkeitä ei tule heittää viemäriin eikä hävittää talousjätteiden mukana. Kysy käyttämättömien

lääkkeiden hävittämisestä apteekista. Näin menetellen suojelet luontoa.

6.

Pakkauksen sisältö ja muuta tietoa

Mitä Agomelatine ratiopharm sisältää

Vaikuttava aine on agomelatiini.

Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 25 mg agomelatiinia (agomelatiiniurean muodossa).

Muut aineet ovat:

Tabletin ydin: laktoosimonohydraatti, kalsiumvetyfosfaattidihydraatti,

natriumtärkkelysglykolaatti (tyyppi A), kolloidinen

vedetön piidioksidi,

magnesiumstearaatti

Kalvopäällyste: laktoosimonohydraatti, hypromelloosi, keltainen rautaoksidi (E 172),

makrogoli 4000, titaanidioksidi (E 171).

Lääkevalmisteen kuvaus ja pakkauskoot

Agomelatine ratiopharm 25 mg on tummankeltainen, pitkänomainen, kaksoiskupera ja

kalvopäällysteinen tabletti, jonka toiselle puolelle on kaiverrettu merkintä ”25”. Tabletin koko: noin

8,5 mm x 4,5 mm.

Agomelatine ratiopharmia on saatavana 14, 28, 56, 84, 91 tai 98 kalvopäällysteistä tablettia sisältävinä

läpipainopakkauksina.

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

Myyntiluvan haltija ja valmistaja

Myyntiluvan haltija:

Teva B.V.

Swensweg 5

2031 GA Haarlem

Alankomaat

Valmistaja:

Merckle GmbH

Ludwig-Merckle-Strasse 3,

89143 Blaubeuren

Saksa

PLIVA Hrvatska d.o.o. (PLIVA Croatia Ltd.)

Prilaz baruna Filipovića 25

10000 Zagreb

Kroatia

Lisätietoja tästä lääkevalmisteesta antaa myyntiluvan haltijan paikallinen edustaja:

Teva Finland Oy

PL 67

02631 Espoo

Puh: 020 180 5900

Tämä pakkausseloste on tarkistettu viimeksi 9.4.2020

Bipacksedel: Information till patienten

Agomelatine ratiopharm 25 mg filmdragerade tabletter

agomelatin

Läs noga igenom denna bipacksedel innan du börjar ta detta läkemedel. Den innehåller

information som är viktig för dig.

-

Spara denna information, du kan behöva läsa den igen.

-

Om du har ytterligare frågor vänd dig till läkare eller apotekspersonal.

-

Detta läkemedel har ordinerats enbart åt dig. Ge det inte till andra. Det kan skada dem, även

om de uppvisar sjukdomstecken som liknar dina.

-

Om du får biverkningar, tala med läkare eller apotekspersonal. Detta gäller även

eventuella

biverkningar som inte nämns i denna information. Se avsnitt 4.

I denna bipacksedel finns information om följande:

Vad Agomelatine ratiopharm är och vad det används för

Vad du behöver veta innan du tar Agomelatine ratiopharm

Hur du tar Agomelatine ratiopharm

Eventuella biverkningar

Hur Agomelatine ratiopharm ska förvaras

Förpackningens innehåll och övriga upplysningar

1.

Vad Agomelatine ratiopharm är och vad det används för

Agomelatine ratiopharm innehåller den aktiva substansen agomelatin, som tillhör en grupp

läkemedel som kallas antidepressiva läkemedel. Du har fått Agomelatine ratiopharm för att behandla

din depression.

Agomelatine ratiopharm ordineras till vuxna.

Depression är en fortgående störning i sinnesstämningen som påverkar det dagliga livet. Symtomen

på depression varierar från en person till en annan, men ofta omfattas djup nedstämdhet, känsla av

värdelöshet, tappat intresse för favoritaktiviteter, sömnstörningar, känsla av långsamhet,

ångestkänsla, viktförändring.

De förväntade fördelarna med Agomelatine ratiopharm är att minska och så småningom ta bort de

symtom som hänger ihop med din depression.

2.

Vad du behöver veta innan du tar Agomelatine ratiopharm

Ta inte Agomelatine ratiopharm

-

om du är allergisk mot agomelatin eller något annat innehållsämne i detta läkemedel (anges i

avsnitt 6).

-

om din lever inte fungerar ordentligt (nedsatt leverfunktion).

-

om du tar fluvoxamin (ett annat läkemedel för behandling av depression) eller ciprofloxacin (ett

antibiotikum).

Varningar och försiktighet

Tala med läkare eller apotekspersonal innan du använder Agomelatine ratiopharm

Det kan finnas orsaker till att Agomelatine ratiopharm inte är lämplig för dig:

-

Om du tar läkemedel som man vet påverkar levern. Rådfråga din läkare om vilka läkemedel det

kan gälla.

-

Om du har fetma eller är överviktig, fråga din läkare om råd.

-

Om du har diabetes, rådfråga din läkare.

-

Om du har förhöjda nivåer av leverenzymer före behandling, kommer din läkare att avgöra

om Agomelatine ratiopharm är lämpligt för dig.

-

Om du har bipolär sjukdom, tidigare har haft eller utvecklar maniska symtom (en period med

onormal hög retbarhet och känslosamhet) ska du tala med din läkare innan du tar det här

läkemedlet eller innan du fortsätter ta det här läkemedlet (se även ”Eventuella biverkningar” i

avsnitt 4).

-

Om du lider av demens kommer din läkare att göra en individuell

bedömning om det är lämpligt

för dig att ta Agomelatine ratiopharm.

Under behandling med Agomelatine ratiopharm:

För att undvika eventuella allvarliga leverproblem:

-

Din läkare skall ha kontrollerat att din lever fungerar ordentligt före behandlingen påbörjas.

Vissa patienter kan få förhöjda nivåer av leverenzymer i deras blod vid behandling med

Agomelatine ratiopharm. Uppföljningsprover skall därför tas vid följande tidpunkter:

före start

eller dosökning

efter ca

3 veckor

efter ca

6 veckor

efter ca 12

veckor

(3 mån.)

efter ca

24 veckor

(6 mån.)

Blodprov

Baserat på utvärderingen av dessa tester kommer läkaren att bedöma om du ska börja använda eller

fortsätta använda Agomelatine ratiopharm (se också Hur du tar Agomelatine ratiopharm i avsnitt 3).

Var uppmärksam på tecken och symtom på att levern inte fungerar ordentligt

-

Om du observerar några av dessa tecken och symtom på leverproblem: ovanligt mörk urin,

ljus avföring, gul hud/gula ögon, smärta i övre, högra delen av buken, onormal trötthet

(speciellt i samband med andra symtom som anges ovan), rådfråga omedelbart läkare ,

som kan uppmana dig att sluta ta detta läkemedel.

Om du börjar må sämre och har tankar på att skada dig själv

Du som är deprimerad kan ibland ha tankar på att skada dig själv eller begå självmord. Dessa symtom

kan förvärras när man börjar använda läkemedel mot depression, eftersom det tar tid innan läkemedel

av den här typen har effekt. Vanligtvis kräver detta cirka 2 veckor, ibland längre tid.

Dessa tankar kan vara vanliga:

-

om du tidigare har haft tankar på att skada dig själv eller begå självmord,

-

om du är yngre än 25 år. Studier har visat att unga vuxna (yngre än 25 år) med psykisk sjukdom

som behandlas med antidepressiva läkemedel har en ökad risk för självmordstankar och tankar

på att skada sig själv.

Kontakta snarast läkare eller uppsök närmaste sjukhus om du har tankar på att skada dig själv

eller begå självmord.

Det kan vara till hjälp att berätta för en släkting eller nära vän att du är deprimerad. Be dem gärna läsa

igenom denna bipacksedel. Du kan också be dem att berätta för dig om de tycker att du verkar må

sämre eller om de tycker att ditt beteende förändras.

Äldre personer

Effekten av Agomelatine ratiopharm har inte dokumenterats hos patienter i åldern 75 år och äldre.

Agomelatine ratiopharm skall därför inte användas till dessa patienter.

Barn och ungdomar

Agomelatine ratiopharm är inte avsett för användning till barn och ungdomar (under 18 år).

Andra läkemedel och Agomelatine ratiopharm

Tala om för läkare eller apotekspersonal om du tar, nyligen har tagit eller kan tänkas ta andra

läkemedel.

Du ska INTE ta Agomelatine ratiopharm samtidigt med vissa läkemedel (se även ”Ta inte Agomelatine

ratiopharm” i avsnitt 2):

-

fluvoxamin (ett annat läkemedel som används för behandling av depression), ciprofloxacin (ett

antibiotikum), eftersom dessa kan ändra den förväntade dosen av agomelatin i ditt blod.

Tala om för läkare om du tar något av följande läkemedel: propranolol (en betablockerare

som används för behandling av högt blodtryck), enoxacin (antibiotikum), rifampicin

(antibiotikum), eller om du röker mer än 15 cigaretter per dag.

Agomelatine ratiopharm med alkohol

Intag av alkohol under behandling med Agomelatine ratiopharm rekommenderas inte.

Graviditet och amning

Graviditet

Om du är gravid eller ammar, tror att du kan vara gravid eller planerar att skaffa barn, rådfråga läkare

eller apotekspersonal innan du använder detta läkemedel.

Amning

Tala med din läkare om du ammar eller tänker amma. Amning bör avbrytas om du tar Agomelatine

ratiopharm.

Körförmåga och användning av maskiner

Du är själv ansvarig för att bedöma om du är i kondition att framföra motorfordon eller utföra arbeten

som kräver skärpt uppmärksamhet. En av faktorerna som kan påverka din förmåga i dessa avseenden är

användning av läkemedel på grund av deras effekter och/eller biverkningar. Beskrivning av dessa

effekter och biverkningar finns i andra avsnitt.

Du kan uppleva yrsel eller sömnighet då du tar Agomelatine ratiopharm, vilket kan påverka din

förmåga att köra bil eller använda maskiner. Förvissa dig om att dina reaktioner är normala innan du

kör eller använder maskiner.

Agomelatine ratiopharm innehåller laktos

Om du inte tål vissa sockerarter, bör du kontakta läkare innan du tar denna medicin.

3.

Hur du tar Agomelatine ratiopharm

Ta alltid detta läkemedel enligt läkarens eller apotekspersonalens anvisningar. Rådfråga läkare eller

apotekspersonal om du är osäker.

Rekommenderad dos av Agomelatine ratiopharm är en tablett (25 mg) före sänggåendet. I vissa fall kan

din läkare förskriva en högre dos (50 mg), d.v.s. två tabletter som tas tillsammans före sänggåendet.

Hos de flesta deprimerade personer börjar Agomelatine ratiopharm verka på depressionssymtomen

inom två veckor från behandlingens början. Din läkare kan fortsätta att ge dig Agomelatine ratiopharm

även om du känner dig bättre. Detta för att förhindra att din depression kommer tillbaka.

Hur sker byte från ett annat antidepressivt läkemedel (SSRI/SNRI) till Agomelatine

ratiopharm?

Om din läkare vill att du ska byta från ditt tidigare antidepressiva läkemedel av SSRI/SNRI-typ till

Agomelatine ratiopharm, kommer han/hon att tala om för dig hur du ska sätta ut det tidigare läkemedlet

när behandlingen med Agomelatine ratiopharm påbörjas.

Du kan under några veckor uppleva utsättningssymtom som är förknippade med utsättningen av ditt

tidigare läkemedel, även om dosen av ditt tidigare antidepressiva läkemedel minskas gradvis.

Utsättningssymtomen innefattar bl.a.: yrsel, domning, sömnstörningar, oro eller ångest, huvudvärk,

illamående, kräkningar och skakningar. Symtomen är vanligen lindriga eller måttliga, och de försvinner

av sig självt inom några dagar.

Om behandlingen med Agomelatine ratiopharm påbörjas medan dosen av det tidigare läkemedlet

trappas ned, ska eventuella utsättningssymtom inte förväxlas med avsaknad av den tidiga effekten

för Agomelatine ratiopharm.

Diskutera alltid med din läkare om hur du ska sätta ut ditt tidigare antidepressiva läkemedel på bästa

VALMISTEYHTEENVETO

1.

LÄÄKEVALMISTEEN NIMI

Agomelatine ratiopharm 25 mg tabletti, kalvopäällysteinen

2.

VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 25 mg agomelatiinia (agomelatiiniureana).

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan:

Jokainen tabletti sisältää 55 mg laktoosia (monohydraattina).

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1.

3.

LÄÄKEMUOTO

Tabletti, kalvopäällysteinen.

Tummankeltainen, pitkänomainen, kaksoiskupera ja kalvopäällysteinen tabletti, jonka toiselle puolelle

on kaiverrettu merkintä ”25”. Tabletin koko: noin 8,5 mm x 4,5 mm.

4.

KLIINISET TIEDOT

4.1

Käyttöaiheet

Vakavien masennustilojen hoito.

Agomelatine ratiopharm on tarkoitettu aikuisten hoitoon.

4.2

Annostus ja antotapa

Annostus

Suositeltu annos on 25 mg kerran vuorokaudessa suun kautta nukkumaanmenon yhteydessä.

Jos kahden viikon hoidon jälkeen ei ole potilaan tilan kohenemista havaittavissa, annos voidaan

suurentaa 50 mg:aan kerran vuorokaudessa eli kahteen 25 mg:n tablettiin yhtenä annoksena

nukkumaanmenon yhteydessä.

Annosta nostettaessa on huomioitava kohonneiden transaminaasiarvojen riskin suureneminen.

Annoksen suurentaminen 50 mg:aan on aina perustuttava yksittäisen potilaan hyötyjen ja riskien

arviointiin

ja maksan toimintaa on seurattava huolellisesti.

Kaikille potilaille pitää ennen hoidon aloittamista suorittaa maksan toimintakokeet. Hoitoa ei saa

aloittaa,

jos transaminaasipitoisuus on yli kolminkertainen normaalien viitearvojen ylärajaan nähden

(ks. kohdat 4.3 ja 4.4).

Transaminaasipitoisuuksia pitää seurata hoidon aikana määräajoin, noin 3 viikon kuluttua, 6 viikon

kuluttua (akuuttivaiheen päätyttyä), 12 viikon kuluttua ja 24 viikon kuluttua

(ylläpitovaiheen päätyttyä),

ja tämän jälkeen kliinisen tarpeen mukaan (ks. kohta 4.4). Hoito pitää

lopettaa, jos

transaminaasipitoisuus suurenee yli kolminkertaiseksi normaalien viitearvojen ylärajaan nähden (ks.

kohdat 4.3 ja 4.4).

Maksan toimintakokeet on tehtävä annoksen suurentamisen yhteydessä jälleen yhtä usein kuin hoitoa

aloitettaessa.

Hoidon kesto

Masennusta sairastavaa potilasta on hoidettava riittävän pitkään, vähintään 6 kuukautta, jotta oireiden

voidaan varmistaa hävinneen täysin.

Vaihto SSRI-/SNRI-masennuslääkkeistä agomelatiinihoitoon

Potilailla saattaa esiintyä serotoniinin/noradrenaliinin

takaisinoton estäjien eli SSRI-/SNRI-

masennuslääkkeiden käytön lopettamisen jälkeen lääkehoidon lopettamiseen liittyviä oireita. Ohjeet

hoidon lopettamiseen on tarkistettava käytetyn SSRI-/SNRI-lääkkeen valmisteyhteenvedosta

tällaisten oireiden välttämiseksi. Agomelatiinihoito

voidaan aloittaa jo SSRI-/SNRI-hoidon annosta

pienennettäessä (ks. kohta 5.1).

Hoidon lopettaminen

Hoitoa lopetettaessa annosta ei tarvitse pienentää vähitellen.

Erityiset potilasryhmät

Iäkkäät

Agomelatiinin (25–50 mg/vrk) turvallisuus ja teho iäkkäiden masennuspotilaiden (< 75-vuotiaiden)

hoidossa on varmistettu. Tehoa ≥ 75-vuotiaiden potilaiden hoidossa ei ole dokumentoitu. Tähän

ikäryhmään kuuluvat potilaat eivät siksi saa käyttää agomelatiinia (ks. kohdat 4.4 ja 5.1). Annosta ei

tarvitse iän perusteella muuttaa (ks. kohta 5.2).

Munuaisten vajaatoiminta

Vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa sairastavien potilaiden agomelatiiniin

liittyvissä

farmakokineettisissä muuttujissa ei ole havaittu merkityksellisiä muutoksia. Agomelatiinihoidosta

vaikeaa tai keskivaikeaa munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla masennuspotilailla on kuitenkin vain

vähän kliinistä tietoa. Agomelatine ratiopharmin määräämisessä tälle potilasryhmälle on siksi oltava

varovainen.

Maksan vajaatoiminta

Agomelatine ratiopharm on vasta-aiheinen maksan vajaatoimintaa sairastaville (ks. kohdat 4.3, 4.4 ja

5.2).

Pediatriset potilaat

Agomelatine ratiopharm -valmisteen turvallisuutta ja tehoa vähintään 2 vuoden ikäisten lasten vakavien

masennustilojen hoidossa ei ole vielä varmistettu. Tietoja ei ole saatavilla (ks. kohta 4.4).

Ei ole asianmukaista käyttää agomelatiinia vastasyntyneiden–2 vuoden ikäisten lasten vakavien

masennustilojen hoitoon.

Antotapa

Suun kautta.

Agomelatine ratiopharm -kalvopäällysteiset tabletit voidaan ottaa aterian yhteydessä tai ilman ruokailua.

4.3

Vasta-aiheet

Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa 6.1 mainituille apuaineille.

Maksan vajaatoiminta (eli kirroosi tai aktiivinen maksasairaus) tai transaminaasiarvot yli kolminkertaiset

normaalien viitearvojen ylärajaan nähden (ks. kohdat 4.2 ja 4.4).

Voimakkaiden CYP1A2-estäjien (esim. fluvoksamiinin,

siprofloksasiinin) samanaikainen käyttö (ks.

kohta 4.5).

4.4

Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Maksan toiminnan seuraaminen

Agomelatiinihoitoa

saaneilla potilailla on havaittu valmisteen markkinoille tulon jälkeen

maksavauriotapauksia, mukaan lukien maksan vajaatoimintaa (muutamissa poikkeuksellisissa tapauksissa,

joissa potilailla oli maksaan liittyviä riskitekijöitä, potilaan raportoitiin kuolleen tai saaneen

maksansiirron), maksan entsyymipitoisuuden kohoamista yli kymmenkertaiseksi normaalien viitearvojen

ylärajaan nähden, hepatiittia ja ikterusta (ks. kohta 4.8). Suurin osa näistä tapauksista ilmaantui

ensimmäisten hoitokuukausien aikana. Maksavaurio on pääasiassa hepatosellulaarista, ja seerumin

transaminaasiarvot palautuvat tavallisesti normaaleiksi agomelatiinihoidon

lopettamisen jälkeen.

Hoitoa aloitettaessa pitää aina noudattaa varovaisuutta ja kaikkia potilaita pitää seurata tarkoin

koko hoidon ajan, etenkin jos potilaalla on maksavaurion riskitekijöitä tai potilas käyttää

samanaikaisesti sellaisia lääkevalmisteita, joihin liittyy maksavaurion vaara.

Ennen hoidon aloittamista

Agomelatine ratiopharm -hoitoa määrättäessä pitää arvioida tarkoin hoidon hyödyt ja riskit, jos potilaalla

maksavaurion riskitekijöitä,

esim.

liikalihavuus/ylipaino/alkoholiin liittymätön rasvamaksa, diabetes

alkoholin käyttöhäiriö tai runsas alkoholin

käyttö

tai potilas käyttää samanaikaisesti sellaisia lääkevalmisteita, joihin liittyy maksavaurion vaara.

Kaikille potilaille pitää tehdä ennen hoidon aloittamista maksan toimintakokeet eikä hoitoa saa aloittaa,

jos potilaan ALAT- ja/tai ASAT-arvot ennen hoitoa ovat yli kolminkertaiset normaalien

viitearvojen

ylärajaan nähden (ks. kohta 4.3). Agomelatine ratiopharm -hoidossa pitää olla varovainen, jos potilaan

transaminaasipitoisuus on ennen hoitoa koholla (> normaalien viitearvojen ylärajan ja

kolminkertaiset

normaalien viitearvojen ylärajaan nähden).

Hoitojakson aikana

Agomelatine ratiopharm -hoito pitää lopettaa heti

jos potilaalle kehittyy mahdollisen maksavaurion oireita tai löydöksiä (kuten tummaa

virtsaa, vaaleita ulosteita, ihon tai silmien keltaisuutta, ylävatsan oikean puolen kipua,

pitkäkestoista, uudentyyppistä ja selittämätöntä väsymystä)

jos seerumin transaminaasipitoisuus suurenee yli kolminkertaiseksi normaalien

viitearvojen ylärajaan nähden.

Maksan toimintakokeita pitää tehdä Agomelatine ratiopharm -hoidon lopettamisen jälkeen niin kauan,

kunnes seerumin transaminaasipitoisuus palautuu normaaliksi.

Käyttö pediatrisilla potilailla

Agomelatine ratiopharmia ei suositella käytettäväksi masennuksen hoitoon alle 18-vuotiailla,

koska

agomelatiinin tehoa ja turvallisuutta ei ole tutkittu tässä ikäryhmässä. Suisidaalista käyttäytymistä

(itsemurhayrityksiä ja itsemurha-ajatuksia) sekä vihamielisyyttä (pääasiassa aggressiota, vastustavaa

käyttäytymistä ja vihaa) havaittiin muilla masennuslääkkeillä tehdyissä kliinisissä tutkimuksissa useammin

masennuslääkkeitä käyttäneillä lapsilla ja nuorilla kuin lumelääkettä saaneilla lapsilla ja nuorilla (ks. kohta

4.2).

Iäkkäät potilaat

Agomelatiinin tehoa ≥ 75-vuotiaiden potilaiden hoidossa ei ole dokumentoitu, joten agomelatiinia ei

käyttää tähän ikäryhmään kuuluvien potilaiden hoitoon (ks. myös kohdat 4.2 ja 5.1).

Käyttö iäkkäillä dementiaa sairastavilla potilailla

Agomelatine ratiopharmia ei tule käyttää dementiaa sairastavien iäkkäiden potilaiden vakavien

masennustilojen hoitoon, koska agomelatiinin turvallisuutta ja tehoa ei ole tutkittu tällä potilasryhmällä.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö/mania/hypomania

Agomelatine ratiopharmia on annettava varoen potilaille, joilla on aiemmin esiintynyt kaksisuuntainen

Maksan toimintakokeet tehdään

ennen hoidon aloittamista

minkä jälkeen

noin 3 viikon kuluttua

noin 6 viikon kuluttua (akuuttivaiheen päätyttyä)

noin 12 ja 24 viikon kuluttua (ylläpitovaiheen päätyttyä)

ja tämän jälkeen kliinisen tarpeen mukaan.

Kun annosta suurennetaan, maksan toimintakokeet pitää tehdä jälleen yhtä usein kuin hoitoa

aloitettaessa.

Jos potilaan seerumin transaminaasipitoisuudet kohoavat, hänelle on tehtävä uusi maksan

toimintakoe 48 tunnin kuluessa.

mielialahäiriö,

mania tai hypomania, ja manian oireiden kehittyessä potilaan lääkitys on keskeytettävä

(ks. kohta 4.8).

Itsemurha/itsemurha-ajatukset

Masennukseen liittyy lisääntynyt alttius itsemurha-ajatuksiin, itsensä vahingoittamiseen ja itsemurhiin

(itsemurhaan liittyvät tapahtumat). Tämä alttius säilyy, kunnes itse taudissa tapahtuu merkittävää

paranemista. Koska paranemista ei ehkä tapahdu ensimmäisten viikkojen aikana hoidon aloituksesta,

tulee potilaita seurata tarkoin siihen saakka, että paranemista tapahtuu. Kliinisen kokemuksen

perusteella tiedetään, että itsemurha-alttius kasvaa taudin paranemisen alkuvaiheessa.

Potilaat, joilla on aiemmin ollut itsemurha-ajatuksia tai -käyttäytymistä, tai joilla on merkittävässä

määrin itsemurhaan liittyviä ajatuksia ennen hoidon aloitusta, ovat alttiimpia itsemurha-ajatuksille ja -

yrityksille, ja heitä tulee tarkkailla erityisesti hoidon aikana. Meta-analyysi lumekontrolloiduilla

psykiatrisilla aikuispotilailla tehdyistä masennuslääketutkimuksista osoitti, että alle 25-vuotiailla

potilailla alttius itsemurhakäyttäytymiseen lisääntyi masennuslääkettä saaneilla verrattuna lumelääkettä

saaneisiin.

Riskialttiita potilaita tulee seurata tarkkaan etenkin hoidon alkuvaiheessa ja kun tehdään muutoksia

annostukseen. Potilaiden (ja heidän hoitajiensa) tulee kiinnittää huomiota mahdolliseen masennuksen

pahenemiseen, itsemurhakäyttäytymiseen tai -ajatuksiin tai outoon käytökseen. Jos tällaista esiintyy,

tulee välittömästi hakeutua lääkärin hoitoon.

Samanaikainen käyttö CYP1A2-entsyymin estäjien kanssa (ks. kohdat 4.3 ja 4.5)

Varovaisuutta tulee noudattaa käytettäessä Agomelatine ratiopharmia samanaikaisesti kohtalaisten

CYP1A2-entsyymin estäjien (esim. propranololi, enoksasiini) kanssa, mikä voi johtaa

suurentuneeseen agomelatiinialtistukseen.

Laktoosi-intoleranssi

Agomelatine ratiopharm sisältää laktoosia. Potilaiden, joilla on harvinainen perinnöllinen galaktoosi-

intoleranssi, täydellinen laktaasinpuutos tai glukoosi-galaktoosi-imeytymishäiriö,

ei tule käyttää tätä

lääkettä.

4.5

Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset

Agomelatiiniin vaikuttavat mahdolliset yhteisvaikutukset

Agomelatiini metaboloituu pääasiassa sytokromi P450 1A2 (CYP1A2) -entsyymin (90 %) ja

CYP2C9/19-entsyymin (10 %) välityksellä. Lääkeaineet, joilla esiintyy yhteisvaikutuksia näiden

isoentsyymien kanssa, voivat pienentää tai suurentaa agomelatiinin biologista hyötyosuutta.

Fluvoksamiinin

(voimakas CYP1A2-entsyymin ja kohtalainen CYP2C9-entsyymin estäjä) on

osoitettu estävän merkittävästi agomelatiinin metaboliaa, mikä johtaa 60-kertaisesti (vaihtelualue 12 -

412) suurentuneeseen agomelatiinialtistukseen. Agomelatine ratiopharmin samanaikainen käyttö

voimakkaiden CYP1A2-entsyymin estäjien (esim. fluvoksamiinin ja siprofloksasiinin) kanssa on siksi

vasta-aiheista.

Agomelatiinin ja estrogeenien samanaikainen käyttö (kohtalaisia CYP1A2-entsyymin estäjiä) johti

moninkertaisesti suurentuneeseen agomelatiinialtistukseen. Vaikka erityisiä turvallisuuteen liittyviä

huomioita ei tehty hoidettaessa 800 samanaikaisesti estrogeenejä käyttävää potilasta, varovaisuutta

tulee noudattaa annettaessa agomelatiinia samanaikaisesti muiden kohtalaisten CYP1A2-entsyymin

estäjien (esim. propranololi, enoksasiini) kanssa, kunnes kokemusta kertyy lisää (ks. kohta 4.4).

Rifampisiini,

joka on kaikkien kolmen agomelatiinin metaboliaan osallistuvan sytokromin indusoija,

saattaa vähentää agomelatiinin hyötyosuutta.

Tupakointi indusoi CYP1A2-entsyymiä ja sen on osoitettu vähentävän agomelatiinin hyötyosuutta,

etenkin runsaasti tupakoivilla (≥ 15 savuketta/vrk) (ks. kohta 5.2).

Agomelatiinin mahdollinen vaikutus muihin lääkeaineisiin

Agomelatiini ei indusoi CYP450-isoentsyymejä in vivo. Agomelatiini ei estä CYP1A2-entsyymiä in

vivo eikä muita CYP450-isoentsyymejä in vitro. Agomelatiini ei siksi muuta altistusta CYP 450 -

isoentsyymin välityksellä metaboloituville lääkeaineille.

Plasman proteiineihin

voimakkaasti sitoutuvat lääkeaineet

Agomelatiini ei muuta plasman proteiineihin voimakkaasti sitoutuvien lääkeaineiden vapaata

pitoisuutta veressä. Näin ei tapahdu myöskään toisin päin.

Muut lääkevalmisteet

Agomelatiinilla ei havaittu farmakokineettisiä eikä farmakodynaamisia yhteisvaikutuksia sen kanssa

samanaikaisesti mahdollisesti määrättävien lääkevalmisteiden (bentsodiatsepiinit, litium, paroksetiini,

flukonatsoli ja teofylliini)

välillä, kun sitä tutkittiin kohdeväestössä vaiheen I kliinisissä tutkimuksissa.

Alkoholi

Agomelatine ratiopharmin ja alkoholin yhteiskäyttöä ei suositella.

ECT (sähköhoito)

Agomelatiinin ja sähköhoidon samanaikaisesta käytöstä ei ole kokemusta. Eläinkokeissa ei ole havaittu

kouristusherkkyyttä lisääviä ominaisuuksia (ks. kohta 5.3). Siksi sähköhoidon ja Agomelatine

ratiopharmin samanaikaisesta käytöstä aiheutuvien kliinisten seurausten katsotaan olevan

epätodennäköisiä.

Pediatriset potilaat

Yhteisvaikutuksia on tutkittu vain aikuisille tehdyissä tutkimuksissa.

4.6

Hedelmällisyys, raskaus ja imetys

Raskaus

Agomelatiinin käytöstä raskaana oleville naisille ei ole tietoja tai tietoja on vähän (alle 300 raskauden

lopputulos). Eläinkokeiden perusteella ei ole saatu tietoa suorista tai epäsuorista haitallisista vaikutuksista

raskauteen, alkion/sikiön kehitykseen, synnytykseen tai postnataaliseen kehitykseen (ks. kohta 5.3).

Agomelatine ratiopharmin käyttöä suositellaan varotoimenpiteenä välttämään raskauden aikana.

Imetys

Ei tiedetä, erittyvätkö agomelatiini/metaboliitit

ihmisen rintamaitoon. Olemassa olevat

farmakokineettiset/toksikologiset tiedot koe-eläimistä ovat osoittaneet agomelatiinin/metaboliittien

erittyvän rintamaitoon (ks. kohta 5.3). Vastasyntyneeseen/imeväiseen kohdistuvia riskejä ei voida

poissulkea. On päätettävä, lopetetaanko rintaruokinta vai lopetetaanko Agomelatine ratiopharm-hoito

ottaen huomioon rintaruokinnasta koituvat hyödyt lapselle ja hoidosta koituvat hyödyt äidille.

Hedelmällisyys

Rotilla ja kaneilla tehdyissä lisääntymistutkimuksissa agomelatiinin ei todettu vaikuttavan

hedelmällisyyteen (ks. kohta 5.3).

4.7

Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn

Tutkimuksia valmisteen vaikutuksista ajokykyyn tai koneiden käyttökykyyn ei ole tehty.

Kun otetaan huomioon, että huimaus ja uneliaisuus ovat yleisiä tähän valmisteeseen liittyviä

haittavaikutuksia, potilaita on varoitettava ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn kohdistuvista

vaikutuksista.

4.8

Haittavaikutukset

Turvallisuusprofiilin

yhteenveto

Yli 8 000 masennusta sairastavaa potilasta sai kliinisissä tutkimuksissa agomelatiinia.

Haittavaikutukset olivat tavallisesti lieviä tai keskivaikeita, ja ne esiintyivät kahden ensimmäisen

hoitoviikon

aikana.

Yleisimmät haittavaikutukset olivat päänsärky, pahoinvointi ja huimaus.

Nämä haittavaikutukset olivat tavallisesti ohimeneviä, eivätkä ne yleensä johtaneet hoidon

keskeyttämiseen.

Haittavaikutustaulukko

Seuraavassa taulukossa esitetään lumekontrolloiduissa ja aktiivisella aineella kontrolloiduissa kliinisissä

tutkimuksissa havaitut haittavaikutukset.

Haittavaikutukset on esitetty seuraavan esitystavan mukaisesti: hyvin yleinen (≥ 1/10), yleinen (≥ 1/100,

< 1/10), melko harvinainen (≥ 1/1 000, < 1/100), harvinainen (≥ 1/10 000, < 1/1 000), hyvin harvinainen

(< 1/10 000), tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin). Esiintymistiheyksiä ei ole

korjattu lumelääkkeen suhteen.

Elinjärjeste lmä

Esiintyvyys

Haittavaikutus

Psyykkiset häiriöt

Yleinen

Ahdistuneisuus

Poikkeavat unet*

Melko harvinainen

Itsemurha-ajatukset tai -käyttäytyminen (ks.

kohta 4.4)

Agitaatio ja siihen liittyvät oireet* (kuten

ärtyisyys ja levottomuus)

Aggressiivisuus*

Painajaiset*

Mania/hypomania*

Nämä oireet saattavat johtua myös

perussairaudesta (ks. kohta 4.4).

Sekavuustila*

Harvinainen

Aistiharhat*

Hermosto

Hyvin yleinen

Päänsärky

Yleinen

Huimaus

Uneliaisuus

Unettomuus

Melko harvinainen

Migreeni

Parestesiat

Levottomat jalat -oireyhtymä*

Harvinainen

Akatisia*

Silmät

Melko harvinainen

Näön hämärtyminen

Kuulo ja tasapainoelin

Melko harvinainen

Tinnitus*

Ruoansulatuselimistö

Yleinen

Pahoinvointi

Ripuli

Ummetus

Vatsakivut

Oksentelu*

Elinjärjeste lmä

Esiintyvyys

Haittavaikutus

Maksa ja sappi

Yleinen

ALAT- ja/tai ASAT-arvojen suureneminen

(kliinisissä tutkimuksissa ALAT- ja ASAT-

arvojen suurenemista yli kolminkertaisiksi

normaalien viitearvojen ylärajaan nähden

esiintyi 1,2 %:lla agomelatiinia 25 mg/vrk ja

2,6 %:lla agomelatiinia 50 mg/vrk saaneista

potilaista vs. 0,5 %:lla plaseboa saaneista

potilaista).

Melko harvinainen

Gammaglutamyylitransferaasiarvojen (GGT-

arvojen) suureneminen* (yli

kolminkertaisiksi normaalien viitearvojen

ylärajaan nähden)

Harvinainen

Hepatiitti

Alkalisen fosfataasin arvojen suureneminen*

(yli kolminkertaiseksi normaalien

viitearvojen ylärajaan nähden)

Maksan vajaatoiminta* (1)

Ikterus*

Iho ja ihonalainen kudos

Melko harvinainen

Liikahikoilu

Ihottuma

Kutina*

Urtikaria*

Harvinainen

Erytematoottinen ihottuma

Kasvojen edeema ja angioedeema*

Luusto, lihakset ja

sidekudos

Yleinen

Selkäkipu

Munuaiset ja virtsatiet

Harvinainen

Virtsaumpi*

Yleisoireet ja

antopaikassa todettavat

haitat

Yleinen

Uupumus

Tutkimukset

Yleinen

Painon nousu*

Melko harvinainen

Painon lasku*

*Spontaaniraportoinnissa todettujen haittatapahtumien esiintyvyys arvioitu kliinisten tutkimusten

perusteella.

(1) Muutamissa poikkeuksellisissa tapauksissa, joissa potilailla oli maksaan liittyviä riskitekijöitä,

potilaan raportoitiin kuolleen tai saaneen maksansiirron.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen

On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä

haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haittatasapainon jatkuvan arvioinnin.

Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista

seuraavalle taholle:

www-sivusto: www.fimea.fi

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri

PL 55

00034 FIMEA

4.9

Yliannostus

Oireet

Agomelatiinin yliannostuksesta on vain vähän kokemusta. Yliannostuksesta saatu kokemus on

osoittanut, että keskiylävatsakipua, uneliaisuutta, väsymystä, agitaatiota, ahdistuneisuutta,

jännittyneisyyttä, huimausta, syanoosia tai huonovointisuutta on raportoitu.

Yksi potilas oli nielaissut 2 450 mg agomelatiinia ja hän oli toipunut spontaanisti ilman

kardiovaskulaarisia ja biologisia poikkeavuuksia.

Hoito

Agomelatiinin spesifistä vastavaikuttajaa ei tunneta. Yliannostuksen hoidon tulee käsittää kliinisten

oireiden hoidon ja rutiiniluonteisen seurannan. Lääkärin valvontaa asianmukaisessa

hoitoympäristössä suositellaan.

5.

FARMAKOLOGISET OMINAISUUDET

5.1

Farmakodynamiikka

Farmakoterapeuttinen ryhmä: Masennuslääkkeet ja keskushermostoa stimuloivat lääkeaineet; muut

masennuslääkkeet

ATC-koodi: N06AX22

Vaikutusmekanismi

Agomelatiini on melatoniinireseptorien (MT

- ja MT

-reseptorien) agonisti ja 5-HT

-antagonisti.

Sitoutumistutkimukset osoittavat, että agomelatiini ei vaikuta monoamiinin

soluunottoon eikä sillä

affiniteettia

-adrenergisiin,

-adrenergisiin, histaminergisiin,

kolinergisiin,

dopaminergisiin

eikä

bentsodiatsepiinireseptoreihin.

Agomelatiini synkronoi eläinmalleissa vuorokausirytmin uudelleen sen häiriintymisen jälkeen.

Agomelatiini lisää noradrenaliinin ja dopamiinin vapautumista erityisesti frontaalisesta

aivokuoresta

eikä vaikuta solunulkoiseen serotoniinipitoisuuteen.

Farmakodynaamiset vaikutukset

Agomelatiinilla on osoitettu masennuslääkkeiden kaltainen vaikutus masennuksen eläinmalleissa

(opitun avuttomuuden testissä, epätoivoa mittaavassa testissä ja lievää kroonista stressiä

mittaavassa testissä) ja vuorokausirytmin desynkronointimallissa sekä stressiin ja

ahdistuneisuuteen liittyvissä malleissa.

Agomelatiinilla on ihmisellä positiivinen vuorokausirytmin vaihetta siirtävä vaikutus: se aikaistaa

unen, ruumiinlämmön

alenemisen ja melatoniinin vaikutuksen vaihetta.

Kliininen teho ja turvallisuus

Agomelatiinin tehoa ja turvallisuutta vakavien masennustilojen hoidossa on tutkittu kliinisessä

tutkimusohjelmassa 7 900 agomelatiinihoitoa saaneella potilaalla.

Agomelatiinin lyhytkestoista tehoa aikuisten vakavien masennustilojen hoitoon on selvitetty

kymmenessä lumelääkekontrolloidussa tutkimuksessa, joissa käytettiin vakioannoksia ja/tai

annosta titrattiin suuremmaksi. Hoidon päättymisen jälkeen (hoidon kesto 6 tai 8 viikkoa)

agomelatiinin 25–50 mg:n annosten merkittävä teho oli osoitettu kuudessa kymmenestä

lyhytkestoisesta kaksoissokkoutetusta lumelääkekontrolloidusta tutkimuksesta. Ensisijainen

päätetapahtuma oli HAMD-17-pisteiden muutos lähtötilanteesta. Kahdessa tutkimuksessa

agomelatiinilla ei havaittu eroa lumelääkkeeseen nähden, mutta vaikuttava vertailuvalmiste

paroksetiini tai fluoksetiini osoitti herkkyyttä näytteiden määrityksessä. Agomelatiinia ei verrattu

suoraan paroksetiiniin ja fluoksetiiniin,

vaan nämä vertailuvalmisteet lisättiin hoitoon

tutkimuksessa tehtävien määritysten herkkyyden varmistamiseksi. Kahdessa muussa tutkimuksessa

ei ollut mahdollista tehdä johtopäätöksiä, koska vaikuttavat vertailuvalmisteet, paroksetiini tai

fluoksetiini, eivät osoittaneet eroa lumelääkkeeseen nähden. Näissä tutkimuksissa ei kuitenkaan

ollut sallittua suurentaa agomelatiinin, paroksetiinin eikä fluoksetiinin aloitusannosta, vaikka vaste

ei ollut riittävä.

Tehoa havaittiin myös vaikeinta masennustilaa sairastaneilla (lähtötilanteessa HAM-D ≥ 25)

kaikissa positiivisissa lumelääkekontrolloiduissa tutkimuksissa.

Agomelatiinihoitoa

saaneet saivat vasteen tilastollisesti merkitsevästi useammin lumelääkehoitoa

saaneisiin verrattuna. Paremmuus (2 tutkimuksessa) tai samanveroisuus (4 tutkimuksessa) SSRI-

/SNRI-valmisteisiin verrattuna (sertraliini, essitalopraami, fluoksetiini, venlafaksiini tai

duloksetiini) on osoitettu kuudessa seitsemästä tehoa selvittäneestä tutkimuksesta, joissa

heterogeeninen potilasjoukko koostui masennusta sairastavista aikuispotilaista. Masennusta

vähentävä vaikutus arvioitiin HAMD-17-pisteiden avulla joko ensisijaisena tai toissijaisena

päätetapahtumana.

Antidepressiivisen vaikutuksen säilyminen osoitettiin relapsien ehkäisytutkimuksessa. Potilaat

jotka

saivat avoimessa tutkimuksessa vasteen 8/10 viikon akuutin hoidon jälkeen

agomelatiiniannoksin

25 - 50 mg kerran vuorokaudessa, satunnaistettiin saamaan joko

agomelatiiniannosta 25 - 50 mg kerran vuorokaudessa tai lumelääkettä seuraavien kuuden

kuukauden ajan. Agomelatiinihoidolla annostuksella 25 - 50 mg kerran vuorokaudessa osoitettiin

olevan tilastollisesti

merkitsevästi parempi teho lumelääkkeeseen verrattuna (p = 0,0001)

ensisijaisen päätemuuttujan osalta, masennuksen uusiutumisen estossa, mitattuna ajalla

masennuksen uusiutumiseen. Masennuksen todettiin uusiutuneen kuuden kuukauden mittaisen

kaksoissokkoutetun seurantajakson aikana 22 %:lla agomelatiinihoitoa saaneista ja 47 %:lla

lumelääkettä saaneista.

Agomelatiini ei heikentänyt terveiden vapaaehtoisten koehenkilöiden päiväaikaista vireyttä eikä

muistia. Masennusta sairastavilla potilailla 25 mg:n agomelatiiniannokset lisäsivät hidasaaltounta

vaikuttamatta REM-unen määrään tai REM-latenssiin. 25 mg:n agomelatiiniannokset aikaistivat

myös nukahtamisaikaa ja sydämen vähimmäissykkeen vaihetta. Ensimmäisestä hoitoviikosta

lähtien potilaat arvioivat nukahtamisen ja unen laadun parantuneen huomattavasti ilman päivällä

esiintyvää kömpelyyttä.

Remission saavuttaneilla, masennusta sairastavilla potilailla tehdyssä erityisesti seksuaalisia

toimintahäiriöitä vertailevassa tutkimuksessa agomelatiinilla todettiin lukumääräisesti (ei

tilastollisesti

merkitsevästi) vähemmän seksuaaliperäisiä toimintahäiriöitä venlafaksiiniin

verrattuna SEXFX-asteikon (Sex Effects Scale) kiihottumista tai orgasmia mittaavilla pisteillä

mitattuna. Tutkimusten yhteisanalyysi ASEX-asteikon avulla (Arizona Sexual Experience Scale)

osoitti, että agomelatiinin käyttöön ei liittynyt seksuaalisia toimintahäiriöitä. Terveillä

vapaaehtoisilla koehenkilöillä seksuaalinen toiminta säilyi agomelatiinihoidon

yhteydessä

paremmin kuin paroksetiinin yhteydessä.

Agomelatiini ei vaikuttanut kliinisissä tutkimuksissa sydämensykkeeseen eikä verenpaineeseen.

Lääkityksen lopettamiseen liittyvien oireiden arvioimiseksi DESS-kyselyn avulla (Discontinuation

Emergent Signs and Symptoms) suunnitellussa tutkimuksessa potilailla, joiden masennus oli saatu

remissioon, agomelatiini ei aiheuttanut lääkkeen lopettamiseen liittyviä oireita lääkityksen äkillisen

lopettamisen jälkeen.

Agomelatiinilla ei ole väärinkäyttöön johtavia vaikutuksia terveillä vapaaehtoisilla tehdyn

tutkimuksen perusteella, jossa käytettiin erityistä visuaalista analogiasteikkoa (visual analogue

scale) tai 49-kohtaista ARCI-kyselyä (Addiction Research Center Inventory). Lumekontrolloidussa,

8 viikkoa kestäneessä tutkimuksessa, jossa iäkkäät (≥ 65-vuotiaat) masennuspotilaat saivat

agomelatiinia 25–50 mg/vrk (n = 222, joista 151 sai agomelatiinia), osoitettiin ensisijaisessa

päätetapahtumassa, HAM-D-kokonaispisteissä, 2,67 pisteen tilastollisesti merkitsevä ero.

Agomelatiini osoittautui paremmaksi vastelukuanalyysissä. Hyvin iäkkäiden potilaiden (≥ 75-

vuotiaita, n = 69, joista 48 sai agomelatiinia) tilassa ei havaittu kohenemista. Iäkkäät potilaat

sietivät agomelatiinin yhtä hyvin kuin nuoremmat aikuiset.

Kontrolloituun

3 viikon kestoiseen tutkimukseen osallistui masennuspotilaita, jotka eivät olleet

saaneet riittävää vastetta paroksetiinilla (SSRI) tai venlafaksiinilla

(SNRI). Aiempi lääkitys

vaihdettiin agomelatiiniin.

Sekä äkillisesti että vähitellen lopetetun SSRI- tai SNRI-hoidon jälkeen

ilmeni lääkehoidon lopettamisoireita. Nämä hoidon lopettamiseen liittyvät oireet saatetaan

sekoittaa hyödyn puuttumiseen agomelatiinihoidon

alkuvaiheessa.

Niiden potilaiden osuus, joilla esiintyi viikon kuluttua vähintään yksi SSRI-/SNRI-hoidon

lopettamiseen liittyvä oire, oli pienempi siinä ryhmässä, jonka hoito lopetettiin hitaasti (56,1 %,

aiempi SSRI-/SNRI-hoito lopetettiin 2 viikon kuluessa), verrattuna hoidon nopeasti

lopettaneeseen (62,6 %, aiempi SSRI-/SNRI-hoito lopetettiin 1 viikon kuluessa) tai uuteen

hoitoon heti vaihtaneeseen ryhmään (79,8 %, hoidon äkillinen lopetus).

Pediatriset potilaat

Euroopan lääkevirasto on myöntänyt lykkäyksen velvoitteelle toimittaa tutkimustulokset

agomelatiinia sisältävän referenssivalmisteen käytöstä kaikkien pediatristen potilasryhmien

vakavien masennustilojen hoidossa (ks. kohta 4.2 ohjeet käytöstä pediatristen potilaiden

hoidossa).

5.2

Farmakokinetiikka

Imeytyminen ja biologinen hyötyosuus

Agomelatiini imeytyy nopeasti ja tehokkaasti (≥ 80 %) suun kautta tapahtuvan annon jälkeen.

Absoluuttinen hyötyosuus on pieni (alle 5 % suun kautta annetuilla terapeuttisilla annoksilla), ja

yksilöiden välinen vaihtelu on huomattavaa. Hyötyosuus on naisilla suurempi kuin miehillä.

Hyötyosuus suurenee ehkäisytablettien käytön yhteydessä ja pienenee tupakoinnin yhteydessä.

Plasmassa huippupitoisuus saavutetaan noin 1 - 2 tunnin kuluttua.

Agomelatiinin systeeminen altistus lisääntyy terapeuttisella annosalueella suhteessa annokseen.

Suuremmilla annoksilla ilmenee ensikierron vaikutuksen saturaatiota.

Ruokailu (tavanomainen ateria tai rasvainen ateria) ei muuta hyötyosuutta eikä

imeytymisnopeutta. Vaihtelu suurenee hyvin rasvapitoisen ruoan yhteydessä.

Jakautuminen

Vakaan tilan jakautumistilavuus

on noin 35 l. Plasman proteiineihin

sitoutuu 95 % pitoisuudesta

riippumatta, eivätkä ikä ja potilaan munuaisten toiminta vaikuta siihen. Vapaa osuus kuitenkin

kaksinkertaistuu, jos potilaalla on maksan vajaatoimintaa.

Biotransformaatio

Kun valmistetta otetaan suun kautta, agomelatiini metaboloituu nopeasti pääasiassa maksan

CYP1A2-isoentsyymin välityksellä, mutta myös CYP2C9- ja CYP2C19-isoentsyymit osallistuvat

siihen vähäisessä määrin.

Pääasialliset metaboliitit, hydroksyloitunut

ja demetyloitunut agomelatiini,

eivät ole aktiivisia ja

ne konjugoituvat ja eliminoituvat nopeasti virtsan kautta.

Eliminaatio

Eliminaatio on nopeaa, keskimääräinen puoliintumisaika plasmassa on 1 - 2 tuntia, ja puhdistuma

on suuri (noin 1 100 ml/min) ja tapahtuu pääasiassa metaboloitumalla.

Erittyminen tapahtuu pääasiassa (80 %) virtsaan metaboliittien muodossa, kun taas

muuttumattomana yhdisteenä virtsaan erittyy vain hyvin pieni määrä.

Kinetiikka ei muutu toistuvan annon jälkeen.

Munuaisten vajaatoiminta

Vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa sairastavien potilaiden farmakokineettisissä ominaisuuksissa

ei ole havaittu merkityksellisiä muutoksia (n = 8, 25 mg:n kerta-annos), mutta potilaan hoidossa

on noudatettava varovaisuutta, jos hän sairastaa vaikeaa tai keskivaikeaa munuaisten

vajaatoimintaa, koska tästä potilasryhmästä on vain vähän kliinistä tietoa (ks. kohta 4.2).

Maksan vajaatoiminta

Erityisessä tutkimuksessa, johon osallistui kroonista lievää (Child-Pugh-aste A) tai keskivaikeaa

(Child-Pugh-aste B) maksan vajaatoimintaa sairastavia kirroosipotilaita, altistus suureni

Samankaltaiset tuotteet

Etsi tähän tuotteeseen liittyviä ilmoituksia

Näytä asiakirjojen historia

Jaa nämä tiedot